Kauppatori ja Hakaniemen tori ovat molemmat auki juhannusaattona kello kolmeen asti. Hakaniemen ja Hietalahden kauppahallit sulkeutuvat jo klo 12, samoin Hietalahden tori.

Juhannuspäivänä ja juhannussunnuntaina kaikki torit ja kauppahallit ovat suljettu.

Tukkutorin verkkosivuilla on nähtävissä myös asiakaspalvelun sekä kaupungin muiden torien ja kauppahallien poikkeukselliset aukioloajat juhannuksena.

Lisää aiheesta:

Tukkutorin uutinen

Kaukojäähdytyksen suosio kasvaa voimakkaasti ja jäähdyttämisen tarve sekä odotukset lisääntyvät. Kaukojäähdytyksen kysynnän ennätys saavutettiin Helsingissä viime viikon hellepäivinä. Varastointi auttaa jäähdytyksen päivittäisissä suurissa kysynnän vaihteluissa.

Maanalaiset energiavarastot säilövät öisin jäähdytysenergiaa, joka voidaan ottaa hyötykäyttöön päivisin, kun jäähdytystä tarvitaan eniten. Ensimmäinen tilavuudeltaan 11 miljoonan litran maanalainen jäähdytysvarasto otettiin käyttöön viime vuonna Pasilassa. Uusi, yli kaksi kertaa Pasilaa suurempi, 25 miljoonan litran energiavarasto on valmistumassa sata metriä Esplanadin puiston alapuolelle.
 

Kysyntä ennätyslukemissa

Helsingin kaukojäähdytysjärjestelmä on Euroopan kolmanneksi suurin ja kasvaa nopeimmin Euroopassa. Kaukojäähdytyksen vuorokautinen kysyntä ylitti 1000 MWh viime viikon hellepäivien aikana. Tämä ennätys tultaneen ylittämään kuluvan kesän aikana vielä useaan otteeseen.
 

Ekotehoa kaukojäähdytyksen ja kaukolämmön integroinnista

Kaukojäähdytyksen valinta kiinteistön jäähdytysratkaisuksi on Helsingin keskusta-alueella usein tehokkain tapa vähentää kiinteistön hiilidioksidipäästöjä. Helsingin Energia tuottaa kaukolämmitystä ja kaukojäähdytystä integroidusti, mikä mahdollistaa mm. kylmän meriveden, hukkaenergioiden ja kesäisin kiinteistöille ylimääräisen aurinkolämmön hyödyntämisen tuotannossa.

Kaukojäähdytys tuotetaan Helsingissä 80-prosenttisesti energialähteistä, jotka muuten jäisivät hyödyntämättä, esimerkiksi kylmästä merivedestä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Energian tiedote

Tuulivoimaa tai aurinkoenergiaa? Opastettu energiaretki (to 27.6.2013 klo 18–20 ja su 15.9. klo 13–15)

Energiapolku johdattaa mielenkiintoisella tavalla energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian maailmaan. Kierroksella pääsee näkemään konkreettisesti erilaisia uusiutuvan energian laitteita ja oppii ymmärtämään miten ne toimivat. Polun varrella on myös Uusiudu – älä hiilly! –näyttely, joka viitoittaa tietä vähähiiliseen elämään - erityisesti asumiseen.

Koko perheen aurinko ja tuuli –energiaseikkailu (to 8.8.2013 klo 18–20)

Retkellä seikkaillaan uusiutuvan energian mielenkiintoisessa maailmassa, mm. kokeillaan miten aurinkogrilli ja pientuulivoimala toimii. Tuulen voimaan tutustutaan jättikokoisilla eri eläinten siivillä ja tuulimittareilla.

Yhteysvene saarelle

Yhteysvene Harakkaan lähtee Ullanlinnan laiturista (Ehrenströmintie 3b, Kahvila Ursulan vieressä). Edestakaisen matkan hinta on aikuisilta 4 euroa ja lapsilta (4 - 16 v.) sekä eläkeläisiltä 2 euroa. Julkisilla kulkuvälineillä lähimmäksi laituria pääsee raitiovaunulla 3B.
 

Lisää aiheesta:

Harakan luontokeskus
Harakan luontokeskus Facebookissa

Eläinten kaupunkilaistuminen on sekä ekologinen että yhteiskunnallinen ilmiö. Ympäristökeskus teki syksyllä 2012 asennekyselyn, jolla selvitettiin kaupunkilaisten ja viraston omien työntekijöiden suhtautumista katoilla pesiviin lokkeihin ja puistoissa laiduntaviin valkoposkihanhiin.

Lokit ja hanhet herättävät helsinkiläisten tunteita. Yleisön mielipiteet ovat monissa kysymyksissä vahvasti kaksinapaisia: linnuilla on puoltajansa ja vastustajansa. Ympäristökeskuksen työntekijät ovat keskimäärin maltillisempia. Aineiston keruutapa kuitenkin vaikuttaa siihen, että selvät mielipiteet nousevat esiin vahvemmin kuin runsaiden lintukantojen hyviä ja huonoja puolia tasapuolisesti puntaroivat näkemykset.

Raporttiin ”Helsinkiläisten kattolokit ja valkoposkihanhet” on lisäksi koottu perustietoja katoilla pesivien lokkien ja nurmikoilla laiduntavien valkoposkihanhien elintavoista ja kannankehityksestä. Asenteita tutkittiin myös lehtikirjoitusten, kaupungin toimielinten pöytäkirjojen sekä ympäristökeskuksen saamien puhelin- ja sähköpostiviestien valossa.

Asennekyselystä ilmenee muun muassa, että kansalaisista 14 prosenttia ja Helsingin ympäristökeskuksen työntekijöistä seitsemän prosenttia ilmoittaa muuttaneensa pysyvästi suhtautumistaan lintuihin torjuvammaksi vuoden 2006 lintuinfluenssariskin vuoksi. Lintuinfluenssan ja kaupungin asettamien linnunruokintakieltojen väliltä ei kuitenkaan löytynyt syy-seuraus-suhdetta, ainoastaan samanaikaisuus.

Raportissa tarkastellaan myös kaupunkilintujen suosimisen ristiriitaa ihmisten viihtyvyyden kanssa (”ihmisten ja eläinten oikeudet”) ja lintujen ruokinnan mielekkyyttä sekä esitellään aiemmin julkaisematonta pelastuslaitoksen eläinpelastusaineistoa.

Raportin lopussa esitetään joitakin suosituksia lintujen aiheuttamien koettujen haittojen hillitsemiseksi. Yleisön kannalta vakavimmaksi ongelmaksi arvioidaan hautovien hanhien aggressiivinen pesänpuolustus Harakassa ja Korkeasaaressa.

Lisää aiheesta:

Ympäristökeskuksen uutinen
Tutkimus: Helsinkiläisten kattolokit ja valkoposkihanhet (Raimo Pakarinen) (pdf 1644 kt)
Tutkimus: Valkoposkihanhista aiheutuvien haittojen lieventäminen (Anni Harjuntausta, Riikka Kinnunen, Katja Koskenpato, Petteri Lehikoinen, Maarit Leppänen ja Inari Nousiainen) (pdf 965 kt)

Rento meininki, mukavat ihmiset ja hauska työ. Esimerkiksi näistä asioista koostuu unelmien kesätyö. Jonna Partala osallistui maaliskuussa 2013 nuorisoasiainkeskuksen järjestämään Unelmien kesätyö –kilpailuun ja onni potkaisi; Kaikkien osallistujien joukosta Jonna pääsi valitsemaan itselleen unelmien kesätyön media-alalta.

Aluksi astronomiasta kiinnostuneen Jonnan tähtäimessä oli Orimattilan tähtitiedekeskus, mutta siellä työ painottuu talvikaudelle, joten Jonna päätti etsiä kesätyöksi jotain muuta. Kakkosvaihtoehtona Jonna toivoi pääsevänsä tekemään kesätöitä media-alalle, ja Jonnan ensimmäinen virallinen kesätyöpaikka löytyikin MTV Medialta.

Jonna Partala aloitti kesätyönsä kesäkuun alusta ja on ehtinyt tehdä jo paljon erilaisia tehtäviä mm. Radio Novalla pienen jutun kanavan nettisivuille, haastatteluja katugallupien muodossa, festarilippujen arvontaa ja markkinoinnissa erilaisia toimistotehtäviä. Seuraavaksi Jonna siirtyy MTV3:n uutistoimituksen avustajaksi. Jonna on tyytyväinen, että on päässyt näkemään millaista media-alan työ on, ennen kuin on päättänyt haluaako opiskella alaa. Hän on myös viihtynyt hyvin uudessa kesätyössään:

- Ymmärrän, miksi ihmiset haluaa olla täällä töissä, Jonna toteaa, ja kuvailee paikkaa rennoksi ja ihmisiä mukaviksi.

Hänellä ei ollut ennakkoon odotuksia siitä, millainen tuleva kesätyö tulisi olemaan. Mutta käsitys on avartunut paljon siitä, mitä Jonna ajatteli media-alan työn olevan.

- Mulla oli tosi suppea kuva siitä, miten täällä toimitaan. Esittely auttoi näkemään, miten juttuja työstetään. Täällä on tosi paljon asioita, mistä mä en ees tiennyt, Jonna sanoo ja kertoo, että on saanut paljon infoa toimituksista.

- Novalla on ollut tosi kivaa, kun oon päässyt editoimaan omia haastatteluja. Se on tosi itsenäistä, Jonna jatkaa. 

– Tänään en tiennyt, että pääsen suoraan lähetykseen. Juontaja sanoi, että tuu vetämään toi sää. Olis vaan ollut kiva, että olis voinut ennustaa aurinkoista säätä, kun ekaa kertaa pääsi ääneen, Jonna naurahtaa.

(Teksti ja kuva: Jonna Pennanen, nuorisoasiainkeskus)

Lisää aiheesta:

Nuorisoasiainkeskuksen uutinen
 

Korkeasaaren partakorppikotkanpoikanen on matkalla Etelä-Ranskan Vercorsin kansallispuistoon. Kolmekuinen lintu vapautetaan yhdessä toisen, Wienin eläintarhassa kuoriutuneen kotkanpojan kanssa. Vercorsin alueen partakorppikotkien toivotaan muodostavan linkin Pyreneiden ja Alppien populaatioiden välille.

Lentokyvyttömät poikaset kannetaan vuoristoon kallionkielekkeelle. Siellä niitä ruokitaan kolmisen viikkoa, kunnes ne nousevat siivilleen. Kun kotkanpoikaset oppivat lentämään, suurin osa niistä kotiutuu vapautusalueelleen elämään ja lisääntymään. Tänä vuonna alueelle on tarkoitus vapauttaa yli kymmenen tarhoissa syntynyttä lintua.

Partakorppikotkien luontoonpalautuksia on tehty jo pitkään Ranskan, Sveitsin, Espanjan ja Itävallan vuoristoseuduilla. Vapautetuista tarhalinnuista selviytyvät lähes kaikki ja tämä onkin yksi maailman parhaiten onnistuneista kannanvahvistamishankkeista. Alppien ja Pyreneiden alueella pesii yli 20 tarhalintujen muodostamaa paria. Kaikkiaan Euroopassa on 300-700 pesivää partakorppikotkaparia.

Vaikka pesimätulokset Alpeilla ja Pyreneillä ovat hyviä, lajin kanta Euroopassa ei ole vielä vakaa. Niin ravinnosta kertyvät ympäristömyrkyt kuin hiihtohissien vaijerit ja sähkökaapelit ovat luonnossa lintujen uhkana. Linnut ovat myös herkkiä melulle, sekä hiihtäjien, vuorikiipeilijöiden ja riippuliitäjien aiheuttamalle häiriöille. Pesintä voi häiriintyä elinalueiden muuttuessa ja saaliseläinten vähetessä. Partakorppikotkat tarvitsevat villejä sorkkaeläimiä ravinnokseen.
 

