HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON ELOKUVAT

Helsingin kaupunginmuseon ohjelmistossa on noin 100 Helsinki-aiheista elokuvaa, joiden pituudet vaihtelevat kymmenestä minuutista pariin tuntiin. Näitä esitetään päivittäin Kino Engel 2:ssa museon päärakennuksessa, Sofiankatu 4:ssä. Elokuviin on joka päivä vapaa pääsy, kuten kaupunginmuseon kaikkiin näyttelyihinkin. 

ELOKUVAOHJELMISTO
 

10.6.–7.7.2013.pdf
 

ELOKUVIEN ESITTELY

Useimmat kaupunginmuseon elokuvat ovat suomenkielisiä. Ruotsinkielisten elokuvien esittely löytyy vastaavalta ruotsinkieliseltä sivulta, niitä esitetään suurempana kokonaisuutena kerran kuussa. Englanninkielisiä elokuvia esitetään kesäaikaan (kesä-elokuu) iltapäivisin.

Sv = filmen finns också på svenska

E = the film is available also in English

ALVAR AALTO (Sv, E) 
CITY-ELÄIMET
DANIEL NYBLIN, SUOMALAISEN VALOKUVATAITEEN ISÄ (Sv)
ELÄINTARHANAJOT
ENSIMMÄISET AMATÖÖRIVALOKUVAAJAT (Sv)
ENSIMMÄISET AMATÖÖRIVALOKUVAAJAT (Sv)
GUSTAV PAULIGIN KATU 5
HELSINGIN JOULU
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO 125 VUOTTA (Sv)
HELSINGIN KESÄ
HELSINGISTÄ ITÄÄN
HELSINKI, IKUISESTI (Sv, E)
HELSINKI 1812-1918 
HELSINKI 400-VUOTIAS 
HELSINKI JA KEVÄT 1907–1977
HELSINKI KASVAA
HELSINKI, POHJOLAN VALKEA KAUPUNKI
HELSINKI SODASSA
HELSINKI SÄÄN ARMOILLA
HELSINKI VUONNA 2000
HELSINKIÄ 1920–1940-LUVULLA
HELSINKIÄ 1930–1950-LUVULLA
HELSINKIÄ 1950–1960-LUVULLA
HELSINKIÄ – RAKKAUDELLA (Sv, E)
HELSINGIN KESÄ
HENRIK SCHÜTT (Sv)
HERRA ELANTO
HERÄÄ, HELSINKI
HKL 50 VUOTTA
IHMISIÄ. ESPLANADI HELSINGIN KUVASSA
INTOHIMONA TAIDE, OSAT 1–3
ISÄNMAAN TOIVON KULTAINEN KIRJA, OSA 1. YLIOPPILASKUNTA 1952
ISÄNMAAN TOIVON KULTAINEN KIRJA, OSA 2. TEEKKAREITA JA TEEKKARIHENKEÄ
IVAN TIMIRIASEW (Sv)
JATKOSOTA osat I ja II
JOULU HELSINGISSÄ 1930–1960-LUVULLA
JUURAKON HULDA
KAASUA, KOMISARIO PALMU
KADONNEET KORTTELIT I: KESKUSTAN PURETUT ARVOTALOT (Sv)
KADONNEET KORTTELIT II: PUUTALOJA KANTAKAUPUNGISSA (Sv)
KADONNEET KORTTELIT III: KAUPUNKI LIIKKEESSÄ (Sv)
KADONNEET KORTTELIT IV: PUKINMÄKI JA MALMI (Sv)
KARL EMIL STÅHLBERG (Sv)
KATUMUSEO
KAUPPINEN KAUPUNGISSA
KAUPUNGIN KASVU
KAUPUNGIN TÄHDET. TARINOITA KRUUNUVUORENSELÄLTÄ
KEISAREIDEN HELSINKI 1808–1917
KEISAREITTEMME JÄLJILLÄ, OSAT 1–5 (Sv)
KILOMETRI KAUPUNKIA: HELSINGINKADUN HENKI
KUKA ON HELSINKILÄINEN
KULTAINEN NUORUUS  
KUNINKAIDEN HELSINKI 1550–1808
KURITON SUKUPOLVI 
KUVASISKOT (Sv)
KUVIA HELSINGISTÄ 1921–30
KUVIEN JA LAULUJEN HELSINKI
LAIVA ON LASTATTU
LAUANTAI HELSINGISSÄ
MAALTA KAUPUNKIIN
MENOLIPPU HELSINKIIN
MEREN HELSINKI
MOSAN POLKKA JA MOOTTORIKATU
MUISTOJENI HELSINKI
MUISTOJEN KISAKESÄ 1952. HELSINGIN OLYMPIALAISET
NÄIN TOIMII POLIISIMME 
OLGA JA OSKAR
OLLA JOSSAKIN
OLYMPIAN OVELLA  
PAIKKA YHTEISKUNNASSA – SAARISEN KEIJO, STADILAINEN  
POLIISI ARKENA JA KEKRINÄ  
POSTINUMERO 00160 HELSINKI: SATAMAKATU
PUISTO
PULA-AJAN ELÄMÄÄ
RUMA SUOMI: HELSINKI
RUUTSALO: EMPIRE HELSINGISSÄ
RUUTSALO: HAVIS AMANDA - HELSINGIN KAUNOTAR
RUUTSALO: SINISILMÄINEN HELSINKI
RUUTSALO: VANHAA JA UUTTA HELSINKIÄ
SAAPUVIEN LAIVOJEN SATAMA
SOTA-HELSINGIN KASVOT 
SIGNEN HELSINKI (Sv)
SUOMEN MARSALKKA MANNERHEIM
TAHDON STADIIN
TALVEN SATU – HIIHTOLATU
TALVISOTA 1939-1940
TARINOITA ME TÄÄLLÄ OLEMME KERTOMASSA (Sv, E)
TEMPUS FUGIT
TULEVAISUUS ON HEIDÄN & PAUL ANKA LINNANMÄELLÄ
TUURE A. KORHONEN: ESPA (1978)
TÄHDET KERTOVAT KOMISARIO PALMU
ULTIMA THULE. MAA MAAILMAN REUNALLA (Sv, E)
VODKAA, KOMISARIO PALMU
YÖ ON PITKÄ

 

ALVAR AALTO (Sv, E)

Akateemikko oli harvinainen ja monipuolinen lahjakkuus. Hän oli arkkitehti, muotoilija, huonekalusuunnittelija ja taidemaalari.
Ennen sotia Aalto käytti arkkitehtuurissaan funktionalismin klassisia tunnusmerkkejä: valkoisia, geometrisen yksinkertaisia seinäpintoja, kevyen näköisiä rakenteita. Myöhemmin tilalle tuli inhimillisempi, maanläheinen tilakäsitys ja elävä tiilipinta.
Alvar Aallon perustama Artek oli mukana lanseeraamassa maailmalle pohjoismaisen suunnittelun käsitettä. Aallon ja Artekin tavoitteena oli tehdä huonekaluja, jotka ovat toimivia ja joita mahdollisimman moni voisi ostaa. Tunnetuimpia Aallon huonekaluja ovat pinottavat jakkarat ja Paimion parantolaan suunniteltu lepotuoli. Savoy-maljakkoa on kutsuttu maailman tunnetuimmaksi lasiesineeksi. (16 min) Alkuun

CITY-ELÄIMET

Museo on teettänyt filmin Yleisradion arkistomateriaalista. Vanhimmat otokset ovat 1920-luvulta ja uusimmat 1980-luvulta. Filmille ovat tallentuneet niin koirat ja lehmät kuin linnutkin. Kuvaajat ovat käyneet myös Ruskeasuolla järjestetyssä maatalousnäyttelyssä ja lypsykilpailussa. Lisäksi kamerat seuraavat sirkuksen saapumista Helsinkiin. Filmillä esittäytyy myös vanha Korkeasaari eläimineen. Filmi on osittain mykkä.(34 min) Alkuun

DANIEL NYBLIN, SUOMALAISEN VALOKUVATAITEEN ISÄ (Sv)

Daniel Nybliniä (1856–1923) pidetään suomalaisen valokuvataiteen isänä. Hän opetti ja innosti niin amatööri- kuin ammattivalokuvaajiakin. Moni Suomen kulttuurielämän vaikuttajista istui mallina hänen kameransa edessä. (15 min) Alkuun
 

ELÄINTARHANAJOT

Ensimmäiset eläintarhanajot ajettiin toukokuussa 1932. Mukana kisassa olivat moottoripyörät ja autot. Yleisradio lähetti tapahtumasta aina suoran kisaselostuksen. Ensimmäisiä lähtöjä kerääntyi katsomaan 25 000 katsojaa.Sotavuosina 1940–45 Eläintarhanajoja ei ajettu. Vuonna 1946 mukana oli vain moottoripyöriä, autot eivät osallistuneet, koska polttoaineesta oli huutava pula. Tuolloin koko kisan tuotto lahjoitettiin Sotainvalidien Veljesliiton hyväksi.
Eläintarhassa ajettiin äitienpäivänä lähes 30 vuoden ajan. Viimeinen kilpailu oli toukokuussa 1963. Muutama minuutti päälähdön startin jälkeen sattui kuolemaan johtanut onnettomuus, jossa menehtyi ruotsalainen Örjan Atterberg. Kisa keskeytettiin ja samalla päättyi Eläintarhanajojen historia. (36 min) Alkuun

