Päänavigaatio Alanavigaatio Sisältö
Pienennä tekstiä Suurenna tekstiä  |  Mobiili  | 
|   På svenska   |   In English   |   Auf Deutsch   |   En français   |   По-русски   |   Selko   |   Viittoma   |   Muut kielet   |
 
Sofiankatu
Haku kaupungin sivuilta:
 
Sivukartta
Hae puhelinnumeroita
18.04.2014
 Sää
 Kaupunginvaltuuston lyhyt historiikki
Kuuntele

Helsingin kaupunginvaltuusto 125 vuotta - lyhyt historia

Tammikuun 12. päivä 2000 tuli kuluneeksi 125 vuotta Helsingin kaupunginvaltuuston ensimmäisestä kokouksesta. Kun vuonna 1875 kokoontui 48 vastavalittua valtuusmiestä Senaatintorin laidalla sijaitsevalle Raatihuoneelle elettiin Suomen suuriruhtinaskunnassa ja sen pääkaupungissa muutosten aikaa.

Näkymä Tuomiokirkon tornista.Näkymä Nikolainkirkon (Tuomiokirkko) tornista vuonna 1866. Etualalla näkyy neljän pilarin koristama Raatihuone, jossa kaupunginvaltuusto kokoontui vuosina 1875–1912.

Keisari Aleksanteri II:n noustua valtaistuimelle vuonna 1855 alkoi yhteiskunnassa vähitellen toteutua monet uudistukset, vapaammat tuulet puhalsivat. Suomessa eivät valtiopäivät olleet kokoontuneet sitten Porvoon tärkeiden valtiopäivien vuonna 1809.

Kun uudistushaluinen keisari vihdoin kutsui valtiopäivät koolle Helsinkiin vuonna 1863 tuli tuolla tapahtumalla olemaan suuri merkitys maallemme. Alkoi uudistusten ja muutosten aika, joka merkitsi yhteiskunnassa myönteisen kehityksen ajanjaksoa.

Juuri tämän johdosta kiitolliset suomalaiset pystyttivät arvostamalleen keisarille komean muistopatsaan maamme arvokkaimmalle paikalle keskelle Senaatintoria vuonna 1894.

Kunnallishallinto uudistuu

Suomen suuriruhtinaskunnassa alkanut vilkas lainsäädäntö johti pian moniin merkittäviin muutoksiin ja niin myös maamme kaupunkien vuosisatainen hallintojärjestelmä uusittiin perusteellisesti vuonna 1873 annetulla "armollisella asetuksella kunnallishallinnosta kaupungeissa".

Kaupunginvaltuusto kokoontui Pörssitalon salissa vuosina 1912-31.Valtuutetut eivät mahtuneet enää Raatihuoneelle kun heidän lukumääränsä nousi 48:sta 60:een. Vastavalmistunut Pörssitalo tarjosi salinsa käyttöön ja siellä kaupunginvaltuusto sitten kokoontuikin vuosina 1912–31.

Uudella asetuksella lakkautettiin kaupunkien porvariston miltei yksinoikeusluonteinen asema kunnallishallinnossa. Pääasiassa porvaristoa edustanut kaupunginvanhimpain -järjestelmä lopetettiin ja samalla maistraatti menetti asemiaan kaupungin päätösvallasta. Käytännön arkista toimeenpanovaltaa varten perustettiin rahatoimikamari, joka hoiti asioita aina seuraavaan uudistukseen saakka vuoteen 1930.

Vuoden 1931 alusta aloitti toimintansa edelleen käytössä oleva järjestelmä kun kaupunginhallitus alkoi kokoontua hoitaen näin entisen rahatoimikamarin tehtäviä.

1870-luvun uudistus merkitsi samalla kaupunkien toimivallan kasvua kun esimerkiksi alempi opetus eli kansakouluasiat ja köyhäinhoito siirtyivät kunnalliseen hoitoon. Näin saivat alkunsa ne toimialat, jotka tänään ovat merkittävimpiä kunnallisia tehtäviä.

Vaikka uusi hallintojärjestelmä valtuustoineen otettiin käyttöön ei meillä kuitenkaan vallinnut nykymielessä kunnallinen demokratia vielä pitkään aikaan.

Raha ratkaisi

Nykyinen kaupungintalo valmistui Hotelli Seurahuoneeksi 1833.Nykyinen kaupungintalo valmistui Hotelli Seurahuoneeksi 1833. Hotelli siirtyi Kaivokadun uusiin tiloihin 80 vuotta myöhemmin. Ensimmäisen maailmansodan aikana tilat olivat sotasairaalana ja sen jälkeen ne kunnostettiin kaupungin toimistokäyttöön. Kaupunginvaltuusto kokoontui suuressa juhlasalissa 1931–65.

Äänioikeus valtuustovaaleissa määräytyi veroäyrin mukaan. Ääniasteikko porrastettiin siten, että ne, joille oli määrätty maksettavaksi yksi veroäyri, olivat vapautetut kokonaan verosta, mutta tämä merkitsi samalla sitä, että tämä kaupunkilaisten valtaenemmistö menetti samalla äänioikeuden! Kahdella veroäyrillä sai jo yhden äänen, kolmella kaksi mutta jo neljällä saikin neljä ääntä, viidellä viisi jne. Enempää kuin 25 ääntä ei kuitenkaan kenellekään myönnetty. Tämä varallisuuteen pohjautuva järjestelmä oli pääsääntöisesti sellaisenaan voimassa kunnallisissa vaaleissa vuoteen 1918 vaikka koko maailmassa edistyksellinen eduskuntauudistus toteutettiin maassamme valtiollisella puolella 1906, jolloin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus astui voimaan.

