Päänavigaatio Alanavigaatio Sisältö
Pienennä tekstiä Suurenna tekstiä  | 
|  
 
Meri-Rastilan ala-asteen koulu >  Opetus  > Opetussuunnitelma
Opetussuunnitelma
Kuuntele

Meri-Rastilan koulun opetussuunnitelma

1. Koulun työn perusta
2. Opetuksen toteuttaminen
3. Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt
4. Ohjauksen järjestäminen
5. Oppimisen ja kasvun edistäminen
6. Hyvinvointi ja oppimisympäristön turvallisuus
7. Perusopetusta tukeva muu toiminta
8. Muu yhteistyö
9. Oppilaan arviointi
 

1. KOULUTYÖN PERUSTA

 

1.1 Arvoperusta


Helsingin kouluissa:

- jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen

- toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin

- edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista

- Meri-Rastilan koulussa pyrimme lapsen kiireettömään kohtaamiseen ja myönteisen ilmapiirin luomiseen. Turvallisuutta lisää se, että useat koulun ja korttelitalon työntekijät tuntevat lapsen ja toimivat kasvattajina

- arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta

- ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia

- Meri-Rastilan koulussa arki on muovautunut monikulttuuriseksi. Lapset oppivat kohtaamaan toisensa luontevasti ja kasvavat suvaitsevaisuuteen.

- sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta



1.2 Koulun toiminta-ajatus

Koulussamme painotamme yhteistyötaitojen oppimista, erilaisuuden ja monikulttuurisuuden näkemistä rikkautena sekä oppilaan kasvamista aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja innokkaaksi oppijaksi.



1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet

 

Korttelitalo Merirastin kaikkien aikuisten toiminta perustuu yhteistyölle, jonka tavoitteena on antaa turvallinen ja kehittävä kasvuympäristö Meri-Rastilan koulun oppilaille.

Yhteistyötaitoja opiskellessamme kiinnitämme huomiota toisen kuuntelemiseen ja kannustamiseen, keskinäiseen auttamiseen ja yhteisvastuulliseen, avoimeen kommunikaatioon sekä yhteistyökykyä kehittäviin opetusmenetelmiin.

Erilaisuuden ja monikulttuurisuuden näkeminen rikkautena edellyttää kasvamista suvaitsevaisuuteen. Oppilaita kasvatetaan erilaisuuden kohtaamiseen ja sen aiheuttamien ristiriitojen käsittelyyn rakentavasti.

Koulussamme korostetaan oppilaan omaa aktiivista roolia oppimisessa. Oppilaita ohjataan oma-aloitteisuuteen, asettamaan omia tavoitteita sekä työskentelemään pitkäjänteisesti. Koulumme arviointitavat tukevat oppilaiden omien tavoitteiden asettamista. Tavoitteenamme on, että oppilas tarttuu rohkeasti uusiin asioihin sekä kehittyy oppimistaidoissaan.

Koulumme perustehtävänä on opettaa oppilaille opiskelun ja oppimisen kannalta tärkeät perustaidot. Hyvät perustaidot ja luottamus itseensä oppijana luovat pohjan myös valinnoille, joita oppilas tekee peruskoulun ylemmillä luokilla. Painotamme myös hyvien tapojen ja toisen huomioimisen tärkeyttä.



2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

2.1 Oppimiskäsitys

 

Helsingin kouluissa oppiminen nähdään kokonaisvaltaisena, yhteisöllisenä ja vuorovaikutuksellisena prosessina toisten oppijoiden ja opettajan sekä ympäristön kanssa. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus.
Oppimisen ilo, mielekkyyden sekä pysyvyyden kokemus oppimisympäristössä ovat keskeisiä oppijan aktiivisen toimijuuden sekä osallisuuden syntymiselle. Olennaista on oppilaan käsitys itsestään sekä omasta kyvykkyydestään ja pystyvyydestään, joka rakentuu koulupäivien aikana erilaisissa toiminnoissa. Oppilaan käsitys itsestään oppijana luo pohjan koko elämän kestävälle oppimiselle. Koulun aikuisilla on tässä keskeinen rooli.
Oppiminen on aktiivista ja päämääräsuuntautunutta, ongelmanratkaisua sisältävää toimintaa, jossa elämyksillä ja tunteilla on keskeinen merkitys. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita.

Meri-Rastilan koulussa keskitytään hyvän perusopetuksen antamiseen kulttuurisesti monimuotoisessa koulussa. Koulussa pyritään myös ottamaan huomioon, että eri kulttuuritaustoista tulevilla oppilailla ja vanhemmilla saattaa olla hyvin erilaisia oppimiskäsityksiä.



2.2 Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri

 

Koulun toimintakulttuuri muodostuu jaettujen arvojen sekä yhteisöllisten rakenteiden, toiminnan ja käytäntöjen pohjalta. Tavoitteena on avoin ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri, joka tukee yhteistyötä ja - toimintaa niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Tämä edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä sitä kautta sosiaalisen ja kulttuurisen identiteetin rakentumista.  Vastuu avoimen, rohkaisevan, kiireettömän ja myönteisen ilmapiirin ylläpitämisestä kuuluu kaikille, ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa yhteiseen toimintaan rakentavalla sekä koko yhteisön hyvinvointia edistävällä tavalla.

Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Olennaista on, että koulussa yhteisön jäsenille syntyy sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden kokemus, mikä vahvistaa yhteisöllistä oppimisprosessia. Turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen oppimisympäristö tukee opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja edistää oppilaan pystyvyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa hyvää ja turvallista oppimisympäristöä ja sen kehittämistä.

Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista, itseohjautuvuutta ja luovuutta sekä antaa mahdollisuuden omien tavoitteiden asettamiseen ja toiminnan arviointiin. Toimiva oppimisympäristö joustaa ja muovautuu tarkoituksenmukaisesti ottaen huomioon moninaiset oppijat ja heidän oppimisen sekä kasvun tarpeet. Oppimisympäristö tukee oppilaan kehittymistä tulevaisuuden yhteiskunnan jäseneksi, jossa oppimisen ja toiminnan areenat laajentuvat myös virtuaaliseen ympäristöön. Oppilaat osallistuvat koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen sekä ovat aktiivisesti mukana oppimisympäristön rakentamisessa ja kehittämisessä.

Oppimisessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia.

Meri-Rastilan koulussa yhteisöllisyyttä tuetaan erilaisin opetusmenetelmin, pedagogisin ratkaisuin sekä oppilaita osallistamalla. Pedagogisina ratkaisuina käytämme joustavaa esi- ja alkuopetusta, integraatiota sekä samanaikaisopetusta. Osallistamme oppilaita oppilaskuntatoiminnan, ympäristöraadin ja vastuutehtävien avulla.

Meri-Rastilan koulu tekee monipuolista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Säännöllistä yhteistyötä tehdään asukaspuisto Haruspuiston, Vuosaaren seurakunnan ja lähialueen päiväkotien kanssa.  

Luokkien fyysinen oppimisympäristö suunnitellaan siten, että se antaa mahdollisuuksia erilaisiin pienryhmätyöskentelyihin. Opettaja ja oppilaat käyttävät joustavasti myös koulun käytäviä ja pienryhmätiloja oppilasryhmien itsenäiseen työskentelyyn. Oppimisympäristö nähdään laajana koko lähialueen käsittävänä kokonaisuutena. Kaikessa suunnittelussa otetaan huomioon turvallisuusnäkökohdat. Oppimisympäristöjen suunnittelussa Meri-Rastilassa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaiden moninaisiin tarpeisiin.   

Meri-Rastilan koulussa kulttuurien välinen vuorovaikutus näkyy jatkuvasti arjen toiminnassa. Lisäksi eri kulttuureita tuodaan esiin juhlissa, tapahtumissa ja näyttelyissä.


2.3 Työtavat

 

Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutteista oppimista, oppimaan oppimisen taitoa sekä yhdessä työskentelyä ja aktiivista osallistumista. Työtavat suunnitellaan vuorovaikutuksessa koulun aikuisten ja oppilaiden kesken siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä elinikäisenä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Tärkeää on vahvistaa interkulttuuristen taitojen kehittymistä.  Oppilaat tunnistavat oman kulttuuritaustansa lähtökohtia ja oppivat kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä arvostavat toinen toisiaan.  

Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Niiden valinnassa otetaan huomioon yksilölliset kehityserot, oppilaiden taustat ja erilaiset tavat oppia.  Oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytketään opittaviin tietoihin ja taitoihin oppilaille merkityksellisten kokemusten kautta. Tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti oppilaan työskentelyn, oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja. Koulun pedagogisen toiminnan onnistumiseksi on tärkeää, että koulu oppii tunnistamaan ja hyödyntämään koulun aikuisten ja oppilaiden erilaista osaamista sekä jakamaan sitä yhteisesti.
Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä sekä vahvistetaan verkko-oppimista.  Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Opetuksen eriyttäminen on keskeinen keino, jolla voidaan ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus, tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Kokemukselliset yhteistyömuodot koulun ulkopuolisten toimijoiden kuten työelämän kanssa vahvistavat elinikäisen oppijan oppimisen ja työelämätaitojen kehittymistä.   

Meri-Rastilan koulussa pedagogisen toiminnan lähtökohtana on hyväksyvän ja kannustavan ilmapiirin luominen sekä monikulttuurisuuteen pohjautuvan osaamisen jakaminen ja hyödyntäminen aikuisten ja lasten kesken.  Opetuksessa painottuvat vuorovaikutuksellisuus, tutkiva, kokeileva  ja yhteistoiminnallinen oppiminen sekä eri oppiaineiden ja oppilasryhmien integrointi aihekokonaisuuksien parissa. Oppilaiden osallistaminen toimintaan on tärkeä osa opetusmentelmiä ja työtapoja suunnitellessa ja toteuttaessa.


