Hyvä tietää lumitöistä

21.01.2016 11:00

1. Milloin kotikatuni aurataan?
Lumiauraa joutuu erityisesti asuntokaduilla välillä odottamaan, koska lumet aurataan ns. hoitoluokituksen mukaan. 

Katujen hoitoluokitus tarkoittaa, että ensin aurataan pääkadut ja joukkoliikenteen käyttämät kadut. Asuntokadut ovat vuorossa vasta niiden jälkeen. 

Kun lunta sataa paljon ja pitkään, pääkatujen ja joukkoliikenteen käyttämien katujen aurausta joudutaan tekemään jatkuvasti, jolloin asuntokatujen auraus viivästyy. 

Asuntokadut pitäisi olla aurattu viimeistään kolme vuorokauden kuluttua siitä, kun lumisade päättyy.

2. Millä perusteella hoitoluokat on määritelty ja voiko niitä muuttaa?
Hoitoluokitus jakaa kadut pääkatuihin, alueellisiin ja paikallisiin kokoojakatuihin sekä asuntokatuihin. Pääkadut määritetään 1. hoitoluokkaan, kokoojakadut 2. hoitoluokkaan, bussi- ja muut joukkoliikennekadut kuuluvat 1. ja 2.hoitoluokkiin, asuntokadut ovat hoitoluokkaa 3.

Hoitoluokat määräytyvät pitkälti jo kaavoitusvaiheessa, joten muutokset ovat harvinaisia. Yleisin syy kadun hoitoluokan muuttamiselle on joukkoliikenteen reittimuutokset. Muutoin katujen hoitoluokkia ei yleensä muuteta.

3. Kenen vastuulla lumityöt ovat?
Vastuu katujen hoidosta on jaettu kaupungin ja tontinhaltijoiden kesken. Kaupunki vastaa ajoratojen aurauksesta, mutta lumien kuljetus lumenvastaanottopaikoille sekä jalkakäytävien auraus ja hiekoitus kuuluvat tontinhaltijoille tonttiensa edustoilla.

Esikaupunkialueilla ja lisäksi Etu-Töölössä, Pasilassa, Toukolassa, Kumpulassa ja Vanhassakaupungissa vastuujakoa on muutettu: näillä alueilla katujen talvihoito kokonaisuudessaan on kaupungin vastuulla, lukuun ottamatta tonttien sisäänajokohtien avaamista lumen aurauksen jälkeen, mikä säilyy tontinhaltijoiden tehtävänä. 

Tontinhaltijoiden ei silti tarvitse avata sisäänajokohtia polanteen poiston (tiellä olevan pakkautuneen lumen ja jään höyläyksen) jälkeen, vaan se on kaupungin vastuulla.

Rakennusvirasto järjestää Helsingin katujen hoidon eli suunnittelee, tilaa ja valvoo pääosan kaupungin vastuulla olevista lumitöistä. Stara on kaupungin sisäinen palvelutuottaja, joka yksityisten urakoitsijoiden ohella vastaa käytännön lumitöistä.

4. Miksi lunta ajetaan pois, eikä sen anneta sulaa paikalleen?
Syitä voi olla useita: 

- seuraava lumisade tulossa kahden viikon sisään ja uudelle lumelle tarvitaan tilaa
- lumivallista sulava vesi jäätyy yöllä
- lumi tukkii sade- tai sulamisvettä keräävät hulevesikaivot ja kadun kuivatus estyy, minkä seurauksena katualueelle lammikoituu lumesta sulanutta vettä
- lumikasa risteysalueella ja haittaa näkyvyyttä, risteysnäkemiä, suojatien läheisyydessä jne.
- esteettömyyden takia
- lumeen on sitoutunut suuri määrä likaa, nokea ja pölyä (pienhiukkasia), minkä vuoksi lumet on syytä kuljettaa pois ilman laadun turvaamiseksi - keväällä tai pakkasella ilman kuivuessa hiukkaset huonontavat ilmanlaadun
- jäätyessään lumi saattaa vaikeuttaa mm. pysäköintiä ja jäinen polanne on hyvin kallista ja hidasta irrottaa
 

5. Miksi lunta ajetaan pois yöllä?
Tällöin haitataan liikennettä kaikkein vähiten, eivätkä työkoneet estä esimerkiksi raitiovaunujen kulkua. Turhaa melua pyritään tietenkin välttämään.

6. Milloin kadulla olevia lumikasoja viedään pois?
Aurausvallien poistamiseen tai madaltamiseen ryhdytään viimeistään silloin, kun aurausvallit kaventavat kadun kulkuväyliä niin paljon, että vallit haittaavat väylien käyttöä ja turvallisuutta tai lumivallien korkeus estää riittävän näkyvyyden risteysten tai suojateiden läheisyydessä. 

Pysäköintipaikkoja voidaan käyttää tarvittaessa lumen varastointipaikkana, ei kuitenkaan kaikkia saman kadun pysäköintipaikkoja.

