Hyvä tietää lumitöistä

02.11.2016 00:00

1. Milloin kotikatuni aurataan?
Lumiauraa joutuu erityisesti asuntokaduilla välillä odottamaan, koska lumet aurataan ns. hoitoluokituksen mukaan. 

Katujen hoitoluokitus tarkoittaa, että ensin aurataan pääkadut ja joukkoliikenteen käyttämät kadut. Asuntokadut ovat vuorossa vasta niiden jälkeen. 

Kun lunta sataa paljon ja pitkään, pääkatujen ja joukkoliikenteen käyttämien katujen aurausta joudutaan tekemään jatkuvasti, jolloin asuntokatujen auraus viivästyy. 

Asuntokadut pitäisi olla aurattu viimeistään kolme vuorokauden kuluttua siitä, kun lumisade päättyy.

2. Millä perusteella hoitoluokat on määritelty ja voiko niitä muuttaa?
Hoitoluokitus jakaa kadut pääkatuihin, alueellisiin ja paikallisiin kokoojakatuihin sekä asuntokatuihin. Pääkadut määritetään 1. hoitoluokkaan, kokoojakadut 2. hoitoluokkaan, bussi- ja muut joukkoliikennekadut kuuluvat 1. ja 2.hoitoluokkiin, asuntokadut ovat hoitoluokkaa 3. Puistokäytävistä hoidetaan vain työmatkaliikenteen kannalta keskeiset pääreitit.

Hoitoluokat määräytyvät pitkälti jo kaavoitusvaiheessa, joten muutokset ovat harvinaisia. Yleisin syy kadun hoitoluokan muuttamiselle on joukkoliikenteen reittimuutokset. Muutoin katujen ja puistokäytävien hoitoluokkia ei yleensä muuteta.

3. Kenen vastuulla lumityöt ovat?
Vastuu katujen hoidosta on jaettu kaupungin ja tontinhaltijoiden kesken kahdella eri tavalla: perinteinen vastuujako ja kaupungin kokonaisvastuuhoito. Suurin osa kaupunkia kuuluu kokonaisvastuuhoidon piiriin alla olevan kartan mukaisesti, mutta osassa kaupunkia (lähinnä ydinkeskustassa) on vielä voimassa perinteinen vastuujako.

Perinteisen vastuujaon mukaan kaupunki vastaa ajoratojen aurauksesta, mutta lumien kuljetus lumenvastaanottopaikoille sekä jalkakäytävien auraus ja hiekoitus kuuluvat tontinhaltijoille tonttiensa edustoilla.

Kokonaisvastuuhoidossa katujen talvihoito kokonaisuudessaan on kaupungin vastuulla, lukuun ottamatta tonttien sisäänajokohtien avaamista lumen aurauksen jälkeen, mikä säilyy tontinhaltijoiden tehtävänä.

Tontinhaltijoiden ei silti tarvitse avata sisäänajokohtia polanteen poiston (tiellä olevan pakkautuneen lumen ja jään höyläyksen) jälkeen, vaan se on kaupungin vastuulla.

Rakennusvirasto järjestää Helsingin katujen hoidon eli suunnittelee, tilaa ja valvoo pääosan kaupungin vastuulla olevista lumitöistä. Stara on kaupungin sisäinen palvelutuottaja, joka yksityisten urakoitsijoiden ohella vastaa käytännön lumitöistä.

4. Miksi lunta ajetaan pois, eikä sen anneta sulaa paikalleen?
Syitä voi olla useita: 

- seuraava lumisade tulossa kahden viikon sisään ja uudelle lumelle tarvitaan tilaa
- lumivallista sulava vesi jäätyy yöllä
- lumi tukkii sade- tai sulamisvettä keräävät hulevesikaivot ja kadun kuivatus estyy, minkä seurauksena katualueelle lammikoituu lumesta sulanutta vettä
- lumikasa risteysalueella ja haittaa näkyvyyttä, risteysnäkemiä, suojatien läheisyydessä jne.
- esteettömyyden takia
- lumeen on sitoutunut suuri määrä likaa, nokea ja pölyä (pienhiukkasia), minkä vuoksi lumet on syytä kuljettaa pois ilman laadun turvaamiseksi - keväällä tai pakkasella ilman kuivuessa hiukkaset huonontavat ilmanlaadun
- jäätyessään lumi saattaa vaikeuttaa mm. pysäköintiä ja jäinen polanne on hyvin kallista ja hidasta irrottaa
 