2.4 Oppilaiden osallisuus
 

Koulussa on avoin, yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri, jossa oppilaita kuunnellaan ja heidän mielipiteitään arvostetaan. Koulun toimintakulttuuri tukee oppilaan kehittymistä aktiiviseksi, aloitteelliseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Oppilaat tietävät miten he voivat koulussa vaikuttaa koulun asioihin. Heillä on mahdollisuus osallistua koulutyön suunnitteluun ja toteutukseen sekä koulussa tehtävään päätöksentekoon yhdessä koulun henkilöstön kanssa. Opettajat tukevat oppilaiden välistä yhteistyötä ja osallisuutta opetustilanteissa ja myös koulun muussa toiminnassa.

Osallisuuden ja vaikuttamisen toimintatapoja suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Oppilaiden kuulemisessa sekä osallisuuden edistämisessä käytetään monipuolisesti eri menetelmiä sekä verkkoympäristöä. Koulussa toimii oppilaskunnan hallitus ja muita oppilaiden osallisuusryhmiä.

Meri-Rastilan koulussa ohjataan oppilaita vastuullisiksi yhteisön jäseniksi tarjoamalla heille välineitä ja mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Työtavoissa ja luokkakäytännöissä huomioidaan myös oppilaiden mielipide.

Jokaisesta luokasta valitaan vuosittain kaksi edustajaa oppilaskunnan hallitukseen. Oppilaskunnan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Hallitus kokoontuu vastuuopettajien kutsumana useasti vuodessa. Oppilaskunnan hallitus ottaa kantaa vuosittain erilaisiin koulutyötä koskettaviin asioihin.

Jokaisesta luokasta äänestetään vuosittain kaksi oppilasta ympäristöraatiin, joka kehittää ja lisää koko koulun tietoisuutta ympäristöasioista. Ympäristöraati kokoontuu säännöllisesti vastuuopettajan johdolla suunnittelemaan ja toteuttamaan ympäristötyötä.

 

2.5 Yhteistyö nivelvaiheissa

Oppilas tarvitsee ohjausta ja tukea erityisesti eri siirtymävaiheissa ja valintatilanteissa perusopetuksen alkaessa, perusopetuksen aikana ja siirryttäessä toiselle asteelle. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentumista sekä tukea yhtenäisen perusopetuksen toteutumista.  

Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on alueellisen yhteistyön rakenteiden ja käytäntöjen luominen koulujen kesken yhtenäisen perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä kotien kanssa. Alueen koulut tekevät yhteistyötä oppilaan ohjautumisessa oman alueen lähikouluun koulupolun eri nivelvaiheissa.  Oppilaiden opiskelun tukeminen edellyttää hyvää tiedonkulkua ja yhteistyötä koulujen ja opettajien kesken. Lähettävän koulun tehtävänä on huolehtia siitä, että vastaanottava koulu saa riittävästi tietoa oppilaan osaamisesta ja edistymisestä sekä toteutuneista opiskelujärjestelyistä ja tuen tarpeesta.

Moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu koulutuksen nivelvaiheissa, valmistavassa opetuksessa ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla sekä oppilaan siirtyessä yleisopetuksesta erityisopetukseen tai erityisopetuksesta yleisopetukseen.  

Päättövaiheessa oppilasta opettavien opettajien ja opinto-ohjaajien erityisenä tehtävänä on ohjata oppilasta jatko-opintoihin sekä kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä.

Meri-Rastilan ala-aste tekee nivelvaiheyhteistyötä alueen päiväkotien ja yläkoulujen kanssa.

 

2.6 Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö

Esi- ja alkuopetuksen avoin ja hyvä yhteistyö luo pohjan joustavalle, elinikäiselle oppimiselle ja kasvulle. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat rakenteellisen jatkumon, joka vahvistaa lapsen yksilöllistä kasvua ja oppimista. Esi- ja alkuopetuksen osaamisen jakaminen ja yhteistyö vahvistaa yhteisöllistä toimintakulttuuria ja luo uusia toiminnallisia työtapoja kasvatuksen ja oppimisen arkeen. Helsingissä laaditaan jokaiselle lapselle henkilökohtainen esiopetuksen suunnitelma. Suunnitelma siirtyy vanhempien luvalla kouluun.

Yhteistyötä tehdään sekä opetussuunnitelman laadinnassa että toiminnassa. Lähialueen koulujen ja päiväkotien kesken laaditaan esi- ja perusopetuksen yhteistoimintasuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään yhteistyön tavoitteet ja rakenne sekä yleiset toimintaperiaatteet ja -tavat. Yhteistoimintasuunnitelma liitetään osaksi koulukohtaista opetussuunnitelmaa. Sitä arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti alkuopetuksen luokkien aikana. Yhteistyössä otetaan huomioon varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen vahvuudet.

Meri-Rastilan koulussa toteutetaan joustavaa esi- ja alkuopetusta, joka mahdollistaa varhaisen tuen kohdentamisen sekä lasten kasvun ja kehityksen tukemisen.

Yhteistyötä tehdään alueen lähipäiväkotien kanssa. Yhteistyötä koordinoidaan Toivo-työryhmien kautta.

 

2.7  Kodin ja koulun yhteistyö

Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on tukea oppilaan terveen kasvun ja oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Opetus ja kasvatus järjestetään yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Onnistunut yhteistyö perustuu avoimeen, tasavertaiseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulun tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja oppimista kouluyhteisön jäsenenä.

Koululla on aktiivinen ja aloitteellinen rooli yhteistyön rakentamisessa ja vastuu siitä, että huoltajat saavat riittävästi tietoa oppilaan opiskeluun, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvistä asioista, opetussuunnitelmasta, koulun toiminnasta ja käytettävistä tukitoimista. Erilaisia yhteistyömuotoja kehitetään koko perusopetuksen ajan ja koulu tarjoaa mahdollisuuden huoltajien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja sitä kautta vertaistukeen. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään tiedottamisessa ja yhteydenpidossa huoltajien kanssa.

Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys oppilaiden opintojen tukemisessa. Yhteistyö korostuu erityisesti valintatilanteissa ja koulutuksen nivelvaiheissa sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opintojen tukemisessa.

Koulu huolehtii siitä, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön ja kodin ja koulun yhteistyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä koulun henkilökunnan ja oppilaiden kanssa. Koulun henkilöstö, oppilaat ja huoltajat seuraavat ja arvioivat yhdessä kodin ja koulun yhteistyön tavoitteiden ja toimintamallien toteutumista ja tarkoituksenmukaisuutta.  

Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on vahvistaa oppilaiden kiinnittymistä kouluun. Oppilaan läsnäoloa koulussa seurataan yhdessä kotien kanssa ja luvattomiin poissaoloihin puututaan välittömästi

Keskeisimpiä kodin ja koulun välisiä yhteistyötapoja Meri-Rastilan koulussa ovat vanhempainillat, koulun juhlat, toimintapäivät, arviointikeskustelut, vanhempainyhdistystoiminta, johtokuntatyö ja arkiviestintä.

Yhteydenpidon ja tiedottamisen välineinä ovat koulun kotisivut, lukuvuositiedote, kotitiedotteet, Wilma-viestintä, sähköpostit ja reissuvihot.
Koulun opetussuunnitelman yleinen osa on kaikkien luettavissa koulun kotisivuilla.

Huoltajien tyytyväisyyttä koulun arkikäytäntöjä kohtaan kartoitetaan erilaisin menetelmin säännöllisesti. Koulu on aktiivisessa vuorovaikutuksessa johtokunnan ja vanhempainyhdistyksen kanssa.


 

3 OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT

3.1 Tuntijako

Helsingissä noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät.

Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja peruskoulujen yhteisen tuntijaon pohjalta.

Oppilaan vuosiluokittaiset vähimmäistuntimäärät ovat:
vuosiluokilla 1-2 vähintään 19 vuosiviikkotuntia
vuosiluokilla 3-4 vähintään 23 vuosiviikkotuntia
vuosiluokilla 5-6 vähintään 24 vuosiviikkotuntia
vuosiluokilla 7-9 vähintään 30 vuosiviikkotuntia

Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7-9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä.

 

Oppiaine

1.lk

2.lk

3.lk

4.lk

5.lk

6.lk

Äidinkieli ja kirjallisuus

7

 

7

 

5

+1

4

+2

5

 

5

 

A-kieli

 

 

 

 

2

 

2

 

2

 

2

 

Matematiikka

3

+1

3

+1

4

 

4

 

4

 

4

 

Ympäristö- ja luonnontiede

2

 

2

 

2

+1

3

 

 

 

 

 

Biologia ja maantieto

 

 

 

 

 

 

 

 

2

 

1

 

Fysiikka ja kemia

 

 

 

 

 

 

 

 

1

 

1

 

Uskonto / ET

1

 

1

 

2

 

1

 

1

 

2

 

Historia

 

 

 

 

 

 

 

 

2

 

1

 

Musiikki

1

 

1

 

1

 

1

 

1

+1

1

 

Kuvataide

1

 

1

 

1

+1

1

+1

1

+1

1

 

Käsityö

1

+1

1

+1

1

+1

1

+1

2

 

2

 

Liikunta

2

 

2

 

2

 

2

 

2

 

2

+1

Valinnaiset aineet

 

 

 

 

 

 

 

+1

 

 

 

 

Taito- ja taideaineiden välys

                                2

                                4

                               5

Kaikki yhteensä

18

+2

18

+2

20

+4

19

+5

23

+2

22

+3

Koulun tuntimäärä/vko/lk

 

20

 

20

 

24

 

24

 

25

 

25

Valinnainen kieli (A2)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Meri-Rastlan ala-asteella opetetaan 4. luokan valinnaisaineena paikallishistoriaa taito- ja taideaineiden työtavoilla 1vvt.

