Jätkäsaari – uutta merellistä kantakaupunkia
Jätkäsaarta rakennetaan asuin- ja työpaikka-alueeksi vuosina 2009–2025 tavarasatamatoimintojen siirryttyä Vuosaareen. Jätkäsaaresta tulee urbaani ja omaperäinen kantakaupungin osa kadunvarsikauppoineen ja katukahviloineen.
Jätkäsaaren valmistuttua 2020-luvun puolivälissä siellä on noin 16 000 asukasta ja 6000 työpaikkaa. Matkustajasatama jää Jätkäsaareen. Sataman lähistölle, missä asuminen ei ympäristösyistä ole mahdollista, nousee toimitiloja. Jätkäsaaren kantakaupunkiin liittävältä kannakselta on matkaa ydinkeskustaan puolitoista kilometriä. Alue on suunniteltu siten, että kadut, puistot ja muut julkiset tilat ovat esteettömiä kaikille asukkaille ja alueen käyttäjille. Liikenneratkaisuissa lähtökohtana on lasten liikenneturvallisuus.
Meren läheisyys ja sen tuoksu, hienot näkymät viherväyliltä ja rannoilta merelle, vene- ja matkustajasatama sekä alueen monipuolinen arkkitehtuuri antavat Jätkäsaarelle persoonallisen merellisen luonteen. Jätkäsaari on merellisenä kaupunginosana myös erittäin altis tuulille. Tuulisuus ja merenkäynti tulevat ohjaamaan sekä kaupunki- että rakennussuunnittelua.
Jätkäsaari suunnitellaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Jo sijainti kantakaupungissa tukee tavoitteita. Kaupunkirakenne on tiivis ja alueella on tehokas, raitioliikenteeseen perustuva joukkoliikenne. Jatkossa Jätkäsaaressa tullaan suosimaan energiatehokkaita ratkaisuja myös rakennusten toteuttamisessa.
Jätkäsaarenkallio ja Hietasaari
Jätkäsaaren ensimmäiseksi rakennettava alue on nykyiseen Ruoholahteen ja itärannan vanhoihin makasiineihin rajoittuva Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren alue. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavaehdotuksen 3.6.2009.
Kaupunkimaiset, katulinjaan rakennetut umpikorttelit ovat alueelle tunnusomaisia. Jätkäsaaren siluetti on Helsingin kantakaupungin tapaan tasakorkuinen, noin seitsenkerroksinen. Kapeiden kävelykujien varsilla on muutamia mataliakin rakennuksia ja alueen maamerkeiksi nousee kaksi hotellitornia.
Pääkaduilla asuinrakennusten katutasokerrokset ovat kokonaan liiketilaa. Jätkäsaaren säilyvät rakennukset ovat ensimmäiseksi rakennettavalla alueella. Sataman talletusvarasto, bunkkeri muutetaan liikuntakeskukseksi, nuorisokulttuurin taloksi ja kirjastoksi. Muista säilyvistä rakennuksista merkittävimmät ovat Lars Sonckin 20- ja 30-luvulla suunnittelemat makasiinit, jotka muutetaan hotelli- ja toimistokäyttöön. Sataman sosiaalitiloina toimineen huutokonttorin muutostyöt aloitettiin syksyllä 2009. Rakennukseen tulee pelastusasema ja infokeskus, joka esittelee Jätkäsaaren suunnittelua ja rakentamista.
Jätkäsaaren ensimmäisten korttelien valmistumisen yhteyteen suunnitellaan kaupunkirakentamisnäyttelyä. Näyttely on laaja kokonaisuus, jonka ytimen muodostaa toteutuva kaupunkirakenne. Teemoina on mm. asuntotarjonnan ja kaupunkiympäristön monimuotoisuuden kehittäminen, kaupunkialueiden kestävä kehitys ja energiatehokkuuden parantaminen.
