AJANKOHTAISTA

KESKUSTAKORTTELI

Keski-Pasilan uusi keskus suunnitellaan Pasilan sillan pohjoispuolelle

Keski-Pasilan keskustakorttelin asemakaavoitus on käynnistynyt. Pasilan aseman viereen suunniteltava liike- ja asuinkortteli muodostaa Pasilan uuden, urbaanin keskustan. Suunnittelualueeseen kuuluu Pasilan asema ja sen länsipuolella oleva ratapiha-alue, Pasilan silta sekä Pasilankadun ja Ratapihantien katualueet.  

Keskukselle tavoitellaan voimakasta identiteettiä, joka perustuu urbaaniin ja värikkääseen suurkaupunkielämään. Keskus sisältää Pasilan aseman, metroaseman, joukkoliikenneterminaalin, alueita yhdistävän raitin toreineen, Pasilan sillan ja katualueita, liike- ja toimistotiloja, julkisia tiloja sekä asuntoja.

Keskustakorttelista järjestetään suunnittelu- ja toteutuskilpailu. Kilpailun avulla etsitään kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoista suunnitteluratkaisua ja toteuttajaa, joka lunastaa alueen ja sitoutuu sen kehittämiseen.

Alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, suunnitteluperiaatteisiin sekä Veturien ja Pasilan sillan liikennesuunnitelmiin voi tutustua 24. kesäkuuta asti näyttely- ja infotila Laiturilla (Narinkka 2) ja Pasilan kirjastossa (Kellosilta 9). Suunnittelutilanne ja muu aineisto esitellään avoimessa keskustelutilaisuudessa tiistaina 15.6. klo 17.30 alkaen Laiturilla.

Linkki suunnitelmiin 

Keski-Pasilan PasilaOne-sivut

TORNIALUE

Arkkitehtitoimisto Cino Zucchi Architetti on tehnyt viitesuunnitelman tornialueen asemakaavatyön pohjaksi. Suunnitelma on jatkoa Keski-Pasilan osayleiskaavaa varten tehdylle viitesuunnitelmalle.

 
 © Cino Zucchi Architetti - One Works - Buro Happold
  Keski - Pasilan tornialue

Linkki suunnitelmiin (pdf)

KESKI-PASILA LYHYESTI

HISTORIA JA NYKYTILA

Keski-Pasila etelästä.
Kuva: © Kaupunkimittausosasto, Helsinki

Pasilan silta.

Keski-Pasila sijaitsee noin kolmen ja puolen kilometrin päässä Helsingin keskustasta pohjoiseen. Alue on laaksomainen maisematila kahden kaupunginosan, Länsi-Pasilan ja Itä-Pasilan välissä. Toimistorakennusten rivistö muodostaa alueelle rajatun länsi- ja itäreunan, etelässä alue rajautuu Nordenskiöldinkatuun ja pohjoisessa väylämäiseen Hakamäentiehen. Alue on suurimittakaavaista rautatie- ja liikenneympäristöä ja sen reunoilta avautuu pitkiä komeita kaupunkinäkymiä keskustan suuntaan ja yli rautatiealueen kaupunginosasta toiseen. Suunnittelualuetta hallitsevat rautatietoiminnot.

Pasilan rautatieaseman eteläpuolella pääradan varressa sijaitsevat historiallisesti arvokkaat Pasilan veturitallit. Veturitalleja on rakennettu monessa vaiheessa vuodesta 1899 lähtien ja laajimmillaan tallit olivat 1950-luvun alkupuolella. Sittemmin rakennuksia on esimerkiksi ratapenkan leventämisen takia jouduttu osittain purkamaan.

Pasilankadun varressa sijaitsee pitkä kolmikerroksinen arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema punatiilirakennus ‘Toralinna’, joka on rakennettu v. 1899 rautatieläisten asunnoiksi. Rakennus on edelleen v. 1987 tehdyn peruskorjauksen jälkeen asuinkäytössä. Toralinnan pihapiirissä sijaitsee kaksi pienempää asuinrakennusta, nikkarityylinen v.1896 rakennettu yksikerroksinen puinen asuinrakennus (arkkit. Granholm) sekä hirsirakenteinen rakennus, jossa on neljä asuntoa. Ratapihan lounaispuoleisella mäennyppylällä on puinen alun perin varikon päälliköiden asunnoksi rakennettu huvila, jonka piirustukset on päivätty v. 1908 (arkkit. Granholm). Varikkoalueen eteläreunalla sijaitsee vuonna 1911 rakennettu kaksikerroksinen tiilinen asetinlaiterakennus.

Suunnittelualueen uudisrakennuksista toiminnallisesti merkittävin on v. 1989 valmistunut Pasilan asema laiturirakennelmineen (arkkitehtitoimisto CJN).

LÄHTÖKOHTIA JA TAVOITTEITA

RATAPIHA VAPAUTUU RAKENTAMISELLE

Pasila on sisältynyt erilaisiin Helsingin maankäyttöselvityksiin 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Pasilan yleiskaavan 1970 valmistuttua Itä- ja Länsi-Pasilan rakentaminen käynnistyi. Keski-Pasilan osalta selvittelytyö on jatkunut. Osassa selvityksiä lähtökohtana on ollut Keski-Pasilan rakentamisen sijoittuminen kannelle. Osassa lähtökohtana on ollut maanvaraisuus siten, ettei rakentamisalueiden alle sijoiteta ratapihatoimintoja. Keski-Pasilan rakentamisen tavoitteena on Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen mahdollistamalla uuden identiteetin omaavan keskusta-alueen syntyminen. Paikallisesti Keski-Pasilan rakentamisen tavoitteena on eheyttää yhdyskuntarakennetta parantamalla Pasiloiden välistä yhteyttä luomalla niille uusi urbaani keskusta.

