Päänavigaatio Alanavigaatio Sisältö
Pienennä tekstiä Suurenna tekstiä  |  Mobiili  | 
|   På svenska   |   In English   |   Auf Deutsch   |   En français   |   По-русски   |   Selko   |   Viittoma   |   Muut kielet   |
 
Sofiankatu
Haku kaupungin sivuilta:
 
Sivukartta
Hae puhelinnumeroita
17.04.2014
 Sää
 Kultaiset Helsinki-mitalit
Kuuntele

KAUPUNGINJOHTAJA, YLIPORMESTARI JUSSI PAJUSEN PUHE
KULTAISEN HELSINKI-MITALIN SAANEIDEN JUHLASSA 11.6.2010

Arvoisat kultaisen Helsinki-mitalin vastaanottajat

Hyvät kutsuvieraat
Värderade mottagare av Helsingforsmedaljen i guld
Bästa inbjudna gäster

On vuoden hienoimpia hetkiä saada olla onnittelemassa 30 vuotta kaupungin palveluksessa olleita kultaisesta Helsinki-mitalista. Kaupungin juhlasalissa on jälleen koolla lähes käsittämätön määrä tietoa ja kokemusta Helsingin kaupungista ja helsinkiläisten arjesta.

Tänä vuonna 30 vuoden palvelus tulee täyteen 467 työntekijällä. Kaiken kaikkiaan mitaleja on jaettu sitten perustamisenvuoden 1956 yhteensä 13146 kappaletta. Työvuosissa mitattuna siitä kertyy lähes 400 000 vuotta. Mittavassa joukossa on joitain luottamushenkilöitä ja niin sanottuja ansioituneita kansalaisia, joille myös voidaan myöntää kultainen Helsinki-mitali, mutta ylivoimaisesti suurin osa on kaupungin palveluksessa olleita.

Jos ajatusleikkinä palaamme saman verran ajassa taaksepäin osumme suunnilleen ajankohtaan, jolloin nykyihmisen edeltäjät oppivat käyttämään terävää seivästä keihäänä.
On siis kyse melkoisesta kokemusmäärästä ja palkittujen joukosta. Eteemme piirtyvä aikajana on oivallinen osoitus siitä, miten poikkeuksellisessa roolissa suomalaiset kunnat ovat hyvinvointipalvelujen järjestäjinä ja elinympäristön rakentajina.

Helsingin kaupungin näkökulmasta kysymys on teidän kohdallanne pohjimmiltaan aivan ilmiömäisestä sitoutumisesta työhön ja kaupungin kehittämiseen.

Te olette kaupungin tärkein voimavara, jota ilman kaupunkia nykymuodossaan ei olisi. Helsingissä tuotetaan kolmasosa maan bruttokansantuotteesta. Koko maan hyvinvointi ja menestys on pitkälti kiinni siitä, että Helsingissä toimitaan vastuullisesti ja hoidetaan veturiasemaa viisaasti koko kansakunnan etua ja kehitystä silmällä pitäen.

On tärkeää, että meillä on selkeät pelisäännöt ja toimintamallit, joilla varmistetaan oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus kaikkialla kaupungin toiminnassa. Kaupunki on selkeästi sitoutunut periaatteeseen, että vakinaisen henkilöstön palvelussuhteet on turvattu. Vaikeinakin aikoina olemme kyenneet pitämään tästä kiinni. Olen ylpeänä muiden kuntajohtajien keskuudessa voinut kertoa Helsingin hengestä, jonka aidosti aistii, kun liikkuu kaupungin toimipaikoissa. Helsinki toimii kiistattomana suunnannäyttäjänä muille suomalaisille kunnille, mutta osaamme olla myös nöyriä ja tiedostamme, että meilläkin on paljon opittavaa ja parannettavaa.

Erityisesti näinä aikoina luotettavuutta ja vakautta arvostetaan. Se on erityisen tärkeää, kun kilpailu osaavasta ja motivoituneesta työvoimasta kiristyy väestön ikääntyessä. Kaupungilla ei ole vaarana, että tehtävät katoaisivat. Hyvinvointipalvelujen kysyntä on kasvamaan päin, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Jos tarkastelemme kuntien tehtäviä pidemmällä aikavälillä, on kehityssuunta ollut hyvin johdonmukaista: vastuut ovat jatkuvasti lisääntyneet.