Hyväntoivonpuisto
Jätkäsaaren kaarevalinjaisena halkaiseva yli kilometrin pituinen Hyväntoivonpuisto muodostaa lähikortteleineen alueelle laajan autottoman vyöhykkeen. Puisto ulottuu Ruoholahdesta Jätkäsaaren eteläkärkeen suunniteltuun uimarantaan. Puistoon suunnitellaan monipuolisia mahdollisuuksia oleskeluun ja leikkiin maisemataiteen keinoin. Hyväntoivonpuistossa on jalankulun ja pyöräilyn pääreitti, joka johtaa alueen muihin puistoihin ja meren rantaan. Puisto nostetaan täyttömailla nykyistä maanpinnan tasoa korkeammalle, jolloin kevyen liikenteen yhteydet jatkuvat silloilla pääkatujen yli.
Jätkäsaaren liikuntapuisto
Jätkäsaareen rakennetaan myös noin viiden hehtaarin kokoinen liikuntapuisto bunkkerin eteläpuolelle. Bunkkerin liikuntatalon kanssa liikuntapuisto muodostaa merkittävän ja monipuolisen liikuntapaikka ja virkistysalue kokonaisuuden, joka palvelee hyvien julkisten liikenneyhteyksien ulottuvissa kaikkia helsinkiläisiä. Liikuntapuistoon tulee kahdesta kolmeen isompaa pelikenttää sekä useita pienempiä kenttä- ja ulkoilualueita
Liikenne
Jätkäsaaren suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kattavaan pyöräilyn ja jalankulun reittiverkostoon sekä joukkoliikenteen häiriöttömään kulkuun. Joukkoliikenne tullaan hoitamaan raitiovaunuilla. Linja 8 yhdistää Jätkäsaaren Ruoholahden metroasemalle. Jätkäsaaresta keskustaan on suunniteltu uusi, suora raitiovaunuyhteys. Jätkäsaaren pääkaduilla raitiovaunuille varataan sujuvuuden parantamiseksi omat kaistat kadun keskeltä. Asukkaiden ja työpaikkojen pysäköintipaikat rakennetaan pääosin maanalaisiin laitoksiin. Maksullinen asiointi- ja vieraspysäköinti on katujen varsilla.
Matkustajasataman kautta kulkee nykyisin noin neljä miljoonaa laivamatkustajaa vuodessa. Jätkäsaaren terminaali on keskittynyt Tallinnan liikenteeseen. Laivaliikenteessä erityisesti nopeiden alusten suosio on viime vuosina lisääntynyt.
Vilkasliikenteisen Mechelininkadun alittava kevyen liikenteen yhteys Jätkäsaaresta keskustaan rakennetaan aukiomaiseksi kaupunkitilaksi. Uusi aukio on nimeltään Länsilinkki ja sen ylittävä liikennesilta toteutetaan ympäristötaideteoksena. Alueen rakentaminen alkaa syksyllä 2009. Jätkäsaaren suunnittelun yhteydessä on myös selvitetty keinoja, joilla liikkumista voidaan houkutella enemmän joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä suosivaan suuntaan yksityisautoilun sijasta.
Jätkäsaari lukuina
koko Jätkäsaari
Pinta-ala 100 ha
Puistoa 19,8 ha
Kerrosala yhteensä
Asuinrakennukset 600 000 k-m2
Työpaikat ja palvelut 300 000 k-m2
Asukkaita 16 000
Työpaikkoja 6000
Rakentamisvuodet 2009–2025
Jätkäsaarenkallio ja Hietasaari (ensimmäisen asemakaavan alue, tullut voimaan 7.8.2009)
Pinta-ala 37,6 ha
Puistoa 4,8 ha
Kerrosala yhteensä 420 000k-m2
Asuinrakennukset 250 000 k-m2
Työpaikat ja palvelut 170 000 k-m2
Asukkaita 6400
Työpaikkoja 750
Asemakaava lainvoimainen 7/2009
Rakentamisvuodet 2009–2014
Tontinvarauskartta
|
