Päänavigaatio Alanavigaatio Sisältö
Pienennä tekstiä Suurenna tekstiä  | 
|   På svenska   |   In English   |  
 
Tietokeskus >  Tiedotteet >  Tiedotevarasto > 
 Korkeiden kerrostalojen asukaskysely pääkaupunkiseudulla 2011
Kuuntele

 

Helsingin kaupungin tietokeskus, talous- ja suunnittelukeskus

ja kaupunkisuunnitteluvirasto 

 

KORKEIDEN KERROSTALOJEN ASUKASKYSELY PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2011 

 

 

Tutkimuskohteena korkeissa kerrostaloissa asuvat

Pääkaupunkiseudulle on suunnitteilla useita korkeita kerrostaloja, mutta asumiskokemuksia on toistaiseksi tutkittu vähän. Siksi Helsingin kaupunki tilasi Innolink Research Oy:ltä korkeita kerrostaloja (≥12 krs.) koskevan asukaskyselyn, joka toteutettiin loka-marraskuussa 2011. Kysely teetätettiin osana Helsingin kaupungin hallintokuntien yhteisselvitystä Helsingin korkean rakentamisen periaatteiksi. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, keitä alueen korkeissa kerrostaloissa asuu, miksi he ovat valinneet tämän asuinmuodon ja mikä tekee korkeissa asuintaloissa asumisesta erityistä. Lisäksi kartoitettiin asumismuodon vetovoimaa, vahvuuksia ja heikkouksia. Kyselyn tuloksia tullaan selvittämään tarkemmin Tietokeskuksessa kevään 2012 aikana.

Tutkimuskohteena olivat seitsemän 2000-luvulla rakennetun yli 15-kerroksisen asuintalon asukkaat sekä niiden naapurusto. Näistä tornitaloista kolme sijaitsi Espoossa, muut Helsingissä, Vantaalla, Turussa ja Jyväskylässä. Vastaajista korkeissa kerrostaloissa asuvia oli 200 ja niiden naapurissa asuvia niin ikään 200. Korkeissa kerrostaloissa asuvista vastaajista 48 prosenttia asui kerroksessa 12 tai sitä ylempänä, joten haluttu kohderyhmä tavoitettiin hyvin. Lisäksi kyselyssä selvitettiin Innolink Research Oy:n internetpaneelin avulla pääkaupunkiseudulla asuvien näkemyksiä asumisesta ja uusista korkean rakentamisen alueista (350 vastaajaa). Tutkimus perustui siten yhteensä 750 loppuunsaatettuun haastatteluun.

Innolink Research Oy keräsi tiedot puhelinhaastatteluilla (korkeissa kerrostaloissa asuvat ja niiden naapurusto) sekä paneelitiedonkeruulla (muut asukkaat).

 

Asumistyytyväisyys korkeissa kerrostaloissa on suurta

Lähes kaikki 200 korkeissa kerrostaloissa asuvaa vastaajaa olivat erittäin (n. 77 %) tai melko (20 %) tyytyväisiä omaan asuntoonsa ja asuintaloonsa. Myös naapurustossa asumistyytyväisyys oli samaa luokkaa, kun taas paneelin vastaajista vain noin 37 % oli erittäin tyytyväisiä, tosin melko tyytyväisiä heistäkin oli puolet.

Noin neljäsosa korkeissa kerrostaloissa asuvista oli jo suositellut omaa asuinmuotoaan muille, lisäksi 72 prosenttia voisi suositella varauksetta ja ainoastaan 6 prosenttia suosittelisi varauksin (kuva 1a ja 1b).

 

Kuva 1a: Nykyisen asuinmuodon 

suositteleminen 

(korkeissa kerrostaloissa asuvat).

Kuva 1b: Nykyisen asuinmuodon 

suositteleminen 

(korkeiden kerrostalojen naapurit).