ENSIMMÄISET AMATÖÖRIVALOKUVAAJAT (Sv)

Harrastelijavalokuvaajien yhdistys perustettiin vuonna 1889 Kleinehin hotellissa. He pitivät Ateneumissa valokuvanäyttelyitä 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Näyttelyt kiinnostivat yleisöä, mutta harmittivat ammattivalokuvaajia. Filmi alkaa siitä, miten yhdistys teki kesäretken Sipoonlahdelle. Matkaan lähdettiin höyrylaivalla. Paikalla kuvattiin ahkerasti luontokuvia ja ennen paluuta nautittiin piknik. (15 min) Alkuun

GUSTAV PAULIGIN KATU 5 

Saksalainen Gustav Paulig muutti Suomeen 1876 ja perusti ensimmäisen paahtimonsa Katajanokalle. Paahtimo muutti Vuosaareen 1968. Nykyisin paahtimon alueella sijaitsee asuntoja ja liiketiloja sillä paahtimo muutti uusiin ja moderneihin tiloihin 2009 Vuosaaren sataman alueelle. Lyhytelokuva kertoo kahvin tiestä pavusta pakettiin. Paahtimo valmisti suomalaisten rakastamaa kahvia Gustav Pauligin kadulla 41 vuoden ajan. Paulig on aina arvostanut perinteitä. Paahtimon pohjakerroksessa sijaitsi kahvin historiasta Suomessa kertova museo. (7 min) Alkuun

HELSINGIN AIKA (Sv, E)

Lyhytelokuva kertoo kronologisesti Helsingin tarinan sen perustamisesta (1550) alkaen, kaupungin kasvusta pienestä maalaiskylästä Suomen pääkaupungiksi ja nykyaikaiseksi metropoliksi. Elokuvassa ovat kaikki kaupungin tärkeät vaiheet pähkinänkuoressa. (27 min ) Alkuun

HELSINGIN JOULU

Filmi kertoo joulunviettoperinteiden muuttumisesta. Joulun odotus alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Joulua edeltävänä aikana vietetään pikkujouluja, juhlitaan itsenäisyyspäivää ja valitaan Lucia-neito, muistetaan läheisiä ja ystäviä. Joulukortteja Suomessa on lähetetty jo yli 100 vuoden ajan. Aleksanterinkadun jouluvalot syttyivät ensimmäisen kerran 1949.
Joulukuusi kannettiin 1800-luvun alkupuolella ensin säätyläiskoteihin. Helsingin ensimmäiset kuuset kimaltelivat paroni von Klinckowströmin kodissa jouluna 1829. Laajemmin joulukuusi yleistyi 1900-luvun vaihteessa. Moni näki joulukuusen ensimmäistä kertaa kansakoulujen kuusijuhlassa. Helsingin joulu on yleissuomalainen joulu, johon erilaiset tavat ja traditiot ovat sulautuneet. (22 min) Alkuun

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO 125 VUOTTA (Sv)

Helsingin seutu on Euroopan unionin nopeimmin kasvava pääkaupunkikeskus. Metron jatkamista mietitään. Kämp on avattu uudelleen... Kukaan ei muistele sitä aikaa, kun Nokia teki vessapaperia ja kalosseja. Eikä monikaan muista sitä, että Ludviginkatu on kunnianosoitus Engelille, Albertinkatu Ehrenströmille ja Mechelininkatu kaupunginvaltuuston ensimmäiselle puheenjohtajalle. Harva muistelee legendaarisia vanhoja kaupunginvaltuutettuja, jotka olivat kuitenkin koko sielullaan paremman elämän perässä. (30 min) Alkuun

HELSINGIN KESÄ

Jörn Donnerin mielestä parasta Helsingin kesässä on juhannusaamun tyhjyys kaupungin kaduilla, kun suurin osa asukkaista on lähtenyt maalle. Kaupunkiin jääneet juhlivat Seurasaaren juhannuskokolla. Kesää voi viettää myös Suomen ja Itä-Saksan välisessä maaottelussa tai mattopyykillä meren rannassa. Vesi vilvoittaa Uimastadionilla ja Hietaniemen uimarannassa. Kesällä myös katuja kunnostetaan, kaupunki näyttää yhdeltä suurelta rakennustyömaalta. Kesä 1965 päättyi 1.9. kun koulut alkoivat. (24 min) Alkuun

HELSINGISTÄ ITÄÄN

Lyhytelokuvan on valmistanut Suomen Filmiteollisuus. Se on kuvattu alkusyksystä 1960. Kamera seuraa itäisten kaupunginosien rakentumista. Kulosaaren uusi silta on jo valmistunut. Kulosaaren lisäksi matkataan Herttoniemeen, Roihuvuoreen, Puotilaan ja Marjaniemeen. (11 min) Alkuun

HELSINKI, IKUISESTI (Sv, E)

Peter von Baghin filmi on kertomus Pohjolan valkeasta kaupungista. Se on spektaakkeli, joka perustuu arkistomateriaaliin ja suomalaiseen taiteeseen. Von Bagh etsii elokuvassaan kaupungin henkeä ja sielua ja tekee sen tyylilleen uskollisena. Elokuva on myös Helsingin muotokuva sekä samalla kertomus suomalaisesta kulttuurista. (75 min) Alkuun

HELSINKI 1812-1918

Helsingistä tuli pääkaupunki 1812. Uuden keskustan rakentaminen oli tärkeää. Ehrenström laati kaupungille uuden asemakaavan ja Engel suunnitteli monet julkiset rakennukset. Elokuva kertoo kasvavasta Helsingistä sellaisena kuin se oli ensimmäisen maailmansodan aattona. (24 min) Alkuun

HELSINKI 400-VUOTIAS

Elokuvan on valmistanut Suomen filmiteollisuus vuonna 1949. Elokuva toimii oppaana kaupungin tuolloin 400-vuotiseen historiaan. Tämän päivän helsinkiläinen voi seurata, miltä nopeasti kasvava kaupunki näytti reilut 50 vuotta sitten. Elokuvan käsikirjoituksen on tehnyt Matti Kurjensaari. Taustalla soi Sibeliuksen kolmas sinfonia Helsingin kaupunginorkesterin soittamana. Selostajana toimii C. E. Creutz. (22 min) Alkuun

HELSINKI JA KEVÄT 1907–1977

Dokumentti on peräisin Yleisradion arkistomateriaalista. Siinä on mukana Oskar Lindelöfin kuvaama Suomen vanhin säilynyt lyhytfilmi. 
Kooste antaa hyvän kuvan siitä, millaisissa tunnelmissa kevättä ja etenkin vappua on vietetty Helsingissä. Ylioppilaat ovat perinteisesti juhlineet Kaisaniemessä ja Kaivopuistossa. Filmille on tallentunut myös kuvia poliittisista vappukulkueista eri aikoina. Kevättä on otettu vastaan myös Linnanmäellä ja Olympiastadionilla. Vuonna 1962 toimittaja Kyllikki Stenroos vieraili keväisellä Kauppatorilla haastattelemassa vihannesten myyjiä ja asiakkaita. Filmi on osittain mykkä. (31 min) Alkuun

HELSINKI KASVAA

Lyhytelokuva on Yleisradion arkistomateriaalia. Sen on valmistanut Filmiseppo vuonna 1957. Siinä seurataan Pohjois-Haagan ja Maunulan kaupunginosien rakentamista. Mukana on myös Hakan rakennuttamia Olympiakylän taloja. Kamera kiertää myös Roihuvuoressa, Herttoniemessä ja Munkkiniemessä. (12 min) Alkuun

HELSINKI, POHJOLAN VALKEA KAUPUNKI

Elokuva on Suomi-Filmin tuotantoa vuodelta 1939. Taustalla soi Nils-Eric Fougstedtin musiikki. Aluksi kuvataan matkailijoita saapumassa Helsinkiin laivalla, junalla, lentokoneella tai autolla. Felix Forsman kameroineen kuvaa monia kaupungin kiinnostavia matkailukohteita. Lisäksi käydään uima- ja painikilpailuissa, luistinradalla ja pulkkamäessä. (16 min) Alkuun

HELSINKI SODASSA

Elokuva kertoo Helsingin kohtalonhetkistä talvi- ja jatkosodan aikana. Kaupunkia pommitettiin ankarasti, etenkin jatkosodan aikana. Pommituksista huolimatta kaupunkilaisten elämä, yrittäminen ja jokapäiväinen arki jatkuivat. Elokuva on tehty puolustusvoimien TK-miesten otoksista ja Suomi-Filmin arkistomateriaalista. Joukossa on myös ennen julkaisematonta aineistoa. (46 min) Alkuun

 

HELSINKI SÄÄN ARMOILLA

Kaupunginmuseo teetti koosteen Yleisradion TV-arkiston materiaalista. Siinä voi seurata sään vaihtelua eri vuodenaikoina Helsingissä. Vanhin filmimateriaali on 1950-luvun puolivälistä ja uusin 2000-luvun alusta. Koosteessa on myös mukana Veikko Itkosen vuonna 1957 tekemä lyhytfilmi ”Helsingin keitaat”. Filmi on osittain mykkä. (26 min) Alkuun