Nyt käynnistyvässä asemakaavatyössä noudatetaan osayleiskaavan suunnitteluperiaatteita. Rakennukset rakennetaan pääosin maanvaraisesti. Pysäköinti sijoitetaan rakennusten tai pihakansien alle sekä keskitetysti keskustakortteliin useampaan tasoon. Rakentamisalueiden alle ei sijoiteta ratapihatoimintoja. Junaraiteet sijaitsevat tulevaisuudessa vain asemarakennuksen läheisyydessä.

Keski-Pasila, näkymä etelästä.
Cino Zucchi Architetti

Keski-Pasila, perspektiivinäkymä.
Cino Zucchi Architetti

Keski-Pasila, perspektiivinäkymä.
Cino Zucchi Architetti

SOPIMUKSIA

Valtion ja kaupungin kesken on solmittu aiesopimus Keski-Pasilan maankäytön periaateratkaisuista. Suomen valtio omistaa alueista noin 84 % ja Helsingin kaupunki noin 16 %. Sopimuksen mukaan kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin asemakaavan laatimiseksi ja muuttamiseksi siten, että sopimusalueet osoitetaan asuin-, liike-, toimisto ja yleisten rakennusten korttelialueeksi tarvittavine yleisine alueineen.

SUOJELTAVAT KOHTEET

Veturitallit, Toralinna, puiset asuinrakennukset ja asetinlaite muodostavat merkittävän rakennus- ja rautatiehistoriallisen kokonaisuuden ja luovat ajallista kerrostuneisuutta alueelle. Koko Pasila syntyi aikoinaan rautatien, varikon ja aseman ympärille. Kaupunginmuseo ja Museovirasto ovat esittäneet rakennusten suojelua asemakaavalla.

LUONTO

Alueella on kaiken kaikkiaan varsin vähän koskemattomia luonnonelementtejä. Suunnittelualueen Länsi-Pasilan puoleisen reunan Pasilankadun varressa muodostaa n. 30–60 metrin levyinen metsäinen rinne, joka on voimassa olevassa asemakaavassa puistoaluetta. Samalla puistovyöhykkeellä on myös joitakin komeita avokallioita. Pasilan aseman pohjoispuolella on ratojen välissä metsäinen ja kallioinen saareke, Haarakallio. Toralinnan asuinrakennuksen lähiympäristö alueen eteläosassa on vehreä suurikokoisine lehmusriveineen. Alueen vähäiset luontokohteet sisällytetään osaksi uudistuvaa kaupunkitilaa.

LIIKENNE

Tavoitteena on parantaa liikenteen toimivuutta, poikittaisia yhteyksiä ja joukkoliikennettä kehittämällä. Keski-Pasilasta kehitetään seudullisesti entistä merkittävämpi joukkoliikenteen keskus, josta on hyvät vaihto-olosuhteet eri liikennevälineisiin. Tavoitteena on turvata rautateiden henkilöliikenteen kasvumahdollisuudet Pasilan asemaa kehittämällä.

ELÄVÄ KAUPUNKI

Tavoitteena on sijoittaa mahdollisimman paljon asumista Itä- ja Länsi-Pasiloiden toimistorintamien rajaamalle alueelle. Elävän kaupunkiympäristön saavuttaminen edellyttää myös toimintojen sekoittamista. Alueelle kaavoitetaan työpaikkoja, palveluita, julkisia kaupunkiaukioita ja puistoja.

SUUNNITTELUHISTORIA

LIIKENNE

Alueen henkilöliikenteen tarpeita on selvitetty aiesopimuksen pohjalta Ratahallintokeskuksen toimeksiannosta ja yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Selvitykset on raportoitu ratahallintokeskuksen ja Sito Oy:n selvityksessä: Keski-Pasilan ratapihaselvitys, henkilöliikenteen tarpeet 2003.

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto on selvittänyt pääkatujen toteuttamismahdollisuuksia. Metron toteuttamismahdollisuuksia on selvitetty Töölön metro-raportissa 28.5.2008 (Sito Oy ja Arkkitehtitoimisto HKP Oy).

VIITESUUNNITELMAT

Keski-Pasila havainnekuva.
Cino Zucchi Architetti

Keski-Pasilan alueen osayleiskaavan pohjaksi laadittiin kaksi alueen toteuttamismahdollisuuksia testaavaa viitesuunnitelmaa. Toisen suunnitelman teki arkkitehtitoimisto Cino Zucchi Milanosta. Toisen suunnitelman teki arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy Helsingistä.

Viitesuunnitelmien pohjalta laadittiin Keski-Pasilan maankäyttökaavio. Kaavioon merkittiin tilavaraukset korttelialueille, rautatiealueiden henkilöliikenteen laajennuksille ja katuverkolle. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 29.4.2004, että maankäyttökaavion lähtökohdaksi tulisi ottaa Cino Zucchi Architettin ehdotus.

KAAVAT

Maankäyttökaavion pohjalta valmisteltiin osayleiskaavaluonnos. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi osayleiskaavaluonnoksen 30.9.2004.

Luonnoksen pohjalta valmisteltiin osayleiskaavaehdotus. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on 59,3 ha. Alueelle osoitettiin uutta rakentamista yhteensä noin 345 000- 480 000 k-m2. Tästä vähintään 250 0000 k-m2 sijoittui sopimusalueelle. Asukasmäärä on kaavassa noin 2 000, työpaikkoja on esitetty noin 10 000. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Keski-Pasilan osayleiskaavaehdotuksen 14.6.2006.