Väestönsuojelu

Väestönsuojelulla tarkoitetaan kaikkea poikkeusoloissa suoritettavaa ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi kiireellisesti suoritettavia toimenpiteitä onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa. Normaalioloissa väestönsuojelulla tarkoitetaan edellä mainittuihin tehtäviin varautumista.

Väestönsuojelun aluejako Helsingissä

Väestönsuojelun johtamiseksi kaupunki on jaettu kahdeksaan suojelupiiriin (suurpiiri) ja 34 suojelulohkoon (peruspiiri) ja edelleen 137 alalohkoon (osa-alue). Aluejako on yhtenevä Helsingissä käytössä olevan piirijakojärjestelmän kanssa.

Suojelupiireihin, -lohkoihin ja -alalohkoihin nimetty henkilöstö on pääasiassa kaupungin eri virastojen ja laitosten palveluksessa. Heidät on koulutettu tehtäviinsä jo normaalioloissa.

Poikkeusoloissa Helsingin pelastustoimintaa ja väestönsuojelua johdetaan pelastustoimen johtokeskuksesta. Johtokeskus vastaa väestön varoittamisesta, ihmisten suojaamisesta sekä evakuointien johtamisesta kaupungin alueella.

Väestönsuojelun ohjaus, sopimukset ja lait

Sisäministeriö ohjaa väestönsuojelun suunnittelua kehittämällä lainsäädäntöä, antamalla määräyksiä ja ohjeita sekä järjestämällä alaisuudessaan toimivien aluehallintoviranomaisten kanssa valmiusharjoituksia.

Väestönsuojelusta on kansainvälisesti sovittu Geneven yleissopimuksessa ja siihen liittyvissä lisäpöytäkirjoissa. Kansallisella tasolla väestönsuojelusta säädetään pelastuslaissa ja asetuksessa. Väestönsuojelua ohjaavat lisäksi valmiuslaki ja puolustustilalaki.

Väestönsuojelun kansainvälisenä tunnuksena on sininen tasasivuinen kolmio oranssilla pohjalla.

Geneven yleissopimus
Geneven yleissopimuksen lisäpöytäkirjat
Pelastuslaki
Pelastusasetus
Valmiuslaki
Puolustustilalaki

 



JAA
04.07.2016 15:44