HELSINKI VUONNA 2000

Jörn Donner kyselee kaupungin valtuutetuilta heidän visioitaan siitä, miltä Helsinki tulee näyttämään vuonna 2000. Teuvo Aura, Georg Ehrnrooth, Olavi Laine, Arvo Salo ja Kari Rahkamo kertovat kaupungin tulevaisuuden suunnitelmista. Liikenne, etenkin metron nopeuttaminen ja liikenneväylien rakentaminen tuntuvat poliitikoista tärkeiltä asioilta. Myös kaupungin vesihuolto, asuntopula ja kouluolot vaativat nopeita ratkaisuja. Kaikkia vanhoja rakennuksia ei haluta kuitenkaan purkaa, jotakin on jätettävä tuleville sukupolville. Tulevaisuuden suunnan määräävät kaupunkilaiset, äänestäjinä. (16 min) Alkuun

HELSINKIÄ 1920–1940-LUVULLA

Museo teetti Yleisradion arkistosta koosteen entisaikain Helsingistä. Siinä voi tutustua vaikkapa Kevätjuhlaan 1920-luvulla tai Lastenpäivän viettoon vuonna 1932. Koosteen päättää lyhytelokuva "Pikakäynnillä Helsingissä". Siinä kaupunkiin saapuville turisteille esitellään mielenkiintoisia tutustumiskohteita. Niiden joukossa on myös Hakasalmen huvila ja siellä tuolloin ollut Mechelinin työhuone. Filmi on osittain mykkä. (37 min) Alkuun

HELSINKIÄ 1930–1950-LUVULLA

Filmi on teetetty Yleisradion arkiston kätköistä. Siinä seurataan miten ja missä Helsingin maratonia juostiin 1930-luvulla. Kesäistä iltapäivää vietetään Villingissä aurinkoa ottaen ja merestä nauttien. 1930-luvulla kaupunki valmistautui olympialaisiin. Stadionin rakennusvaiheita seurataan peruskiven muurauksesta aina siellä pidettyihin ensimmäisiin urheilukilpailuihin saakka. Koosteen lopussa on lyhytfilmi "Helsinki helteessä". Filmi on mykkä. (35 min) Alkuun

HELSINKIÄ 1950–1960-LUVULLA

Elokuva on koostettu Yleisradion tuottamasta filmimateriaalista. Se muodostuu viidestä lyhytfilmistä: Juhlivaa Helsinkiä, Herra Helsinki, Helsinki 1950-luvulla, Helsinki eilen ja tänään sekä Helsinki vuosisatojen saatossa. Filmi on osittain mykkä. (50 min) Alkuun

HELSINKIÄ – RAKKAUDELLA (Sv, E)

Video täydentää Sofiankadun näyttelyä "Horisontissa Helsinki". Se kertoo Helsingin historiasta teollisuuden, kaupan, sataman, merenkulun ja kuljetuksen näkökulmista. Elinkeinoelämä on Helsingin kasvattanut, pitänyt väen liikkeellä, antanut työtä, leipää ja leivoksia. Historiaa voi kertoa myös hauskalla tavalla. (34 min) Alkuun

HELSINGIN KESÄ

Jörn Donnerin mielestä parasta Helsingin kesässä on juhannusaamun tyhjyys kaupungin kaduilla, kun suurin osa asukkaista on lähtenyt maalle. Kaupunkiin jääneet juhlivat Seurasaaren juhannuskokolla. Kesää voi viettää myös Suomen ja Itä-Saksan välisessä maaottelussa tai mattopyykillä meren rannassa. Vesi vilvoittaa Uimastadionilla ja Hietaniemen uimarannassa. Kesällä myös katuja kunnostetaan, kaupunki näyttää yhdeltä suurelta rakennustyömaalta. Kesä 1965 päättyi 1.9. kun koulut alkoivat. (24 min) Alkuun

HENRIK SCHÜTT (Sv)

Henrik Schüttillä on takanaan kymmenien vuosien kokemus valokuvaajana. Hänet tunnetaan muotikuvaajana ja mainoskuvaajana. Lisäksi hän on ottanut lukuisia sisustuskuvia. Schütt on tunnettu myös henkilökuvistaan. Dokumentti kertoo monipuolisesta valokuvaajasta, joka on osallistunut moniin näyttelyihin ja voittanut lukuisia palkintoja. (14 min) Alkuun

HERRA ELANTO

Elokuvan tilasi Osuusliike Elanto ja valmisti Suomi-Filmi. Se on fiktiivinen elokuva, johon on sijoitettu tietoja Elannon toimintaperiaatteista. Tarinan päähenkilö on amerikansuomalainen Jack Koski eli Jaakko Koski, joka palaa rikkaana miehenä takaisin Helsinkiin Kallion kotimaisemiin.
Käsikirjoituksen toinen tekijä Heikki Välisalmi (1886–1947) esittää elokuvassa Mr. Koskea. Elokuvaa on luonnehdittu, että se on notkea kuin Elannon taikina ja maukas kuin Elannon pullapitko. Elokuvan ensiesitys oli vuonna 1930 Elannon 25-vuotisjuhlassa. Filmi on mykkä. (55 min) Alkuun

HERÄÄ, HELSINKI

Suurkaupunki herää arkipäivän hyörinään. Tutut paikat näyttävät autioilta ja vierailta aamuhämärissä. Pikku hiljaa kaupunkilaiset ilmestyvät kaduille, myyjät ja asiakkaat Kauppatorille, bussit ja raitiovaunut lähtevät liikenteeseen. Lyhytelokuvan on valmistanut Suomi-Filmi. Se on impressionistinen dokumenttielokuva Helsingin aamusta 1930-luvun lopulta. Käsikirjoitus ja selostus Turo Kartto, kuvaus Charlie Bauer. (7 min) Alkuun

HKL 50 VUOTTA

Elokuvassa tutustutaan Helsingin kaupungin liikennelaitoksen historiaan. Se sisältää useita lyhytfilmejä mm. Naisia koulutetaan kuljettajiksi vuodelta 1939, Tämä kuuluu sinullekin vuodelta 1947, Katsauksia vuodelta 1948, Päivä Helsingin liikenteessä vuodelta 1974.  (55 min) Alkuun

IHMISIÄ. ESPLANADI HELSINGIN KUVASSA

Toimittaja ja asemakaava-arkkitehti Otto-Iivari Meurman keskustelevat Esplanadin puistossa. Esplanadi luo kaupunkiin vihreän, ilmaa antavan alueen. Arkkitehti Meurman kertoo Alvar Aallon suunnitelmasta jatkaa viheraluetta Mannerheimintien suuntaisesti Töölönlahdelle. Meurman esittelee myös Esplanadia reunustavia rakennuksia ja puhuu rakennussuojelun puolesta. (26 min) Alkuun

INTOHIMONA TAIDE, OSAT 1–3

Kolmiosainen sarja on Yleisradion kulttuuriohjelmien tuotantoa. Sen on ohjannut Terhi Amberla ja käsikirjoittanut Susanna Pettersson.

OSA 1, PAUL JA FANNY SINEBRYCHOFF KERÄILIJÖINÄ

Paul ja Fanny Sinebrychoff keräsivät Pohjoismaiden merkittävimmän yksityisen taidekokoelman. Dokumentissa kerrotaan kuinka vaatimattomasta kokeilusta alkanut keräily kasvoi vuosikymmenten aikana mittoihin, jotka olivat Suomen oloissa poikkeukselliset. Kokoelma lahjoitettiin Suomen valtiolle 1921. Se oli kunnianosoitus Paul Sinebrychoffin lapsuudenkodistaan oppimalle periaatteelle, jonka mukaan paljosta tuli jakaa ja oma tuli saattaa myös yhteiseksi hyväksi. (28 min)

OSA 2, KERÄILYÄ KEISARILLISESSA SUOMESSA

Dokumentti kertoo taiteen keräilystä 1800-luvun Suomessa. Päähenkilöinä ovat paroni Otto Wilhelm Klinckowström, keisarinnan henkilääkäri Carl von Haartman ja runoilija, professori Fredrik Cygnaeus. Jokainen heistä keräsi huomattavan taidekokoelman ja jokaisella oli erilaiset vaikuttimet. Klinckowströmille taide oli keino kiipeillä seurapiireissä, tie sosiaaliseen arvonantoon. Von Haartman haki taiteesta lohtua ja Cygnaeukselle taide edusti korkeampaa isänmaallista päämäärää. (52 min)

OSA 3, KERÄILYN KENTTÄNÄ KOKO EUROOPPA

Dokumentin keskushahmoja ovat 1800-luvun puolivälissä syntyneet lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Antell ja kamariherra Hjalmar Linder. Heidän kokoelmissaan oli useita teoksia, jotka luetaan tänä päivänä kansallisiksi merkkiteoksiksi. Taiteen keräilyn alkuvaiheista Suomessa kertova dokumentti uskoo elämykselliseen ja päähenkilöidensä tunnetilaa koskettavaan kuvailmaisuun. (51 min)

