Uusi osallisuus- ja vuorovaikutusmalli

Helsingin kaupungin osallisuusmalli 2017

Kaupunginhallitus päätti 13. marraskuuta 2017 osallisuuden ja vuorovaikutuksen periaatteiden ja niiden osatekijöihin perustuvan osallisuusmallin toimeenpanemisesta vuosille 2018-2021. Osallisuuden linjauksissa määritellään osallistumisen malli, osallistuva budjetointi, asukas- ja käyttäjäraadit sekä verkko-osallistuminen. Osallisuusmallin valmistelu on tehty yhteistyössä asukkaiden ja yhteisöjen kanssa.

Helsingin osallisuusmalli kattaa asukkaiden osallistumisen rinnalla järjestöjen, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien laajamittaisen osallistumisen ja vuorovaikutuksen kaupungin suunnittelun ja päätöksenteon eri vaiheissa.

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen kokonaisuuteen sisällytetään muiden muassa alueellinen osallisuus sekä stadiluotsit, jotka alueiden vastuuhenkilöinä voivat auttaa asukkaita aloitteiden ja kehittämisehdotusten edistämisessä. Yritysluotsit puolestaan toimivat alueilla yritystoiminnan edistäjinä.

Osallistuvaan budjetointiin varataan määräraha käytettäväksi alueellisesti tai koko kaupunkia koskeviin hankkeisiin. Ehdotuksia osallistuvan budjetoinnin hankkeiksi voivat tehdä ja niistä äänestää kyseisenä vuonna 12 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat helsinkiläiset.

Osallisuusmalliin sisältyy myös suunnitelma kaupungin vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi. Lisäksi osallisuutta halutaan edistää avaamalla kaupungin julkisia palvelutiloja asukas- ja yhteisötoiminnalle entistä laajemmin.

Helsingin osallisuus— ja vuorovaikutusmalli rakentuu kuudesta osasta


Kaiken perustana on Kaupunkilaisten tieto ja osaaminen. Parempaa Helsinkiä halutaan tietoisesti rakentaa yhdessä. Kaupunkilaisten ja yhteisöjen asiantuntemus ja osaaminen halutaan ottaa kaikilla tasoilla mukaan kun kehitetään Helsingin kaupungin toimintaa ja palveluita. Tämä asiantuntemus ja osaaminen halutaan ottaa mukaan myös kaupungin päätöksenteon valmisteluun.

Osallisuusmallissa tämä kaupunkilaisten ja yhteisöjen tieto ja osaaminen konkretisoituu neljällä alueella.

1. Helsinki haluaa käyttäjät mukaan kehittämään kaupunkia ja sen palveluita.

2. Alueellinen vaikuttaminen ja kehittäminen sekä yhdessä tekeminen takaavat omaleimaiset ja yhteisölliset alueet.

3. Helsinki haluaa mahdollistaa ja tukea kaupunkiaktivismia ja omaehtoisen toiminnan muotoja. Meidän Stadi on yhteisöllisyyden, vaikuttavien tekojen ja kohtaamisten paikka.

4. Helsinki haluaa välittää positiivisen kaupunkikokemuksen asukkaille myönteisen ja yhtenäisen palvelukulttuurin sekä vuorovaikutteisen viestinnän kautta.

Nämä periaatteet yhdessä tuottavat osallisuusmallin kuudennen osion eli Avoimen ja osallistavan Helsingin, mikä näkyy päätöksenteossa, tiedon avoimuudessa ja saatavuudessa, monipuolisissa osallistumisen ja vaikuttamisen kanavissa sekä verkossa että kasvokkain.

Tämä Helsingin kaupungin uusi osallisuusmalli ja sen periaatteet ovat astuneet voimaan uuden hallinnon myötä 1.6.2017. Näitä periaatteita noudattaen rakennetaan osallisuutta kaikilla kaupungin toimialoilla eli Kasvatuksen ja koulutuksen, Kaupunkiympäristön, Kulttuuri- ja vapaa-ajan sekä Sosiaali- ja terveystoimialalla.

Kaupungin työntekijöiden koulutus osallisuuden periaatteisiin ja toimintatapoihin on jo alkanut eri toimialoilla muun muassa kaupunginkanslian ja Hellon Oy:n yhteistyössä kehittämän osallisuuspelin avulla.

Osallisuuden rakentaminen kestää kauan, mutta nämä periaatteet näyttävät rakennustyölle suuntaviivat.   