Starttiluokalla annetaan esiopetusta 20 vvt.
TOI -luokalla ja valmistavalla luokalla oppilaat opiskelevat ikänsä mukaisen luokan tuntimäärien mukaan.

 

3.2 Kieliohjelma

Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä.

Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A-kielenä tai vapaaehtoisena A-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A-kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A-kielenä englanti.

Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat:

1-2,  yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia
3-6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia
7-9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia

 

Meri-Rastilan koulussa oppilas voi valita kolmannelta luokalta alkavaksi ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen (A1) englannin tai ruotsin. Toisena vieraana kielenä (A2) koulumme tarjoaa neljänneltä luokalta lähtien englannin tai ruotsin. Perustettavan kieliryhmän koko on 12 oppilasta.

 

3.3 Koulun painotukset

Pedagogisena painotuksena on ilmaisutaitojen kehittäminen. Ilmaisutaitojen merkitys korostuu oppilaan kasvaessa aktiiviseksi oppijaksi. Tällöin ilmaisutaitoja tarkastellaan niin äidinkielen, taito- ja taideaineitten kuin viestintäkasvatuksenkin kannalta. Korostamme ilmaisuhalun, -rohkeuden ja -taitojen kehittämistä. Tavoitteena on, että oppilas kokee iloa itsensä ilmaisemisesta niin suullisesti, kirjallisesti, musiikillisesti, liikunnallisesti kuin kuvallisestikin. Viestinnässä ohjaamme oppilaita eri medioitten käyttäjiksi.

Opettajakunta ja johtokunta päättävät vuosittain toimintasuunnitelmassa kyseisen lukuvuoden painopisteistä.

 

3.4 Oppilaaksiotto

Helsingin peruskouluissa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston hyväksymiä oppilaaksioton periaatteita ja kriteereitä.

 

3.5 Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset

Meri-Rastilan koulussa toimivat valmistava luokka, starttiluokka sekä erityisluokat (TOI ja EMM).

 

4 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN

 

4.1 Ohjaustoiminta
Jokaisella oppilaalla on oikeus ohjaukseen jokaisena koulupäivänä. Oppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon. Ohjauksesta huolehtivat yhteistyössä opettajat ja oppilaanohjaajat sekä muu oppilaan kanssa perusopetuksessa ja nivelvaiheissa toimiva henkilöstö. Ohjauksessa korostuu oppilaan kohtaaminen sekä tukeminen ottaen huomioon hänen elämismaailmansa ja kokemuksensa. Ohjaustilanteissa pyritään erilaisin vuorovaikutuksellisin keinoin dialogiseen oppilaan kohtaamiseen.

Ohjausta annetaan kaikkien oppiaineiden opetuksessa, valinnoissa, oppilaanohjauksessa sekä koulun muun toiminnan yhteydessä. Tässä hyödynnetään kaikkien opettajien osaamista ja aineenhallintaa.  Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetus liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot käytännön työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.

Ohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua sekä kehitystä, oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä ja opiskeluun liittyvien valintojen tekemistä. Ohjauksella tuetaan oppilaan oman identiteetin kasvua, vahvuuksia, oman osaamisen tunnistamista, myönteistä minäkuvaa ja taitoa ohjata omaa toimintaa.  Ohjauksella vahvistetaan oppilaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä.  

Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen.  Päättövaiheen ohjauksessa oppilaan koko perusopetuksen ajan koulutukseen ja työelämään liittyneet asiat syventyvät päätöksentekoprosessiin. Ohjauksella tuetaan nuoren päätöksentekotaitojen kehittymistä oman tulevaisuuden suunnittelussa ja oman identiteetin mukaisen tehtävän löytymistä työelämässä sekä yhteiskunnassa. Ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena sekä verkko-ohjauksena.

Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä, opiskelutaidoissa, eri oppiaineiden opiskelussa ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Yhteistyö huoltajien kanssa ja varhainen tuki ovat keskeisiä koko perusopetuksen ajan.

Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Tuetun ohjauksen piirissä oleville oppilaille on erittäin tärkeää päästä harjoittamaan yhteisöllisen toiminnan taitoja, jolloin kyetään tukemaan oppilaiden kiinnittymistä kouluyhteisöön ja vahvistamaan heidän itsetuntoaan.

Perusopetuksen aikana on tärkeää, että erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden kohdalla kouluissa on selkeät rakenteet oppilaan valintojen tukemiseksi. Ohjauksessa tulee huomioida oppilaan kokonaistilanne ja tilanteen kartoittaminen on hyvä tehdä heti lukuvuoden alettua yhteistyössä huoltajien, oppilashuoltohenkilöstön ja luokanopettajan sekä -ohjaajan kanssa.

Oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan kirjataan myös jatko-opintojen ohjaukseen liittyviä tavoitteita. Tavoitteiden kirjaaminen tekee ohjauksesta systemaattisempaa ja mahdollistaa esimerkiksi riittävän määrän tutustumisjaksoja toisen asteen koulutukseen. Tehostettuun ja erityiseen ohjaukseen liittyy vahvasti yhteistyö TE -toimistojen kanssa mahdollisten koulutuskokeiluiden toteuttamiseksi.

Ohjauksen eettisenä lähtökohtana ovat Helsingin koulujen perusopetuksen arvopohja sekä kodin ja koulun kanssa yhdessä sovitut kasvatukselliset periaatteet.

Meri-Rastilan koulussa jatkuvan ohjauksen lisäksi oppilaan opintojen ohjaamiseen keskitytään säännöllisissä arviointi- ja tavoitekeskusteluissa, joissa huoltajat ovat läsnä.  

 

4.2 Työelämään tutustuminen (TET)

TET eli työelämään tutustuminen on yksi työelämän ja koulun yhteistyömuodoista ja keskeinen osa peruskoulun jakamaa työelämätietoutta. TET- jakson tavoitteena on parantaa oppilaan työelämän tuntemusta ja arvostusta. TET- jaksolla nuoret saavat käytännössä nähdä, kuulla ja kokea, millaista on työskennellä erilaisissa ammateissa ja erilaisissa työympäristöissä. Omakohtaiset työelämän kokemukset tukevat oppilaan jatko-opintoihin hakeutumista ja niihin liittyviä valintoja. Työelämään tutustuminen voi toteutua eri tavoin, mm. työelämän ja yhteiskunnan eri osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit ja oppilaiden sekä opettajien TET – jaksot.

Työelämään tutustuminen on pedagoginen prosessi, jossa nuori saa mahdollisuuden kokea, millaista on tehdä työtä työntekijänä, tai yrittäjänä. TET voidaan prosessina liittää opetussuunnitelman aihekokonaisuuksiin, oppiaineisiin ja nuoren kiinnostuksesta lähteviin aiheisiin ja näin luoda jatkuvuutta ja mielekkyyttä TET – harjoitteluun.

Meri-Rastilan koulussa oppilaat tutustuvat työelämään erilaisilla kulttuuri- ym. vierailuilla koulun ulkopuolelle. Koulun kanssa yhteistyötä tekevien järjestöjen tai vastaavien sidosryhmien edustajat käyvät vierailuilla oppitunneilla.

Lisäksi koulun vanhimmat oppilaat toimivat kouluruokalassa ruokailun aikana apulaisina sekä aulavahteina kouluisännän apuna. Oppilaiden vastuulla on myös koulun akvaarion viikottainen hoito yhdessä opettajan kanssa.

 

5 OPPIMISEN JA KASVUN EDISTÄMINEN

Helsingissä opetuksen ja oppilaan tuen toteuttamisen lähtökohtana on jokaisen oppilaan oikeus omista lähtökohdistaan, osana yhteisöä onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä.

Opetuksen suunnittelussa ja järjestämisessä otetaan huomioon se, että oppilaiden tarve tukeen vaihtelee. Pääpaino on oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaisessa tunnistamisessa. Oppilaan saama tuki on joustavaa, pitkäjänteistä ja suunnitelmallista sekä oppilaan tarpeen mukaan muuttuvaa ja sen lähtökohtana on oppilaan kokonaistilanne. Tuen jatkumiseen kiinnitetään erityisesti huomiota lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen.

Meri-Rastilan koulussa toteutetaan moniammatillista ja laaja-alaista yhteistyötä lasten perheiden, päiväkotien ja muiden lasten kasvatuksesta vastaavien tahojen kanssa. Tämä yhteistyö auttaa tunnistamaan lasten oppimisen esteitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhteistyö auttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan tukea, mikä edistää lasten kasvua, kehittymistä ja oppimaan oppimista.

Ensimmäiselle luokalle tulevien oppilaiden taidot kartoitetaan heti syksyn aikana lukemisen, kirjoittamisen ja matemaattisen osaamisen osalta. Arvioinnin tekevät luokanopettajan lisäksi laaja-alainen erityisopettaja sekä S2- opettaja.   Moniammatillisesta näkökulmasta tehty arviointi auttaa tunnistamaan oppimisen esteitä/ vaikeuksia. Tukitoimia suunnitellaan niitä tarvitsevalle lapselle yhteistyössä oppilashuoltotyöryhmän ja lapsen perheen kanssa. Jokaiselle lapselle tuki suunnitellaan omiin tarpeisiin. Tuen laatua ja riittävyyttä arvioidaan jatkuvasti suhteessa lapsen kehittymiseen ja oppimiseen. Arvioinnissa on mukana oppilashuoltotyöryhmä sekä lapsen perhe. Arviointi tapahtuu säännöllisesti lukuvuoden aikana.