ISÄNMAAN TOIVON KULTAINEN KIRJA, OSA 1. YLIOPPILASKUNTA 1952

Suomen ylioppilaskuntien liitto alkoi julkaista ”Kultaista kirjaa”. Kirjan sivuille sai nimensä jokainen yliostoa sponsoroinut yritys. Filmi kertoo opiskelijaelämästä. Valkolakki on vuosien työn ja aherruksen tulos. Se avaa oven korkeakouluopiskeluun. Fennada - filmin valmistamassa elokuvassa seurataan ylioppilaaksi valmistunutta Ritvaa, joka muuttaa pikkukaupungista opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Ritvan ensimmäinen asia on etsiä majapaikka asuntopulan riivaamasta kaupungista. (10 min) Alkuun

ISÄNMAAN TOIVON KULTAINEN KIRJA, OSA 2. TEEKKAREITA JA TEEKKARIHENKEÄ

Lyhytelokuvan on ohjannut ja käsikirjoittanut Väinö Vento. Aluksi vieraillaan teekkarien opinahjossa, Teknillisessä korkeakoulussa. 1947 alkoi teekkarikylän rakentaminen Otaniemeen. Opiskelun ohessa teekkarit ehtivät harrastaa monenlaisia asioita. He ovat kuuluisia tempauksistaan. Monessa sanomalehdessä kirjoitettiin Chaplinin vierailusta Suomeen. Uutinen sai suuren joukon ihmisiä liikkeelle. Lopulta osoittautui, että kyseessä oli teekkarien aprillipila. (10 min) Alkuun

IVAN TIMIRIASEW (Sv)

Yksi Helsingin merkittävimpiä dokumenttikuvaajia on venäläinen ratsuväenupseeri Ivan Timiriasew (1860–1927). Hänen mieliaiheensa oli Helsinki ja sen asukkaat. "Timiiri" saapui Helsinkiin vuonna 1890 adjutantiksi kenraalikuvernööri Heydenille. Kenraalikuvernöörit vaihtuivat mutta Timiiri jäi. Hän ehti palvella seitsemää kenraalikuvernööriä. Korkean asemansa vuoksi Timiriasew sai kuvata sensuurista huolimatta myös venäläisiä sotilaita. (15 min) Alkuun

JATKOSOTA osat I ja II

Elokuva kertoo jatkosodan vaiheista. Se koostuu pääasiassa sodan aikana valmistettujen ns. rintamakatsausten osista. Näitä TK -filmikatsauksia esitettiin elokuvateattereissa alkukuvina. Elokuvassa on mukana myös aikaisemmin julkaisematonta arkistomateriaalia (45 ja 43 min) Alkuun

JOULU HELSINGISSÄ 1930–1960-LUVULLA

Helsingin kaupunginmuseo teetti Yleisradion arkiston kätköistä jouluaiheisen dokumenttikoosteen, jonka vanhin osa on vuodelta 1933. Siinä kuvataan kaupunkilaisten valmistautumista jouluun. Kamera kiertää Messuhallissa vuonna 1944, jolloin tanskalaiset järjestivät 1500 lapselle joulujuhlan. Vuonna 1958 avantouimarit pulahtivat joulukylpyyn Humallahdessa ja joulupukit esiintyivät paraatissa.
Kaupunkilaisten vaurautta kuvaava otos puolestaan on vuodelta 1986. Siinä ihmiset kertovat, mitä he odottavat tulevalta joululta. Kontrastin muodostaa Työväentalolla järjestetty vähäosaisten joulujuhla. Dokumenttikooste päättyy Tuomiokirkon kryptassa yhteislauluun ”Me käymme joulun viettohon”. (27 min) Alkuun

JUURAKON HULDA

Valentin Vaalan ohjaama Juurakon Hulda valmistui 1937. Pääosissa esiintyvät mm. Irma Seikkula ja Tauno Palo. Juurakon Hulda on voimakastahtoinen nainen, joka lähtee Sääksmäen torpasta Helsinkiin etsimään töitä ja tulevaisuutta. Hulda saa työpaikan sisäkkönä tuomari Soratien luona. Työlomassa Hulda opiskelee työväenopistossa ja myöhemmin korkeakoulussa. Lopulta hän raivaa tiensä myös tuomarin sydämeen. (82 min) Alkuun

KAASUA, KOMISARIO PALMU

Jokainen kansakunta tarvitsee oman lempikomisarionsa. Suomalaiset saivat sen Matti Kassilan Komisario Palmu-elokuvissa. Miehitys oli oikeaan osunut, sillä poliiseina esiintyvät Joel Rinne, Matti Ranin ja Leo Jokela. Poliisin päämaja sijaitsi tuolloin vielä Senaatintorin kupeessa. Elokuvassa ilmenee asiaa useimmiten Töölön suuntaan surrealistitaiteilija Kurt Kuurnan ja hänen kilpa-autoilijaystävänsä Kaarle Lankelan ateljeeasunnolle. (95 min) Alkuun

KADONNEET KORTTELIT I: KESKUSTAN PURETUT ARVOTALOT (Sv)

Elävä kaupunki muuttuu kaiken aikaa. Erityisesti 1960- ja 1970-luvulla purettiin useita arvokkaita rakennuksia uuden edistyksellisen Helsingin tieltä. Monet vanhat rakennukset kuten Tempo, Brondan kulma, Heimola, elokuvateatterit Kino-palatsi ja Maxim sekä Töölön sokeritehdas, ovat kadonneet kaupunkikuvasta ja niiden tilalle on rakennettu uutta. (16 min) Alkuun

KADONNEET KORTTELIT II: PUUTALOJA KANTAKAUPUNGISSA (Sv)

Filmille on tallennettu, kuinka puu-Helsinki muuttui kivikaupungiksi. Poliittisiin muutoksiin ja taloudellisiin nousukausiin liittyvät uudet visiot ovat pyyhkäisseet tieltään vanhaa aikojen kuluessa. Helsingissä iso osa vanhasta puukaupungista on hävinnyt, mutta säilyneitäkin kokonaisuuksia on jäljellä. Ruoholahden villat ja puu-Vallila säästyivät, mutta Pasilan menneisyydestä jäi muistuttamaan vain muutama puutalo. (21 min) Alkuun

KADONNEET KORTTELIT III: KAUPUNKI LIIKKEESSÄ (Sv)

Liikennejärjestelyt ovat muokanneet Helsingin kaupunkikuvaa. Rautateiden rakentaminen vaikutti merkittävästi myös Helsingin sisäisiin liikennejärjestelyihin. Kaisaniemenkatu vedettiin rakennettujen kortteleiden läpi, jotta liikenne Rautatientorilta pohjoiseen ja itään sujuisi. 1930-luvulla linja-autoasema aloitti toimintansa Turun kasarmin talousrakennuksessa. Kasarmin paikalle nousi väliaikaiseksi tarkoitettu Lasipalatsi. Sodan jälkeen tehtiin suurisuuntaisia suunnitelmia Kampin rakentamisesta. Helsingin uusi liikekeskusta oli tarkoitus sijoittaa linja-autoaseman alueelle. (23 min) Alkuun

KADONNEET KORTTELIT IV: PUKINMÄKI JA MALMI (Sv)

Vielä 1970-luvun alussa Pukinmäessä oli jäljellä vanhoja huviloita ja Malmilla vuosisadan alun puutaloasutusta. Kerrostalojen rakentaminen alkoi muuttaa nopeasti Pukinmäkeä 1970-luvulta lähtien. Moni vanha huvila sai purkutuomion. Malmilla muutokset tapahtuivat hitaammin mutta 1980-luvulla Malmin asemanseutu sai kokonaan uuden ilmeen. (29 min) Alkuun

KARL EMIL STÅHLBERG (Sv)

K. E. Ståhlberg (1862–1919) oli koulutukseltaan maanmittausinsinööri, mutta hän on jäänyt historiaan yhtenä suomalaisen valokuvan ja elokuvan uranuurtajista. Vuonna 1890 Ståhlberg kirjoitti Suomen ensimmäisen valokuvausoppikirjan, julkaisi valokuvalehteä ja perusti Helsinkiin maan suurimman valokuva-ateljeen. Pariisista Ståhlberg osti elokuvaprojektorin sekä muutaman elokuvan. Siitä alkoi ura kinematografinäytäntöjen järjestäjänä sekä elokuvien ja uutisfilmien tuottajana. (17 min) Alkuun

KATUMUSEO

Ikivanha Sofiankatu Helsingin sydämessä on tunnelmallinen ulkoilmamuseo, joka esittelee kadunkalusteita ja katukiveyksiä. Voit siirtyä 1800-luvun alun pimeästä ja kalustamattomasta katumaisemasta kaasuvaloin valaistulle 1800-luvun lopun katuosuudelle ja viimeksi jo tutun tuntuiselle 1930-luvun kadunpätkälle. Katumuseo kertoo myös Helsingin kaupungin teknisten virastojen: kaasulaitoksen, vesilaitoksen, rakennusviraston ja sähkölaitoksen historiasta. (12 min) Alkuun