 

Tornitalojen asukkaat olivat lisäksi erittäin sitoutuneita nykyiseen asuinmuotoonsa; juuri kukaan ei harkitse poismuuttoa tällä hetkellä. Jopa 95 prosenttia valitsisi saman asuinmuodon uudelleenvalintatilanteessa (kuvat 2a ja 2b).

 

Kuva 2a: Asuintalon uudelleenvalinta

(korkeissa kerrostaloissa asuvat).

Kuva 2b: Asuintalon uudelleenvalinta

(korkeiden kerrostalojen naapurit).

 

Korkeassa kerrostalossa asuvien (sekä naapuritaloissa asuvien) korkeaa asumistyytyväisyyttä ja vähäistä poismuuttohalukkuutta selittänee ainakin osittain lyhyt asumisaika, kaikilla alle kahdeksan vuotta. Lisäksi varttuneemmat, joita vastaajista oli huomattava osa, ovat tyypillisesti tyytyväisempiä, koska ovat asumisuransa loppupäässä.

 

 

Asunto valitaan keskeisen sijainnin, palveluiden ja laadun perusteella

Korkeiden kerrostalojen asukkaat valitsevat asuntonsa keskeisen sijainnin perusteella; jokainen kyselyssä mukana ollut asuintalo sijaitsee keskeisellä paikalla oman alueensa sisällä. Myös laatu on tärkeä tekijä. Nykyisen asunnon valintaan oli vaikuttanut eniten palveluiden läheisyys ja ympäristöstään edukseen poikkeavaan taloon muuttaminen. Tornitalojen vetovoimatekijöinä korostuivat asunnosta avautuvat näköalat, korkea sijainti, avarammat pohjaratkaisut ja laadukkuus (kuvat 3a ja 3b).

Korkeaan kerrostaloon muuttamisessa vastaajia arvelutti erityisesti melu. Sen sijaan korkeuteen tai turvallisuuteen liittyvät tekijät eivät heitä juurikaan huolestuttaneet.

 

 

Kuva 3a: Nykyisen asunnon erityiset vetovoimatekijät (korkeissa kerrostaloissa asuvat). (Vetovoimatekijöitä sai valita kuinka monta tahansa.)

Kuva 3b: Nykyisen asunnon erityiset vetovoimatekijät (korkeiden kerrostalojen naapurit). (Vetovoimatekijöitä sai valita kuinka monta tahansa.)

 

Asukkaat arvostavat rauhallisuutta

Korkeiden kerrostalojen ja niiden naapuritalojen asukkaat ovat ikä- ja ammattirakenteeltaan hämmästyttävän samankaltaista joukkoa. Noin 40 prosenttia vastanneista oli eläkeläisiä, työntekijöitä oli noin viidennes ja toimihenkilöitä karkeasti kolmasosa. Tulotasoltaan vastaajat kuuluivat yleisimmin luokkaan 40 001–60 000 eur/v/kotitalous. He myös arvostavat samantyyppisiä asioita, kuten asumisen rauhallisuutta ja pihapiirin viihtyisyyttä sekä yhteishenkeä (kuvat 4a ja 4b).

Korkeissa kerrostaloissa arvostettiin myös turvallisuutta ja hissejä. Näiden sekä yhteishengen arvostaminen saattaa johtua siitä, että korkeuden kasvaessa maanpinnasta tekniseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen liittyvät asiat korostuvat.

 

Kuva 4a: Tärkeimmät taloyhtiöön ja ilmapiiriin liitettävät tekijät (korkeissa kerrostaloissa asuvat).

Kuva 4b: Tärkeimmät taloyhtiöön ja ilmapiiriin liitettävät tekijät (korkeiden kerrostalojen naapurit). 