Lisää aiheesta:

Korkeasaaren uutinen ja video Korkeasaaressa syntyneestä partakorppikotkasta

Kruunusiltojen siltakilpailun voittajaksi on valittu ehdotus Gemma Regalis. Ehdotuksen takana on suomalais-brittiläinen WSP Finlandin kokoama työryhmä. Pääsuunnittelijat ovat DI Sami Niemelä ja DI Pekka Pulkkinen sekä pääarkkitehti Martin Knight.

Vinoköysirakenteella sillasta on saatu hyvin kevyt ja ilmava. Yläpuolelta kannatettu sillankansi muodostaa näyttävän merellisen portin ulapalle. 

– Ehdotuksen kiistaton ansio on sillan alapuolen avoimuus, mikä vähentää maisemaa katkaisevaa vaikutusta. Siltalinja kaartaa kauniisti ja kepeän tuntuisesti Kruunuvuorenselän yli, sanoo tuomariston puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.

Helsinki suunnittelee merkittävää joukkoliikenneyhteyttä, joka yhdistäisi Kruunuvuorenrannan
kantakaupunkiin. Kyseessä on raitiotie-, pyöräily- ja jalankulkuyhteys Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan välille. Päätöstä sillan rakentamisesta ei ole tehty, mutta kilpailulla haluttiin selvittää erilaisia mahdollisuuksia.

Kaikki loppusuoralle edenneet ehdotukset olivat korkeatasoisia. Kilpailutöitä arvioitiin käytettävyyden, kestävyyden ja esteettisyyden mukaan. Toiselle sijalle asetettiin kaksi ehdotusta: brittiläisen Ove Arup & Partners Internationalin ehdotus Filum Lucis, jonka pääsuunnittelija on Ed Clark ja pääarkkitehti Amanda Levete. Jaetulle toiselle sijalle nousi Unda Arctica, jonka pääsuunnittelija on DI Juhani Hyvönen ja pääarkkitehti Hanna Hyvönen suomalaisesta Insinööritoimisto Pontekista.

Kansainvälisellä siltakilpailulla etsittiin maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti vaativaan ympäristöön parasta ekologista ratkaisua. Suunnittelukilpailussa oli tehtävänä suunnitella siltayhteys Sompasaaresta Korkeasaaren kautta Kruunuvuorenrantaan. Siltayhteys muodostuisi vähintään kahdesta sillasta, joista pisin voisi olla 1,2 kilometriä ja toteutuessaan Suomen pisin silta. 

Lisää aiheesta:
Kruunusillat
Uutta Helsinkiä -sivusto
Laiturin sivut
Kruunusillat Facebookissa ja
Twitterissä

Korkeasaaresta hollantilaiseen AAP-säätiöön helmikuussa matkustaneiden vaippapaviaanien tuleva sijoituspaikka on varmistunut. Paviaanilauma pääsee tanskalaiseen Odsherredin eläintarhaan. Tanskassa uusi apinatarha on vasta rakenteilla, joten muutto tapahtuu näillä näkymin loppuvuodesta.

Ennen Tanskaan kotiutumista paviaanit totuttelevat AAP:n tiloissa uusiin laumatovereihinsa, neljään muuhun vaippapaviaaniin. Ne ovat päätyneet säätiön hoiviin yksityisiltä omistajilta eri puolilta Eurooppaa. Kaksi paviaaneista on takavarikoitu sirkuksista.

Korkeasaaressa kylmänarat vaippapaviaanit joutuivat talvehtimaan sisätiloissa. Paviaaneilta vapautunut apinalinna on pian valmis ottamaan vastaan AAP:ltä lauman berberiapinoita. Pohjoisafrikkalainen berberiapina on karaistunut kestämään Atlas-vuoriston viileää ilmastoa ja tulee toimeen Korkeasaaressa ulkona myös lauhkeina talviaikoina. Berberiapinoita arvioidaan olevan luonnossa jäljellä noin 10 000 yksilöä ja laji luokitellaan uhanalaiseksi.

AAP on eurooppalainen säätiö, joka sijoittaa kädellisiä ja muita eksoottisia lajeja. Säätiö on myös erikoistunut sopeuttamaan eläimiä uusiksi laumoiksi. Valtaosa säätiölle päätyvistä eläimistä on pelastettu laittomalta eläinkaupalta.

Lisää aiheesta:

Korkeasaaren uutinen

Korkeasaaren apinalinna

Kesällä opetellaan taas paritanssien askeleita. Ilmaisilla kaupunkitanssitunneilla aloitetaan aina alkeista.

Kanneltalolla, Malmitalolla ja Tallinnanaukiolla Itäkeskuksen ja Stoan kupeessa opetellaan perinteisiä paritansseja koko kesän ajan.

Jokaisella tanssitunnilla keskitytään yhteen tanssilajiin. Tunti aloitetaan aina alkeista, joten aikaisempaa kokemusta ei tarvita. Opetus on ilmaista.

Lisää aiheesta:

Kesän kaupunkitanssit
Lisätietoja kaupunkitansseista
Kulttuurinkeskuksen uutinen
Kanneltalo
Malmitalo
Stoa

Pihlajamäen nuorisopuiston RockAreena täyttyy vielä kymmenen päivän ajan tuoreista soundeista, kun lavalle astuvat rocktaivaan nousevat kyvyt.

Tiistaina 18.6. lavalle nousevat Absurdi Flow, Sheikki Lyyrinen, Tequila Superstars, Mary Celeste ja Revolverz. Myöhemmin kesäkuun aikana lavan ottavat haltuun mm. Sielurisat, Asenneongelma, Northernlight ja No Subs.

Kesäkuun lopulla RockAreena täyttyy eksoottisista rytmeistä, kun Samba de Roda ry:n afrobrasilialaisten rytmien perkussio- ja capoeiraworkhop käynnistyy. Workshop järjestetään 25.–27.6. klo 18–19, ja se on kaikille avoin ja maksuton.

Käy RockAreenalla kannustamassa omia suosikkejasi, sillä kesän 2013 kaksi kovinta esiintyjää pääsee keikalle 15.8. nuorisopuiston kesän päätöstapahtumaan Jengipolkufestiin Penalty Shotin, Purify the Wastedin ja Pelle Miljoonan & Unitedin kanssa!

Lisää aiheesta:

Nuoriasiainkeskuksen uutinen

Pihlajamäen nuorisopuisto

Opetusviraston hallinto (Hämeentie 11 A) on kiinni 8.–26. heinäkuuta eli viikot 28–30. Neuvonta ja arkisto palvelevat asiakkaita puhelimitse 24.6.–26.7. arkisin klo 9–15.

Hallinnon väki keskittää lomansa heinäkuulle, joka on koulujen lomakauden takia opetusvirastossa hiljaisinta aikaa. Maanantaista 29.7. alkaen opetusvirasto on jälleen avoinna normaalisti arkisin klo 8.15–16.00.

Yhteystiedot ja poikkeuspalveluajat

Opetusviraston neuvonta
puh. 09 310 86400, s-posti neuvonta.opetusvirasto(at)hel.fi
puhelinpalveluaika 24.6.–26.7. arkisin klo 9–15

Tulevaisuustiski
Peruskoulunsa päättäneet nuoret saavat kesällä neuvontaa Tulevaisuustiskiltä osoitteessa Simonkatu 3 C, 2. krs. Tulevaisuustiskin työntekijät päivystävät arkisin klo 9–16 puh. 050 402 5525.

Kesällä 17.6.–1.8. Tulevaisuustiski on avoinna maanantaista torstaihin klo 12–16.
Muina aikoina tapaamiset ajanvarauksella numerosta 050 402 5525.

Opetusviraston arkisto
puh. 09 310 86638, s-posti arkisto.opetusvirasto(at)hel.fi
puhelinpalveluaika 24.6.–26.7. arkisin klo 9-15
 

Lisää aiheesta: 

Opetusviraston uutinen

Keskustakirjastokilpailun voittajatyö ”Käännös”, muut palkitut ja kaikki kisaan osallistuneet yli 500 työtä ovat yleisön nähtävissä Jätkäsaaren Bunkkerissa 17.-20.6.

Esillä on myös Töölönlahden alueen pienoismalli. Näyttely on avoinna maanantaista torstaihin klo 12 - 19. Vapaa pääsy.

Osoite: Jätkäsaaren Bunkkeri, Tarmonkuja 2. Bunkkeri on Länsisataman ja Verkkokaupan vieressä.

Sisäänkäynti Itäisen Vaihdekujan puolelta, 3 krs (yhteinen rappu Paintball-sisäpelihallin kanssa).  Paikalle pääse parhaiten raitiolinjalla 9.  

Käännös on ALA-arkkitehtien käsialaa

Keskustakirjastokilpailun tulokset julkistettiin perjantaina 14.6. Musiikkitalossa.

Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto ALA Oy ehdotuksella ”Käännös”.

Toista palkintoa ei jaettu. Kolmannen sijan jakoivat Playa arkkitehtien ehdotus LibLab ja Verstas arkkitehtien Kasi. Lisäksi jaettiin viisi kunniamainintaa.

Lisää aiheesta:

Lisätietoja kilpailusta

Helsingin kaupunginkirjasto

"Tulen käymään Kallion virastotalolla, miten osaan sinne?"

Helsingin kaupungin rakennusviraston "Helsinki kaikille" -projekti on tilannut seitsemän sanakarttaa Kallion virastotalon alueesta sekä reiteistä lähipysäkeiltä talolle. Kallion virastotalon ympäristön sanakartat ovat ladattavissa mp3-tiedostoina Helsingin kaupungin verkkosivuilta osoitteessa http://www.hel.fi/hki/Helsinki/fi/Yhteystiedot+ja+palaute, missä on myös muita sanakarttoja, tai suoraan alla olevista linkeistä.

Sanakartat on tuottanut Perille meni -työryhmä, joka on tehnyt aiemmin useita sanakarttoja Helsingistä. Kartat ovat laatineet liikkumistaidon ohjaaja Helinä Hirn, Eija-Liisa Markkula ja Timo Lehtonen. He ovat olleet asiantuntijoina ja arvioineet reitit kaupungilla. Lisäksi näkövammainen Rauni Laihonen on testannut sanakartat.

Sanakartta on yksi apu näkövammaisen henkilön liikkumiseen. Sen avulla voi suunnistaa oikealta pysäkiltä oikealle ovelle ja päinvastoin. Haasteita kävelyreiteillä ovat esimerkiksi suojateiden löytäminen ja esteiden kiertäminen.

Sanakartat ovat näkövammaiselle tärkeitä karttoja itsenäisen liikkumisen tukena ja kertovat sen, minkä näkevä ihminen näkee. Kartassa voi olla myös muuta informaatiota alueesta ja reitin varrella olevista liikkeistä. Näkövammainen henkilö voi ladata sanakartat äänitiedostoina internetistä omaan matkapuhelimeen ja kuunnella niitä milloin vain.

Lisää aiheesta:

Sosiaali- ja terveysviraston verkkosivut

Viilarintien ja Viikintien kiertoliittymän rakentamisessa kokeiltiin onnistuneesti uudenlaista urakkamuotoa. Työn tilaaja rakennusvirasto ja urakoitsija Stara sopivat hankkeelle tavoitehinnan sekä laadullisia tavoitteita, joiden toteutumisesta Stara sai bonuksia tai joutui maksamaan sanktioita.

