Vuoden 2010 tilinpäätökset näyttävät pelättyä paremmilta. Parannus johtuu verotulojen kasvusta. Se taas perustuu osittain veroprosenttien korotuksiin ja vielä enemmän kuntaryhmän kunnallisveron jako-osuuden kasvuun. Verotulojen kasvusta huolimatta kuntien veropohja ei ole kasvanut samassa suhteessa. Vuonna 2010 kunnallisveron jako-osuus oli 5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2008. Muutos perustuu pääomatulojen heikkoon kehitykseen. Kun ne taas alkavat kasvaa, supistuu kuntaryhmän jako-osuus.
Vuoden 2010 verotuloarviot laadittiin varovaisesti, koska taloudellisen tilanteen kehityksestä ei ollut varmaa tietoa. Verotuloja kertyikin noin 500 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarvioissa oli arvioitu.
Kahdeksan kaupunkia 11 suurimmasta korotti veroprosenttia vuodelle 2010. Korottamatta selvisivät Helsinki, Lahti ja Kouvola. Kunnallisvero jäi Lahdessa edellisvuotista pienemmäksi. Ilman veroprosentin korotusta kunnallisvero olisi vähentynyt Tampereella, Turussa ja Porissa.
Vuoden 2010 talousarvioiden mukaan lainakanta olisi kasvanut vuoden 2008 tilinpäätöksestä 1,8 miljardia euroa vuoteen 2010. Vuosien 2008─2010 lainojen kasvu jäi reiluun miljardiin euroon. Vuoden 2010 osuus kasvusta oli 507 miljoonaa euroa.
Kaikkien 11 kaupungin vuosikate oli poistoja suurempi. Poistot ovat vain 50–80 prosenttia poistonalaisista investoinneista, joten luvun perusteella ei voida päätellä kuntien tulorahoituksen olevan riittävä. Investointien tulorahoitusprosentti ylitti 100:n vain Turussa, Oulussa ja Kuopiossa.
Suurten kaupunkien yhteenlaskettu vuosikate oli 1 133 miljoonaa euroa, poistot
859 miljoonaa euroa ja investointien omahankintamenot 1970 miljoonaa euroa. Velkaa kaupungit ottivat kuitenkin lisää 507 miljoonaa euroa. Tilannetta ei voi pitää hyvänä.
Yhteenveto suurten kaupunkien tilinpäätöksistä 2010
Tilinpäätös 2010 Asukas-
luku
Tulovero-
prosentti
2010 Vuosi-
kate %
poistoista Investointien
tulorahoitus-
prosentti Laina-
kanta
e/asukas
Helsinki 588 600 17,50 115 45 1 989
Espoo 247 869 17,75 206 63 867
Tampere 213 176 19,00 130 69 1 464
Vantaa 200 055 19,00 125 38 3 775
Turku 177 326 18,75 123 115 1 983
Oulu 141 591 19,00 189 113 1 443
Jyväskylä 130 816 19,00 100 51 1 962
Lahti 101 574 19,00 123 78 3 169
Kuopio 93 295 19,50 120 102 1 650
Pori 83 029 18,75 110 40 1 906
Kouvola 88 089 19,00 104 62 1 398
Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset.
Kunnan tulorahoitus on ylijäämäinen, jos vuosikate on poistoja suurempi ja alijäämäinen, jos vuosikate alittaa poistot. Tulkinta on oikea, jos poistot vastaavat vuotuisia korvausinvestointeja (poistonalaisten investointien omahankintameno). Tunnusluku antaa väärän kuvan kuntien taloudesta, koska poistojen taso on tässä tarkastelussa mukana olevissa kunnissa vain 50–80 prosenttia poistonalaisten investointien hankintamenosta.
Investointien tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno.
Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, joka on jäänyt rahoitettavaksi omaisuuden myynnillä ja lainoilla.
|