 

5.1 Yleinen tuki

Helsingissä yleinen tuki on kaikkien oppijoiden oppimisen ja hyvinvoinnin edistämistä.  Tämä tarkoittaa oppimisympäristön yleisiä järjestelyjä ja monipuolisia sekä vaihtelevia työtapoja, jotka mahdollistavat kaikkien oppijoiden kasvun ja kehittymisen omien mahdollisuuksien haltuunottoon. Hyvä, toimiva ja laadukas perusopetus mahdollistaa kaikkien oppilaiden oppimisen ja kasvun. Erityistä huomiota kiinnitetään koulun toimintakulttuurin ja -ympäristön kehittämiseen. Keskeistä on vuorovaikutteisen ilmapiirin luominen ja edistäminen kouluyhteisössä siten, että kaikki tulevat kohdatuksi ja kuulluksi sekä voivat osallistua toimintakulttuurin ja -ympäristön luomiseen ja kehittämiseen.

Meri-Rastilan koulussa toteutetaan monipuolisia työskentely- ja toimintatapoja kaikkien oppilaiden kasvun ja oppimisen tueksi. Oppilaiden osallisuutta oppimisympäristöjen rakentamisessa pidetään tärkeänä. Koulun oppimisympäristössä heijastuu oppilaiden moninaisuus ja erilaiset kulttuuritaustat.

Oppilaita koulun arkeen vahvasti osallistavia toimintatapoja ovat ympäristöraati sekä oppilaskuntatoiminta. Kummitoiminnan avulla vahvistetaan eri-ikäisten oppilaiden keskinäistä toimintaa ja kanssakäymistä. Oppilaiden keskinäistä vertaistukea hyödynnetään opetus- ja kasvatustilanteissa.

Koulussa toteutettavien joustavien opetusrakenteiden ja –menetelmien avulla voidaan vastata oppilaiden erilaisiin kehityksellisiin ja kasvatuksellisiin tarpeisiin. Joustavaa opetusta toteutetaan erityisesti alkuopetuksessa, mutta myös muilla luokka-asteilla eri oppiaineissa.
Koulun opetustilojen ja –luokkien järjestelyissä on otettu huomioon joustavien opetusmenetelmien lisäksi samanaikaisopetuksen toteuttaminen eri oppiaineissa. Samanaikaisopetuksen avulla voidaan toteuttaa myös integraatiota eri oppilasryhmien kesken.

Koulussa käytettävät monipuoliset opetusmenetelmät tarjoavat mahdollisuuden erilaisille opetus- ja oppimistyyleille. Teemaviikkojen ja –päivien avulla pystytään toteuttamaan opetusta, mikä tapahtuu luokkahuoneiden ulkopuolella koulun lähiympäristössä sekä erilaisissa kulttuurikohteissa.

Koulunkäyntiavustajien tuki oppilaiden oppimisessa, opetusjärjestelyissä sekä koulun arjessa suunnataan tarpeiden mukaan sekä joustavasti eri tilanteiden vaatimusten perusteella.  

 

5.2 Tehostettu tuki

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, annetaan tehostettua tukea. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen yhteisiä opetusjärjestelyjä ja tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätökseen perusteella annettavaa kokoaikaista erityisopetusta. Oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan.

Tehostettu tuki perustuu moniammatilliseen pedagogiseen arvioon. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki on suunnitelmallista ja luonteeltaan pitkäjänteisempää tukea kuin yleinen tuki.  Tehostettua tukea saavalle oppilaalle laaditaan aina oppimissuunnitelma.

Tehostettu tuki on oppilaan tarpeista lähtevää, suunniteltua, ennaltaehkäisevää ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Tehostetun tuen avulla tuetaan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista.

Meri-Rastilan koulussa tehostetun tuen prosessi lähtee opettajan tai huoltajan huolesta oppilaan oppimisesta, kasvusta tai kehittymisestä. Tämä huoli jaetaan oppilashuoltotyöryhmässä huoltajien kanssa tai luvalla. Tältä pohjalta mietitään yhdessä keinoja oppilaan tukemiseksi. Samalla päätetään tuen riittävyyden seurannasta ja arvioinnista. Kaikki yhdessä päätetty ja suunniteltu toiminta kirjataan pedagogisiin asiakirjoihin.

 

5.2.1 Pedagoginen arvio

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan  
- oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
- oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista
- oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
- arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea

Helsingissä pedagoginen arvio on yksi Oppilaan oppimisen ja kasvun - asiakirjasalkun pedagogisista asiakirjoista.

Pedagogisen arvion laativat oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä. Tarvittaessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagoginen arvio tehdään yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Pedagogisen arvion laatimissa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelma. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Tehostetun tuen aloittaminen, se miten tuki järjestetään sekä tuen tarpeen arvioiminen jatkossa käsitellään Helsingissä pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti pääsääntöisesti oppilashuoltoryhmässä. Jos käsittelyssä päädytään oppimisen tuen tehostamiseen, tehostettu tuki suunnitellaan ja kirjataan oppimissuunnitelmaan.

Meri-Rastilan koulussa pedagogisen arvion laadinnasta vastaa luokanopettaja laaja-alaisen erityisopettajan sekä tarvittaessa aineenopettajan ja S2-opettajan kanssa. Pedagoginen arvio tehdään Wilmaan. Arvio tehdään yhdessä huoltajien kanssa. Se käsitellään koulun oppilashuoltotyöryhmässä, joka tekee päätöksen tehostetun tuen aloittamisesta yhdessä huoltajien ja oppilasta opettavien opettajien kanssa.

 

5.2.2 Oppimissuunnitelma

Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana.

Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta, on käytännön työvälineenä opettajan oman työn suunnittelulle ja opettajien keskinäiselle sekä kodin kanssa tehtävällä yhteistyölle. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille.

Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon ja on osa pedagogisista asiakirjoista muodostuvaa Oppilaan oppimisen ja kasvun -asiakirjasalkkua Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat kuten erityisopettajat, opinto-ohjaaja ja oppilashuoltohenkilöstö. Oppilas osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan.

Suunnitelma kirjataan koulujen käytössä olevalle yhteiselle lomakkeelle ja suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.

Jos vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä oleva oppilas opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan, hänelle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan.

Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toimintaan, minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä.

Valmistavassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma, johon kirjataan oppilaan lähtötaso, henkilökohtaiset oppimistavoitteet ja opiskeltavien oppiaineiden tuntimäärät sekä sisällöt. Opinto-ohjelmassa kuvataan lisäksi opiskelun etenemisen seuranta ja arvioinnin perusteet. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi.

Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa oppilaan opinto-ohjelma muodostuu opintokokonaisuuksista.

Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana huoltajan luvalla. Erityistä tukea saavan oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman.

 

5.3 Erityinen tuki

Jos tehostettu tuki ei riitä, voidaan oppilaalle antaa erityistä tukea. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisen tuen päätöksessä on määrätty. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Erityisen tuen antamisesta tehdään kirjallinen päätös, jota tarkistetaan viimeistään kolmannen ja kuudennen vuosiluokan keväällä sekä aina tarvittaessa.  Erityisen tuen päätös edellyttää Helsingissä aina pedagogisen selvityksen laatimista. Erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS, joka on osa Oppilaan oppimisen ja kasvun-asiakirjasalkkua.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista
taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman oppimisen tehostettua tukea, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, se perustuu oppilaan tilanteessa tapahtuneeseen äkilliseen muutokseen esimerkiksi onnettomuuden tai sairauden jälkeen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä.

Erityisen tuen tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tehdään päätös tuen lopettamisesta. Tällöin oppilas saa tehostettua tukea ja hänelle laaditaan oppimissuunnitelma.

Erityisestä tuen päätös on hallintopäätös, josta päättää opetustoimen johtosäännössä ja niistä seuraavissa delegointisäännöksissä määritelty viranomainen.

 

5.3.1 Pedagoginen selvitys

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys on osa Helsingin Oppilaan oppimisen ja kasvun -asiakirjasalkkua. Pedagogisessa selvityksessä oppilaan opetuksesta vastaavat opettajat tekevät selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä ja moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdään selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta.  Pedagoginen selvitys kirjataan koulujen käytössä olevalle yhteiselle lomakkeelle. Pedagoginen selvitys käsitellään moniammatillisesti pääsääntöisesti oppilashuoltoryhmässä.

Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaalle aiemmin laadittuja Oppilaan oppimisen ja kasvun -asiakirjasalkun osia; pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä hyödynnetään huoltajan luvalla.

 

5.3.2 HOJKS

Oppilaalle, jolle on tehty päätös erityisestä tuesta, laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKSista ei tehdä hallintopäätöstä, vaan se on pedagoginen asiakirja. Suunnitelma laaditaan koulussa tehostetussa tuessa laaditun oppimissuunnitelman ja pedagogisen selvityksen pohjalta osaksi Oppilaan oppimisen ja kasvun - asiakirjasalkkua. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä hyödynnetään huoltajan luvalla. Suunnitelma kirjataan koulujen käytössä olevalle yhteiselle lomakkeelle.

Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjassa on huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat.

HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Kun oppilaan erityisen tuen tarve päättyy ja hän saa tehostettua tukea, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma.

Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen suunnitelma siirtyy huoltajan luvalla vastaanottavaan kouluun. Suunnitelman tiedot ovat lähtökohta uusien opetusjärjestelyjen toteuttamiseksi.

 

5.4 Opetuksen järjestäminen

Opiskelun kannalta olennaisinta on että resurssien käyttö ja suunnittelu on pedagogisesti tarkoituksenmukaista ja käytetään vaihtelevia toimintatapoja sekä -menetelmiä.