Kesäkuussa 2012 alkaneiden rakennustöiden välitavoite oli, että kevyenliikenteen väylät avataan päällystettyinä 12.8. Tästä oli luvassa 5 000 euron bonus. Myöhästymisestä oli luvassa sakkoa 1 500 euroa jokaiselta työviikolta. Valmistumispäiväksi määriteltiin 30.11., ja aikaistumisesta tai myöhästymisestä tulisi 1 500 euron viikkomaksu.

Laatutavoitteet liittyivät työtapaturmiin ja liikenneonnettomuuksiin, niitä ei saanut tulla yhtään. Liikenteen sujuvuudessa tavoitteena oli, että kevyt liikenne on työmaalla ohjattu turvallisesti; kukaan ei eksy työmaa-alueelle ja reitit ovat auki koko ajan. Autoliikenteelle ruuhka-aikoina ei sallittu katkoksia lainkaan, ja kello 9–15 liikenne sai katketa korkeintaan viiden minuutin ajaksi.

– Työmaa pysyi melko kireässä aikataulussa ja saavutti lähes kaikki ennalta asetetut laadulliset tavoitteet, muun muassa työ- ja liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden suhteen, projektinjohtaja Anne Tanhuanpää rakennusvirastosta iloitsee.

Lisää aiheesta:

Staran uutinen

Kuukauden kuluttua käynnistyvän The Tall Ships Races Helsinki 2013 -tapahtuman yhteydessä järjestetään "Nuorten Itämeri” -valokuvauskilpailu.  Valokuvauskilpailu yhdistää kaksi tapahtuman pääteemaa, nuoret ja Itämeren suojelun. Tavoitteena on kuvata Itämerta tuoreesta näkökulmasta ja samalla kasvattaa tietoisuutta siitä, miksi Itämeri voi huonosti ja mitä sen tilan parantamiseksi voidaan tehdä.

Kilpailuun osallistuvat kuvat otetaan kilpailun ensimmäisellä  ”legillä” eli  kilpapurjehdusosuudella Aarhus-Helsinki. Kuvaajina toimivat laivojen miehistön nuorisojäsenet laivakunnittain.

Kilpailukuvista kootaan digitaalinen näyttely, joka on nähtävissä Hietalahdessa sijaitsevassa Forum Box -galleriassa 17.–20.7.2013 välisenä aikana. Lisäksi valokuvat ovat esillä ja myynnissä Kuvalon kuvapalvelussa  ja tapahtuma-alueella Rajala Pro Shopin esittelypisteessä. Yleisö voi äänestää kuvasuosikkejaan 17.–19.7.2013 välisenä aikana Rajala Pro Shopin esittelypisteessä sekä Kuvalossa. Kuvien myyntivoitto ohjataan John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeisiin.

Kilpailun tulokset julkistetaan perjantaina 19.7.2013 klo 14.00 The Tall Ships Races Helsinki 2013 -tapahtuman päälavalla. Kilpailun raadin muodostavat Helsingin Sanomien valokuvaaja Kaisa Rautaheimo, John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen, SYKE:n merianalyytikko Ilkka Lastumäki ja mm. vuoden 2013 lehtikuvaajaksi valittu freelance-kuvaaja Meeri Koutaniemi.

”Nuorten Itämeri” -valokuvakilpailun järjestäjänä toimii Helsingin kaupunki ja koordinaattorina CreaMentors Oy. Kilpailun yhteistyökumppaneita ovat Rajala Pro Shop ja John Nurmisen Säätiö.

The Tall Ships Races on suurten purjelaivojen kilpailu, joka kisataan Itämerellä joka neljäs vuosi. The Tall Ships Races -tapahtuma nostaa esiin yhteiskunnallisesti merkittäviä teemoja kuten nuorten hyvinvoinnin ja Itämeren suojelun. Helsingin Hietalahdessa järjestettävään tapahtumaan odotetaan puolta miljoonaa kävijää.

Lisää aiheesta:

The Tall Ships Races 2013 Helsinki

Kuvalo.com

Suuret purjelaivat tulevat heinäkuussa. Kansainvälinen The Tall Ships Races Helsinki 2013 -purjehduskilpailu järjestetään Helsingissä 17.–20.7.2013. Siihen osallistuu 113 alusta ympäri maailmaa, mukanaan yli 3 000 nuorta purjehtijaa. The Tall Ships Racesistä on tulossa tämän vuoden Suomen suurin yleisötapahtuma, siihen odotetaan puolta miljoonaa kävijää.  

Tapahtuma-alueita ovat Hietalahti, Jätkäsaari ja osa Hietalahden telakan alueesta. Näillä alueilla liikenne- ja pysäköintijärjestelyt muuttuvat tapahtuman aikana sekä sen rakennus- ja purkuaikoina.

Liikenne ja pysäköinti muuttuvat

Tapahtumaa rakennetaan perjantaista 12.7. alkaen. Hietalahden toria ympäröivät kadut suljetaan läpiajoliikenteeltä pe 12.– ma 22.7. Huoltoajo ja tontille ajo sallitaan.

Tapahtuma-alueen voi kiertää Ruoholahden sillan suunnasta tultaessa Kalevankadun ja Albertinkadun kautta tai Eirasta päin ajettaessa Uudenmaankadun ja Fredrikinkadun kautta. Rakennusvirasto suosittelee, että autoilijat käyttäisivät myös muita vaihtoehtoisia reittejä.

Crusellin siltaa suositellaan Jätkäsaaren henkilöautoliikenteelle. Silta avataan tarvittaessa myös raskaalle liikenteelle.

Länsisataman kautta kulkevia laivamatkustajia kehotetaan varaamaan riittävästi aikaa satamaan saapumiseen ja satamasta poistumiseen.

Pysäköintipaikat Hietalahden alueella vähenevät. Väliaikainen asukaspysäköintialue on Jätkäsaaressa Välimerenkadun ja Länsisatamankadun kulmatontilla, jolla saa pysäköidä vain asukaspysäköintitunnuksella.

Tapahtumaan osallistuvien alusten miehistöjen paraati järjestetään torstaina 18.7. klo 15–16. Paraatin reitillä Pohjoisesplanadi–Mannerheimintie–Bulevardi tulee varautua liikenteen hidastumiseen ja lyhyisiin liikennekatkoihin.  Autoilijoiden suositellaan käyttävän vaihtoehtoisia reittejä.
 

The Tall Ships Races Helsinki 2013 -tapahtuma:
Keskiviikosta lauantaihin 17.–20.7.2013
Tapahtuma-alue Hietalahden, Hietalahden telakan, Jätkäsaaren ja Sinebrychoffin puiston alueella
Ohjelmaa päivittäin klo 10–22. Ohjelmamuutokset ovat mahdollisia.
Vapaa pääsy

Lisää aiheesta:

The Tall Ships Races Helsinki 2013 -tapahtuman verkkosivut

Helsingin kaupunki järjestää jälleen suositut heinätalkoot torstaina 4.7.2013 klo 11 alkaen historiallisen Tuomarinkylän kartanon pellolla. Talkoissa on tilaisuus nostaa heinää seipäille vanhan ajan malliin.

Tuomarinkylän kartanon heinätalkoot on vuosikymmeniä vanha perinne. Ilman torjunta-aineita viljelty heinä nostetaan seipäille parinsadan vapaaehtoisen voimin. Haltialan tilan karjan talvimuonaksi päätyvää heinää korjataan yhteensä neljän ja puolen hehtaarin alueelta.

Seivästämisen ja haravoinnin lisäksi talkoolaisille on tarjolla soppaa ja kahvia. Hevoset vievät lapsia ajelulle, ja työpäivän päätteeksi talkooväki pääsee vielä saunaan. Miehet jäävät Tuomarinkylään kylpemään ja naiset kyyditään traktorilla Haltialan tilan löylyihin.

Ilmoittautuminen rakennusviraston asiakaspalveluun

Jotta talkoosoppaa riittää kaikille, talkoolaisten toivotaan ilmoittautuvan rakennusviraston asiakaspalveluun viimeistään tiistaina 2.7. kello 12 mennessä, puh (09) 310 39 000. Talkoot pidetään säävarauksella.

Talkoopaikka sijaitsee Tuomarinkylän kartanon ravintolan ja Vantaanjoen välissä Weckströminpolun varrella. Paikalle pääsee esimerkiksi busseilla 64, 70V ja 611. Perille on vielä pieni kävelymatka.

Lisää aiheesta:

Rakennusviraston tiedote

Espan lavalla järjestetään tapahtumia läpi kesän aina elokuun loppuun. Lavalla esiintyy kesän mittaan noin 200 ryhmää Suomesta ja eri puolilta maailmaa.

Espan lavan vakioantiin kuuluvat jazzin, bluesin, kansanmusiikin ja rockin rytmit. Suomen pisimmäksi jazzfestivaaliksi kutsuttu Jazz-Espa sekä uutta kansanmusiikkia esittelevä Etno-Espa ovat vakiinnuttaneet paikkansa kesän ohjelmistossa.

Espan lava on keskellä Helsinkiä, Esplanadipuistossa sijaitseva, lasiseinäinen kesäestradi, jonka runsaasta ohjelmatarjonnasta voi nauttia ilmaiseksi.

Lisää aiheesta
Espan lavan tapahtumahaku
Espan lava Twitterissä

Kuva: Comma Image / Helsingin kaupunki

Helsingin seudun joukkoliikenne siirtyy maanantaina kesäaikatauluihin. Alkava viikko tuo mukanaan myös Vantaankosken radan korjaustyöt, jotka vaikuttavat junaliikenteeseen Kannelmäen ja Myyrmäen välillä sekä uudet poikkeusreitit Hakaniemen raitiolinjoille.

Kesän aikataulut löytyvät jo Reittioppaasta. Tulostettavat ja verkkoaikataulut löytyvät tämän jutun lopusta. 

Aikataulukirjoja ei julkaista kesäkaudella, sillä kesäliikennekausi on lyhentynyt kahdeksaan viikkoon. Lisäksi yhä useampi matkustaja etsii aikataulutiedon verkko- ja mobiilipalveluista, joita on tarjolla runsaasti.

Hakaniemen raitiovaunupysäkkien uudistuksessa käynnistyy toinen vaihe maanantaina. Työt alkavat Eläintarhanlahden puoleisella pysäkkialueella ja raitiovaunut siirtyvät ajamaan Hämeentietä. Uudet poikkeusjärjestelyt kestävät syyskuun loppuun.

Maanantaista 17. kesäkuuta alkaen raideyhteys Hakaniemen torilta Ympyrätalon ja Porthaninkadun suuntaan suljetaan, joten raitiolinjat 1, 1A, 3B ja 9 ajavat poikkeusreittejä Hämeentien kautta. Kaikki linjat pysähtyvät Hakaniemen torin puoleisilla pysäkeillä, joille kulku onnnistuu edelleen vain alueen eteläpäästä.

Linjat 3B ja 9 kiertävät omille reiteilleen Helsinginkadun ja Läntisen Brahenkadun kautta. Helsinginkadulle lähelle Hämeentien risteystä tulee raitiovaunuille tilapäinen pysäkkipari. Linjat 1 ja 1A ajavat Hämeentietä Mäkelänkadulle.

Kalliossa ja Sturenkadulla ei ole raitioliikennettä. Lisäksi linjan 9 reitiltä jää pois Fleminginkadun osuus ja osa Aleksis Kiven katua. Hakaniemestä pääsee Karhupuistoon arkisin ja lauantaisin liikennöivällä bussilla 51.

Kartta raitiolinjojen poikkeusreiteistä (pdf)

Vantaankosken radalla aloitetaan kiskotyöt maanantaina 17. kesäkuuta Kannelmäen ja Myyrmäen välillä. Töiden vuoksi Myyrmäessä ja Malminkartanossa on koko kesän käytössä vain yksi raide. 

