Helsingin tunnukset

Vaakuna, Helsingin tunnus

Helsingin kaupungin vaakuna

Kaupunginvaakuna on kaupungin ja sen hallinnon ja palvelujen yleinen tunnus.

Helsingin kaupungin vaakuna kehittyi 1600-luvulla kaupungin sinetistä. Nykyinen kaupunginvaakunan kuva on kaupunginvaltuuston hyväksymä vuonna 1951. Vaakunan selitys on: ”Sinisessä kentässä kultainen vene uimassa hopeisella, aaltokoroisella tyviöllä; veneen yläpuolella saatteena kultakruunu.”

Yksityinen henkilö, yhdistys tai yhteisö voi käyttää vaakunaa esimerkiksi lipussa tai jäsenmerkissä. Jos vaakunaa halutaan käyttää elinkeinotoiminnassa, siitä on tehtävä ilmoitus kaupunginjohtajalle vähintään 30 päivää ennen käytön aloittamista.

Vaakunaa käytettäessä on noudatettava Helsingin kaupunginvaakunan käyttöä koskevaa ohjetta. Kaupunginjohtaja voi tarvittaessa kieltää vaakunan ohjeiden vastaisen käytön.

Helsingin kaupungin visuaalinen ilme määritellään kaupunginhallituksen antamissa Helsingin kaupungin viestinnän ohjeissa ja tarkemmin kaupunginjohtajan antamassa graafisessa ohjeistossa. Visuaalisen ilmeen peruselementtejä ovat vaakunan kanssa muodostetut tunnussovellukset.

Helsinki-aiheisia valokuvia ja kaupungin tunnusten originaaleja löytyy kaupungin aineistopankista. Aineistopankin käyttö vaatii rekisteröitymisen.

Aineistopankkiin
 

Helsingin vaakuna historiaa

Helsingin yläkruunullinen vaakuna on käytössä keskushallinnossa.

Helsingin ensimmäinen sinetti sai kuvionsa seudun vanhasta elinkeinosta, lohenkalastuksesta. Vaakunakilvessä oli kalanpyrstöksi tulkittu kuva, joka yhä esiintyy Vantaan kaupungin vaakunassa.

Helsingin nykyinen vaakuna kehittyi kuitenkin sinetistä, josta kuningatar Kristiina antoi määräykset 2.10.1639 Helsingin kaupungille myöntämässään erioikeuskirjassa. Samalla kaupunki sai luvan käyttää Ruotsin kaupunkilakia ja sen nojalla valita pormestarit ja neuvosmiehet. Uuden sinetin selitys kuului seuraavasti: "Vene koskessa, sen yläpuolella kultainen kruunu sinisessä kentässä."

Vaakunan ulkoasu on vaihdellut eri aikoina. Nykyisen vaakunan on piirtänyt A.W.Rancken ja sisäasiainministeriö on vahvistanut sen 30.8.1951. Vaakunan selitys kuuluu: "Sinisessä kentässä kultainen vene uimassa hopeisella, aaltokoroisella tyviöllä; veneen yläpuolella saatteena kultakruunu." Helsingin kaupunginhallitus on hyväksynyt nykyiset vaakunan käyttöä koskevat ohjeet 7.6.2010.

Lisätietoja vaakunan historiasta saa kaupunginarkistosta puh. 09 3104 3570

Helsingin isännänviiri

Helsinki-viiri on vaihtoehto isännän viirille. Helsingin vaakunalla varustettu viiri sopii kaikkialle, missä helsinkiläiset oleskelevat, siirtolapuutarhoista salomökkeihin. Viirejä löytyy 6-metrisiin salkoihin sopivista aina 15 metrin salkoihin asti. Koot vaihtelevat 300 x 30 senttimetrisestä 750 x 65 senttiseen.

Helsinki-viiri on teetetty vuonna 2000 vietettyjen kaupungin 450-vuotisjuhlien kunniaksi. Viirin julkistus ja ensimmäinen nosto tapahtui 19.4.1999 Villa Jyrängössä, Hammarskjöldintie 1. Viirejä voi ostaa lipunvalmistajilta. (Viirin mallikuva vaakunaohjeessa)

Vaakunaohje

Nimikkolajit

Helsingin kaupungin luonnonvaraiset nimikkolajit ovat orava ja vaahtera. Kaupunkilaiset valitsivat oravan ja vaahteran nimikkolajeiksi äänestyksessä vuonna 1996. Äänestys järjestettiin Suomen kuntaliiton aloitteesta.

Sekä oravassa että vaahterassa viehätti se, että ne ovat niin yleisiä. Oravaa myös pidettiin söpönä ja vaahteraa kauniina puuna. Nimikkolajien valinnan vahvisti Helsingin kaupunginhallitus.

Orava ja vaahtera – Tehtäviä, tutkimuksia ja leikkejä Helsingin nimikkolajeista (pdf)

Stadi-oravan on luonut Mika Launis.

Stadi-orava ilahduttaa myös piirroshahmona. Sen on luonut taiteilija Mika Launis.

Nimikkokukka

Helsingin nimikkokukka on pihasyreeni (Syringa vulgaris). Kaupunginhallitus valitsi syreenin nimikkokukaksi 19.4.1993.
Valinnan perusteluissa todettiin mm., että syreeni liittyy Helsingin historiaan; se on tullut Helsinkiin Suomenlinnan kautta ja se on ollut yleinen koristekasvi Helsingissä etenkin vanhoilla puukorttelialueilla.



JAA
24.03.2017 14:29