On kesäinen torstaipäivä ja tiedossa retki Benkkuun. Juna suhauttaa Helsingistä Karjaan kautta Santalaan, josta on noin puolen tunnin kävelymatka rantaan. Mieli lepää jo metsän läpi kulkevan kävelymatkan aikana. Lauttarannasta jatketaan venekyydillä Benkkuun. Vaikka koko viikko on ollut sateinen, täällä paistaa aurinko.

Survival-meininkiä ja meritunnelmaa

Kesäisellä Bengtsårin saarella kuuluu linnunlaulua, lehtien havinaa, vasaran tasaista koputusta ja Rolling Stones. Leiriläiset saunovat, pelaavat, ajelevat kanooteilla, seikkailevat luontopoluilla… ja syövät mahansa täyteen leirikeittiön loihtimia herkkuja. Voiko kukaan kuvitella leppoisampaa paikkaa viettää kesälomaa?

Kolmesta erillisestä saaresta koostuvalla leirikeskuksella on tänä torstaina monta leiriä käynnissä.  Bengtsårin pääsaarella on käynnissä Kontulan Luupin Tsemppis-leiri, Leirikesän leiri ja Luontoliiton luontoleiri. Pienemmällä Barnholmilla on Nuorten Kotkien kesäleiri ja Asphomilla on käynnissä Koskelan nutan Selviytymisleiri. Myös JHL:n perheleiriläiset ovat tulleet Karjaalta päiväretkelle Benkkuun. Leiriläiset ovat jakautuneet ympäri saarta. Tsemppis-leiriläiset ovat parhaillaan Hangon retkellä.


Samu Kuusisto testasi kajakkia Roni Engströmin avustuksella.

Toimintarannassa ovat polkuautot, kajakit ja intiaanikanootit perheleiriläisten käytössä. Merituuli suhisee korvissa, kun leiriläiset polkevat polkuveneitä saaren rannan tuntumassa. Samu Kuusisto testaa kajakkia kesäohjaaja Roni Engströmin avustuksella. Nuoriso-ohjaaja Juha Kivimäki vahtii taustalla, että kaikki sujuu niin kuin pitääkin, ja Samun isovanhemmat tarkkailevat rannalla. Hyvin näyttää sujuvan!

Possut ja hauki kuuluvat leirisaaren kesään

Leirisaaren päätalo on komea näky vihreän maiseman keskellä. Tiilestä rakennettu päärakennus on kokenut sodan melskeet, joista vieläkin on näkyvissä luodin tekemiä jälkiä talon seinässä. Leirisaaren päälliköllä Jasu Saalastilla on muutenkin tarinoita kerrottavanaan leirisaaren ja päätalon vaiheista. Vuonna 2002 päärakennuksen yläkerta roihahti palamaan, ja koko yläkerta paloi käyttökelvottomaksi. Palomestari totesi palon lähteneen liikkeelle sähköviasta, mutta leirisaarella kiertää toisenlainen legenda palon alkusyistä.

- Edellisenä iltana ennen palon syttymistä käki lensi päin päätalon ikkunaa. Yksi leirisaaren työntekijöistä laittoi kuolleen käen pakastimeen, koska seuraavana päivänä saarelle oli tulossa leiriläisiä, eikä sitä haluttu jättää näkyville, Saalasti kertoo. Tarina kertoo, että käki pahastui siitä, että se laitettiin pakkaseen, ja seurauksena oli tulipalo. Aikamoinen tarina!

Benkun komea päärakennus 

Toinen tarina selittää sitä, minkä takia aina silloin tällöin leirisaaren vesijohtovedet lakkaavat toimimasta. Saaren vesijohtoputki kulkee meren alitse ja meressähän uiskentelee vaikka millaisia mereneläviä. Putken toimimattomuuden syyksi benkkulaiset ovat epäilleet häijyä haukea, joka aina silloin tällöin käy puraisemassa valtakuntaansa häiritsevän vesijohdon poikki.

Lähden tutustumaan saaren possuihin, mutta mitä? Possuaitaus on tyhjillään? Missä ovat possut Babe ja Barbie? Onko joku vienyt ne kävelylle? Ei sittenkään. Leirikesän kesätyöntekijä Arttu Kantala saapuu paikalle, ja onnistuu herättämään nukkuvat possut. Pian heinäkasan seasta kurkistaa uninen possun naama, ja Babe ja Barbie tulevat innokkaina ulos katoksestaan. Ne taitavat odottaa jo ruoka-aikaa.

Mites se nyt meni? Olikohan tämä Babe vai Barbie?

Iltapäivällä saaren vuorolauttaan hyppää iloinen nettitoimittaja, joka taisi juuri menettää sydämensä Bengtsårin leirisaarelle!

Teksti ja kuvat: 
Jonna Pennanen, nuorisoasiainkeskus