Kasvit, sienet ja eläimet

Eliölajien määrä on seurausta elinympäristöjen moninaisuudesta. Monet eliölajit ovat sopeutuneet hyvin kaupunkeihin, mutta samalla ovat jotkin muut lait joutuneet väistymään. 

Kantakaupungissa on luontaista kasvillisuutta hyvin vähän, mutta rikkaruohojen ja muiden yksivuotisten tulokaskasvilajien osuus kasvaa kaupungistumisen myötä. Ne hyötyvät ympäristön häiriintymisestä. 

Samanaikaisesti alkuperäislajit vähenevät. Esimerkiksi tiukasti metsiin rajoittuvia kasvilajeja on Helsingissä yllättävän vähän. Metsälajisto koostuukin etupäässä lehtokasveista, jotka sopeutuvat paremmin muutoksiin kuin karujen metsätyyppien kasvilajit.

Suokasvit kärsivät kasvupaikkojen puutteesta. Niittykasvistoa sen sijaan on jäljellä eri puolilla Helsinkiä. Se hyötyy kasvupaikan valoisuudesta ja jopa tallauksen aiheuttamasta maapohjan kuluneisuudesta. 

Kalliokasveille kulutus sen sijaan on kohtalokasta. Sisälahtien rehevöityminen näkyy edelleen rantakasvillisuuden häiriintyneisyydessä, mutta ulompana saaristossa tilanne on kasvien kannalta melko hyvä.

Helsingin nykyinen nisäkäslajimäärä on 46. Runsaslukuisimpia ovat rusakko, orava, siili ja kettu.

Helsingin ja sen viheralueiden linnusto on varsin runsas ja monimuotoinen, sillä kaupungin alue sisältää laajan kirjon linnuille sopivia ympäristöjä. Helsingin merialueelta on tavattu noin 60 kalalajia.

Havaintojen perusteella matelijat ja sammakkoeläimet ovat taantuneet Helsingissä ja monet lajit ovat alueella harvalukuisia. Helsingin hyönteislajien lukumäärästä ei ole julkaistu arviota.

Helsingin ympäristökeskuksen verkkosivuilla julkaistiin vuosina 2006 - 2012 Kuukauden laji -palstalla yhteensä 52 tarinaa Helsingin eläimistä, kasveista ja sienistä.



JAA
07.07.2016 13:39