M-junat ajavat 20 minuutin välein koko kesäliikenteen ajan 17.6.–11.8. Lauantai- ja sunnuntaiaamuisin vuoroväli on 30 minuuttia. Heinäkuun 11.–17. päivä junaliikenne on kokonaan poikki Pohjois-Haagan ja Vantaankosken välillä ja M-junat korvataan busseilla. Lisää keskikesän katkosta

Liikenne palautuu lähes normaaliksi jälleen 12. elokuuta. Viimeistelytyöt jatkuvat lokakuulle saakka.

Kesäkaudella ei ajeta bussilinjoja 39B, 67V, 71V, 91, 91K ja 94V ei ajeta kesällä 17.6.–11.8. Bussilinjan 20N reitti keskustan suuntaan muuttuu.  Bussit ajavat Uudenmaankadun sijaan Bulevardia.

Lisää aiheesta
Tulostettavat pdf-aikataulut
Kesän aikataulut verkossa
Helsingin seudun liikenteen poikkeukset kesäkaudella
Hakaniemen poikkeusjärjestelyt

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY rakentaa Helsingin kantakaupunkiin välille Mäntymäki-Vallila uuden viemäritunnelin. Viemäritunneli parantaa viemäröintikapasiteettia, yksinkertaistaa jäteveden kulkureittejä ja vähentää jätevesien ylivuotoriskejä vesistöihin Helsingin kantakaupungissa.

”HSY toimii aktiivisesti jäteveden ylivuotojen vähentämiseksi Helsingin kantakaupungin sekaviemäröidyllä alueella ja viemäritunnelin rakentaminen on osa tätä työtä. Rakentamamme viemäritunneli pienentää jäteveden ylivuotoriskejä sekä mahdollistaa Helsingin keskustarakentamisen kehittämisen tulevina vuosina”, kertoo toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Viemäritunnelista tulee 2 700 metriä pitkä. Tunneli alkaa Mäntymäen tieltä läheltä Olympiastadionia ja suuntautuu kohti Pasilaa edeten Itä-Pasilan eteläpuolitse kohti Vallilaa. Tunneliosuus sisältää neljä pystykuilua ja noin 150 metriä ajotunnelia. Mäntymäkeen louhitaan pumppaamohalli, jonka tilavuus on noin 3 500 kuutiometriä. Urakan yhteydessä kunnostetaan sivu-urakkana uimastadionin huonokuntoinen, uuden viemäritunnelin kanssa risteävä putkitunneli yhteistyössä Helsingin kaupungin liikuntaviraston kanssa.

Tunnelin rakentaminen käynnistyy kesällä 2013 ja se valmistuu vuonna 2015. Viemäritunnelin rakentamisaikataulu ennakoi Keski-Pasilan alueen ja Pisara-radan rakentamista.

Lisää aiheesta:

HSY:n uutinen

– Raitiovaunu ei ole pelkästään insinöörien taidonnäyte liikennevälineestä. Ratikka on yksi Helsingin symboli, osa stadilaista identiteettiä. Kesällä Helsinkiin saadaan uusi kotimainen raitiovaunu koekäyttöön. Sen olemus on yhdistelmä arktisuutta sekä taidetta ja siinä on onnistuttu, rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri kertoo uusimmassa videoblogissaan.

Helsinkiin tulevista raitiovaunuista ensimmäinen ajettiin ulos vaunuvalmistaja Transtechin Otanmäen tehtaalta 13. kesäkuuta. Liikenneministeri Merja Kyllönen vihki uuden raitiovaunun käyttöön juhlallisin menoin.

Helsinkiin ensimmäinen uusi raitiovaunu saapuu rekkakyydillä juhannuksen jälkeen. Tämän jälkeen vaunulla tehdään käyttöönottotestejä ja sillä ajetaan koeajoja eri raitiovaunulinjoilla noin kuukauden ajan. Mikäli koeajot sujuvat hyvin, otetaan vaunu matkustajakäyttöön heinä–elokuussa. Myös matkustajaliikenteessä vaunu vuorottelee eri linjoilla.

Uusi ratikka on kokonaan matalalattiainen ja siinä on 74 kiinteää istuinta ja 14 kääntöistuinta. Vaunuun on helppo nousta myös pyörätuolilla tai lastenvaunujen kanssa. Uusi raitiovaunu on rakennettu Helsingin vaativat olosuhteet huomioon ottaen.

Lisää aiheesta
uusiraitiovaunu.fi
HKL:n uutinen uudesta ratikasta

Hallitus on valinnut Helsingin keskustakirjaston Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlahankkeeksi, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki kertoi perjantaiaamuna. Tämä merkitsee, että valtio tukee keskustakirjaston rakentamista erillisrahoituksella. 

– Olemme saaneet päätökseen yhden merkittävimmistä arkkitehtikilpailuista Suomessa pitkään aikaan. Tätä suurempaa arkkitehtonista haastetta ei juuri ole lähivuosikymmeninä Suomessa tarjolla,  Arhinmäki kertoi puhuessaan Musiikkitalossa tilaisuudessa, joka järjestettiin Helsingin uuden keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun voittajan julkistamiseksi.

Kulttuuri- ja urheiluministeri muistutti, että kirjastot ovat käytetyin ja pidetyin kulttuuripalvelumme. Tulevan Helsingin keskustakirjaston rooleista eräs merkittävimpiä on ministerin mukaan toimia koko kansan olohuoneena:

– Kaupunkien keskustoissa tarvitaan myös epäkaupallisia tiloja: paikkoja, joissa voi levähtää, nauttia ja kokoontua. Kirjastojen pitää olla kansalaistoiminnan keskuksia. Kirjasto on esimerkiksi maahanmuuttajille ja monikulttuurisille helppo ensi askel lähestyä paikallista kulttuuria ja kansalaistoimintaa, Arhinmäki sanoi.

Lisää aiheesta
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla
Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun voitti "Käännös"

Kurkista Helsingin sekä sen rakennusten historiaan ja kulje aikamatka Unioninakselin halki. Juuri ilmestynyt Aikamatka Unioninakselilla -julkaisu kuvaa Unioninakselin sekä sen varrella sijaitsevien rakennusten ja alueiden värikästä historiaa. Julkaisu esittelee Helsingin historiallista arkkitehtuuria sekä kertoo kaupunkitilan ja sen käytön historiasta ja muutoksesta.

Helsingin rakennusvalvonnan julkaisema esitekartta esittelee Unioninakselia arkkitehtuurin ja kaupunkitilan muutoksen näkökulmasta. Tämän kartan avulla on mahdollisuus kokea katulinjan mielenkiintoisimmat ajalliset kerrostumat.

Esite luo katsauksen rakennusten ja alueiden historiaan sekä kertoo niistä yllättäviäkin tarinoita. Esimerkiksi Unioninkadun ja Mariankadun kulmassa sijaitsevaa valtiotieteellisen tiedekunnan päärakennusta ympäröivät muurit linkittyvät rakennuksen historiaan opetussairaalana. Muurien uskottiin hillitsevän tarttuvien tautien ja myrkyllisen ilman, miasman, leviämistä. Helsingin Observatoriolla oli taas taivaankappaleiden tutkimisen lisäksi tärkeä tehtävä ajanmittauksessa. Observatorion keskimmäisen tornin mastosta laskettiin musta pallo joka päivä kello 12, ja Katajanokalta ammuttiin tykinlaukaus samaan aikaan keskipäivän merkiksi kaupunkilaisille. Julkaisu on täynnä eläviä kuvailuja rakennusten taustoista ja 1800- ja 1900-lukujen Helsingistä.

Esitteen runkona on Unioninakselin kartta, joka näyttää rakennusten sisätilojen ja katutilan suhdetta. Karttaan on sijoitettu kadunvarren rakennuksien alakertojen pohjapiirrokset, jotka kuvaavat kunkin rakennuksen vaihetta, jossa sen ominaisin luonne ja arkkitehtuuri tulevat parhaiten esille.

Nouda oma esitekarttasi! Niitä jaetaan seuraavissa paikoissa:

Rakennusvalvonnnan palvelupiste Tellinki, Siltasaarenkatu 13, 6. kerros
Suomen arkkitehtuurimuseo, Kasarmikatu 24
Helsingin Observatorio, Kopernikuksentie 1
Helsingin kaupungin matkailuneuvonta, Pohjoisesplanadi 19
Kaisa-talo, Fabianinkatu 30
Laituri, Narinkka 2
Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13

Lisää aiheesta:

Rakennusvalvontavirasto

Unioninakseli Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina sivustolla
 

akaniemen raitiovaunupysäkkien uudistuksessa käynnistyy toinen vaihe maanantaina 17.6. Työt alkavat Eläintarhanlahden puoleisella pysäkkialueella ja raitiovaunut siirtyvät ajamaan Hämeentietä. Poikkeusjärjestelyt kestävät syyskuun loppuun.

Töiden toisessa vaiheessa raideyhteys Hakaniemen torilta Ympyrätalon ja Porthaninkadun suuntaan suljetaan, joten raitiolinjat 1, 1A, 3B ja 9 ajavat 17.6.–30.9. poikkeusreittejä Hämeentien kautta. Kaikki linjat pysähtyvät Hakaniemen torin puoleisilla pysäkeillä, joille kulku on edelleen vain alueen eteläpäästä.

Linjat 3B ja 9 kiertävät omille reiteilleen Helsinginkadun ja Läntisen Brahenkadun kautta. Helsinginkadulle lähelle Hämeentien risteystä tulee raitiovaunuille tilapäinen pysäkkipari.

Linjat 1 ja 1A ajavat Hämeentietä Mäkelänkadulle.

Kalliossa ja Sturenkadulla ei ole raitioliikennettä. Lisäksi linjan 9 reitiltä jää pois Fleminginkadun osuus ja osa Aleksis Kiven katua. Hakaniemestä pääsee Karhupuistoon arkisin ja lauantaisin liikennöivällä bussilla 51.

Bussien poikkeusreitit ennallaan

Bussilinjat 23, 51 ja 03N jatkavat Hakaniemessä samoilla poikkeusreiteillä, joille ne siirtyivät töiden alkaessa huhtikuussa.

Bussi 51 kiertää Hakaniemestä lähtiessään Viidennen linjan kautta. Bussi 03N ajaa Pasilan suuntaan reittiä Siltasaarenkatu - Hakaniemenranta - Hakaniemen torikatu - Porthaninkatu. Hakaniemessä bussit käyttävät Hakaniemen torikadulla olevaa pysäkkiä.

Bussit 03N ja 23 ajavat Rautatientorille päin Toiselta linjalta Hakaniemen torikadun ja Hakaniemenrannan kautta Siltasaarenkadulle. Siltasaarenkadun pysäkki Hakaniemi (2400) ei ole bussien käytöstä, sen sijaan ne pysähtyvät Hakaniemen torikadun pysäkillä.

Helsingin seudun liikenne
 

Kaupungin Tulevaisuustiski antaa henkilökohtaista apua ja neuvontaa yhteishaussa ilman koulutuspaikkaa jääneille nuorille. Kampin vanhalla linja-autoasemalla sijaitseva Tulevaisuustiski auttaa alle 18-vuotiaita helsinkiläisnuoria tulevaisuutensa suunnittelussa. 

– Kysymys ei ole pelkästään koulutushauissa auttamisesta, vaan syvällisemmästä paneutumisesta nuoren tulevaisuuden suunnitelmiin sekä niiden tukemiseen, osastopäällikkö Eija Hanni Tulevaisuustiskiltä kuvaa.