 

5.4.1 Yhteiset opetusjärjestelyt

Yhteisiin opetusjärjestelyihin kuuluvat oppimisympäristöjärjestelyt, yhteisöllinen toimintakulttuuri, vaihtelevat ja monipuoliset opetusmenetelmät ja työtavat.   Näiden lisäksi yhteisillä opetusjärjestelyillä tarkoitetaan samanaikaisopetusta, joustavia opetusjärjestelyjä, tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta, joihin kaikilla oppilailla on mahdollisuus riippumatta oppimiseen ja kasvuun liittyvän tuen tarpeesta.

Yhteisöllisen opettamisen keskeisiä toimintamalleja ovat samanaikaisopetus ja joustavat ryhmittelyt. Samanaikaisopetus perustuu yhdessä asetettuihin päämääriin sekä jaettuun vastuuseen. Opetusta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä. Keskeistä on yhteistyö- ja kommunikaatiotaitojen kehittäminen kohti yhteisöllisempää työtapaa.

Oppilaiden tavat oppia vaihtelevat ja he tarvitsevat erilaisia opetusjärjestelyjä oppimiseensa. Joustava ryhmittely mahdollistaa oppilaiden erilaisten ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisen osana ryhmää, jolloin jokaisella on mahdollisuus hyvään oppimisympäristöön ja myönteiseen oppimiskokemukseen. Joustavilla ryhmittelyillä voidaan tukea sosiaalisia suhteita, sosiaalisia verkostoja ja koko koulun yhteisöllisyyttä.

Meri-Rastilan koulussa oppilaiden oppimista ja edistymistä arvioidaan jatkuvasti erilaisin tavoin. Oppilaiden arviointiin käytetään laadullisia menetelmiä sekä kokeita eri oppiaineissa. Laadullisiin menetelmiin kuuluu mm. oppilaan tuntityöskentelyn ja osallistumisen seuranta, läksyn ja koulutehtävien suorittaminen jne. Lisäksi oppilaille tehdään kerran lukuvuodessa valtakunnallisia kartoituksia lukemisen, kirjoittamisen sekä matemaattisten taitojen osalta.

Luokanopettajat käyvät oppilaiden huoltajien kanssa arviointikeskustelut. Niiden tavoitteena on käydä läpi oppilaan oppimiseen liittyviä asioita, edistymistä sekä asettaa tavoitteita. Arviointikeskusteluissa on tarvittaessa mukana laaja-alainen erityisopettaja, S2-opettaja ja aineenopettaja.

Meri-Rastilan koulussa toteutetaan säännöllisesti samanaikaisopetusta eri luokka-asteilla. Samanaikaisopetusta toteuttavat mm. luokanopettajat keskenään sekä luokanopettajat yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan, S2-opettajan, aineenopettajan tai resurssiopettajan kanssa. Valmistavan luokkien opettajat toteuttavat integraatioon pohjautuen samanaikaisopetusta luokanopettajien kanssa. Joustavaa esi- ja alkuopetusta toteutetaan samanaikaisopetuksena.

 

5.4.1.1 Tukiopetus

Tukiopetus on oppimisen ja koulunkäynnin tilapäistä, lyhytaikaista tukea. Se perustuu opettajan tekemään arvioon oppilaan oppimisesta ja mahdollisesta tuen tarpeesta.

Oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta heti tuen tarpeen ilmetessä. Koulutyö suunnitellaan siten, että oppilailla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus osallistua siihen niin usein ja laajasti kuin on tarpeen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijassa opettaja. Aloite voi tulla myös oppilaalta itseltään tai huoltajalta.

Tukiopetuksen tavoitteena on vahvistaa perustaitojen ja - tavoitteiden saavuttamista, ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksien muodostumista, tukea oppimaan oppimistaitoja ja vahvistaa myönteistä minäkuvaa oppijana.

Tukiopetus voidaan järjestää esim. samanaikaisopetuksena oppitunnilla, pienryhmässä tai yksilöllisesti oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamiseksi oppituntien aikana.  Tukiopetuksessa käytetään oppilaiden yksilölliset tarpeet huomioiden monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja.

Tukiopetusta annetaan osana yleistä, tehostettua ja erityistä tukea.
Tukiopetuksen määrä, tavoitteet sekä tuloksellisuuden arviointi kirjataan mahdolliseen pedagogiseen arvioon, oppimissuunnitelmaan, pedagogiseen selvitykseen ja/tai HOJKS.iin. Tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä koulunkäynnille annetaan tietoa huoltajille.
    
Meri-Rastilan koulussa oppilaat saavat tukea joustavien opetusjärjestelyjen ja samanaikaisopetuksen myötä, mikä kaikki perustuu opettajien keskinäiseen yhteistyöhön eri oppiaineissa. Lisäksi oppilailla on mahdollisuus saada tukiopetusta oppiaineissa, joissa siihen on tarvetta.


5.4.1.2 Osa-aikainen erityisopetus

Oppilailla, joilla on vaikeuksia yksittäisessä oppiaineessa, keskittymisessä, sosiaalisissa - tai opiskelutaidoissa tai koulunkäynnissään yleensä on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen yhteydessä.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tuki kohdennetaan oppilaan tarpeen ja ryhmän tarpeen mukaan pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt niveltyvät oppilaan muuhun opetukseen ja tukevat oppimisvalmiuksien, oppimaan oppimistaitojen ja myönteisten strategioiden kehitystä. Opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja ja menetelmiä huomioiden oppilaan ja ryhmän tarpeet. Opetus suunnitellaan ja arvioidaan yhteistyössä opettajien ja tarvittaessa oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa.  

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan osana yleistä, tehostettua ja erityistä tukea. Oppilas voi erityisen tuen aikana saada osa-aikaista erityisopetusta riippumatta siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä vai erityisryhmässä.

Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteista ja menetelmistä annetaan tietoa huoltajille. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen, tavoitteet ja arviointi kirjataan pedagogiseen arvioon, oppimissuunnitelmaan, pedagogiseen selvitykseen ja/tai HOJKS:an.

Meri-Rastilan koulussa osa-aikaista erityisopetusta annetaan sitä tarvitseville oppilaille, kun se on oppilaan oppimisen ja kehittymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Osa-aikainen erityisopetus perustuu opettajien, laaja-alaisen erityisopettajan sekä oppilashuoltotyöryhmän arvioon oppilaan edistymisestä. Arvion pohjana toimivat erilaiset kokeet, kartoitukset tms. mitattavat testit, joiden avulla voidaan seurata oppilaiden edistymistä.  Osa-aikaisen erityisopetuksen määrästä ja muodosta sopivat luokanopettaja ja laaja-alainen erityisopettaja yhteistyössä huoltajien ja oppilaan kanssa.   

Meri-Rastilan koulussa osa-aikaista erityisopetusta kohdennetaan erityisesti alkuopetuksen luokille, koska koulussa pääpaino on oppilaiden varhaisen tuen toteuttamisessa.  Osa-aikaisessa erityisopetuksessa paneudutaan erityisesti lukemaan ja kirjoittamaan oppimiseen, matemaattisen ajattelun kehittämiseen, oppimaan oppimisen taitojen vahvistamiseen sekä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisemiseen.

Osa-aikaista erityisopetusta toteutetaan kaikilla luokka-asteilla samanaikaisopetuksena, pienryhmäopetuksena tai henkilökohtaisena opetuksena. Se voi olla jaksottaista tai jatkuvaa riippuen oppilaan tarpeesta. Osa-aikaisen opetuksen määrää ja muotoa oppilasta kohden tarkistetaan säännöllisin väliajoin laaja-alaisen erityisopettajan ja luokanopettajan toimesta, ja siitä keskustellaan myös oppilaan huoltajien kanssa.

 

5.4.2 Esiopetuksen järjestäminen perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin aloittaville (startti)

Lapsen perusopetuksen alkamista voidaan siirtää huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijan (psykologi tai lääkäri) suosituksesta vuodella. Perusopetuslain mukaan vuotta säädettyä myöhemmin perusopetuksen aloittavien lasten opetus on esiopetusta. Helsingissä noudatetaan kunnallista esiopetuksen suunnitelmaa. Opetus on tehostettua tai erityistä tukea ja se voidaan järjestää starttiluokalla tai päiväkodin esiopetusryhmässä. Oppilaalle laaditaan joko oppimissuunnitelma tai HOJKS riippuen oppilaan tuen tarpeesta.

Starttiluokan oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös, josta päätetään opetustoimen johtosäännössä ja niistä seuraavissa delegointisäännöksissä.

 

5.4.3 Joustava perusopetus

Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä vahvistamalla kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi tavoitteena on tukea oppilasta toisen asteen koulutukseen siirtymisessä sekä antaa valmiudet selviytyä opiskelussa.

Joustavaan perusopetuksen ryhmään voi hakeutua 7.-9. luokkalainen oppilas. Opetus toteutetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti pienryhmässä, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä. Muissa oppimisympäristöissä ja työpaikoilla tapahtuville opiskelujaksoille oppilaalle annetaan oppimistehtäviä, jotka huomioidaan osana oppilaan arviointia. Joustavassa perusopetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä. Toiminta on tarkoitettu niille oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita uhkaa syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä.  Harkinnan mukaan toimintaan voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas.

Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarvittaessa HOJKS. Oppilaasta varten asetetut tavoitteet, oppimisympäristöt sekä tukitoimet vastaavat perusopetuksen tavoitteita. Toiminnassa korostuu moniammatillinen eri hallintokuntien välinen yhteistyö. Joustavan perusopetuksen ryhmässä työskentelee erityisluokanopettaja ja nuorisotyöntekijä.

Oppilaan hakeutuminen joustavan perusopetuksen ryhmään valmistellaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Päätös valinnasta valmistellaan oppilaan ja huoltajan hakemuksen ja haastattelun perusteella moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä. Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös, josta päätetään opetustoimen johtosäännössä ja niistä seuraavissa delegointisäännöksissä.