KAUPPINEN KAUPUNGISSA

Helsinkiläisten kauppojen mainosfilmi on vuodelta 1955. Kauppinen saapuu Savosta junalla Rautatieasemalle ensimmäistä kertaa elämässään. Hän hämmästelee kaupungin ihmeitä ja liikenteen vilinää. Kauppinen ostaa kotiväelle tuliaisia. Mukaan tarttuvat mm. äänilevy ja huuliharppu. Morsiamelleen hän ostaa turkin ja itselleen uuden puvun. Lopuksi Kauppinen menee Stadionille, jossa hän seuraa urheilukilpailuja. (11 min) Alkuun

 

KAUPUNGIN KASVU

Koosteessa on neljä lyhytfilmiä. Ne kertovat kaupunkikuvassa tapahtuneista suurista muutoksista. Heikinkadun historiassa perehdytään nykyisen Mannerheimintien rakentamiseen 1930-luvulla. Kaupunkilaiset käyttivät Heikinkadusta nimitystä ”katu, joka ei valmistu koskaan”. Filmi Kaupunki kaunistuu on valmistunut 1957. Se kertoo ihmisten halusta asua viihtyisissä lähiöissä betoniviidakon sijaan. Kolmas filmi näyttää Kulosaaren sillan ja Porvoon valtatien rakentamista. Viimeinen filmi on nimeltään Häviävä Helsinki. Siinä seurataan Skohan talon purkua nykyisellä Makkaratalon tontilla 1960-luvulla. Filmi on osittain mykkä. (22 min) Alkuun


 

KAUPUNGIN TÄHDET. TARINOITA KRUUNUVUORENSELÄLTÄ

Pertti Ahonen on tallentanut vuosina 2004–2005 Kruunuvuorenselän elämää ja luontoa eri vuodenaikoina. Hän on lisäksi haastatellut saarten asukkaita. Heistä monelle meri on työtä antava elementti. Nykypäivän lomassa kulkee myös alueen historia tarinoiden ja vanhan dokumenttiaineiston kera. (43 min) Alkuun

KEISAREIDEN HELSINKI 1808–1917

Keisari Aleksanteri I päätti tehdä Helsingistä Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin vuonna 1812. Arkkitehti C. L. Engel sai tehtäväkseen suunnitella uuden pääkaupungin keskustan. Engelin suunnitelmat pohjautuivat valtioneuvos J. A. Ehrenströmin laatimaan asemakaavaan. Keisareiden aikana Helsingistä tuli maan suurin satama- ja teollisuuskaupunki. (22 min) Alkuun

KEISAREITTEMME JÄLJILLÄ, OSAT 1–5 (Sv)

Venäjän keisarit olivat Suomen suuriruhtinaita ja hallitsijoita yli sadan vuoden ajan. Douglas Sivenin tuottamassa sarjassa seurataan keisareita heidän Suomen matkoillaan, kuullaan mielenkiintoisia tarinoita ja löydetään yllättäviä muistoja. Jokaisessa osassa tutustutaan yhteen keisareista ja Suomen suuriruhtinaskunnan elämään.

OSA 1, ALEKSANTERI I

Suomen sota alkoi helmikuussa 1808. Keisari Aleksanteri I (1809–1825) määräsi valtiopäivät kokoontumaan Porvooseen 1809 ja oli itse läsnä avajaisissa. Valtiopäivien jälkeen Suomi liitettiin Venäjän valtakuntaan autonomisena suuriruhtinaskuntana. Vuonna 1819 keisari matkusti ympäri Suomea. Hän piti matkaa vaivalloisena mutta myös hauskana, eikä tulisi koskaan unohtamaan sitä. (59 min)

OSA 2, NIKOLAI I

Nikolai I oli Suomen suuriruhtinas 1825–1855. Vaikka häntä pidettiin melko suopeana hallitsijana, hän ei kutsunut valtiopäiviä kokoon kertaakaan kautensa aikana, vaan Suomea hallittiin keisarin ja senaatin asetuksilla. ”Nikolain henkilöllisyydessä oli valtaa ja pelottavuutta; missä tahansa hän kulki jalan tai ratsain, saattoi nähdä, että siinä oli keisari”, kertoi Zacharias Topelius hänestä. (59 min)

OSA 3, ALEKSANTERI II

Aleksanteri II (1855–1881) oli suomalaisten suosikki. Hän kutsui koolle Suomen valtiopäivät, joita ei oltu pidetty lähes 50 vuoteen. Aleksanteri II:n aikana Suomi vaurastui ja rautatien rakentaminen aloitettiin. Ensimmäinen suuri teollisuusnäyttely pidettiin Kaivopuistossa 1876. Myös keisari vieraili tuossa näyttelyssä. (59 min)

OSA 4, ALEKSANTERI III

Aleksanteri III:n aikana (1881–1894) Suomen teollisuus kehittyi ja taiteessa elettiin kultakautta. Keisari ja hänen puolisonsa Dagmar viihtyivät Suomen saaristossa, jossa heistä löytyy yhä muistoja. Keisariparille rakennettiin Langinkoskelle kalamaja, jossa, he elivät niin yksinkertaista lomaelämää, että muun hovin mielestä se oli jopa heidän arvolleen sopimatonta. (59 min)

OSA 5, NIKOLAI II

Keisari Nikolai II (1894–1917) jäi suomalaisille etäiseksi. Hän viihtyi paremmin perheensä kuin valtakuntansa asioiden parissa. Vaikka Nikolaita ei hallitsijana tunneta suurena Suomen ystävänä, hän peri vanhemmiltaan rakkauden Suomen saaristoon. Venäjällä puhkesi 1917 vallankumous. Nikolai II luopui kruunusta ja seuraavana vuonna sekä keisari että hänen perheensä vangittiin ja teloitettiin. (59 min) Alkuun

KILOMETRI KAUPUNKIA: HELSINGINKADUN HENKI

Filmi on kuvattu kesällä ja syksyllä 1988. Kadun varrella asuvat eri-ikäiset kaupunkilaiset kertovat arjestaan, työstään, harrastuksistaan ja toiveistaan. Heille Helsinginkatu on kotikatu, jonka varrelta löytyvät lähes kaikki tarpeelliset palvelut. Monet ovat asuneet samoilla kulmilla vuosikymmeniä, eivätkä halua muuttaa muualle. Liikenteen melukaan ei pahemmin häiritse, sillä ratikka on osa stadia. (50 min) Alkuun

KUKA ON HELSINKILÄINEN

Jörn Donner ei pidä lähiöistä. Hän kritisoi niissä asuvien ihmisten pitkiä matkoja työpaikoille ja palveluiden puutetta. Donner haastattelee Hämeentiellä asuvaa Niemisen työläisperhettä. Perheen koti on pieni 35 m²:n vuokrayksiö. Perheeseen kuuluu isä, äiti ja kaksi koululaista. Donner haluaa tietää heidän toiveistaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. (25 min) Alkuun

KULTAINEN NUORUUS

Lyhytelokuva on vuodelta 1970. Nuoriso viettää varsin vapaata elämää varakkaiden vanhempiensa rahojen turvin. Iltaisin juhlitaan railakkaissa kotibileissä tai keskustan ravintoloissa, oma auto on jokaiselle itsestäänselvyys. Muita harrastuksia ovat laskettelu Lapissa, purjehdus, tennis ja ratsastus. Nuorten naisten tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat rikas aviomies ja kaunis koti. (14 min) Alkuun

KUNINKAIDEN HELSINKI 1550–1808

Kustaa Vaasa perusti Helsingin 1550 Vantaanjoen suuhun, Koskelan kylään. Vuonna 1640 kaupunki muutettiin nykyiselle paikalleen. Suurvalta-aika toi Ruotsille rikkauksia mutta Helsingille vain köyhyyttä. Tulipalot ja venäläiset sotilaat tuhosivat kaupungin, mutta aina se rakennettiin uudelleen. (20 min) Alkuun

KURITON SUKUPOLVI

Elokuvan ohjasi Matti Kassila 1950-luvulla. Se pohjautuu Mika Waltarin vuonna 1937 kirjoittamaan komedianäytelmään helsinkiläisnuorten riehakkaasta vapaa-ajanvietosta. Elokuvan kuuluisin jakso on ”Rock-fantasia”. Rooleissa nähdään mm. Tauno Palo, Matti Ranin, Jussi Jurkka, Maikki Länsiö ja Leo Jokela. (89 min Alkuun

KUVASISKOT (Sv)

Margit Ekman ja Eila Marjamaa perustivat Kuvasiskot 1946. Keväällä 1951 Kuvasiskot muuttivat Helsinkiin, koska halusivat erikoistua muotokuvaukseen. Studio Commercial sijaitsi Espan ja Mikonkadun kulmassa. Vuonna 1958 uusi studio vuokrattiin Mikonkadulta. Sinne rakennettiin kulisseiksi avotakka ja tunnelmaa loivat undulaatit. Studion ensimmäinen maksullinen värimuotokuva on vuodelta 1960. Siinä näyttelijä Rauni Luoma poseeraa "Lokin" roolipuvussa. Kuvasiskot toimi aina vuoteen 1994 asti. (14 min) Alkuun