Vuoden alusta vakinaistettu Tulevaisuustiski on toiminut pian neljä vuotta helsinkiläisnuorten tukena. Työskentelyyn otetaan tarvittaessa mukaan nuoren huoltajat ja muut läheiset.

– Tyytyväisyyskyselyissä nuoret ovat olleet erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tulevaisuustiskin ohjauksen avulla nuoret ovat motivoituneet oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja sitoutuneet hyvin alkaviin opintoihin, koordinaattori Minna Flyktman kertoo.

Tulevaisuustiski on avoinna arkisin kello 8–16. Paikalle voi saapua ilman ajanvarausta maanantaista torstaihin kello 12–16. Muulloin tapaaminen on hyvä varata etukäteen numerosta 050 402 5525.

Lisää aiheesta
Tulevaisuustiskin sivut
Tulevaisuustiski Palvelukartalla
Uutinen: Yhteishaussa lukioihin ja ammattiopistoon valitut

Kuva: Leena Junnila / Helsingin kaupunki

Veden laatu on hyvä kaikilla Helsingin yleisillä uimarannoilla, kesän ensimmäisistä, viime viikolla otetuista uimavesinäytteistä selviää. Uimaveden lämpötilat vaihtelivat 16–22 asteen välillä. Sinilevää ei todettu.

Meriveden pintalämpötilat ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkeita. Laajalahdella veden lämpötila on 19 astetta, joka on 3 astetta normaalia lämpimämpää. Vanhankaupunginselällä lämpötila on normaalia jopa 5 astetta lämpimämpää, eli noin 21 astetta.

Levämäärät ovat merialueella vielä pienet lukuun ottamatta Vanhankaupunginselkää. Vanhankaupunginselällä on käynnissä leväkukinta. Lajisto koostuu pääasiassa harmittomista viher- ja piilevistä. Muualla merialueella pitoisuudet ovat normaalin puitteissa.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus tiedottaa uimavesistä ja meriveden tilasta viikoittain elokuun loppuun asti.

Tuoreinta tietoa uimavesien tilasta saa ympäristökeskuksen sivuilta.

YritysHelsingin uusi NewCo Factory -hanke palvelee kasvuyrityksiä ja kasvuyrittäjiksi aikovia tarjoamalla yhteisön tiiminrakentamisen tueksi, työtiloja, henkilökohtaisen yritysneuvojan antamaa liiketoiminnan kehitystukea sekä sujuvan palvelupolun viranomaisten kanssa asiointiin.

Yhteistyöllä parempiin tuloksiin

NewCo Factoryssa ovat mukana potentiaalisten kasvuyritysten koko elinkaaren toimijat oppilaitoksista sekä valmistavia palveluja tarjoavista tahoista perustamisneuvontaan ja rahoittajiin.

Keväällä avattiin myös Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhdessä perustama Helsinki Think Company -yrittäjyystila, joka tarjoaa kohtaamis- ja verkostoitumispaikan 
kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille, opiskelijoille, tutkijoille ja yrityksille. Helsinki Think Companyn piirissä syntyneet liikeideoita voidaan jalostaa NewCo Factoryssa potentiaalisiksi kasvuyrityksiksi.

Kiinnostusta ovat osoittaneet etenkin venäläiset yritykset, mutta tiedusteluja on tullut myös Tanskasta, Italiasta, Yhdysvalloista ja Pakistanista.

Tavoitteena satoja uusia työpaikkoja

NewCo Factoryn tavoitteena on saada sata uutta yritystä vuoden 2014 loppuun mennessä. Yritysneuvojat ovat vakuuttuneita siitä, että kansainväliset osaajat viihtyvät Helsingissä. Helsingin kaupunki rahoittaa hanketta vuoden 2014 loppuun asti.

Lisää aiheesta:

Elinkeinopalvelu

YritysHelsinki

Helsinki Think Company
 

Kiskotyöt Liisankadun ja Unioninkadun risteyksessä aiheuttavat poikkeuksen. Kuva: Seppo Laakso / Helsingin kaupunki

Unioninkadulla Liisankadun risteyksessä vaihdetaan kiskoja 14.–16. kesäkuuta, jonka vuoksi Kruununhaan bussit 16 ja 18N sekä ratikat 1A, 7A ja 7B ajavat poikkeusreittejä. Työt alkavat perjantaina kello 18 ja päättyvät maanantaiaamuun mennessä.

Linjat 1A, 7A ja 7B ajavat Kaisaniemenkadun kautta Mannerheimintielle, josta linja 1A ajaa Bulevardin kautta Perämiehenkadulle ja takaisin.

Bussit 16 ja 18N ajavat Rautatieaseman suuntaan reittiä Liisankatu–Snellmaninkatu–Kirkkokatu–Fabianinkatu–Kaisaniemenkatu.

Linja 16 ajaa Hakaniemeen päin reittiä Kaisaniemenkatu–Unioninkatu (Senaatintorin suuntaan)–Rauhankatu–Snellmaninkatu–Liisankatu.

Linja 18N kiertää Kruununhaan päätepysäkille reittiä Kaisaniemenkatu–Siltasaarenkatu–Hakaniemenranta–Hakaniemenkatu–Hakaniemen silta.

Helsinkiin tulevista raitiovaunuista ensimmäinen ajettiin ulos vaunuvalmistaja Transtechin Otanmäen tehtaalta 13.6. Liikenneministeri Merja Kyllönen vihki uuden raitiovaunun käyttöön juhlallisin menoin. Tässä ns. roll out -tilaisuudessa juhlavieraat pääsivät ensimmäisinä matkustajina uuden raitiovaunun kyytiin Otanmäen kilometrin pituisella raitiovaunuradalla.

Helsinkiin ensimmäinen uusi raitiovaunu saapuu rekkakyydillä juhannuksen jälkeen. Raitiovaunun matka Kajaanista Helsinkiin kestää noin vuorokauden. 

Tämän jälkeen HKL ja Transtech tekevät vaunulla käyttöönottotestejä ja sillä ajetaan koeajoja eri raitiovaunulinjoilla noin kuukauden ajan. Mikäli koeajot sujuvat hyvin, otetaan vaunu matkustajakäyttöön heinä-elokuussa. Myös matkustajaliikenteessä vaunu vuorottelee eri linjoilla.

- Raitiovaunu on paljon muutakin kuin insinööritaidon mestarinäyte. Raitiovaunu on olennainen osa helsinkiläistä identiteettiä, on ollut sitä jo 123 vuotta, totesi puolestaan vaunun Helsingin ja HKL:n puolesta vastaanottanut apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.

Toinen uusi raitiovaunu valmistuu loppukesästä ja tuodaan sen jälkeen Helsinkiin koeajoihin. Ensimmäisten kahden vaunun avulla testataan uuden raitiovaunun ominaisuuksia ja soveltuvuutta Helsinkiin ennen varsinaisen tehdastuotannon aloittamista vuonna 2015. Uusia vaunuja tulee vuosien 2015-2018 aikana Helsinkiin vielä 38 kappaletta.

Uusi raitiovaunu on rakennettu Helsingin vaativat olosuhteet huomioon ottaen. Sen rakenne kääntyvine teleineen kestää Helsingin rataverkon jyrkät kurvit ja mäet ja pintamateriaalit on valittu niin, että vaunu on helposti huollettava ja kestää hyvin Helsingin ilmasto-olosuhteita.

Vaunu on kokonaan matalalattiainen ja siinä on 74 kiinteää istuinta ja 14 kääntöistuinta. Vaunuun on helppo nousta myös pyörätuolilla tai lastenvaunujen kanssa.

Ympäristönäkökulmat on otettu huomioon vaunun suunnittelussa. Vaunu on rakennettu mahdollisimman kevyeksi matkustajapaikkaa kohden, lisäksi se hyödyntää jarrutusenergiaa matkustamon lämmitykseen. Valaistus ja linjakilvet on toteutettu led-tekniikalla, joka paitsi kuluttaa vähemmän energiaa, myös lisää vaunun näkyvyyttä liikenteessä.

Helsingin uudesta raitiovaunusta ja sen ominaisuuksista saa lisätietoa internetosoitteesta www.uusiraitiovaunu.fi.

HKL

Yhteishaun tulokset julkistetaan tänään Helsingin kaupungin lukioissa ja Stadin ammattiopistossa ja niiden kotisivuilla. Listoilla näkyvät vain ne hakijat, jotka ovat antaneet luvan nimensä julkaisemiseen.

Opiskelupaikan saaneiden pitää ilmoittaa oppilaitokseen viimeistään 27.6., ottavatko paikan vastaan. Oppilaitoksen tarkemmat ohjeet löytyvät kotiin postitettavasta hyväksymiskirjeestä.

Helsingissä sijaitseviin ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin haki tämän kevään yhteishaussa ensisijaisesti noin 12 850 hakijaa. Aloituspaikkoja on noin 8 550, joten noin 4 300 hakijaa ei päässyt ensisijaisesti haluamaansa opiskelupaikkaan. Moni pääsee kuitenkin yhteishaussa 2.-5. sijalle asettamaansa opiskelupaikkaan.

Yhteishaussa haettiin 12:een Helsingin kaupungin ylläpitämään suomenkieliseen, neljään ruotsinkieliseen lukioon ja Stadin ammattiopistoon. Lisäksi Helsingissä on yksityisiä ja valtion ylläpitämiä oppilaitoksia. Kaikki yksityiset oppilaitokset eivät ole mukana yhteishaussa.

Kaupungin suomenkielisten lukioiden keskiarvoraja nousi

Helsingin kaupungin suomenkielisissä lukioissa keskiarvoraja oli 7,33 (7,25 vuonna 2012). Ruotsinkielisissä lukioissa keskiarvoraja oli 7,00 (7,50 vuonna 2012). Alin lukioon pääsyn keskiarvo vaihtelee Helsingissä vuosittain, koska hakijoiden määrä, heidän keskiarvonsa ja lukioiden aloituspaikkojen määrä vaihtelevat vuosittain.

Kaupungin lukioihin haki ensisijaisesti 3 166 ja valittiin 2 591 opiskelijaa. Ensisijaisten hakijoiden määrä on lähes sama kuin viime vuonna (3 138). Suomenkielisiin lukioihin hakijoita oli 2 761 ja ruotsinkielisiin 405.

Ammatillinen koulutus yhä suosittua

Ammatillinen koulutus on edelleen vetovoimaista, vaikka ensisijaiset hakijamäärät laskivat hiukan viime vuoteen verrattuna. Stadin ammattiopistoon haki ensisijaisesti 4 236 (4 427 vuonna 2012) opiskelijaa. Heistä paikan sai 2 499 (2 430 vuonna 2012). Lähes kaikki paikat Stadin ammattiopistossa täyttyivät.

Stadin ammattiopistossa eniten hakijoita aloituspaikkoja kohti oli seuraavasti: 
audiovisuaalinen viestintä, lääkeala, hammastekniikka, kauneudenhoitoala, hiusala, elintarvikeala, talotekniikka, logistiikka, turvallisuusala, verhoilu- ja sisustusala

Vapaiksi jääneet opiskelupaikat haussa 5.–12.7.

Yhteishaussa vapaaksi jääneille aloituspaikoille haetaan 5.–12.7. täydennyshaussa. Haku ammattistarttiin, kymppiluokille ja maahanmuuttajataustaisille nuorille tarkoitettuun lukioon valmentavaan koulutukseen ja nuorten maahanmuuttajien avoimeen koulutukseen (entinen Avoin mava) on 5.7.–4.8.