5. Miksi lunta ajetaan pois yöllä?
Tällöin haitataan liikennettä kaikkein vähiten, eivätkä työkoneet estä esimerkiksi raitiovaunujen kulkua. Turhaa melua pyritään tietenkin välttämään.

6. Milloin kadulla olevia lumikasoja viedään pois?
Aurausvallien poistamiseen tai madaltamiseen ryhdytään viimeistään silloin, kun aurausvallit kaventavat kadun kulkuväyliä niin paljon, että vallit haittaavat väylien käyttöä ja turvallisuutta tai lumivallien korkeus estää riittävän näkyvyyden risteysten tai suojateiden läheisyydessä. 

Pysäköintipaikkoja voidaan käyttää tarvittaessa lumen varastointipaikkana, ei kuitenkaan kaikkia saman kadun pysäköintipaikkoja.

7. Miksi kotini portin eteen on aurattu valli? Kuka poistaa sen?
Ajoratojen aurauksen yhteydessä lumi aurautuu jalkakäytäville ja väistämättä myös tonttiliittymille. Kuljettajien on jossain määrin mahdollista kääntää aurojaan tonttiliittymien kohdalla aurausvallien minimoimiseksi, mutta valleilta ei pystytä kokonaan välttymään.

Laki määrää, että tontinhaltijat vastaavat kulkuteidensä talvihoidosta, mikä koskee myös tonttiliittymille syntyviä aurausvalleja. 

Poikkeuksena sääntöön on kuitenkin polanteen poisto (kadulla olevan pakkautuneen lumen ja jään höyläys), josta syntyvien raskaiden jäävallien poistaminen on kaupungin vastuulla. Jäävallit pyritään poistamaan mahdollisimman pian höyläyksen jälkeen, muutaman tunnin viiveeseen on hyvä kuitenkin varautua.

8. Minne voin viedä syksyllä pihalta haravoimani lehdet? Entä lumet pihalta?
Lehdet ja muun puutarhajätteen voi kompostoida itse tai viedä Sortti-asemille. Suuremmat erät (siirtolavat ja kuorma-autokuormat) voi toimittaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. 

Tonttien jätettä ei saa siirtää katualueelle kaupungin pois kuljetettavaksi. Katualueen lehtien ja muun jätteen pois kuljetus on tontinhaltijoiden vastuulla kantakaupungin kunnossapitolain mukaisilla alueilla.

Pihan sekä tontin kulkutien lumet voi kuljettaa ainoastaan kaupungin virallisille lumenvastaanottopaikoille. Lumia ei saa siirtää katualueelle kaupungin pois kuljetettavaksi. 

Hetkellisesti saa lumet kasata katualueelle, jos kiinteistön haltija on tilannut poiskuljetuksen.  

9. Minne pysäköin, kun kadut ovat täynnä lunta tai pysäköintikieltoja?
Pysäköintiä joudutaan talviaikaan rajoittamaan, jotta lumitöiden tekeminen onnistuisi ja jotta liikenne kaduilla olisi talvellakin sujuvaa. 

Järjestelyjä on erilaisia. Osalla kaduista pysäköinti siirretään jalkakäytävän vierestä kadun toiselle puolelle, jolloin jalkakäytävä saadaan aurattua helpommin. Ns. vuoropysäköinnissä pysäköinti on sallittua vain kadun toisella puolella ja pysäköinti vaihtuu eri puolelle katua tiettynä päivänä. Käytössä on myös pysäköintikieltoja, joista osa on voimassa vain päiväsaikaan, jolloin katu päästään puhdistamaan.

Kaikki talviaikaiset liikennejärjestelyt on merkitty liikennemerkein tai siirtokehotuskyltein.