KUVIA HELSINGISTÄ 1921–30

Helsingin kaupunki teetti elokuvan vuonna 1987, pääkaupungiksi tulon 175-vuotisjuhlallisuuksiin. Filmille on tallennettu mm. J. V. Snellmanin patsaan paljastustilaisuus 12.5.1923. Kamera seuraa myös kerrostalon rakentamista Läntisen Viertotien ja Kulnevinkadun (nykyisen Mannerheimintien ja Dunckerinkadun) kulmaan. Materiaali on koottu Suomen elokuva-arkiston kokoelmasta. Taustalla soi Asser Fagerströmin musiikki. (15 min) Alkuun

KUVIEN JA LAULUJEN HELSINKI

Laulujen tekijät ovat kautta vuosikymmenten käyttäneet Helsinkiä laulujensa aiheena. Lauluissa ja kuvissa Helsinki näyttäytyy vauhdikkaana ja mannermaisena kaupunkina ja toisaalta taas osin arkisena ja rankkanakin kotikaupunkina. Laulut ja kuvat ovat vuosilta 1914–1980. Koosteen tuotti Kirjasto 10. Kuvat ovat Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista. (26 min) Alkuun

LAIVA ON LASTATTU

Osittain fiktiivinen, osittain dokumentaarinen lyhytelokuva ahtaustyöstä. Vuonna 1997 oli Raitioliikennemuseossa esillä näyttely ”Taakankantajat”, joka kertoi ahtaajista ja satamatyöstä. Tämä muistelmafilmi tehtiin näyttelyn yhteydessä. Siinä nähdään myös vanhoja työtapoja ja -välineitä. (17 min) Alkuun

LAUANTAI HELSINGISSÄ

Elokuva seuraa kahden 16-vuotiaan nuoren kokonaista lauantaipäivää Helsingissä vuonna 1966. Mikael on koululainen, joka asuu Lauttasaaressa. Aikuisena hänestä tulee kirjailija. Arja-Liisa lopetti koulunkäynnin jo 14-vuotiaana. Nyt hän on töissä Stockmannin tavaratalossa hissityttönä. Arja-Liisa asuu kaukana kaupungin keskustasta. Tulevaisuuden suunnitelmista hänellä ei ole kovin tarkkaa tietoa vielä, ehkä somistajan ammatti kiinnostaisi. Koulun ja työn jälkeen molemmat viettävät aikaa Linnanmäellä, Mikael on siellä töissä hankkimassa taskurahaa ja Arja-Liisa huvittelemassa. (kesto 29 min) Alkuun

MAALTA KAUPUNKIIN

Helsinkiin saapuu maaseudulta vuosittain lähes 8000 nuorta vilkkaamman elinympäristön ja parempien ansiomahdollisuuksien toivossa. Monet nuorista muuttavat asiaa sen enemmän ajattelematta. Juuri kukaan ei ole hankkinut etukäteen työpaikkaa tai asuntoa. Onneksi joillakin on kaupungissa sukulaisia, joiden luokse voi majoittautua ensi hätään. Filmi on Ylen arkistosta vuodelta 1965. Sillä seurataan muutaman kaupunkiin muuttaneen nuoren alkutaivalta kaupungin arjessa. (30 min) Alkuun

MENOLIPPU HELSINKIIN

Filmi on vuodelta 1968. Siinä on vastakkain idyllinen maaseutu ja turmiollinen Helsinki. Maaseudun nuoria pääkaupunki vetää puoleensa työ- ja opiskelupaikkojensa vuoksi. 1960-luvulla ilmiötä pidettiin suoranaisena maaltapakona. Mutta miten syrjäseutujen usein ammattitaidottomat nuoret löytävät paikkansa Helsingissä? Onko asuntoja, töitä ja ajanvietettä tarjolla tarpeeksi kaikille, vaivaako koti-ikävä? (29 min) Alkuun

MEREN HELSINKI

Meren Helsinki pitää sisällään viisi lyhytfilmiä. Sarjan on suunnitellut ja toteuttanut Sakari Heiskanen. Mukana on vanhaa materiaalia Ylen arkistojen kätköistä sekä uudempaa filmiaineistoa. (32 min) Alkuun

Höyryjen jäljillä: SS Urania aloitti höyrylaivaliikenteen 1893. Sen jälkeen merta kyntivät Ilmatar, Aallotar ja Ariadne. Oihonna kuljetti sotalapsia Ruotsiin ja myöhemmin se toimi valvontakomission tukikohtana. Autolauttojen yleistyttyä 1960-luvulla oli höyryjen aika auttamattomasti ohi.

Jäinen syleily: Ensimmäinen talvimerenkulkuun kykenevä laiva oli Express. Mutta vasta jäänmurtajien rakentaminen 1890-luvulla mahdollisti merenkulun talviolosuhteissa. Murtaja ja Tarmo olivat ensimmäiset jäänmurtajat. Tarmo on nykyisin Kotkassa museolaivana.

Lentävä helsinkiläinen kertoo ensimmäisestä Helsinkiin rekisteröidystä laivasta, nimeltään Nya Helsingfors. Sen rakennuttivat Lyypekissä helsinkiläiset porvarit. Laiva kuljetti tervaa Hollantiin ja palasi takaisin suolalastissa. Edestakainen matka kesti vuoden. Myöhemmin laiva otettiin sotalaivaston käyttöön.

Kapakka rannalla tutustuttaa katsojat Helsingin vanhoihin merimieskapakoihin. Vaikka niiden historiaa ei kovin tarkkaan tunneta, oli Helsingissä 1780-luvulla yli 60 olut- ja paloviinakrouvia. Viaporissa oli merimiesten suosima anniskelupaikka jo ennen linnoituksen rakentamista. Yksi vanhimmista toimivista kapakoista on Salve.

Rantaviivat suoraksi on tarina kadonneista saarista. Satamarakentamisen myötä kaupungin rantaviiva alkoi muuttua ja lukuisat saaret katosivat. Joidenkin saarten nimet ovat säilyneet Helsingin nimistössä. Munkkisaaressa sijaitsi aikoinaan Suomi-Filmin studio. Lyhytfilmissä on joitakin otoksia siellä kuvatuista elokuvista.

MOSAN POLKKA JA MOOTTORIKATU

Ohjelman on tehnyt Yleisradion Yhteiskunnallinen toimitus 1975. Se kertoo Tapanilan kaupunginosan kehityksestä. Tapanila oli pitkään liitosaluetta, jota nyt uhkaavat moottorikatu ja kerrostalot. Asukkaat järjestäytyvät mutta onko lähidemokratialla sijaa Helsingin päätöksen teossa? (32 min) Alkuun

MUISTOJENI HELSINKI

Jörn Donner kertoo lapsuudestaan ja nuoruudestaan keskikaupungin kasvattina. Nauhalle on tallennettu kaupunkilaisten arkea ja juhlaa. Kamera seuraa työläisiä rakennuksilla ja koululaisia urheilukilpailuissa. Mukana ovat myös ylioppilaiden riehakas vapun vietto ja työläisten vappumarssit. Donnerille Helsinki ja siihen liittyvät muistot ovat myös politiikkaa. (22 min) Alkuun


 

MUISTOJEN KISAKESÄ 1952. HELSINGIN OLYMPIALAISET.

Helsingin kisat olivat XV olympialaiset. Avajaispäivä 19.7 oli sateinen ja kolea. Huonosta säästä huolimatta stadionilla oli yli 70 000 ihmistä. Kisoihin osallistui joukkueita 69 maasta. Mukana oli ensikertaa myös Neuvostoliitto. Kisoissa tehtiin useita maailmanennätyksiä. Mitalitilastossa paras maa oli Yhdysvallat, joka voitti 40 kultamitalia. Tšekkiläinen Emil Zátopèk oli yleisön suosikki ja kisojen sankari. Hän voitti kisojen kolmannen kultamitalinsa maratonilla, johon hän osallistui urallaan ensimmäistä kertaa. Kisajärjestelyt sujuivat hyvin ja osanottajat olivat tyytyväisiä. Kisat päättyivät 3.8. Olympiafanfaarin soidessa. Kisatuli sammui sekä kentällä että stadionin tornissa olevissa soihduissa ja olympialippu laskettiin alas. (48 min) Alkuun


 

NÄIN TOIMII POLIISIMME

Suomi-Filmi valmisti elokuvan yhteistyössä sisäasianministeriön poliisiasiainosaston kanssa 1952. Poliisin vastuulliseen tehtävään pyrkivät nuoret miehet tutkitaan tarkoin ennen kuin heidät hyväksytään oppilaiksi poliisikouluun. Opiskelun aikana korostuu urheilun tärkeys kehollisen kunnon kohottajana. Poliisin työ on usein myös vaarallista, toista sataa poliisia on kuollut virkatehtävissä itsenäisyyden aikana. (8 min) Alkuun

OLGA JA OSKAR

Olga ja Oskar on tarina kahden 7-vuotiaan lapsen elämästä sata vuotta sitten. Olga asuu kaupungissa ja Oskar maalla. Oskarin vanhemmat joutuvat muuttamaan työn perässä kaupunkiin. Kaupunkia kohti matkataan hevosen vetämillä kärryillä, vähät muuttotavarat kulkevat kuormassa mukana. Oskarin isästä tulee kaupungissa vuokra-ajuri. Olga on varakkaan virkamiesperheen ainoa lapsi, joka leikkii hienoilla leikkikaluilla, muttei saa mennä ulos ilman hoitajaneitiä. Puistossa Olga ja Oskar tutustuvat toisiinsa sattumalta.
Filmin kuvauspaikkoina ovat Tuomarinkylän kartano ja Kaivopuisto. Elokuva pohjautuu Helsingin kaupunginmuseon ensimmäiseen lapsille suunnattuun samannimiseen näyttelyyn, joka oli Hakasalmen huvilassa 1973. (25 min) Alkuun