7. Miksi kotini portin eteen on aurattu valli? Kuka poistaa sen?
Ajoratojen aurauksen yhteydessä lumi aurautuu jalkakäytäville ja väistämättä myös tonttiliittymille. Kuljettajien on jossain määrin mahdollista kääntää aurojaan tonttiliittymien kohdalla aurausvallien minimoimiseksi, mutta valleilta ei pystytä kokonaan välttymään.

Laki määrää, että tontinhaltijat vastaavat kulkuteidensä talvihoidosta, mikä koskee myös tonttiliittymille syntyviä aurausvalleja. 

Poikkeuksena sääntöön on kuitenkin polanteen poisto (tiellä olevan pakkautuneen lumen ja jään höyläys), josta syntyvien raskaiden jäävallien poistaminen on kaupungin vastuulla. Jäävallit pyritään poistamaan mahdollisimman pian höyläyksen jälkeen, muutaman tunnin viiveeseen on hyvä kuitenkin varautua.

8. Minne voin viedä syksyllä pihalta haravoimani lehdet? Entä lumet pihalta?
Lehdet ja muun puutarhajätteen voi kompostoida itse tai viedä Sortti-asemille. Suuremmat erät (siirtolavat ja kuorma-autokuormat) voi toimittaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. 

Tonttien jätettä ei saa siirtää katualueelle kaupungin pois kuljetettavaksi. Katualueen lehtien ja muun jätteen pois kuljetus on tontinhaltijoiden vastuulla kantakaupungin kunnossapitolain mukaisilla alueilla.

Pihan sekä tontin kulkutien lumet voi kuljettaa ainoastaan kaupungin virallisille lumenvastaanottopaikoille. Lumia ei saa siirtää katualueelle kaupungin pois kuljetettavaksi. 

Hetkellisesti saa lumet kasata katualueelle, jos kiinteistön haltija on tilannut poiskuljetuksen.  

9. Minne pysäköin, kun kadut ovat täynnä lunta tai pysäköintikieltoja?
Pysäköintiä joudutaan talviaikaan rajoittamaan, jotta lumitöiden tekeminen onnistuisi ja jotta liikenne kaduilla olisi talvellakin sujuvaa. 

Järjestelyjä on erilaisia. Osalla kaduista pysäköinti siirretään jalkakäytävän vierestä kadun toiselle puolelle, jolloin jalkakäytävä saadaan aurattua helpommin. Ns. vuoropysäköinnissä pysäköinti on sallittua vain kadun toisella puolella ja pysäköinti vaihtuu eri puolelle katua tiettynä päivänä. Käytössä on myös pysäköintikieltoja, joista osa on voimassa vain päiväsaikaan, jolloin katu päästään puhdistamaan.

Kaikki talviaikaiset liikennejärjestelyt on merkitty liikennemerkein tai siirtokehotuskyltein.

Siirtokehotus asetetaan, jotta urakoitsija saisi puhdistettua kadun lumesta ja siirtokehotuksia voidaan asettaa mille tahansa kadulle. Jos ajoneuvo on pysäköity siirtokehotuskyltin pystyttämisen jälkeen, siirtokustannukset peritään ajoneuvon omistajalta. Maksu on tällöin vähintään 85 euroa.

Siirtokehotuskylttien käytöstä saa etukäteen tietoa netin kautta ja maksuttomilla tekstiviesteillä:

Palvelussa esitetyt aikataulut saattavat esimerkiksi työläiden sääolojen vuoksi viivästyä.

Huomaa myös, että asukaspysäköintitunnus ei takaa vapaata paikkaa kotitalon läheltä kesällä eikä talvella. Luonnollisesti lumiaikaan pysäköintipaikkojen määrä vähenee entisestään.

Pysäköintiongelman ratkaisemiseksi kaupunki voi muuttaa toreja tai muita paikkoja tilapäisiksi pysäköinialueiksi. Jos näin tehdään, paikalle asetetaan liikennemerkit ja asiasta kerrotaan tällä verkkosivulla.

Jos asukas ei käytä autoaan talvella, sen voi viedä talveksi kaupungin autohotelliin. Tattarisuon autohotelliin voi jättää autonsa talvisäilytykseen maksutta, kun asukkaalla on kyseiseen autoon voimassa oleva aluepysäköintitunnus. Alue on aidattu ja vartioitu.

10. Miten siirtokehotukset toimivat? 
Katujen puhdistaminen lumesta ei onnistu, jos pysäköityjä autoja ei siirretä pois auran tieltä. Aurattavista kaduista tiedotetaan siirtokehotuskylteillä vähintään kaksi vuorokautta (48 h) ennen työn alkamista. 

Jos autonomistaja ei siirrä ajokkiaan pois aurauksen alta, kaupunki siirtää sen ja laskuttaa siirrosta. Siirrosta ei peritä maksua, jos auto on ollut pysäköitynä ennen siirtokehotuksen voimaan astumista.