Siirtokehotus asetetaan, jotta urakoitsija saisi puhdistettua kadun lumesta ja siirtokehotuksia voidaan asettaa mille tahansa kadulle. Jos ajoneuvo on pysäköity siirtokehotuskyltin pystyttämisen jälkeen, siirtokustannukset peritään ajoneuvon omistajalta. Maksu on tällöin vähintään 85 euroa.

Siirtokehotuskylttien käytöstä saa etukäteen tietoa netin kautta ja maksuttomilla tekstiviesteillä:

Palvelussa esitetyt aikataulut saattavat esimerkiksi työläiden sääolojen vuoksi viivästyä.

Huomaa myös, että asukaspysäköintitunnus ei takaa vapaata paikkaa kotitalon läheltä kesällä eikä talvella. Luonnollisesti lumiaikaan pysäköintipaikkojen määrä vähenee entisestään.

Pysäköintiongelman ratkaisemiseksi kaupunki voi muuttaa toreja tai muita paikkoja tilapäisiksi pysäköintialueiksi. Jos näin tehdään, paikalle asetetaan liikennemerkit ja asiasta kerrotaan tällä verkkosivulla.

Ajoneuvon varastointi kadulla on kielletty. Yli 3 viikkoa paikallaan ollut ajoneuvo, mukaan lukien peräkärryt, katsotaan varastoiduksi ja se voidaan siirtää kunnan varastoon varastosiirtona, jos ajoneuvo on ylläpidon esteenä. Ajoneuvon saa takaisin kun maksaa siirto- ja varastointikustannukset.

Jos asukas ei käytä ajoneuvoaan talvella, sen voi viedä talveksi kaupungin autohotelliin. Tattarisuon autohotelliin voi jättää ajoneuvonsa talvisäilytykseen maksutta, kun asukkaalla on kyseiseen ajoneuvoon voimassa oleva aluepysäköintitunnus. Alue on aidattu ja vartioitu.

10. Miten siirtokehotukset toimivat? 
Katujen puhdistaminen lumesta ei onnistu, jos pysäköityjä ajoneuvoja ei siirretä pois auran tieltä. Aurattavista kaduista tiedotetaan siirtokehotuskylteillä vähintään kaksi vuorokautta (48 h) ennen työn alkamista. 

Jos autonomistaja ei siirrä ajoneuvoaan pois aurauksen alta, kaupunki siirtää sen mahdollisimman lähelle alkuperäistä pysäköintipaikkaa ja laskuttaa siirrosta. Ajoneuvoa ei aina pystytä siirtämään näköetäisyydelle, jos tilaa ei ole, vaan se voidaan siirtää lähikadulle. Jos ajoneuvo on jo kerran lähisiirretty ja sitä ei ole käytetty siirron jälkeen, kaupunki voi siirtää ajoneuvon kunnan varastoon.

Tekstiviestipalvelu on maksuton lukuun ottamatta aloittamista ja lopettamista, jotka kumpikin maksavat 16 senttiä. Huomaa, että palveluissa esitetyt aikataulut saattavat venyä esimerkiksi työläiden sääolojen aiheuttamasta viivästyksestä johtuen.

11. Milloin jalankulun ja pyöräilyn väylät hoidetaan?
Väylät on jaettu A-, B- ja C-luokkiin. A-luokan väylät ovat kaikkein vilkkaimpia jalankulun ja pyöräilyn pääväyliä. B-luokan väylät ovat muita jalankulun ja pyöräilyn väyliä ja C-luokan väylät asuntokatujen varsilla olevia jalankulun ja pyöräilyn reittejä. Tavoitteena on hoitaa A-luokan väylät seuraavaan aamuun  klo 7 mennessä B-luokan klo 10 mennessä ja C-luokan klo 12 mennessä. Vasta yöllä tai aamulla satanut lumi tosin pidentää aikaa.