OLLA JOSSAKIN

Filmi on Yleisradion tuotantoa vuodelta 1968. Se kertoo nuorten vapaa-ajan vieton ongelmista. Koulunpäivän jälkeen kotipihallakaan ei saa olla. Talon asukkaat valittavat nuorten metelöinnistä ja kutsuvat paikalle talonmiehen häätämään nuoret muualle. Kellari ja ullakkokin ovat kiellettyjä paikkoja. (29 min) Alkuun

OLYMPIAN OVELLA

Filmi kertoo Helsingin valmistautumisesta vuoden 1952 kesäolympialaisiin. Kaupungissa rakennettiin vilkkaasti. Monet urheilupaikat valmistuivat hyvissä ajoin ennen kisoja. Stadionia laajennettiin, saapuvia laivoja varten rakennettiin Olympiaterminaali ja Käpylään olympiakylä. Helsinkiläiset luovuttivat huoneitaan tänne saapuvien kisaturistien käyttöön. Lyhytelokuva on Suomi-Filmin tuotantoa vuodelta 1952. (10 min) Alkuun

PAIKKA YHTEISKUNNASSA – SAARISEN KEIJO, STADILAINEN

Keijo Saarinen on ammatiltaan venepuuseppä. Hän on korjannut veneitä Suomenlinnan pienellä telakalla 1960-luvulta lähtien. Pertti Ahosen käsikirjoittamalla ja ohjaamalla filmillä tutustutaan hänen arkeensa. (19 min) Alkuun

POLIISI ARKENA JA KEKRINÄ

Suomi-Filmin 1937 valmistama lyhytelokuva esittelee poliisin työtä arkena ja juhlapäivänä. Elokuvassa vilahtavat tutut näkymät, sillä poliisilaitoksen keskustoimisto sijaitsi tuolloin Sofiankadulla.
Päästäkseen poliisiksi, oli käytävä poliisikoulu. Luentojen, liikunnan ja urheilun lisäksi opiskeluun kuului ahkeraa harjoitusta aseen käytössä. Poliisi tarvitsi päivittäisessä työssään monenlaisia taitoja, etenkin jos vastassa oli rikollisia. Arjen kruunaa Senaatintorilla järjestetty poliisiparaati. (9 min) Alkuun

POSTINUMERO 00160 HELSINKI: SATAMAKATU

Elokuva on vuodelta 1984, jolloin Katajanokalla oli noin 6000 asukasta. Heitä miellyttää alueen rauhallisuus ja keskustan läheisyys. Jugend-korttelit ovat ehyt kokonaisuus, harvinainen jopa Euroopankin mittakaavassa. Monet syntyperäiset skattalaiset muistelevat lapsuuttaan ja nuoruuttaan ja kertovat kaupunginosassa tapahtuneista muutoksista. Alueella oli aikaisemmin paljon pieniä myymälöitä, jotka ovat lähes kaikki hävinneet. Keskusvankilaa vasta puuhataan pois alueelta, Merikasarmi ja makasiinit odottavat vielä kunnostusta. (40 min) Alkuun

PUISTO

1970-luvulla valmistuneessa filmissä vieraillaan useissa Helsingin puistoissa ja pohditaan niiden tulevaisuutta. Ihmiset tarvitsevat puistojen vehreyttä melun, autojen pakokaasujen ja ilmansaasteiden vastapainoksi. Puistot ovat myös tärkeitä kohtaamispaikkoja. Monia puistoja koristavat veistokset mutta toimittajan mielestä elävät ihmiset sopivat patsaita paremmin puistoihin. (25 min) Alkuun

PULA-AJAN ELÄMÄÄ

Dokumentti koostuu neljästä 1940-luvun puolivälissä valmistuneesta lyhytelokuvasta. Ne kertovat ajasta, jolloin kansa eli kortilla, kaikesta oli pulaa ja puutetta. Arjesta selviytyminen vaati aikaa ja sitkeyttä sillä oli jonoja kaikkialla: kauppojen edessä, toreilla ja jopa raitiovaunupysäkeillä. Myös asuntoja jonotettiin kaupungin vuokralautakunnan odotussalissa.
Sota-aikana kotirintamalla naiset joutuivat tekemään monia töitä, joita miehet olivat hoitaneet aikaisemmin. (kesto 24 min) Alkuun

SAAPUVIEN LAIVOJEN SATAMA

Filmi on vuodelta 1957 ja se kertoo Helsingin satamalaitoksen historiaa. Helsingin satamissa kävi tuolloin vuosittain yli 6000 laivaa, joista 2000 oli ulkomaalaista. Elokuvasta saa hyvän käsityksen siitä, miten paljon erilaisia ammattilaisia satamissa työskenteli 1950-luvulla ja miten paljon laivojen lastaamisessa ja purkamisessa käytetyt laitteet ja koneet ovat vuosikymmenten kuluessa muuttuneet. Laivaliikenteen sujumisen myös talvella varmistivat kaupungin omat jäänmurtajat, Otso ja Turso. (12 min) Alkuun

RUMA SUOMI: HELSINKI

Dokumentissa tarkastellaan Helsingin rumimmiksi mainittuja alueita, Itä-Pasilaa ja Merihakaa. Molemmille on tunnuksenomaista aikakauden kaupunkisuunnittelullinen periaate, jonka mukaan rajattomasti kasvavan yksityisautoilun vuoksi jalankulkuväylät ja lasten leikkialueet tuli erottaa betonikannella eri tasolle katuverkosta. Itä-Pasilan asuntorakentaminen tapahtui vuosina 1974–1978, jolloin alueella olleet puiset rakennukset purettiin. Tilalle rakennettiin erikorkuisia betonielementtitaloja. Merihaka rakennettiin 1970-luvulla. Sen paikalta purettiin Wärtsilän teollisuusrakennuksia. Molemmat alueet rakennettiin helpottamaan Helsingin asuntopulaa. (28 min) Alkuun

RUUTSALO: EMPIRE HELSINGISSÄ 

Filmi on vuodelta 1972. Se kertoo Helsingin historiasta ja kaupunkikuvan muutoksesta 1800-luvun alkupuolella. Keisari Aleksanteri I määräsi Helsingin Suomen suuriruhtinaskunnan uudeksi pääkaupungiksi 1812. Keisari halusi rakentaa kaupungin empiretyyliseksi Pietarin mallin mukaan. J. A. Ehrenström laati kaupungille uuden asemakaavan ja hallintokeskuksen suunnitteli saksalaissyntyinen arkkitehti Carl Ludvig Engel. Torin ympärille kohosivat yliopisto, yliopiston kirjasto, senaatti, Nikolainkirkko ja raatihuone. Engel suunnitteli Helsinkiin yli 30 julkista rakennusta. (14 min) Alkuun

 

RUUTSALO: HAVIS AMANDA – HELSINGIN KAUNOTAR 

Ville Vallgrenin merenneitoveistos pystytettiin kauppatorille syyskuussa 1908. Filmille on kuvattu kauppatorin, Senaatintorin ja Esplanadin rakennuksia. Mukana on myös 1800-luvun ja 1900-luvun alun historiallisia tapahtumia, aikakauden taiteilijoita ja tavallisia kaupunkilaisia. Elokuvan teksti on Aarni Krohnin ja Leena Peltolan käsialaa. Tarinoiden kertojana on Lars Svedberg. Elokuva on osittain fiktiivinen ja se valmistui vuonna 1982. (42 min) Alkuun

 

RUUTSALO: SINISILMÄINEN HELSINKI 

Helsingin kaupunki tilasi matkailuelokuvan ja se valmistui vuonna 1963. Siinä kuvataan kaupunkilaisia kesäisenä päivänä mm. Kauppatorilla ja saaristoristeilyllä. Helsingin lukuisat matkailunähtävyydet vierivät katsojan silmien edessä ja Helsinki esitetään kiireisenä ja modernina suurkaupunkina. Pimenevää iltaa kaupunkilaiset voivat viettää huvitellen Linnanmäellä. Rooleissa esiintyvät mm. Seija Siikamäki, Juhani Juustinen ja Kaarlo Juurela. Musiikin elokuvaan sävelsi Otto Donner. (17 min) Alkuun

 

RUUTSALO: VANHAA JA UUTTA HELSINKIÄ 

Kamera kiertää kaupungin vanhoilla puutaloalueilla, joissa 1950-luvulla oli vielä kivijalkakauppoja. Filmille on tallentunut myös asukkaiden arkea. Laitakaupungilla hevosajuri valmistautuu kyyditsemään Helsingin herroja ja perheenäiti ripustaa pyykkejä kuivumaan pihan pyykkinaruille. Vanhojen puutalojen vastakohtana ovat uudet, aikakauden mittapuun mukaan suuret liiketalot. Selostajana toimii Eino Ruutsalo. Filmin kuvaajana oli Ruutsalon lisäksi Aarne Syväpuro. Filmi valmistui vuonna 1954. (7 min) Alkuun

