Kannattaako Helsinki-Tallinna tunneli?

Kirjoittajana erityisasiantuntija Ulla Tapaninen
kaupungin kilpailukyvyn kehitys -yksiköstä.

 

 

 

 

 

Helsingin kaupunki on jättänyt Euroopan Unionin Keskisen Itämeren ohjelmaan hakemuksen Tallinnan tunnelin selvityksestä. Tarkoitus on tutkia hankkeen toteutusta teknisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Hakemus on jätetty yhdessä Tallinnan kaupungin, Uudenmaan ja Harjun maakuntien sekä Viron ja Suomen valtioiden kanssa. Jos Euroopan Unioni  suhtautuu hakemukseen myötämielisesti, laskelmien teko voidaan aloittaa ensi vuonna. Mutta miksi ihmeessä?

Viro on koko ajan lähempänä Suomea. Tallinna tuntuu melkein osalta Helsinkiä – tai päinvastoin. Suomessa työskentelee tällä hetkellä noin 60 000 virolaista, joista suuri osa matkustaa merireittiä Helsinkiin viikoittain. Virolaisten huvimatkojakin on Helsinkiin melkein yhtä paljon kuin työmatkoja. Lisäksi lähes 20 prosenttia Virosta lähtevistä on matkalla johonkin muuhun maahan kuin Suomeen, yleensä Helsinki-Vantaan lentokentän kautta.

Vertailuna mainittakoon, että Malmön ja Kööpenhaminan välisen sillan ylittää päivittäin vain noin 20 000 työmatkalaista, eli se on työpaikka-alueena jäänyt jo nyt jälkeen Suomenlahdesta.
 

Esiselvityksessä tunneliyhteyden valmistumisen mahdollinen tavoitevuosi on 2030 jälkeen. Yhteys on toteutuessaan maailmanlaajuisesti huomattava hanke.


Kokonaisuutena Tallinnan ja Helsingin välillä matkusti vuonna 2014 jo yli 8 miljoonaa matkustajaa. Lukumääräisesti suurin osa kaikista matkalaisista on suomalaisia huvimatkustajia, mutta suomalaisia ja virolaisia työmatkalaisia on yhtä paljon. Henkilöautojakin reitillä kuljetetaan lähes 1,2 miljoonaa vuodessa. Ja määrät kasvavat jatkuvasti.

Matkustajaliikenteen lisäksi kuorma-autojen määrä reitillä on kasvanut tasaisesti parinkymmenen vuoden ajan, ollen nykyisin yli 200 000 autoa vuodessa. Kasvu jatkuu: viime vuosina on avattu Länsisataman ja Katajanokan satamien rinnalle uudet linjat sekä Hangosta että Vuosaaren satamasta. Tanskan ja Saksan välisen salmen, johon ollaan nyt rakentamassa tunnelia EU-rahoituksella, välissä kulkee vain vajaat kaksi kertaa sama määrä, eli noin 360 000 kuorma-autoa vuodessa. Rahtiliikenne tulee vain lisääntymään, kun kauan odotettu Rail Baltica -rautatieyhteys Tallinnasta Varsovaan valmistuu vuonna 2025. Silloin suomalainen vienti- ja tuonti saa yhden uuden reitin käyttöönsä. Matkustajienkin on mahdollista päästä runsaassa kuudessa tunnissa Berliiniin.

Helmikuussa 2015 valmistuneessa esiselvityksessä tarkasteltiin Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin kannattavuutta. Keskimäärin jo noin 30 prosentin matkustaja- ja rahtivolyymien kasvuilla nykyisestä katetaan yli puolet mahdollisen tunnelin kustannuksista. Kun vielä muistetaan, että Euroopan Unioni tukee tällä hetkellä muun muassa Tanskan ja Saksan välisen tunnelin rakentamista noin 40 prosentilla, saataisiin koko tunneli kustannettua käyttäjämaksuilla ja EU:n tuella.

Taloudelliset ja sosiaaliset suhteet Suomen ja Viron välillä ovat niin vahvat, ettei niiden enää voi katsoa perustuvan vain palkkojen tai verotuksen eroon. Viro on ja tulee olemaan kumppanimme pysyvästi. Yhdessä pystymme aidosti kilpailemaan esimerkiksi Tukholman ja Kööpenhaminan seutujen kanssa. Muutama vuosi sitten saksalaiset tutkijat Spiekermann & Wegener laskivat, että mahdollisen tunnelin vaikutukset olisivat 1-3 prosenttia lisäystä kansantuotteeseen riippuen alueesta.

Nyt on tärkeää mennä eteenpäin ja selvittää tarkemmin, kannattaisiko tunneliyhteys Helsingin ja Tallinnan välillä taloudellisesti, sosiaalisesti ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. On katsottava laajasti tunnelin antamia hyötyjä koko Suomelle. Kyseessä on koko maan etu!



JAA