12. Miten pyöräteitä hoidetaan talvisin?
Liukkautta torjutaan kaikilla pyöräilyn väylillä pääasiassa hiekoitussepelillä. Tarvittaessa voidaan käyttää myös suolausta, mutta sen käyttö tulee hiekoitusta huomattavasti kalliimmaksi. Ajoradalla olevia pyöräkaistoja hoidetaan samoin kuin ajorataa. Pyöräväylien hoitoon käytettävä menetelmä valitaan urakoitsijan oman harkinnan mukaan laatuvaatimuksiemme perusteella.

Lauttasaaren ja Kuusisaaren sekä Ruoholahden ja Oulunkylän välisillä reiteillä käytetään menetelmänä harjasuolausta.

13. Voitaisiinko väyliä harjata lumesta hiekoittamisen sijaan?
Tätä testataan tänä talvena kahdella reitillä. Harjaaminen on yleistä Keski-Euroopassa, ja se soveltuu käyttöön erityisesti silloin, kun lunta on vähän. Helsingissä lunta tulee usein enemmän, jolloin harjaaminen ei onnistu ja väylä pitää joka tapauksessa aurata ja lumi kuljettaa pois. Harjattaessa lunta tulisi olla alle 5 cm. Nykyisten laatuvaatimustemme mukaisesti toimenpiteet kuitenkin aloitetaan vasta, kun lunta on satanut 5 cm.

14. Mitä hiekoitussepeliä meillä käytetään?
Joissain Suomen kaupungeissa käytetään murskatun sepelin sijasta pyöreää luonnon soraa. Helsingissä käytetään 1/5,6 mm murskattua sepeliä, koska sillä on pyöreää soraa paremmat kitkaominaisuudet, eikä se ole jalankulkijalle liukas.

15. Voitaisiinko väyliä karhentaa hiekoittamisen sijaan?
Karhennus tarkoittaa sitä, että tiellä oleva lumi karhennetaan, jolloin sen pinta ei ole liukas. Karhennusta tehdään perälevyllä tai auran terällä. Jos kadulla ei ole riittävästi lunta, ei karhennusta voida tehdä koska silloin terä rikkoisi asfaltin pinnan.

Usein pelkkä karhennus ei ole riittävä keino liukkaudentorjuntaan, jolloin sen lisäksi käytetään sepeliä. Jos torjutaan vain liukkautta, mutta auraustarvetta ei ole, hiekoitus on nopeampaa tehdä kuin karhennus. Tällöin on usein tehokkaampaa käyttää hiekoitusta, jotta väyliltä saadaan torjuttua liukkaus mahdollisimman nopeasti.

16. Milloin hiekoitussepeli poistetaan kaduilta?

Perussäännön mukaan sepeli harjataan kaduilta yhdellä kertaa keväällä. Kustannussyistä sepeliä ei siivota pois useasti talven aikana. Hiekoitussepeliä ei kannata poistaa kadulta, mikäli luvassa on vielä pakkasia. Katujen kevätpesun tarkat aikataulut riippuvat säistä.

17. Mistä talvihoidon priorisoiduissa reiteissä oikein on kyse?
Talvella 2016–2017 Helsingissä käytetään talvikunnossapidon menetelmänä harjasuolausta kahdella reitillä: Lauttasaari–Kuusisaari ja Ruoholahti–Oulunkylä. Lisäksi Pakilassa kulkevaa reittiä talvikunnossapidetään tehostetusti.

Reittien talvihoidosta voi antaa palautetta marraskuun alusta lähtien Kerro kantasi -palvelussa.

18. Mihin voin antaa palautetta?
Suuri osa työajastamme menee palautteiden käsittelyyn. Koska palautetta tulee usein samoista asioista, olemme koonneet julkisesti luettavaksi yleisimpiä palautteita ja vastauksia näihin palautteisiin. 

Toivomme, että ennen palautteen lähettämistä lukisit yllä olevan koosteen.

Toivomme myös, että palautetta annettaisiin harkiten, jotta kaikkein kiireellisimmät tapaukset, kuten sairaaloita, päiväkoteja ja vanhusten palvelutaloja koskevat palautteet sekä tiedot suojateillä näkyvyyttä estävistä kinoksista, eivät hukkuisi palautemassaan.

JAA