Lisää aiheesta:

Opetusviraston tiedote
Linkit lukioiden internetsivuille löytyvät opetusviraston kouluhausta
Stadin ammattiopisto
Lisätietoja näistä ja niihin hakemisesta löytyy Helsingin kaupungin opetusviraston yhteishakusivustolta. 
Helsingin kaupungin Tulevaisuustiski (Simonkatu 3 C, puh. 050 402 5525) neuvoo ja auttaa nuoria koko kesän.
Helsingin lukioiden yhteishaun tulokset (valittujen alin keskiarvo tai pistemäärä) (pdf) 
Stadin ammattiopiston pisterajat (pdf)

Helsingin ja Uudenmaan sairaaloiden valtuusto päätti myöntää 40 miljoonaa euroa uuden lastensairaalan rakentamiseen. Lastensairaalan kokonaiskustannukseksi on arvioitu 160 miljoonaa, josta valtio maksaa 40 miljoonaa ja HUS 40 miljoonaa. Loput kerätään erilaisina lahjoituksina.

Valtuusto kävi asiasta poikkeuksellisen vilkasta keskustelua, jossa haluttiin muun muassa HUS:lle näkyvämpää roolia suhteessa säätiöön ja koko rakennushankkeeseen. Kaikissa puheenvuoroissa kuitenkin korostettiin, että lastensairaala on välttämätön hanke, joka täytyy ehdottomasti toteuttaa.

Lisää aiheesta
HUS:n sivuilla

Keskuskadun muuttaminen kävelykaduksi on saanut erittäin myönteisen vastaanoton. Kävelykatu tulee jatkumaan pohjoiseen, Makkaratalon eli oikeammin City Centerin ja Ateneumin väliselle osuudelle. Tämä osuus onkin ollut jo kauan hahmoltaan hieman epämääräinen kadunpätkä johtuen pitkäaikaisista rakentamishankkeista. 

Keskuskadun uusi viihtyisä ilmapiiri laajenee tämän vuoden kuluessa Kaivokadulle saakka. Kadulle istutetaan myös puita. Alue tulee olemaan jalankulkijoiden hallussa, maanalaiseen pysäköintihalliin on pääsy autoilla vain Kaivokadulta. 

Kivikuvio perustuu englantilaisen Roger Penrosen kehittämään matemaattiseen malliin. Kolmiosta ja kahdesta erilaisesta nelikulmiosta sekä niiden värivaihtoehdoista on saatu ääretön määrä erilaisia kuvioita.

Kävelijä katselee katukuvioita ja luulee niiden toistuvan tietyllä logiikalla. Ne eivät toistukaan, vaan kaikki kuviot ovat uniikkeja. Kuvioissa riittää ihmettelemistä hyväksi toviksi katukahvilassa istuskelevalle.

Lisää aiheesta
Rakennusviraston tiedote

Helsinki pääsee nauttimaan pohjoiskarjalaisesta elämänmenosta maakuntajuhlissa 13.-15.6.2013.

Ilolla Pohjois-Karjalaan! -tapahtumaan Senaatintorille luodaan Pohjois-Karjala pienoiskoossa. Maakunnasta pääkaupunkiin saapuvat taiteen ja kulttuurin edustajat, paikalliset perinneherkut, uniikit käsityöt ja elinkeinoelämän edustajat. 

Torille luodun kuvitteellisen metsän siimeksessä voi nauttia laavulla Kolin kansallismaisemasta, tutustua biokaasuautoihin, tai saada vinkkejä kesälomareissulle. Pohjois-Karjalan kärkiyritykset esittelevät parasta osaamistaan ja elinkeinoyhtiöt maakunnan tarjoamia mahdollisuuksia.

Lavan pääesiintyjänä Ismo Alanko

Senaatintorin lavaohjelma esittelee joka päivä Pohjois-Karjalan monipuolista taiteen ja kulttuurin osaamista. Ohjelmassa on nykysirkusta, musiikkia, teatteria, nukketeatteria, runolaulua ja tanssia.

Senaatintorin lavan pääesiintyjä on Ismo Alanko perjantaina 14.6. kello 20. Joensuusta kotoisin oleva Alanko on esiintynyt kaikissa Pohjois-Karjalan maakuntajuhlissa Helsingissä vuosina 1991, 1997 ja 2008.

Torstaina 13.6. kello 20 esiintyvällä Värttinällä on niin ikään pitkä historia maakuntajuhlilla. Muita esiintyjiä ovat muun muassa Kaukolasipartio, RytmiHäiriköt, puujalkaduo PuuPuuJalat/WoodWoodLegs, Trollfolk, tanssitaiteilija Pia Lindy, kansanmuusikko Marita Koskelo, Cat People, Kitee All Stars, Niiki Nuutinen ja oopperalauluja Jussi Merikanto. Lavaohjelman juontajavat Kaukolasipartio-yhtyeen keulamiehet, Ilja ja Johannes Teppo.

Senaatintorin tapahtuma on avoinna torstaina ja perjantaina klo 10-22 ja lauantaina klo 9-16.

Maakuntajuhlaperinne Senaatintorilla alkoi vuonna 1988. Pääkaupungin kaupunginjohtajan esittämällä kutsulla haluttiin rakentaa ja vahvistaa yhteyksiä maakuntiin.

Juhlat tarjoavat edelleen myös tilaisuuden iloita kotimaakunnistaan sille suurelle enemmistölle helsinkiläisiä, jotka ovat kotoisin muualta Suomesta.

Lisää aiheesta:

Maakuntajuhlat

Helsinki-viikko

Kuva: Ari Heinonen / Helsingin kaupunki

Helsingin liikenteelle asetettavia tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseen pohditaan työpajassa torstaina 13. kesäkuuta. Pitäisikö edistää sujuvaa liikennettä vai viihtyisää kaupunkia? Laitetaanko rahat autoväyliin, joukkoliikenteeseen vai pyöräteihin? 

Työpaja liittyy Helsingin liikkumisen kehittämisohjelman valmisteluun. Kehittämisohjelmassa määritellään liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset.

Työpajassa 13. kesäkuuta pääsee ottamaan kantaa alustavasti valmisteltuihin tavoitteisiin ja miettimään, miten niihin päästään. Tilaisuuteen on kutsuttu eri aiheen kannalta tahojen edustajia ja myös kaikki kaupunkilaiset ovat tervetulleita.

Tavoitteista totta! – liikkumisen kehittämisohjelman työpaja järjestetään 13. kesäkuuta kello 16–19, Kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa, (kartalla).

Lisää aiheesta
Hankkeen esite (pdf)
Blogi: Mikä liikenteessä on tärkeää – ja miten se saavutetaan?

Jakomäkeen pystytettiin viikko sitten, vuoden mittaisen projektin päätteeksi laillinen graffitiseinä. Asian puolestapuhujina toimivat Lähioprinsessoiksi itseään tituuleeraavat Henna Liukkonen ja Tanja Drca, sekä nuorisoasiainkeskuksen Kirsi  Kallansalo.

– Kaikki alkoi noin vuosi sitten kun tytöt ottivat muhun yhteyttä, että pitäisi saada Jakomäkeen laillinen graffitiseinä. Aloin sitten ajamaan asiaa ja sain 11 nuorisotaloa kiinnostumaan. Myös media kiinnostui asiasta, ja saimme sitä kautta positiivista julkisuutta asialle, Kallansalo kertoo.

Aurinkoisesta perjantai-illasta tuli nauttimaan iso joukko nuoria, mutta joukosta löytyy myös vanhempia pariskuntia ja nuoria perheitä. Päihteettömään tapahtumaan ooli pystytetty pop-up-kojuja, joissa on myynnissä esimerkiksi t-paitoja ja skeittilautoja. Lisäksi avajaisiin oli tuotu skeittirampit, jotka vetivät harrastajia.

–  Avajaisia varten on hankittu tänne ammattilaiset maalaamaan, mutta näiden jälkeen seinät ovat 24 tuntia vuorokaudessa vapaassa käytössä. Homma toimii niin, että maalauksen ollessa valmis siitä voi ottaa valokuvan ja sen jälkeen seinä on vapaata riistaa, Kallansalo valottaa.

– Nuoret ajetaan aina pois koulunpihoilta ja muilta julkisilta paikoilta esimerkiksi skeittaamasta tai hengailemasta. Tällaisia paikkoja tarvitaan, tämä on juuri sitä varten, että täällä saa olla, hän jatkaa.

Lisää aiheesta
Koko juttu nuorisoasiainkeskuksen sivuilla

Kaupungin sähköisen asiointipalvelun kautta voi nyt tilata jäljennöksen kaupungin peruskoulun tai lukion päättötodistuksesta. Tilata voi jäljennöksen vuoden 1987 jälkeen saadusta kaupungin perus- tai sopimuskoulun päättötodistuksesta sekä vuonna 2006 tai sen jälkeen saadusta kaupungin lukion päättötodistuksesta.

Aiemmat kaupungin koulujen todistukset löytyvät Helsingin kaupunginarkistosta. Muiden kuin kaupungin koulujen tai yksityisten sopimuskoulujen päättötodistukset tilataan suoraan kustakin koulusta.

Sähköinen hakupalvelu löytyy osoitteesta asiointi.hel.fi, jonne on koottu kaikki kaupungin sähköiset palvelut. 

Tilauksen käsittely kestää yleensä viisi päivää. Asiakas saa tiedon kopion valmistumisesta sähköpostitse. Valmis kopio päättötodistuksesta lähetetään asiakkaalle postissa tai todistuksen voi hakea opetusviraston neuvonta- ja palvelupisteestä. Postitse toimitetun todistusjäljennöksen hinta on 13,80 euroa. Neuvonta- ja palvelupisteestä noudettu jäljennös on yhden euron hintainen.

Helsingin kaupungin sähköisiin asiointipalveluihin tunnistaudutaan joko pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Lisää aiheesta
Suora linkki todistusjäljennöksen tilaamiseen

Stadin Slangi ry:n nimeämä vuoden 2013 Stadin friidu on Lenita Airisto ja Stadin kundi Heikki Paunonen. Nimitykset julkistettiin Helsinki-päivänä 12.6.2013 Esplanadin lavalla kello 12. Yhdistys nimesi Stadin kundin ja friidun jo kahdeksannentoista kerran.

Diplomiekonomi Lenita Airisto on kolmannen polven stadilainen. Stadilainen nöyristelemätön identiteetti huokuu Airiston sanallisesta ja sanattomasta viestinnästä: ”Minua ei pidetä piilossa eikä pimennossa. Minähän loistan kuin lamppu. Tulen aina pääovesta.”

Monipuolinen yhteiskunnallinen, liike-elämän ja kulttuurielämän vaikuttaja tunnetaan muiden muassa Suomen teollisuuden ja kulttuurin vienninedistäjänä, tietokirjailijana, televisiotoimittajana sekä terävänä väittelijänä. Taloustutkimuksella vuonna 2008 teetetyssä tutkimuksessa Lenita Airisto sijoittui Suomen kymmenen vaikutusvaltaisimman naisen joukkoon. Hänen kirjojensa ydinsanomia ovat yrittäjyys, naisten oikeudet, väestön ikärakenteen muutokset ja globaalitalouden hyödyntäminen.

Suomen kielen emeritusprofessori Heikki Paunosen elämäntyönä on ollut Stadin slangin kerääminen, tutkiminen ja vaaliminen. Hänen vuosikymmeniä kestäneiden ponnistelujensa tuloksina 2000-luvulla ovat ilmestyneet Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii sekä teossarja Stadin mestat, jota on luonnehdittu Helsingin paikallishistorian ja paikannimistön pikkujättiläiseksi.

Paunonen on ollut keskeinen taustavaikuttaja slangin nousussa salonkikelpoiseksi tutkimuskohteeksi ja murteeksi. Hänen tutkimuksensa tuovat esiin helsinkiläisten paikallisuuteen perustuvan identiteetin yli sadan vuoden ajalta. Ne toimivat myös nykyhetkessä stadilaisen identiteetin rakennuspuina.