 

5.4.4 Erityisopetus

Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tarjota oikea-aikaista ja oikein painottunutta tukea oppilaan oppimiseen. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Tällaista tukea voi olla esim. oppilashuollollinen yhteistyö.

Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen joko muun opetuksen yhteydessä, osittain tai kokonaan erityisluokalla, tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan, kun erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään. Opetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetuslaissa. Erityisopetusta suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä kodin ja koulun sekä moniammatillisen verkoston kanssa. Oppilas voi tarvittaessa saada erityistä tukea myös muiden hallintokuntien, kuten sosiaali- ja/tai terveystoimen toimesta järjestettynä.

Erityisopetuksessa opiskelevalla erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS, joka on osa Helsingin Oppilaan oppimisen ja kasvun-asiakirjasalkkua. HOJKS on käytännön opetustyötä ohjaava pedagoginen asiakirja, johon merkitään kaikki sekä oppilaan opetuksen järjestämisen että oppimisen kannalta olennaiset seikat, tavoitteet ja sisällöt, opetusmenetelmien ja oppimisympäristön kuvaukset jne. kuten luvussa 5.3.2 on ohjeistettu.

Meri-Rastilan koulussa erityisopetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista vastaavat erityisopettaja, erityisluokanopettaja ja/tai luokanopettaja yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa. Oppilas osallistuu suunnitteluun ja arviointiin hänen ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti. Opettajat tekevät huoltajien kanssa säännöllistä yhteistyötä. Oppilaan edistymistä seurataan arviointikeskusteluissa sekä HOJKS-neuvotteluissa.

Opettajan työn tukena on koulun oppilashuoltotyöryhmä sekä tarpeen mukaan muita oppilaan hoito- tai kasvatustahoja, jotka luovat verkoston lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle.

 

5.4.4.1 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen

Oppilasta tulee tukea siten, että hänen on mahdollista saavuttaa yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet kaikissa oppiaineissa. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistämistä voidaan harkita silloin, jos oppilas ei kykene saavuttamaan ko. oppiaineen vähimmäistavoitteita saamastaan tuesta huolimatta. Oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin eriyttämisellä ja muilla oppimisen tuen muodoilla. Näitä tuen muotoja on käytettävä riittävän pitkään, että voidaan luotettavasti arvioida niiden vaikuttavuutta.

Yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää, jos oppiaineen ydinsisältöjen saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen. Alkuopetuksessa sekä psyykkisistä syistä tapahtuvaan yksilöllistämiseen tulee olla erityisen painavat perusteet.

Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Päätös edellyttää aina psykologin lausuntoa.  Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen sekä mahdollisten oppiaineiden yksilöllistämisen tarpeista.

Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitettu hallintopäätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas voidaan vapauttaa oppiaineen opiskelusta erityisen tuen päätöksessä. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.

Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään tavoitteet oppiainekohtaisesti tai oppiainekokonaisuuksittain. Koulukohtaisesti voidaan määritellä oppiainekokonaisuuksia.

 

5.4.4.2 Pidennetty oppivelvollisuus

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta 1 momentissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta (POL 25 § 2. mom.). Pidennetty oppivelvollisuus on tarpeen, kun kognitiivinen kehitys on huomattavasti keskimääräistä hitaampaa (kehitysvammaisuus) tai kun aistivamma, liikuntavamma tai kontaktihäiriö on niin vaikea, ettei lapsi sen takia suoriudu oppivelvollisuudesta yhdeksässä vuodessa. Somaattisesti pitkäaikaissairaat oppilaat voidaan tarvittaessa ottaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen Oppilaat joilla on vaikea-asteinen kielellinen erityisvaikeus, käyvät koulua Helsingissä yleensä pidennetyn oppivelvollisuuden luokissa.

Pidennetyssä oppivelvollisuudessa oppilaalla on mahdollisuus kahteen esiopetusvuoteen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden esiopetus järjestetään yleensä niin, että lapsi aloittaa päivähoidon esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta. Kuusivuotiaana lapsi on oppivelvollinen, jolloin toinen esiopetusvuosi järjestetään opetustoimen erityisluokassa. Poikkeuksena tästä on niiden aisti- ja liikuntavammaisten lasten esiopetus, jotka aloittavat perusopinnot yleisopetuksessa. Tällaisen lapsen toinenkin esiopetusvuosi järjestetään päivähoidossa. Jos lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta, hän aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Tällöin oppilaan koulun rehtori tekee päätöksen perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta.

Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös, jossa päätetään opiskeleeko oppilas oppiaineittain yleisin tai yksilöllisin oppimäärin, oppiainekokonaisuuksittain, toiminta-alueittain ja vapautetaanko oppilas jokin oppiaineen opiskelusta kokonaan. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään tavoitteet oppiainekohtaisesti tai oppiainekokonaisuuksittain. Koulukohtaisesti voidaan määritellä oppiainekokonaisuuksia.

 

5.4.4.3 Toiminta-alueittain opiskelu

Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden tai muulla tavoin vammaisten tai vakavasti sairaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueitten opiskelun tavoitteet, sisällöt, seuranta ja arviointi määritellään oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa, joka tehdään yhteistyössä huoltajien ja oppilaan mahdollisten terapeuttien kanssa.

 

6 HYVINVOINTI JA OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS

 

6.1 Oppilashuolto on oppilaan hyvinvoinnin turvaamista

Oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuolto toimii osana kouluyhteisöä ja kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa sekä myönteistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on luoda terve, turvallinen ja hyvinvoiva kouluyhteisö, jossa on välittävä ja kannustava vuorovaikutuksen ja huolenpidon ilmapiiri.  Koulun arjessa otetaan huomioon koko kouluyhteisön, ryhmien ja oppilaiden hyvinvointiin, kasvuun, kehitykseen ja terveyteen liittyvät tarpeet.  Oppilaitten hyvinvoinnista huolehtiminen on jokaisen koulussa työskentelevän tehtävä.

Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, arvostava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Koulun oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa ja sen menettelytavoista annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle.

Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat koulukuraattori- ja psykologitoiminta sekä kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto. Jokaisessa koulussa toimii moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, joka koordinoi koulun oppilashuoltotyötä. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Oppilaan tarvitseman tuen suunnittelu tapahtuu oppilashuollon moniammatillisena yhteistyönä.

Oppilashuollon palveluita ovat koulukuraattorin, koulupsykologin sekä kouluterveydenhuollon asiakastyö. Mikäli koulun antama tuki ei riitä, ohjataan koulun ulkopuolisiin palveluihin. Tilanteissa, joissa oppilaan kasvu ja kehitys voivat vaarantua kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden vuoksi, tehdään lastensuojelulain edellyttämää yhteistyötä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Koulun kaikkia toimijoita koskee ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi.

Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista.  

Oppilashuoltotyötä kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön ja yksittäisten ryhmien sekä oppilaiden tasolla.  Koulussa tarkennetaan vuosittain toimintasuunnitelmassa sekä kouluyhteisön ja luokkien hyvinvoinnin edistämiseen että oppilaan tukemiseen ja hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat.

Koulun toimintasuunnitelmassa kuvataan koulukuraattorin ja koulupsykologin asiakkaaksi ohjauksen prosessit sekä se, miten oppilaita ohjataan tarvittaessa koulun ulkopuolisiin palveluihin.

Meri-Rastilan koulussa on toimiva oppilashuoltotyöryhmä, jossa jokainen opettajan on käy luokan oppilasasioissa vähintään kerran vuodessa. Akuuteissa tilanteissa opettajan tulee myös kääntyä ohr:n puoleen. Oppilaan huoltaja voi olla myös yhteydessä oppilashuollon työntekijöihin.  Ohr kokoontuu säännöllisesti viikoittain ja sille on varattu riittävästi työskentelyaikaa. Oppilashuoltotyöryhmän työstä kerrotaan vanhemmille ja oppilaille lukuvuositiedotteissa, vanhempainilloissa, koulupsykologin ja kuraattorin luokkavierailuissa ja arviointikeskusteluissa.

Huoltajien ja oppilaiden tyytyväisyyttä ja hyvinvointia seurataan Hyvinvointiprofiilin ja palvelutyytyväisyys –kyselyn avulla.   

 

6.2 Turvallisuuden edistäminen

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tärkeää on sekä fyysinen turvallisuus että turvallisuuden tunne.  Oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuus on taattava kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria, ja se otetaan huomioon koulun kaikessa toiminnassa.  

Oppilashuolto tukee toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Tällöin huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa. Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten kouluissa on järjestyssäännöt tai koulussa sovellettavat järjestysmääräykset.

Koululla on suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä suunnitelma päihteiden käyttöön liittyvien ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Koulujen turvallisuussuunnitelmassa on määritelty tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu, hoitoonohjaus ja seurannan periaatteet. Oppilaan terveyden- tai sairauden hoitoon tarvittava tuki ja seuranta järjestetään yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa.

Koululla on yhteisesti sovitut periaatteet ja toimintaohjeet luvattomien poissaolojen ehkäisemiseksi. Luvattomiin poissaoloihin puututaan välittömästi. Seurannan ja puuttumisen käytännöt kuvataan vuosittaisessa koulun toimintasuunnitelmassa.

Meri-Rastilan koulun turvallisuuden edistämisen keskeiset periaatteet ovat ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla on velvollisuus tuoda oppimisympäristössä ilmenevät epäkohdat esille ja puuttua niihin mahdollisuuksien mukaan.

Koulussa toimii turvallisuustiimi, joka vastaa turvallisuuskansion päivittämisestä. Oppilaiden ja koulun aikuisten tietoisuutta turvallisuuteen liittyvistä asioista vahvistetaan vuosittaisilla poistumisharjoituksilla sekä aikuisten turvallisuuskävelyillä. Erityistä huomiota kiinnitetään sivukoulun oppilaiden turvalliseen siirtymiseen välituntipihalle ja pääkoululle.    