 
Maaliskuun 2017 osallisuustyöpajojen tuloksia

Helsingin kaupungin osallisuusmallia jatkokehitettiin Cafe Köketin työpajoissa 22.3. ja 24. maaliskuuta 2017.

Työskentelyn tulokset löytyvät alla olevista osoitteista.

Työpajojen tuloksia hyödynnetään osallisuusmallin jatkokehittämisessä, sen yksityiskohtien täsmentämisessä sekä uusien toimintatapojen kehittämisessä ja vanhojen parantamisessa. Osallisuusmallin valmistelusta ja mahdollisista tulevista tapahtumista ja työpajoista saa tietoa osoitteesta hel.fi/osallisuusmalli. Lisäksi voit osallistua keskusteluun FB- yhteisössä ”Helsingin osallisuusmallin kehittäjäryhmä.”  

Työpajojen tulokset:
1) Closed space/ Kuuden teemakysymyksen tulokset

2) Ideakanvaasit/ Ehdotukset työskentelytavoiksi ja käytännöiksi

Avoin osallisuusmallin jatkokehittämisen diasarja:
docs.google.com

Helsingin osallisuusmallin kehittäjäryhmä:
facebook.com/groups/
 sekä  www.hel.fi/osallisuusmalli  -verkkosivulta.
 

Osallisuusmallin valmistelu

Helsingin kaupungin uutta osallisuus- ja vuorovaikutusmallia on valmisteltu yhteistyössä asukkaiden kanssa.

Vuorovaikutusprosessin tuloksena luotiin Helsingin osallisuuden periaatteet, jotka tulivat kirjatuksi myös kaupungin uuteen hallintosääntöön, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.11.2016. Päätöksessä viitataan esityksen liitteenä olleeseen raporttiin Osallisuus uusiksi yhteistyöllä, missä kerrotaan tarkemmin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin rakentamisen vaiheista yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa sekä valmistelutyön tuloksena syntyneistä osallisuuden periaatteista.  

Hallintosääntöön kirjattiin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin periaatteet:

• Yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntemuksen hyödyntäminen
• Omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen
• Yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luominen


Osallisuus- ja vuorovaikutusmalli jakaantuu kuuteen pääosaan: Käyttäjien tieto ja osaaminen, Käyttäjien osallisuus, Alueellinen vaikuttaminen, Aktivismi ja omaehtoisen toiminnan muodot, Asiointi ja asiakaskokemus osallistumisen ja vuorovaikutuksen rakentajana sekä Kaupungin toiminta ja päätöksenteko. 

Helsingin kaupungin uusi osallisuusmalli tulee voimaan uuden johtamisjärjestelmän myötä 1.6.2017.

Vuoden 2017 kuluessa jatkovalmistelu etenee. Periaatteet siirtyvät toimialoille. Kaupungille kehitetään alueellisen osallistumisen ja vuorovaikutuksen sekä osallistuvan budjetoinnin malli. Samaten luodaan vapaaehtoistoiminnan malli. Myös kaupungin tiloja pyritään avaamaan toimijoiden käyttöön. Lisäksi luodaan osallisuuden raportoinnin mittarit.  

Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin yhteiskehittämisen taustaa

Kaupungin uutta osallisuus- ja vuorovaikutus mallia on rakennettu alusta lähtien yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa. Vuorovaikutusprosessi alkoi kesäkuussa 2016 Kerro kantasi -verkkokyselyllä ja lomakekyselyllä kirjastoissa. Kyselyyn saatiin 654 mielipidettä. Kaupungintalolla syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestetyille yhteiskehittämispäiville kokoontui liki 200 henkeä kahdeksi päiväksi hahmottamaan osallisuusmallin päälinjoja ja elementtejä. 

Syyskuussa järjestettiin osallisuusmalleista kaikille avoimet asukasillat Kampissa, Kannelmäessä, Malmilla ja Myllypurossa, joihin osallistui liki 200 henkeä. Luottamushenkilöitä kutsuttiin mukaan alueellisiin asukasiltoihin.

Mallin valmisteluun haettiin näkökulmia myös Helsingin kaupungin vaikuttamistoimielimiltä. Osallisuusmallista käytiin keskustelut vanhusneuvoston, vammaisneuvoston, nuorten Ruuti- ydinryhmän ja kaksikielisyystoimikunnan kanssa. Keskusteluissa korostettiin osallistumisen ja vuorovaikutuksen monikanavaisuutta, esteettömyyttä ja selkokielisyyttä.