Heikki Paunonen on ollut keskeinen vaikuttaja myös Stadin Slangi ry:n 18-vuotisella taipaleella. Hän kuului yhdistyksen perustajajäseniin ja on aloitteillaan osoittanut sille konkreettisia toimintakenttiä. Yhdistyksen Tsilari-lehteä hän alusta alkaen on uutterasti avustanut kirjoituksillaan. Paunonen valittiin Stadin Slangi ry:n kunniajäseneksi 2008.

Paunosen kiinnostus slangiin ja Helsinkiin ei ole yksinomaan taaksepäin katsovaa eikä nostalgista. Paunoselle slangi elää. Professorin herkeämätöntä kiinnostusta slangia ja sen muuttumista kohtaan osoittaa hänen uusin aloitteensa, suuren slangikeruun järjestäminen helsinkiläisissä kouluissa vuonna 2014.

Lisää aiheesta:

Stadin Slangi ry

Vuoden 2013 helsinkiläisurheilijapalkinnot jaettiin Helsinki-päivänä 12.6. kello 11.40 Esplanadin lavalla.
Vuoden helsinkiläisurheilijana palkitaan huippu-urheilija Toni Piispanen. Hän on jo vuosia ollut kansainvälisen tason pyörätuolirugbypelaaja, joka siirtyi ratakelaajaksi vuonna 2010. Olympiavuoden huippukunnosta oli osoituksena Lontoon olympialaisissa ylivoimaisesti voitettu kulta ratakelauksen T51-luokan 100 metrillä uudella kisaennätyksellä.

Vuoden helsinkiläisseurapalkinnon saa kilpacheerleadingseura Helsinki Athletics Cheerleaders. Vuonna 2002 perustetussa seurassa on noin 500 eri-ikäistä harrastajaa, alle kouluikäisistä aikuisiin. Seuran naisten edustusjoukkue Elite on lajin hallitseva suomen-, pohjoismaiden- ja euroopanmestari sekä kahdesti peräkkäin MM-pronssimitalisti.

Vuoden helsinkiläisvalmentajana palkitaan Päivi Lehto. Hän on valmentanut ansiokkaasti HJK:n seurajoukkueita, Helsingin piirijoukkueita, Palloliiton aluejoukkueita ja tyttöjen maajoukkuetta. Pohjois-Haagan yhteiskoulussa hän vastaa tyttöjen jalkapallovalmennuksesta. Työ toi upean palkinnon, kun joukkue voitti keväällä koulujen väliset MM-kilpailut Ranskassa. 

Vuoden nuori helsinkiläisurheilija -palkinnon saa jalkapalloilijalupaus Joel Pohjanpalo.  Hän edustaa Veikkausliigassa Helsingin Jalkapalloklubia ja oli liigacupissa viime vuonna HJK:n paras maalintekijä neljällä maalillaan.  

Palkintojen saajat valitsee kaupunginhallituksen asettama urheilupalkintotoimikunta. 13-jäsenisessä toimikunnassa on edustajat liikuntalautakunnasta, kaupunginhallituksesta, Helsingin urheilutoimittajat ry:stä, liikunnan keskusjärjestöistä ja liikuntavirastosta. Liikuntalautakunnan puheenjohtaja Riku Ahola on myös urheilupalkintotoimikunnan puheenjohtaja.

Helsingin urheilupalkintotoimikunta on valinnut vuoden 2013 helsinkiläisurheilijat. Vuoden helsinkiläisurheilijan palkinto jaetaan nyt viidettäkymmenettä kertaa ja vuoden helsinkiläisseurapalkinto kymmenennen kerran. Palkinnot jakoi apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, liikuntalautakunnan puheenjohtaja Riku Ahola ja liikuntajohtaja Anssi Rauramo.

Kaupunginhallitus on myöntänyt kultaiset Helsinki-mitalit kymmenelle ansioituneelle kansalaiselle tunnustuksena toiminnastaan kaupungin hyväksi. Lisäksi kultainen Helsinki-mitali on myönnetty kuudelle 20 vuotta luottamushenkilönä toimineelle.

Ansioituneina kansalaisina mitalin saavat presidentti Martti Ahtisaari, lääketieteen tohtori, geriatrian dosentti Harriet Finne-Soveri, Suomen Kansallisoopperan baletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve, opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja, pääjohtaja Reijo Karhinen, taiteilija, professori Heljä Liukko-Sundström, arkkitehti ja tekniikan tohtori Anne Stenros, taidemaalari Marjatta Tapiola, valtiosihteeri Pertti Torstila sekä toiminnanjohtaja, sosiaalikasvattaja Ville Turkka.

Luottamushenkilönä 20 vuotta toimineet kultaisen Helsinki-mitalin saajat ovat kaupunginvaltuutettu, diplomi-insinööri Kauko Koskinen, toimitusjohtaja Irina Krohn, erikoissairaanhoitaja Outi Ojala, toimistopäällikkö Olli Salin, lääkäri Jussi Tarkkanen ja kaupunginvaltuutettu Tarja Tenkula.

Mitalit jaettiin Helsinki-päivänä 12.6.2013. Helsingin kaupungin myöntämä mitali on hyväksytty kannettavaksi virallisten kunniamerkkien ohella ja se lasketaan kuuluvaksi puolivirallisiin kunnia- ja ansiomerkkeihin.

Lisää aiheesta:

Kaupunginjohtajan puhe Helsinki-mitalien jakotilaisuudessa (pdf)

Töölönlahden jurttasauna lämmittää uimareita kello 15–21, naisten vuorolla alkaen, vuorotunnein. Kuva: Don McCracken / Helsingin kaupunki

Helsinki-päivä alkaa kaupungintalolta aamukahvin ja raparperipiirkan merkeissä kello 9. Päivän aikana tarjolla on musiikkiesityksiä Espan lavalla, Kaisaniemessä ja Musiikkitalolla; sirkusta Torikortteleissa ja Cirkossa; jurttasauna Töölölahdella; ilmaista uimista maauimaloissa; tanssia Gloriassa, Puu-Vallilassa ja kaupungintalolla sekä runsain mitoin muuta.

Paikallisia tapahtumakokonaisuuksia ja festivaaleja järjestetään muun muassa Kontulassa, Suvilahdessa, Kampissa, kaupungintalolla ja torikortteleissa, Kaisaniemen puistossa, Töölössa ja Kalliossa.

Lapsille on tarjolla ohjelmaa ainakin pelastuasemien avoimissa ovissa, leikkipuistokonserteissa, Suvilahden Hollywood Boulevardilla, We Love Helsingin kaupunkityöpajassa, Laiturin Lego-suunnitteluiltapäivässä ja Siltavuorenrannan urbaanissa ongintakilpailussa.

Helsinki-päivän konserttia Musiikkitalolta voi seurata ilmaiseksi paikan päällä tai verkossa Helsinki-kanavalla iltaseitsemästä lähtien.

Päivän pääosin maksuttomaan ohjelmaan voi tutustua kokonaisuudessaan Helsinki-päivän tapahtumakalenterissa.

Kaupungin matkailun blogissa on lisää poimintoja päivän kohokohdista. Runsasta ohjelmatarjontaa voi seuloa myös 11 teeman avulla.

Perinteeksi on muodostunut, että Helsingin kaupunki muistaa ensimmäistä kaupungin syntymäpäivänä 12. kesäkuuta syntynyttä vauvaa. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen vierailee puolisonsa Jaana Pajusen kanssa aamukymmeneltä Naistenklinikalla onnittelemassa ensimmäistä Helsinki-päivänä syntynyttä helsinkiläistä vauvaa.

Denningin perheeseen syntyi poikavauva klo 1.02. Helsinki-päivän vauva painaa 3 440 g ja pituutta hänellä on 52 cm. Vauva on perheen kolmas lapsi. Syntymänsä kunniaksi vauva saa kaupungilta Uusix-verstaiden käsityönä tekemän värikkään tilkkutäkin. Lisäksi äiti saa kukkaset ja onnittelukirjeen, jonka mukaan vauvaa odottaa 200 euron lahjashekki heti, kun hänet on kastettu tai merkitty väestörekisteriin.

Helsingin kaupunginmuseo on julkaissut mobiilisovelluksen Helsingin historiallisen keskustan nähtävyyksistä. 

Kävellen Helsingin historiaan sovellus vie käyttäjän matkalle keskustan historiaan ja tuo esille vähemmän tunnettua tietoa nähtävyyksistä. Tiedätkö mistä Kolera-altaan nimi tulee? Entä mitä Esplanadin ja Senaatintorin alta löytyykään?

Nomadi-sovelluksesta löytyvän kävelyreitin voi ladata maksutta Google Play- ja App Store -sovelluskaupoista. Kaupunginmuseon uutuusreitti löytyy Nomadista nimellä Kävellen Helsingin historiaan. Reitti on käytettävissä myös Citynomadin sivustolla.

Lisää aiheesta:

Kaupunginmuseo

Tiedekulma avautui 10. kesäkuuta uusiin tiloihin Porthanian katutasoon. Toiminta jatkuu uudessa paikassa viime vuodelta tuttuun tyyliin. Tiedeteemojen ja erilaisten tilaisuuksien ohella tarjolla on kahvilan antimia. Lisäksi Tiedekulmassa on myynnissä kirjoja ja yliopistotuotteita. Uutuutena uusissa tiloissa on smoothiebaari.

Tiedekulma sijaitsee osoitteessa Yliopistonkatu 3, katutaso. Aukioloajat: ma-to klo 10-18, pe klo 10-17.

Ensimmäinen suurempi ohjelmakokonaisuus alkaa syksyllä, jolloin tulevaisuuden maailmanjärjestys -teemassa tarkastellaan yleisiä maailmanpolitiikan muutoksia sekä erityisesti Kiinaa, Intiaa ja Brasiliaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin yliopisto

Seuraa Tiedekulmaa Facebookisssa

Vuosi sitten Laiturilla juhlittiin muun muassa Baanan avajaisia. Kuva: Teija Ryynänen / Helsingin kaupunki

Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta vietetään useita syntymäpäiviä kun Kampin info- ja näyttelytila Laituri täyttää 5-vuotta ja Baana sekä Pyöräkeskus yhden vuoden. Laiturillat tarjolla on kakkukahvit ja Laiturin punaisia ilmapalloja sekä Lego-työpaja, jossa palikoilla ideoidaan Baanan tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Kakkukahveja paikalle voi tulla nauttimaan kello 10 alkaen. Lego-työpaja pyörii kello 13–18. Laiturin kesänäyttelyssä voi hankkia inspiraatiota, sillä urBaana-näyttelyssö esitellään asiantuntijaryhmän ehdotuksia uudenlaisen kaupunkitilan elävöittämiseksi.

Näyttelystä on myös suomenkieliset opastukset kello 15 ja 17. Laituri juhlii synttäreitä myös viereisen Narinkkatorin kyläpäivillä.

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laituri avattiin Kampissa kesäkuussa. Viiden toimintavuoden aikana siellä on esitelty 103 näyttelyä ja järjestetty satoja tilaisuuksia. Viime vuonna Laiturilla vieraili 47 000 kävijää.

Lisää aiheesta
Lego-työpaja
urBaana-kesänäyttely
Laituri Kampin kyläpäivilla
Pyöräkeskuksen syntymäpäivät Helsinki-päivänä

Helsingin seudun liikenteessä tällä hetkellä Kehä I:n sisäpuolella toimivat Kutsuplus-bussit saavat vahvistusta viiden uuden auton verran. Nyt kymmenellä pikkubussilla ajatettavaa uuden tyyppistä joukkoliikennepalvelua on tarkoitus laajentaa niin, että vuoden 2015 lopussa niitä olisi noin sata ja lopulta toiminta-alue kattaisi koko pääkaupunkiseudun.