Meri-Rastilan koulun tavallisimmat rangaistusmuodot ovat kasvatuskeskustelu ja jälki-istunto. Näiden lisäksi voidaan käyttää luokasta poistamista, kirjallista varoitusta tai oppilaan erottamista enintään kolmeksi kuukaudeksi. Jälki-istunnosta, luokasta poistamisesta ja tehtävien suorittamisesta koulupäivän jälkeen päättää oppilaan opettaja. Kirjallisen varoituksen voi antaa koulun rehtori ja määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuslautakunta. Meri-Rastilan koulun ohr toimii tiiviissä yhteistyössä opettajien kanssa myös kurinpitoasioissa. Oppilaille järjestetään tilanteissa tarvittava tuki.

 

6.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen

Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö
oppilaan ja huoltajan kanssa.

Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu.

Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.

Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta.

Opetuksen järjestäjällä on oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä.

Oppilaan siirtyessä toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada kyseiset tiedot. Oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen tarvitaan tietojen välittämiseen huoltajan suostumus.

Meri-Rastilan koulussa toteutetaan moniammatillista yhteistyötä koulun ja alueen päiväkotien kesken. Toiminta on säännöllistä, suunnitelmallista ja sitä arvioidaan vuosittain. Yhteistyössä koulun aikuiset pääsevät tutustumaan koulutulokkaisiin ja lapsille koulun aikuiset tulevat tutuiksi jo esiopetuksen aikana. Lisäksi koulun ja päiväkodin henkilökunta käyvät luottamuksellisia nivelkeskusteluja kouluun siirtyvistä lapsista. Päiväkodista lähetetään LEOPS:t koululle huoltajien suostumuksella.

Seitsemännelle luokalle siirtyvien oppilaiden osalta luokanopettaja käy vastaavanottavan koulun oppilashuoltoryhmän kanssa nivelkeskusteluja. Oppilaasta kerrotaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä tietoja. Salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta pyydetään huoltajan suostumus.

Koulun ohr koordinoi nivelvaiheyhteistyön koulun alkaessa sekä oppilaiden siirtyessä yläkouluun. Alakoulun aikana tapahtuvissa kouluvaihdoissa käydään siirtopalaverit erityistä tukea saaneiden oppilaiden osalta ja aina tarvittaessa.

 

7 PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA


7.1 Kerhotoiminta  

Kerhotoiminta on oppilaille järjestettävää tavoitteellista toimintaa, joka tukee kodin ja koulun kasvatus - ja opetustyötä. Kerhotoiminta edistää osaltaan tasa-arvon toteutumista tarjoamalla oppilaille mahdollisuuden harrastustoimintaan. Tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuus osallistua oman mielenkiinnon mukaiseen toimintaan sekä tukea harrastuneisuutta.

Kerhotoiminnalla tuetaan oppilaiden yhteisöllistä kasvua ja lisätään osallisuutta.  Oppilailla on mahdollisuus osallistua kerhotoiminnan suunnitteluun oman ikäkautensa mukaisesti. Kerhotoiminta voidaan toteuttaa moniammatillisesti yhteistyössä lähikoulujen, kotien ja muiden tahojen kanssa.

Koulun järjestämä kerhotoiminta on oppilaille maksutonta.

 

7.2 Koululaisten aamu – ja iltapäivätoiminta  

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista toimintaa (PoL1136/2003). Kaupunki tarjoaa iltapäivätoimintaa kunnan päättämässä laajuudessa Helsingissä koulua käyvien ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä oppilaille, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös.

Iltapäivätoiminta rakentuu jatkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle ja sen lähtökohtana ovat koulun yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet. Toiminnan eettisenä lähtökohtana ovat Helsingin koulujen perusopetuksen arvopohja sekä kodin ja koulun kanssa yhdessä sovitut kasvatukselliset periaatteet.

Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan edistämällä lasten yhteistoimintaa. Toiminta toteutetaan niin, että se lisää lasten onnistumisen kokemuksia ja osallisuutta. Toiminnan alueellisesta koordinoinnista vastaavat aluekoordinaattorit. He toimivat tiiviissä yhteistyössä koulun henkilökunnan ja iltapäivätoiminnan palveluntuottajien kanssa. Toiminnan tavoitteet, sisällöt ja järjestämisen periaatteet on kirjattu kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaan.


7.3 Kouluruokailu
Helsingin kouluissa oppilaat saavat kouluruokailussa täysipainoisen aterian, joka on osa oppilaiden päivittäisestä ravinnontarpeesta.

Kouluruokailussa toteutetaan terveys- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oppilaita ohjataan ymmärtämään monipuolisen ravinnon merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kehittämään ruokailutottumuksiaan ja -tapojaan. Oppilaat oppivat huolehtimaan itsestään ja tekemään vastuullisia valintoja. Heitä ohjataan käyttäytymään asiallisesti ja ottamaan toiset huomioon siten, että ruokailutilanteesta muodostuu rauhallinen ja miellyttävä.

Koulu huolehtii ruokailuun liittyvästä kasvatuksesta yhteistyössä kotien kanssa.

 

7.4 Koulumatkat
Koulumatka on tärkeä osa oppilaan koulupäivää. Koulu edistää käytettävissään olevin keinoin koulumatkan turvallisuutta. Koulukuljetusta odottavalle oppilaalle järjestetään mahdollisuus ohjattuun toimintaan.

Yhteistyössä kotien kanssa koulu ohjaa oppilaita vastuulliseen ja kohteliaaseen käyttäytymiseen koulumatkoilla. Oppilaita kannustetaan omatoimisuuteen ja ohjataan ymmärtämään liikkumisen merkitys terveydelle.

 

7.5 Koulunkäyntiavustajatoiminta  

Koulunkäyntiavustajatoiminnan lähtökohtana on omalta osaltaan turvata oppilaan osallistuminen opetukseen. Tavoitteena on auttaa oppilasta koulunkäynnissä sekä tukea ja ohjata häntä kasvu- ja oppimisprosessissa. Toiminnan tavoitteena on myös edistää oppilaan omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä. Työtä ohjaavat oppilaalle ja ryhmälle asetetut opetukselliset ja kasvatukselliset tavoitteet. Lisäksi otetaan huomioon oppilaan hoidolliset ja kuntoutukselliset tavoitteet. Avustaminen toteutuu moniammatillisena yhteistyönä.

Oppilaan avustamisen tarve edellyttää monipuolista arviointia ja jatkuvaa seurantaa.  Oppilaskohtaiset tavoitteet kirjataan oppimissuunnitelmaan ja henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan.  

Koulunkäyntiavustajatoiminnan järjestämisessä otetaan huomioon esiopetus, erityisluokat, integroidut erityisoppilaat, valmistavan opetuksen oppilaat, oppilaskohtaiset tarpeet yleisopetuksessa sekä iltapäivätoiminta.

 

7.6 Muut tukipalvelut
Perusopetuslain mukaan vammaisella tai muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustuspalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä erityiset apuvälineet.

Oppilaan erityisen tuen päätöksessä mainitut avustus-, apuväline- ja tulkitsemispalvelut tarkentuvat vuosittain oppilaan tarpeen mukaan. Näistä asioista ohjeistetaan ryhmäkirjeillä ja oppilaan tuki perusopetuksessa -kansiossa.

 

8 MUU YHTEISTYÖ


8.1 Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa

Koulumme on osa Merirasti-korttelitaloa. Korttelitalossa on peruskoulun lisäksi päiväkoti, nuorisotalo sekä asukaspuisto Haruspuisto. Koulu järjestää yhdessä nuorisotalon kanssa iltapäivätoimintaa sekä erilaisia tapahtumia. Koko korttelitalon tiloja ja varusteita käytetään joustavasti hyödyksi. Haruspuisto tarjoaa oppilaille viihtyisän vaihtoehdon iltapäivän viettoon.

Läheistä yhteistyötä tehdään myös pihapiirissä sijaitsevan seurakunnan Merirasti-kappelin kanssa. Seurakunnan kanssa sovitaan aamunavauksista ja kirkkotilaisuuksista sekä mm. ensimmäisen luokan oppilaiden siunaamisesta koulutien alkaessa sekä 6. luokkien oppilaiden siunaaminen heidän siirtyessä 7. luokalle. Koulu on saanut käyttää kappelin tiloja tarvittaessa.

 

8.2 Kansainvälinen yhteistyö

Meri-Rastilan koulu on opetusviraston nimeämä vierailukohde ulkomaisille delegaatioille. Vuosittain kouluumme käykin tutustumassa useita vierailuryhmiä eri maista.

 

9 OPPILAAN ARVIOINTI

9.1 Oppilaan arvioinnin tehtävä ja periaatteet

Oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan opiskelua, tukea hänen kasvuaan, kehitystä ja oppimista sekä vahvistaa oppilaan luottamusta itseensä oppijana. Arviointi kehittää osaltaan oppilaan oppimaan oppimisen taitoja. Oppilaan arviointi antaa myös tietoa opettajalle opetuksen suunnittelusta ja kehittämisestä.

Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arviointipalautetta annettaessa otetaan huomioon arvioinnin merkitys oppilaan oppimisprosessille. Arviointi on monipuolista, kokonaisvaltaista, realistista ja kannustavaa. Arviointipalaute antaa tietoa myös niistä oppimisen osa-alueista, joita on tarpeen kehittää.

Oppilaan arviointi perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin, kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta tai oppilaalle mahdollisesti laaditussa oppimissuunnitelmassa asetettuihin oppilaan omiin tavoitteisiin. Arviointipalautetta annetaan oppiaineissa osaamisesta ja edistymisestä sekä käyttäytymisestä ja työskentelystä.

