Työpajatyöskentelyä

Projektilla on takanaan poikkeuksellisen tiivis kaksiviikkoinen. Kokoonnuimme Infopankki-tiimin kanssa viime viikon torstaina 16.8. työstämään kaikista niistä edellisessä blogipostauksessa mainituista haastattelumateriaaleista asiakaspolkuja. Tämän workshopin pohjalta palvelumuotoiluapuaan meille antanut Digitalist hahmotteli ensimmäisen visualisoinnin siitä, miltä palvelu voisi näyttää, jos suurimmat kohdeyleisömme saisivat päättää. Seuraa sokkipaljastus: sivusta pitäisi tehdä mahdollisimman helppokäyttöinen ja merkityksellinen.

Keltainen post-it jossa on tekstit Easy, Intermediate, Advanced ja What is my level?

Prototyypin nimellä kulkeva mallinnus on kuitenkin vain ensimmäinen esimaku uuden palvelun elementeistä. Ajatuksena on, että saadaan jokin hahmotelma, jonka pohjalta voidaan lähteä tekemään työtä. Yritämme siis pitää palvelun käyttäjät keskiössä uudistuksessa, jossa ainakin tämä verkkotiedottaja tahtoo koko ajan hukkua byrokratiaan, sähköposteihin ja vaatimusmäärittelyihin. Minun hallinnollisilla ongelmillani ei ole loppukäyttäjälle mitään merkitystä.

Suomen kielen kurssien etsijää ei kiinnosta lainkaan, että millä tekniikalla kurssitietoa ajetaan verkkosivuille. Häntä ei kiinnosta onko sivu hakukoneoptimoitu, millainen sen rajapinta on tai miten käyttäjähallinta on toteutettu. Kurssin etsijää kiinnostaa ainoastaan kielen oppiminen, jonka välissä on pakollisena askeleena kielikurssin etsiminen. Palvelua – siis ihan jokaista palvelua – pitää tehdä käyttäjäehtoisesti.

Kolme ihmistä katsomassa seinällä olevaa suurta paperia

Finnishcoursesilla on kuitenkin kaksi käyttäjäryhmää: loppukäyttäjät ja koulutuksenjärjestäjät. Tämän vuoden tähän asti merkittävin tapaaminen järjestettiin nyt torstaina 23.8. kongressikeskus Paasitornissa. Olimme kutsuneet kurssitietoja ylläpitävät koulutuksenjärjestäjät paikalle kertomaan toiveita uudesta palvelusta ja kertomaan vanhan ongelmakohdista.

Esittelin aluksi valmistellut käyttäjäpolut ja prototyypin, jotta saimme kunnon loppukäyttäjähengen päälle. Onneksi koulutuksenjärjestäjiä ei tarvitse yleensä motivoida puhumaan, vaan mielipiteet tulevat suoraan ja osuvat kohteeseen. Osa kehittämisehdotuksista oli vanhoja ja tuttuja, mutta mukaan mahtui muutamia uusiakin. Kouluttajat ovat kyllä ehtymätön tietopankki. Kiitokset teille, jos satutte tätä blogia lukemaan.

Keskustelua käytiin paljon kurssitiedon ajamisen automatisoinnin kautta, sillä erityisesti kurssin päivittäjien näkökulmasta usean järjestelmän ylläpito on raskasta. En usko kaiken päällekkäisyyden ikinä loppuvan, vaikka kuinka luotaisiin yhteensopivia järjestelmiä. Ongelmana kun on lopulta se, että maahanmuuttajat tarvitsevat erityispalveluja, jotka on kohdistettu heille. Maahanmuuttajat haluavat päästä samojen palvelujen piiriin kuin kantaväestökin, mutta palvelujen löytäminen kantaväestölle luoduista järjestelmistä on tutkitusti vaikeaa. Eihän kotoutumispalveluja tarvittaisi lainkaan, jos kaikki hoituisi yhteisillä palveluilla.

Silti, pakkohan uuden Finnishcoursesin kurssinhallintajärjestelmään on joitain helpotuksia tuoda. Verkkomaailman taustalla ruksuttavat rajapinnat ovat kehittyneet viime vuosien aikana paljon ja niiden hyödyntäminen on aivan eri tasolla, kuin edellisen kerran kun Finnishcoursesin uudistaminen on ollut tapetilla. Eilisen työpajan innostamana olenkin lähtenyt tänään tutkimaan, että mitä mahdollisuuksia meillä olisi käyttää kansallisen tason koontipalveluja kurssihaun pohjana, tai ainakin sitä, että pystyisimmekö imemään kurssitiedot jonkin toisen koonnin kautta, kuin oppilaitoksilta suoraan.

En pidätä hengitystäni, mutta toivottavasti minulla on ensi kerralla tästä lisää kerrottavaa.



JAA