 

Ideointia ja osallisuusmalleja yhteiskehittämispäivillä

Yhteiskehittämispäivillä 2.-3.9.2016 rakennettiin yhdessä eri ryhmissä kaupungin uutta osallisuus- ja vuorovaikutusmallia.

Ihmisiä kehittämispäivillä

Asukkaat ideoivat päivillä kahdeksan erilaista osallisuusmallia

Osallisuusmallien julisteet

Katso kaikkien osallisuusmallien julisteet.


Osallisuusmallin yhteiskehittämisen asukasillat syyskuussa

Mallia kehitettiin edelleen neljässä eri kaupunginosassa järjestettävissä kaikille avoimissa yhteiskehittämistilaisuuksissa. Nämä asukasillat järjestettiin syyskuussa.

Kampin asukasillassa palvelupiste Laiturilla keskustelussa nousi esiin kysymys siitä, miten puolueiden ajamat asiat eivät saisi jyrätä asukkaiden esiin nostamia asioita. Osallistuminen pitää tehdä mahdolliseksi kuntalaisille heti asian valmistelun alkuvaiheessa. Koska Helsinki on iso kokonaisuus, pitäisi luoda alueellisia valmistelu- ja päätöksentekomalleja. Tulevien toimialojen pitää osoittaa kunkin oma budjetti ja henkilöstö alueille. Kaupunkilainen on resurssi ja asiantuntija, ja ne pitää ottaa käyttöön. Iltaan osallistui 40 henkeä.

Malmin asukasillassa painotettiin myös kuntalaisten asiantuntemuksen hyväksikäyttöä erityisesti alueilla. Valmisteltaviin asioihin toivottiin omaa portaalia, mistä näkee helposti mitä asioita valmistelussa. Uuden osallisuusmallin tulee olla ”pysyvä rakenne”, ei mikään pilotti. Keskustelussa toivottiin myös että virkamies voisi valmistella poliitikoille useamman vaihtoehdon, joista päättää. Malmilla toivottiin myös kuntalaisaloitteiden nykyistä perusteellisempaa ja avointa käsittelyä. Iltaan osallistui 35 henkeä.

Kannelmäen asukasillassa
toivottiin osallistuvan budjetoinnin tuloa- ja samalla tukea niille, jotka eivät osaa netissä käsitellä sitä. Osallisuusmallille pitää luoda myös prosessi, minkä avulla mallia uudistetaan säännöllisin väliajoin. Epäselvyyttä oli kaupunginosayhdistysten kytkeytymisestä tulevaan uuteen osallisuusmalliin? Asukasdemokratialle toivottiin maksuttomia tiloja. Iltaan osallistui 50 henkeä.

Itä-Helsingin asukasillassa Myllypurossa keskustelua herättivät eniten huoli tiedosta ja viestinnästä sekä asukastiloista ja niiden maksuttomuudesta. Asukastilojen pitäisi olla kaikille ilmaisia ja niitä pitäisi voida varata helposti. Moni valitti paikallislehtiperinteen lakkaamista. Osa asukkaista ei lue digimediaa ja jää siten täysin informaation ulkopuolelle. Keskustelussa nousi esiin hyvä esimerkki Mellunkylän paikallislehdestä, mitä aktiivit tuottavat ja joka jaetaan Mellunkylässä koteihin koulujen kautta. Iltaan osallistui 30 henkeä. 

Mallin kehityksen seuraaminen ja kommentointi

Osallisuusmallin kehittymistä voi seurata sekä vaiheita kommentoida osoitteessa http://bit.ly/osallisuusmalli-kommentointi .

Keskustelua voi käydä myös Helsingin osallisuusmallin kehittäjäryhmässä Facebookissa. 

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen toimintamallien kehittäminen liittyy kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamiseen. Lisätietoa kaupunki uudistuu -sivuilta. 

Uudistamisen yhtenä tavoitteena on demokraattisen päätöksenteon ja asukaslähtöisyyden kehittäminen. 

Yhteys- ja lisätiedot

Osallisuusmallin valmistelusta vastaa kaupunginjohtajan asettama osallisuustyöryhmä puheenjohtajana nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio, puh. 09 310 89045 ja varapuheenjohtajana kaupunginkanslian vuorovaikutuspäällikkö Johanna Seppälä, puh. 09 310 79780.

Osallisuusmallin väliaikaisen henkilörekisterin rekisteriseloste.



JAA
12.12.2017 17:16