Tekstiviestipalvelu on maksuton lukuun ottamatta aloittamista ja lopettamista, jotka kumpikin maksavat 16 senttiä. Huomaa, että palveluissa esitetyt aikataulut saattavat venyä esimerkiksi työläiden sääolojen aiheuttamasta viivästyksestä johtuen.

11. Milloin jalankulun ja pyöräilyn väylät hoidetaan?
Väylät on jaettu A-, B- ja C-luokkiin. A-luokan väylät ovat pääteiden varsilla olevia kaikkein vilkkaimpia jalankulun ja pyöräilyn väyliä. B-luokan väylät ovat joukkoliikennereittien varsilla olevia ja C-luokan väylät asuntokatujen varsilla olevia jalankulun ja pyöräilyn reittejä. Tavoitteena on hoitaa A-luokan väylät seuraavaan aamuun  klo 7 mennessä B-luokan klo 10 mennessä ja C-luokan klo 12 mennessä. Vasta yöllä tai aamulla satanut lumi tosin pidentää aikaa.

12. Miten pyöräteitä hoidetaan talvisin?
 Liukkautta torjutaan kaikilla pyöräilyn väylillä pääasiassa hiekoitussepelillä.  Tarvittaessa voidaan käyttää myös suolausta, mutta sen käyttö tulee hiekoitusta huomattavasti kalliimmaksi. Ajoradalla olevia pyöräkaistoja hoidetaan samoin kuin ajorataa. Pyöräväylien hoitoon käytettävä menetelmä valitaan urakoitsijan oman harkinnan mukaan perustuen laatuvaatimuksiimme.

Lisäksi  Ruoholahden ja Oulunkylän välillä testataan sepelin sijaan muita menetelmiä. 

13. Voitaisiinko väyliä harjata lumesta hiekoittamisen sijaan?
Tätä testataan tänä talvena. Harjaaminen on yleistä Keski-Euroopassa, ja se soveltuu käyttöön erityisesti silloin, kun lunta on vähän. Helsingissä lunta tulee usein enemmän, jolloin harjaaminen ei onnistu ja väylä pitää joka tapauksessa aurata ja lumi kuljettaa pois. Harjattaessa lunta tulisi olla alle 5 cm. Nykyisten laatuvaatimustemme mukaisesti toimenpiteet kuitenkin aloitetaan vasta, kun lunta on satanut 5 cm.

14. Voitaisiinko väyliä karhentaa hiekoittamisen sijaan?
Karhennus tarkoittaa sitä, että tiellä oleva lumi karhennetaan, jolloin sen pinta ei ole liukas. Karhennusta tehdään perälevyllä tai auran terällä. Jos kadulla ei ole riittävästi lunta, ei karhennusta voida tehdä koska silloin terä rikkoisi asfaltin pinnan.

Usein pelkkä karhennus ei ole riittävä keino liukkaudentorjuntaan, jolloin sen lisäksi käytetään sepeliä. Jos torjutaan vain liukkautta, mutta auraustarvetta ei ole, hiekoitus on nopeampaa tehdä kuin karhennus. Tällöin on usein tehokkaampaa käyttää hiekoitusta, jotta väyliltä saadaan torjuttua liukkaus mahdollisimman nopeasti.

15. Mitä hiekoitussepeliä meillä käytetään?
Jossain Suomen kaupungeissa käytetään murskatun sepelin sijasta pyöreää luonnon soraa. Helsingissä käytetään 1/5,6 mm murskattua sepeliä, koska sillä on pyöreää soraa paremmat kitkaominaisuudet, eikä se ole jalankulkijalle liukas.

16. Mistä talvipyöräilyn testireitissä (2015-2016) oikein on kyse?
Talvella 2015-2016 Helsingissä kokeillaan kahta uutta talvihoidon menetelmää. Baana – Töölönlahden länsipuoli – Helsinginkatu -reitillä kokeillaan uudenlaista liukkaudentorjunnan ainetta, Granluxia. 

Pääradan varrella Helsinginkadulta Pasilan ja Käpylän kautta Oulunkylään kokeillaan harjausta ja suolausta. Kokeilun aikana kerätään tietoa uusien menetelmien kustannuksista sekä laatutasosta. 

Laadun arviointi perustuu pyöräilijöiden palautteisiin, joita kerätään yhdessä Helsingin polkupyöräilijät ry:n kanssa.

17. Mihin voin antaa palautetta?
Suuri osa työajastamme menee palautteiden käsittelyyn. Koska palautetta tulee usein samoista asioista, olemme koonneet julkisesti luettavaksi yleisimpiä palautteita ja vastauksia näihin palautteisiin. 

Toivomme, että ennen palautteen lähettämistä lukisit yllä olevan koosteen.

Toivomme myös, että palautetta annettaisiin harkiten, jotta kaikkein kiireellisimmät tapaukset, kuten sairaaloita, päiväkoteja ja vanhusten palvelutaloja koskevat palautteet sekä tiedot suojateillä näkyvyyttä estävistä kinoksista, eivät hukkuisi palautemassaan.