Viiden uuden bussin liikennöinti alkaa aikaisintaan tämän vuoden lokakuussa, mutta viimeistään tammikuussa 2014. Nykyisellä palvelualueella kerätään ensin kokemuksia useiden kymmenien autojen liikennöinnistä, jonka jälkeen alue on mahdollista laajentaa koko pääkaupunkiseudulle.

HSL:n Kutsuplus edustaa uudenlaista kutsujoukkoliikennettä: matka tilataan netissä, jossa se myös maksetaan etukäteen palveluun kuuluvasta Matkakukkarosta. Matka tehdään matkustajan valitseman hintahaitarin mukaisesti taksimaisen suoraviivaisesta tavallisen bussiliikenteen kiertelevämpään tapaan.

Matkan normaalihinta muodostuu 3,50 euron lähtömaksusta ja sen lisäksi perittävästä, suoran reitin mukaisesta 45 sentin kilometrimaksusta.

Järjestelmän testaus alkoi viime vuoden lokakuussa ja se avattiin yleiseen käyttöön huhtikuussa.

Lisää aiheesta
Kutsuplussan esittely, rekisteröityminen ja matkatilaukset
Tilaussivusto mobiililaitteille

Siltasaaren Eläintarhanlahdelle aiotaan rakentaa kelluva ravintola, joka liitetään rantaan käyntisilloilla. Kiinteistölautakunta käsittelee ehdotusta alueen vuokraamiseksi ravintolan käyttöön kokouksessaan 13.6. Rakennusluvan ravintola on saanut jo aiemmin. Ravintolan on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2014. 

Eläintarhanlahden vesialuetta koskevan asemakaavan mukaisesti rakennuksen tulee sijaita irti rannasta ja sen tulee liittyä rantaan käyntisilloilla. Ravintolan itäpuolelle saa sijoittaa vierasvenelaiturin ravintolan asiakkaita varten ja länsipuolelle kelluvan ulkoterassin.

Lisää aiheesta:

Kiinteistövirasto

Uuden ohjelmointirajapinnan avulla ohjelmistokehittäjät voivat rakentaa uusia palveluja kaupunkilaisille. Uusittu tietojärjestelmä myös nopeuttaa palautteen käsittelyä kaupungin virastoissa.

Helsinki avasi sähköisen rajapinnan kaupungin uuteen palautejärjestelmään. Avoimen ohjelmointirajapinnan kautta kännykkä- ja www- sovellusten käyttäjät voivat lähettää palautetta esimerkiksi rikkoutuneista liikennemerkeistä tai katujen kunnosta suoraan kaupungin tietojärjestelmään. Yrityksille ja yksityisille sovelluskehittäjälle rajapinta tarjoaa mahdollisuuden rakentaa uusia palautesovelluksia ja -palveluja kaupunkilaisille.

Palaute ulkoisista sovelluksista suoraan kaupungin järjestelmiin

Palautteen antamista ulkopuolisista sovelluksista on kokeiltu maaliskuusta alkaen Metro-lehden Pitäiskö fiksata -verkkopalvelussa. Verkkosivulle ilmoitetut epäkohdat, niiden sijainti ja vioista otetut valokuvat kulkevat automaattisesti Helsingin kaupungin rakennusvirastoon. Viraston asiakaspalvelu vastaa palautteisiin, tekee tarvittaessa korjauspyynnön tai ohjaa palautteen oikealle taholle, jos asia ei kuulu rakennusviraston vastuulle.

Pitäiskö fiksata -verkkosivulla palautteen antaja voi seurata fiksausten edistymistä ja lukea kaupungin palautteisiin antamat vastaukset. Pitäiskö fiksata -palveluun on tehty noin 300 vikailmoitusta, joista useimmat on jo korjattu. Palvelusta on tulossa lähiaikoina myös mobiiliversio.

Rakennusviraston asiakaspalvelusta vastaava Tarja Posti on tyytyväinen kokeiluun. Rajapinnan kautta tulleen palautteen käsittely sujuu helpommin kuin puhelimitse tai sähköpostitse.

– Esimerkiksi vikailmoitusten paikkatieto saadaan suoraan toiminnanohjausjärjestelmäämme, Posti kertoo. Hän toivoo järjestelmän karsivan päällekkäisiä vikailmoituksia tulevaisuudessa, kun rakennusviraston kaikki työn alla olevat korjaukset saadaan näkyviin kaupungin palauteportaaliin.

Helsinki edelläkävijänä hyödyntämään Open311-standardia

Helsingin kaupungin avoin palauterajapinta perustuu muun muassa Washingtonissa, San Franciscossa ja Bonnissa käytettävään Open311-standardiin. Avoin rajapintastandardi merkitsee sovelluskehittäjille uusia bisnesmahdollisuuksia, sillä sitä käyttävät palvelut voidaan helposti siirtää kaupungista toiseen.

Helsingin uuden palautejärjestelmän projektipäällikkö Heli Rantanen kertoo, että avoin rajapinta antaa ulkopuolisille sovelluskehittäjille mahdollisuuden hyödyntää kaupungin tuottamaa tietoa. – Olemme nähneet, miten innovatiivisesti esimerkiksi pääkaupunkiseudun toimipistetietoja käytetään. Ei kaupungin tarvitse rakentaa kaikkia sovelluksia itse, Rantanen toteaa. Pääkaupunkiseudun kaupungit julkaisivat palvelupisteidensä tiedot avoimena datana kaikkien käyttöön jo vuonna 2011.

Kansalaispalautteen käsittely tehostuu

Kaupungille uusi palautejärjestelmä ja sen avoin ohjelmointirajapinta merkitsevät asiakaspalvelun paranemista. Järjestelmä on jo käytössä kuudessa virastossa. Esimerkiksi rakennusvirastoon tulee lähes 120 000 kansalaisten yhteydenottoa vuodessa. Tehokkaille tavoille käsitellä kansalaispalautetta on siis tarvetta.

Uuden avoimen palautekanavan toivotaan myös tehostavan kaupungin kunnossapitoa. Kun palautteen anto on helppoa, tieto vioista kulkee nopeammin kunnossapitäjien tietoon.

– Kaupunkilaiset ovat kaupungin silmät ja korvat. Ei rakennusvirasto tiedä että liikennemerkki on kaatunut, jos kukaan ei kerro siitä, rakennustoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri toteaa. 

Lisää aiheesta:

Palauterajapinnan tekninen kuvaus on Helsingin kaupungin kehittäjäsivustolla.

Kuva: Suomen Ilmakuva / Helsingin kaupunki

Ilmansaasteiden keskipitoisuudet olivat viime vuonna yleisesti edellisvuotta matalampia. Syynä laskulle olivat muun muassa katujen tehostetut puhdistustoimenpiteet, jotka alensivat hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia.  

Pääkaupunkiseudulle kulkeutui Suomen rajojen ulkopuolelta merkittäviä määriä pienhiukkasia ja otsonia kulkeutui vain harvoin. Myös sää suosi pääkaupunkiseutua vuonna 2012. Ilmansaasteiden laimenemisen kannalta epäsuotuisia tilanteita oli melko vähän.

Typpidioksidin raja-arvo ylittyi kuitenkin yhä monissa Helsingin vilkasliikenteisissä katukuiluissa. EU:n komissio on myöntänyt raja-arvojen ylityksien sallitulle ajalle pidennystä vuoden 2015 alkuun asti. Tämän jälkeen ylityksiä ei saisi enää tulla.

– Pitkällä aikavälillä niin päästöt kuin ilmansaasteiden pitoisuudetkin ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla, ilmansuojeluasiantuntija Liisa Matilainen Helsingin seudun ympäristöpalveluista kertoo.

HSY seuraa ilmanlaatua 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Tämän hetkinen ilmanlaatutilanne selviää osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatu.

Tiedot viime vuoden ilmanlaadusta selviävät HSY:n julkaisemasta Ilmanlaadun vuosiraportista. Raportti on luettavissa alta.

Lisää aiheesta
Ilmanlaadun vuosiraportti (pdf)

Helsingin Energia laskee sähkön hintaa 1. syyskuuta alkaen. Sähkön hintaa lasketaan toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa 5–6 prosenttia. Tyypillisen kerrostalohuoneiston sähkölasku tippuu noin seitsemän euroa vuodessa eli noin 162 euroon vuodessa.

Hinnanlaskun taustalla on sähkön hankintakustannusten pieneneminen.

Tyypillisen omakotitalon (vuosikäyttö 5 000 kilowattituntia) sähkölasku pienenee noin 19 euroa vuodessa ja on hinnanmuutoksen jälkeen noin 355 euroa vuodessa. 

Sähkölämmitteisen omakotitalon (vuosikäyttö 18 000 kilowattituntia) käyttämän sähkön hinta laskee noin 67 euroa vuodessa eli noin 1 181 euroon vuodessa.

Helsingin Energia on osa Helsingin kaupungin omistamaa Helen-konsernia.

Lisää aiheesta
Helsingin Energian sivuilla

Purjehdustapahtuma The Tall Ships Races Helsinki 2013 tuo Suomeen visuaalisen värisavutulituksen, jollaista ei ole nähty Suomessa aikaisemmin. Perjantaina 19.7. kello 21 Helsingin Hietalahdessa nähdään tapahtumalle varta vasten suunniteltu värikäs ja iloinen teos Tall Ships in Colors, jonka muodostavat päivänvalossa näkyvät värisavuraketit, tavalliset ilotulitteet, tapahtumapaikan maisemalliset elementit, musiikki sekä tietenkin alueen 114 komeaa purjealusta. The Tall Ships Races Helsinki 2013 -tapahtumaan on vapaa pääsy.

Tall Ships in Colors -teoksessa käytetään värisavuraketteja, joita ei ole nähty vastaavassa suurelle yleisölle avoimessa esityksessä Suomessa koskaan aikaisemmin. Esityksen näkee parhaiten Hietalahden rannalta telakka-aluetta vastapäätä. Värisavutulitus sopii koko perheelle.

Rennon oleskelupaikan kesälomaa viettäville nuorille ja muille tapahtumavieraille tarjoaa Lighthouse Nosturi (Telakkakatu 8), jossa hengailevat myös alusten nuoret purjehtijat kaukaisimmillaan Brasiliasta, Meksikosta ja Omanista. Pelailun, työpajojen, kaupunkisuunnistuksen, esitysten tai vain auringosta nauttimisen lomassa paikka tarjoaa areenan unohtumattomien kokemusten syntyyn kansainvälisessä seurassa.

Lisää aiheesta:

The Tall Ships Races

Helsingin matkailun tiedote (pdf)
 

 Hallintokeskus
 HKL
 Helsingin Energia
 Helsingin Satama
 Helsingin Tukkutori
 Henkilöstökeskus
 Kaupunginkirjasto
 Kaupunginmuseo
 Kaupunkisuunnitteluvirasto
 Kiinteistövirasto
 Korkeasaari
 Kulttuurikeskus
 Liikuntavirasto
 Nuorisoasiainkeskus
 Oiva Akatemia
 Opetusvirasto
 Palmia
 Rakennusvalvontavirasto
 Rakennusvirasto
 Sosiaalivirasto
 Stara
 Taloushallintopalvelu
 Talous- ja suunnittelukeskus
 Terveyskeskus
 Tietokeskus
 Työväenopisto
 Ympäristökeskus

 RSS-uutiset:
 Helsinki  

Muut 
 Verkkolehti Skenet