Helsingin ensimmäistä valtuustoa pääsi valitsemaan 10,6 % kaupungin väestöstä.

Vaikka väkiluku ja yleinen varallisuus kasvoivat kaupungissa, niin vielä viimeisissä vanhan järjestelmän mukaisissa kunnallisvaaleissa vuonna 1916 oli äänioikeutettuja ainoastaan 24,2 % helsinkiläisistä. Äänioikeuden rajoittaminen heijastui luonnollisesti myös valittuihin valtuutettuihin, jotka edustivat pääsääntöisesti kaupungin vaurainta väkeä; tehtailijoita, ylempiä virkamiehiä jne.

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, eli nykyinen järjestelmä on kunnallisissa vaaleissa ollut käytössä vuodesta 1919.

Valtuutettujen lukumäärä ja kokoussalit vaihtuneet

Raatihuoneen Empire-tyylinen juhlasali on kaupungin edustuskäytössä.Raatihuoneen empire-tyylinen juhlasali, joka on nykyään kaupungin edustuskäytössä.

Ensimmäinen valtuusto kokoontui tammikuussa 1875 Raatihuoneella eli nk. Bockin talossa Aleksanterin ja Katariinankatujen kulmauksessa. Osittain 1700-luvulta peräisin olevassa rakennuksessa tehtiin arkkitehti Engelin johdolla suuria muutostöitä kun Helsinki oli korotettu pääkaupungiksi vuonna 1812. Julkisivuun lisättiin neljä komeaa pylvästä ja pihasiipeen rakennettiin edustava empire-tyylinen juhlasali. Rakennus oli kenraalikuvernöörin asuntona 1820-luvun lopulle jolloin kaupunki osti kiinteistön ja juhlasalissa alettiin pitää maistraatin kokouksia. Tässä samassa salissa kaupunginvaltuusto kokoontui vuoteen 1912. Tuolloin oli pakko muuttaa kun valtuutettujen määrä kasvoi 60:een. Kokoustilat löytyivät vastavalmistuneesta Lars Sonckin suunnittelemasta Pörssitalosta Fabianinkadulta.

Rahamaailman hoivissa, vuokratiloissa pidettiin kokouksia liki kaksikymmentä vuotta, sillä vasta vuonna 1931 valtuusto siirtyi kaupungintalon juhlasaliin kristallikruunujen alle. Kaupunki oli ostanut Hotelli Seurahuoneen kiinteistön jo vuosisadan alussa mutta hotelli siirtyi Kaivokadulle vasta vuonna 1913. Ensimmäisen maailmansodan aikana entisessä hotellissa toimi venäläisten sotasairaala. Sodan jälkeen rakennus kunnostettiin vähitellen toimistokäyttöön kun ensin oli luovuttu suurisuuntaisista suunnitelmista purkaa koko Leijonakortteli ja rakentaa tilalle uusi näyttävä kaupungintalo.

Kaupunginvaltuuston nykyinen kokoussali.Kaupungin ylin päättävä elin, kaupunginvaltuusto sai ensimmäiset omat toimitilat vasta vuonna 1988. Valtuustosali rakennettiin historialliseen Leijona-kortteliin vanhan Seurahuoneen ja Raatihuoneen naapuriksi.

Vuonna 1965 kaupunginvaltuusto teki päätöksen siirtää kokouksensa naapurikortteliin nk. Valkoiseen saliin. Syynä siirtymiseen oli kaupungintalon perusteellinen saneeraus, joka oli tuolloin alkamassa. Vanhan seurahuoneen juhlasalin vaihtuessa nyt jälleen entiseen tanssi- ja juhlapaikkaan oli valtuutettujen lukumäärä jo 77. Väliaikaisiksi tarkoitetut kokoustilat Valkoisessa salissa saivat nähdä valtuutettujen tärkeät kokoukset peräti yli kaksikymmentä vuotta sillä vasta vuonna 1988 valmistui keskelle Leijonakorttelia valtuuston ensimmäisen kokoussalin, Empiresalin ja vanhan seurahuoneen salin välimaastoon uusi ajanmukainen, ensimmäinen varta vasten kaupunginvaltuustoa varten suunniteltu kokoussali. Historiallisessa kaupungintalokorttelissa tekee tänä päivänä 85 valtuutettua päätöksiä helsinkiläisten parhaaksi.

Martti Helminen


20.04.2012




Kysy kaupunginmuseolta
Kaupunginmuseon verkkonäyttelyt

Sinetti-arkistotietokanta ja karttarekisteri

Helsingin historian aikajana
Historian valikoituja käännekohtia 1500-luvulta alkaen.

Horisontissa Helsinki
Helsingin historia Ruotsin ja Venäjän vallan ajasta itsenäisyyden aikaan.

Helsingin muistomerkkien haku
Julkisten veistosten haku

Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajat vuodesta 1875 lähtien

Ylen Elävän arkiston historiaelokuvia Helsingistä

Vuodenkierto
Vuoden tärkeimmät juhlapäivät ja niihin liittyvät helsinkiläiset perinteet

 
   
| Tietoa sivustosta | | Sivun ylläpito: verkkotoimitus / hallintokeskus | Palaute sivusta | | Alkuun |
| © Helsingin kaupunki, p. (09) 310 1691, www.hel.fi | | www.helsinginseutu.fi | www.helsinki.fi |

Helsingin kaupunki