Vuosiluokkien 1 – 2 oppilaan arviointi on sanallista ja kohdistuu ensisijaisesti oppilaan edistymiseen sekä yleisiin opiskelu- ja työskentelytaitoihin. Vuosiluokilla 3 – 7 oppilaan arviointi voi olla sanallista arviointia, numeroarvostelu tai näiden yhdistelmä.

Kuudennen luokan lukuvuositodistuksessa käytetään numeroarvostelua, jota voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Oman opinto-ohjelman mukaan opiskelevien erityisopetuksen oppilaiden arviointi voi tarvittaessa olla sanallista myös kuudennen luokan lukuvuositodistuksessa.

Yhteisten oppiaineiden arvioinnissa käytetään numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla sekä aiemmin niissä oppiaineissa, joissa oppilas on suorittanut perusopetuksen yhteiset opinnot. Arvioinnin tulee olla monipuolista ja siksi oppilaalle annetaan sanallista arviointipalautetta edistymisestä numeroarvostelun lisäksi koko perusopetuksen ajan.

Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen riittävästi lukuvuositodistuksen lisäksi. Arvioinnista päätetään koulun opetussuunnitelmassa.

Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa laaditut kuvaukset oppilaan hyvästä osaamisesta tukevat opettajan työtä ja ovat arvioinnin pohjana arvioitaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla kuvataan myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Arviointimuodosta riippumatta oppilas saa lukuvuoden aikana monipuolisesti palautetta edistymisestään ja osaamisestaan.

Meri-Rastilan koulussa arviointi on kokonaan sanallista 1.-4. luokilla. Ylemmillä luokilla käytetään sanallisen ja numeroarvioinnin yhdistelmää.

 

9.2 Oppilaan itsearviointi

Opetuksen yhtenä tehtävänä on luoda edellytyksiä oppilaan itsearviointitaitojen kehittymiselle.  Tavoitteena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja kehittää hänen opiskelutaitojaan. Oppilaan käsitys itsestään oppijana selkiytyy ja tieto oman kehittymisen mahdollisuuksista syvenee. Oppilasta ohjataan ja kannustetaan asettamaan tavoitteita työskentelylleen, oppimiselle ja yhdessä toimimiselle sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan.

Oppilas harjaantuu tarkastelemaan ja säätelemään toimintaansa sekä tunnistamaan edistymistään. Itsearvioinnin kautta oppilaalle syntyy käsitys siitä, että hän voi vaikuttaa omaan oppimiseensa ja itseään koskeviin asioihin. Oppilas tarvitsee opettajan ohjausta ja tukea sekä säännöllistä palautetta, jotta hänen itse arviointitaitonsa kehittyvät.

Meri-Rastilan koulussa oppilaiden vanhemmat kutsutaan arviointikeskusteluun syyslukukauden aikana ja tarvittaessa myös kevätlukukaudella. Oppilaat saavat työskentelystään ja oppimisestaan jatkuvaa palautetta opettajiltaan.

Starttiluokalla huoltajien kanssa käydään arviointikeskusteluja tarpeen mukaan, vähintään kaksi kertaa vuodessa. Starttivuoden päätteeksi lapselle annetaan osallistumistodistus.


 
9.3 Työskentelyn arviointi

Työskentelyn arvioinnilla tuetaan oppilaan oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä.  Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Vastuullisuus ja yhteistyötaidot ovat myös osa oppilaan työskentelyn arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat koulun opetussuunnitelmassa työskentelylle asetetut yleiset ja oppiainekohtaiset tavoitteet.

Työskentelyn arviointi on aina osa oppiaineen arviointia. Siitä voidaan antaa myös erillinen sanallinen arvio.

 

9.4 Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisessä arvioidaan sitä, miten oppilas toimii vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa, arvostaa omaa ja toisten työtä ja noudattaa sääntöjä. Käyttäytymisen arvioinnin pohjana ovat koulun opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetetut tavoitteet. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat.

 

9.5 Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi

Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa käytetään menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa.

Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty.
9.6 Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi

Oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Suomen kielen taitojen mahdollisten puutteiden merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine arvioidaan joko suomi toisena kielenä tai suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti. Koulu päättää oppimäärästä oppilaskohtaisesti. Oppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.

Oppilaan arviointi perustuu oppimissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin valmistavan opetuksen ajan ja vuosi sen jälkeen.

Oppilas voi valmistavan opetuksen ohessa suorittaa myös perusopetuksen oppimääriä joissakin oppiaineissa. Oppilas saa tällöin erillisen todistuksen perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta. Arviointi voidaan antaa sanallisena arviona tai numeroarvosteluna. Jos oppilas suorittaa jonkin perusopetuksen oppiaineen koko oppimäärän valmistavan opetuksen aikana, annetaan siitä numeroarvosana.

Peruskoulun vuosiluokille 7 – 9 sijoittuvan maahanmuuttajataustaisen oppilaan, joka ei ole opiskellut vierasta kieltä, oppimissuunnitelmassa asetetaan tavoitteet kielen opiskelulle ja kuvataan tarvittavat tukimuodot, joiden avulla oppilas voi saavuttaa A – kielen oppimäärän tavoitteet päättöarviointiin mennessä. Oppilas voi myös osallistua B1 – englannin opetukseen, joka tukitoimin toteutettuna arvioidaan viimeistään päättötodistuksessa A – kielenä.

 

9.6.1 Maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli

Oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä erillinen todistus maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistumisesta. Todistukseen merkitään opetettava kieli, opetuksen laajuus ja sanallinen arvio.  Myös päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus.  Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen.

 

9.7 Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet

Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalla, jos hän on suorittanut hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt oppiaineiden tai aihekokonaisuuksien tavoitteet. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee suoriutumaan seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Tällöin oppilaalle laaditaan kyseisessä oppiaineessa oppimissuunnitelma, josta käy ilmi, miten oppilas suorittaa opintonsa hyväksytysti.

Oppilaalle, jolla on hylättyjä suorituksia, varataan mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia.

Vuosiluokalle jättämistä harkittaessa arvioidaan aina sen hyöty oppilaan kokonaistilanteen kannalta. Kokonaistilanteen arviointiin osallistuu tarvittava oppilashuoltohenkilöstö. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänellä on hylätty suoritus yhdessä tai useammassa oppiaineessa ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista.  Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös yleisen heikon koulumenestyksen perusteella, vaikka hänellä ei olisi yhtään hylättyä suoritusta. Huoltajalle varataan tällöin mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Yhteistyötä oppilaan huoltajan kanssa tiivistetään, kun huomataan, että oppilaan suoritustaso yhdessä tai useammassa oppiaineessa on heikentynyt huomattavasti. Tämä on erityisen tärkeää päättövaiheessa olevien oppilaiden osalta.

 

9.8 Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas

Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas siirtyy lukuvuoden työn päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella

Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas on 9. luokan oppilas, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta.

9.8.1 Vuosiluokkiin sitomaton opetus

Oppilas etenee opintokokonaisuuksittain oman opinto-ohjelman mukaan. Opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle.

 

9.9 Päättöarvioinnin periaatteet

Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on saavuttanut perusopetuksen tavoitteet eri oppiaineissa.  

Päättöarvosana perustuu oppilaan osaamiseen päättövaiheessa. Päättövaiheen muodostavat vuosiluokat 8 – 9 lukuun ottamatta niitä oppiaineita, joissa yhteinen opetus päättyy aikaisemmin.

Oppilaan osaaminen arvioidaan suhteessa valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin, jotka määrittelevät tieto – ja taitotason arvosanalle 8 (hyvä). Päättöarvioinnissa työskentelytaidot sisältyvät oppiaineiden päättöarvioinnin kriteereihin. Oppilas saa arvosanan 8, jos hän osoittaa keskimäärin kriteereiden mukaista osaamista, joidenkin kriteereiden saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteereiden tason ylittäminen. Oppilas saa arvosanan 5 (välttävä), jos hän osoittaa jossain määrin kriteereiden mukaista osaamista.

Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai
useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa sopetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin.
Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.

9.10 Todistukset


9.10.1 Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset

Lukuvuoden päättyessä annetaan lukuvuositodistus, joka on opettajan antama arvio oppilaan edistymisestä ja osaamisesta. Lukuvuoden aikana annettavan arviointipalautteen määrästä ja muodosta päätetään koulun opetussuunnitelmassa. Oppilaan itsearviointi ei sisälly varsinaiseen lukuvuositodistukseen, mutta se voidaan antaa erillisenä lukuvuositodistuksen liitteenä.

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta merkitään hänen saamansa arvio todistukseen vain siinä tapauksessa, että kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.

Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet.

Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai
useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan
kyseisen oppiaineen numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut
tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota.

9.10.2 Päättötodistus

Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous.

Äidinkieli ja kirjallisuus–oppiaineessa arvioidaan perusopetuksen perusteissä määritellyt oppimäärät, joista oppilas opiskelee yhtä tai kahta.  Jos oppilas on vaihtanut (äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten) oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen. Oppiaineiden vuosiviikkotuntien merkitään vain taito - ja taideaineissa ja valinnaisissa aineissa

Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.
Valinnaisena aineena opiskeltava kieli voidaan huoltajan kirjallisesta pyynnöstä arvioida sanallisesti

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta merkitään hänen saamansa arvio todistukseen vain siinä tapauksessa, että kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.

Päättötodistukseen merkitään oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä.

Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen.
Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen.

Yhdeksännen luokan oppilaalle annetaan tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.


 

 


19.11.2012




 
   
Sivun ylläpito: Meri-Rastilan ala-asteen koulu | Palaute | | Alkuun |

Helsingin kaupunki - Peruskoulu1