Päänavigaatio Alanavigaatio Sisältö
Pienennä tekstiä Suurenna tekstiä  | 
|   På svenska   |   In English   |
 
Rakennusvirasto >  Viheralueet > Puistot >  Puistot alueittain > 
 Vanha kirkkopuisto
Kuuntele

Hautausmaana 1790-1829

Nykyisen Vanhan kirkkopuiston kortteliin perustettiin kaupungin uusi hautausmaa vuonna 1790. Lähialueita oli käytetty hautaukseen jo 1600-luvun lopulta lähtien. Puistoon on haudattu myös vuoden 1710 ruttoepidemian uhrit. Kampin hautausmaan kaava tehtiin 1816 (Anders Kocke). Kaavaan oli piirretty myös käytäväverkosto. Aikaisemmin rakennettu kiviaita purettiin osittain ja laajennetun hautausmaan ympärille rakennettiin säleaita. Kirkko rakennettiin Carl Ludvig Engelin piirustusten mukaan 1826. Engel antoi ohjeet myös vaahteroiden, lehmusten, jalavien ja saarnien istutuksista. Puut istutettiin keväällä 1828. Bulevardin varteen rakennettiin uusi portti Engelin piirustusten mukaan 1828. Samaan aikaan rakennettiin uusi aita. Engel suunnitteli myös puiston koilliskulmaan Sederholmin suvun hautakappelin. Hautaustoiminta alueella lopetettiin 1829, kun Helsingin uusi hautausmaa oli valmistunut Lapinlahteen. Puiston säilyneet vanhat 48 hautamuistomerkkiä ovat vuosilta 1790-1829.

Seurakunnan puistikkona 1830-1900

Hautausmaasta tuli seurakunnan hoitama puistikko. Kirjallisuudessa on mainintoja, että mm. 1830-luvulla puistikkoa kaunistettiin, ja että 1852 tehtiin päätös uusien puiden istuttamisesta. Tärkeä dokumentti istutustöistä on Kirkkohallintokomitean pöytäkirjassa 1860 oleva kasviluettelo ja selostus istutuspaikoista. Silloin istutukset olivat pääasiassa havupuita, luettelossa oli vain muutamia jaloja lehtipuita.

Kaupungin puistoksi 1900

Vanha kirkkopuisto, KUVA ©RakennusvirastoPuiston siirryttyä kaupungin hoitoon käytävät saivat nykyiset linjauksensa ja pääkäytävät reunustettiin nupukivikouruin. Yksinkertainen puuaita purettiin ja puisto valaistiin. Ensimmäinen puistosuunnitelma on vuodelta 1936. Suunnitelmassa ei ole eritelty olemassa olevaa kasvillisuutta ja uusia istutuksia. Piirroksen mukaan puistossa oli noin 200 lehtipuuta, 40 havupuuta ja 12 pensaslajia.

Sotilashaudat 1918-23

Puistoon haudattiin Helsingin valtauksessa 1918 kuolleet saksalaiset ja suomalaiset sotilaat. Hautamonumenteista järjestettiin arkkitehtuurikilpailu 1919. Toteutettujen monumenttien esikuvana oli J. A. Ehrenströmin suunnittelema kenraali Reuterskiöldin hautamuistomerkki, joka sijaitsee Sederholmin kappelin vieressä. Muutamaa vuotta myöhemmin puistoon pystytettiin Viron vapaussodassa kaatuneiden suomalaisten sotilaiden hautamuistomerkki.

Lönnrotin puistikko naapurina

Vanhan kirkkopuiston vieressä Lönnrotinkadun toisella puolella Lönnrotin puistikkona nykyään tunnettu alue oli vuoden 1830 asemakaavassa määrätty Kirkkotori-nimiseksi aukioksi. Myöhemmin alueen keskiosa istutettiin puistikoksi. Kuvanveistäjä Emil Wikström suunnittelema Lönnrotin pronssipatsas paljastettiin 1902.

Vanha kirkkopuisto ja Lönnrotinpuistikko - nykypäivää

Asemakaavassa puistoilla on merkintä 'historiallinen puisto'. Puistojen viimeisin kunnostustyö on toteutettu vuosina 1977-1999. Tavoitteena oli puistojen historiallisen arvon korostaminen ja vanhojen muotoaiheiden säilyttäminen. Puistoissa hoidettiin vanhaa ja istutettiin uutta kasvillisuutta, uusittiin nurmikot, käytävien rakenteet, puistokalusteet ja valaistus.

Osoite:
Bulevardi - Annankatu - Lönnrotinkatu - Yrjönkatu


30.07.2012




 
   
Sivun ylläpito: Rakennusvirasto | Palaute sivusta | | Alkuun |

Helsingin kaupunki - Rakennusvirasto