 

SIGNEN HELSINKI (Sv)

Helsingin kaupungin muinaismuistolautakunta päätti dokumentoida muuttuvaa Helsinkiä. Se palkkasi Signe Branderin (1869–1942) ikuistamaan purku-uhan alaisia kortteleita. Signe Brander kuvasi kaupunkia vuosina 1907–1913. Valokuvaus tehtiin viime hetkillä, sillä muutamaa vuotta myöhemmin vain harvat vanhoista puurakennuksista olivat enää jäljellä. (15 min) Alkuun

 

SOTA-HELSINGIN KASVOT

Talvi 1942 oli hyvin luminen. Jalkakäytävät täyttyivät lumivalleista niin, että kaupunkilaisten oli hankalaa liikkua kaupungilla. Aikakauteen kuului kaikenlaisten tavaroiden jonotus. Messuhallissa vietettiin aseveli-iltoja. Esiintyjien joukossa oli mm. Henry Theel, joka lauloi orkesterin säestyksellä kappaleen ”Palaja Sorrentoon”. Kaatuneiden omaiset kävivät laskemassa kukkia Hietaniemen sankarihaudoille. (10 min) Alkuun

SUOMEN MARSALKKA MANNERHEIM

Mannerheim loin uransa Venäjän armeijassa. Hän palasi kenraaliluutnanttina Suomeen lokakuun vallankumouksen jälkeen. Tammikuussa 1918 hänet nimitettiin ylipäälliköksi. Vuosina 1918–19 hän toimi itsenäisen Suomen toisena valtionhoitajana ja sen jälkeen vetäydyttyään yksityiselämään mm. Suomen Punaisen Ristin ja perustamansa lastensuojeluliiton puheenjohtajana. Hänet kutsuttiin puolustusneuvoston puheenjohtajaksi 1931 ja talvisodan puhjettua puolustusvoimien ylipäälliköksi. Presidentiksi hänet valittiin 1944 (45 min) Alkuun

TAHDON STADIIN

Lyhytelokuva on kertomus maaseudulta Helsinkiin kotiapulaiseksi saapuvasta Pirjosta. Kotiseudulta oli lähdettävä pois, koska siellä ei ole tulevaisuutta. Monet hänen ystävistään ovat muuttaneet Helsinkiin jo aikaisemmin. Päivisin Pirjo siivoaa ja käy ruokakaupassa. Iltaisin hän huvittelee Linnanmäellä, jos pienestä palkasta siihen riittää rahaa. Tulevaisuudessa hän ehkä hankkii itselleen jonkin alan koulutuksen. (16 min) Alkuun

TALVEN SATU – HIIHTOLATU

Kaupungin lukuisissa puistoissa opeteltiin hiihdon ensiaakkosia 1950-luvulla. Hiihtolomaviikolla urheilu- ja retkeilytoimisto järjesti koululaisille tekniikkakursseja. ”Hiihtäminen hohtavilla hangilla on vaivatonta urheilua kun tekniikka on hallussa. Liikunta raittiissa talvi-ilmassa kehittää lihaksia ja elimistöä. Ladulta saa mielenvirkeyttä, tarmoa ja sisua.” 1950-luvulla kaupungin latuverkosto oli yli 120 kilometrin pituinen. Latupartiomiehet vastasivat latujen kunnosta. Reittien varsilla oli useita retkeilymajoja, joissa hiihtäjät voivat virkistäytyä. Kaupungissa oli myös kymmenkunta hyppyrinmäkeä, joissa mäkiohjaajat antoivat koulutusta ja edistivät Helsingin mäkiurheilua. Suosittu hyppyrinmäki oli Herttoniemen 1930-luvulla valmistunut mäki. Suomi-Filmi teki elokuvan vuonna 1958 Helsingin kaupungin urheilu- ja retkeilytoimistolle. (13 min) Alkuun

TALVISOTA 1939–1940

Elokuva kertoo vanhaan arkistomateriaaliin perustuen talvisodan syttymiseen johtaneista tapahtumista ja sodan kehittymisestä aina sen päättymiseen asti. Sota kesti vain 105 päivää, mutta se on Suomen historian merkittäviä ajanjaksoja. Suomalaiset sotilaat taistelivat ylivoimaista vihollista vastaan puutteellisesti varustettuina, vanhanaikaisin välinein ja osittain improvisoiduin asein. (30 min) Alkuun

TARINOITA ME TÄÄLLÄ OLEMME KERTOMASSA (Sv, E)

Oletko ihmetellyt, mitä kummaa kaupunginmuseossa oikein tehdään? Vastauksen saat katsomalla museotyöstä kertovan lyhytfilmin. Samalla pääset kurkistamaan kulissien taakse, museon työntekijöiden arkeen. Lisäksi pistäydytään kaupunginmuseon lukuisissa näyttelykohteissa. (8 min) Alkuun

TEMPUS FUGIT

Elokuva kertoo aikakäsityksen muuttumisesta ihmiskunnan historiassa. Lisäksi siinä esitellään ajanmittauksen historiaa, kellojen valmistusta sekä Könnin kellojen rakentajia. (25 min) Alkuun

TULEVAISUUS ON HEIDÄN & PAUL ANKA LINNANMÄELLÄ

Koosteessa kuvataan 1950-luvun nuorisoa. Usko Kempin käsikirjoittama lyhytelokuva kertoo, kuinka pahatapaisille ja kepposia virittäville pojille esitellään kaupungin nuorisotoimistossa erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Hyvät harrastukset auttavat poikia pysymään kaidalla tiellä. Koosteen toisessa osassa kamera seuraa Paul Ankan valmistautumista illan konserttiin Linnanmäellä kesällä 1959. Konsertin jälkeen innokkaat ihailijat saavat tähdeltä nimikirjoituksia. (17 min) Alkuun
 

TUURE A. KORHONEN: ESPA (1978)
 

”Espa” on elokuva helsinkiläisten lempikadusta, kaupunkilaisten yhteisestä olohuoneesta. Elokuva käy läpi Esplanadin historiaa. Historian kertojina esiintyvät Eino E. Suolahti, Erkki Vala, Ville Noschis, Usko Harjanne ja Nils Erik Wickberg.. Filmiä kuvattiin eri vuodenaikoina ja sille taltioitui lukuisia eri tapahtumia ja juhlallisuuksia. Matti ja Pirjo Bergström sävelsivät filmin musiikin. Elokuvan käsikirjoituksesta vastasi Aarni Krohn. (28 min) Alkuun
 

TÄHDET KERTOVAT KOMISARIO PALMU

Media kiihkeästi seuraama murha Tähtitorninmäellä vie Palmun luottomiehineen räyhämajuri Vandenblickin kartanoon. Mutta Helsingissä puhaltelevat jo 1960-luvun tuulet jengiläisineen ja laatikkoarkkitehtuureineen. Elokuvassa on ahkerassa käytössä kaukoputki. Päärooleissa nähdään jälleen Joel Rinne, Matti Ranin ja Leo Jokela. Muissa osissa esiintyvät mm. Helge Herala, Esko Salminen, Pentti Siimes ja Maija-Leena Soinne. (95 min) Alkuun

ULTIMA THULE. MAA MAAILMAN REUNALLA (Sv, E)

Ultima Thule -elokuva kertoo taiteen kautta maamme historian päävaiheet. Ruotsin kuninkaat ja Venäjän keisarit hallitsivat Suomea ennen maan itsenäistymistä 1917. Jo pronssikaudella Suomi oli pohjoisin paikka, missä itäinen ja läntinen kulttuuri kohtasivat. (30 min) Alkuun

VODKAA, KOMISARIO PALMU

Agenttifilmissä jännitys ja huumori yhdistyvät. Komisario Palmu (Joel Rinne) käy kylmää sotaa omin säännöin. Elokuvassa ovat mukana myös oikeamielinen naisagentti Neuvostoliitosta (Lilga Kovanko) ja punainen Reporadio radikaalitoimittajineen. Rooleissa esiintyy tv-kuuluisuuksia Reino Paasilinnasta Anssi Kukkoseen. Matti Kassilan ja Georg Korkmanin käsikirjoitus tekee huikeaa pilaa ajan hengestä esimerkiksi kasakkapoppari Stenka Sonkavaaran (Viktor Klimenko) showssa. Rooleissa nähdään myös Leo Jokela, Matti Ranin ja Inga Sulin. (96 min) Alkuun

YÖ ON PITKÄ

Aarne Tarkaksen esikoisohjaus on vuodelta 1952. Pääosissa ovat Åke Lindman, Jussi Jurkka ja Mirja Karisto. Åke Strandberg on onnistunut hankkimaan itselleen hyvän työpaikan pankista, mutta hän haluaa enemmän. Hän haluaa rikastua hinnalla millä hyvänsä. Hän työtoverinsa Jussi päättävät varastaa rahaa pankilta. Kavallukset jatkuvat kuukausia ja heidän on pakko peittää jälkensä ryöstöllä, joka herättää poliisin kiinnostuksen. (107 min) Alkuun