 

Korkeat kerrostalot vetävät varttuneempaa väkeä

Tutkimukseen vastanneiden perusteella näyttää siltä, että Suomen korkeissa kerrostaloissa asuvista huomattavan suuri osuus on 51–60 -vuotiaita. Heidän osuutensa oli moninkertainen verrattuna naapuritalojen asukasrakenteeseen. Molemmissa taloryhmissä eläkeläisten osuus oli suuri, n. 40 %, kun pääkaupunkiseudulla yli 60 -vuotiaiden kaupunkilaisten osuus väestöstä on 20 %.  Esimerkiksi Australiassa ja Yhdysvalloissa 2000-luvun tornitaloihin juuri houkutellaankin ns. tyhjän pesän pareja, joiden lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa ja joilla on sen vuoksi halukkuutta muuttaa pienempään asuntoon sekä lähemmäksi palveluita.

”Tutkimustulosten perusteella asumisuran loppupäässä olevat ovat hyvin tyytyväisiä ja sitoutuneita asumaan korkeissa kerrostaloissa. Onko rakentamisessa huomioitu ikääntyvien tarpeet riittävästi?” kommentoi varatoimitusjohtaja Pekka Vuorela Innolink Research Oy:stä.

Suomen korkeissa kerrostaloissa näyttää kansainvälisten esimerkkien tapaan asuvan vähän lapsiperheitä. Osuus on 10,5 %, kun esimerkiksi koko Suomessa n. 40 % ja Helsingissä n. 20 % kaikista asuntokunnista on lapsiperheitä. ”Tämä ei välttämättä tarkoita, etteikö korkeassa kerrostalossa asuminen kiinnostaisi lapsiperheitä; voi myös olla, ettei lapsiperheitä oteta huomioon kohteiden suunnittelussa ja markkinoinnissa”, miettii projektitutkija Aino Hakala Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.

”Korkealla asuminen näyttää kiinnostavan erityisesti yli 50-vuotiaita ja kahden aikuisen kotitalouksia. Korkeiden kerrostalojen asukkailla asunnon valinnassa yhtenä tekijänä korostuu muutto pienempään asuntoon. Siten tornitalojen rakentaminen saattaisi lisätä perheasuntojen tarjontaa asuntomarkkinoilla”, pohtii Helsingin talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisinsinööri Ifa Kytösaho.

”Merkille pantavaa on, että korkeisiin kerrostaloihin muuttaneiden edellinen asunto on valtaosalla ollut kerrostalossa. Kuitenkin yli neljännes on muuttanut omakoti-, pari- tai rivitalosta korkeaan kerrostaloon”, toteaa erikoistutkija Markus Laine Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.

Sen sijaan nuorten 20–30 -vuotiaiden osuus Suomen korkeissa kerrostaloissa on vähäinen (9 %) verrattuna naapuritaloihin (23 %) tai kansainvälisiin esimerkkeihin. ”Meillä jo työelämässä olevat nuoret ja hyväpalkkaiset lapsettomat parit eivät ainakaan vielä näytä löytäneen tornitaloasumista. Tämä saattaa johtua siitä, että pääosa nykyisistä tornitaloista sijaitsee kaupunkikeskustojen reunoilla”, tietokeskuksen tutkija Ari Niska huomauttaa.

 

 

 


22.12.2011




erikoistutkija Markus Laine
Helsingin kaupungin tietokeskus
puh. 040 3344 772

tutkija Ari Niska
Helsingin kaupungin tietokeskus
puh. 09 310 36524

arkkitehti SAFA, kehittämisinsinööri
Ifa Kytösaho
Talous- ja suunnittelukeskus / Kehittämisosasto
puh. 09 310 32293

 

Julkaisujen käteismyynti
Tietokeskuksen kirjasto
Siltasaarenkatu 18–20 A 5.kerros
Tilaukset
tietokeskus.tilaukset@hel.fi
Puh. 09 310 36293
 

 
   
| Tietoa sivustosta | | Sivun ylläpito: Tietokeskus | Palaute sivusta | | Alkuun |

Helsingin kaupunki - Tietokeskus