Pohjoismainen yhteiskuntamalli on mukautunut yhteiskunnallisiin muutoksiin ja ajan henkeen, vaalien kuitenkin tiettyä vakautta, jota tarvitaan julkishallinnon toiminnassa. Vahvuutemme piilee siinä, että toimimme niin lähellä asukasrajapintaa jokapäiväisen yhteydenpidon kautta. Te tunnette asukkaiden arjen. Tämä tärkeää muistaa valmistautuessamme tulevaisuuden haasteisiin.

Arvoisat juhlavieraat

Teistä on suuri osa tullut kaupungin palvelukseen vuonna 1980. Mitä maailmassa tapahtuikaan tuolloin? Tässä seuraa muutamia poimintoja, jotka ovat löytyneet verkkohaun avulla. Lähinaapurissamme Ruotsissa muutettiin kruununperimysjärjestystä prinsessa Victorian hyväksi ja Islantiin valittiin maailman ensimmäinen naispresidentti. Rautaesiripun takana gdanskilaiset telakkatyöntekijät perustivat Solidaarisuus-ammattiliikkeen ja Moskovassa pidettiin kesäolympialaiset. Euroviisut järjestettiin Hollannissa ja voittajaksi selviytyi Irlannin edustaja Johnny Logan kappaleella What’s Another Year. Vesa-Matti Loiri edusti Suomea kappaleella Huilumies ja sai suorituksestaan kuusi pistettä. Kiinan väkiluku rikkoi miljardin ihmisen rajan, ja Pac-Man -videopeli tuli markkinoille.

Vuoden tapahtumiin sisältyi paljon dramatiikkaa: St Helens -tulivuori purkautui Yhdysvalloissa, John Lennon murhattiin New Yorkissa, Saddam Husseinista tuli Irakin presidentti ja sota Irania vastaan puhkesi.

Näistä monet tapahtumat ovat muuttaneet maailmaa pysyvästi. Useat niistä ovat ennakoineet tulevaa kehitystä, kuten Kiinan väestön nopea kasvu ja maan kehitys yhdeksi maailman johtavista talousmahdeista, Lähi-idän edelleen jatkuva konfliktitilanne, rautaesiripun romahtaminen ja tietokoneiden maailmanvalloitus.

Entä sitten koti-Suomen tapahtumat vuonna 1980? Meillä yhden pennin kolikot poistuivat käytöstä, Turun linnassa oli paha tulipalo, luonnonsuojelijat rakensivat padon Koijärvelle, Paavo Väyrynen valittiin keskustan puheenjohtajaksi, Kampinkatu nimettiin uudelleen Urho Kekkosen mukaan, lotossa lisättiin voittonumeroita kuudesta seitsemään, Iltalehti alkoi ilmestyä, J.K. Paasikiven muistomerkki paljastettiin, ja kesäaika päätettiin ottaa käyttöön.

Arvoisat kuulijat

Helsingin tilaa valottavat kaupunginvaltuuston päätösasiakirjat. Ehkäpä merkittävin tapahtuma oli kunnallisvaalien järjestäminen. Keskusvaalilautakunnan ilmoitus vaalituloksesta käsiteltiin valtuuston kokouksessa 26.11.1980. Edustettuina uudessa valtuustossa oli perustuslaillinen oikeistopuolue, kokoomus, RKP, SKDL, SMP, keskusta, SDP, kristillinen liitto, liberaalinen kansanpuolue ja yhteislista Vaihtoehtoinen Helsinki.  Valittujen joukossa oli myös isäni Aarno Pajunen.

Torikortteleiden kehittäminen etenee tällä hetkellä nopeassa tahdissa. Asia oli myös esillä valtuuston istunnossa maaliskuussa, jolloin käsittelyssä oli valtuutettu von Hertzenin aloite Kauppatorin ja lähiympäristön kehittämisestä. Hänen mukaansa ”Kauppatorilla on Helsingin vanhimpana toimivana torina erityistä kulttuurihistoriallista merkitystä ja arkkitehtonistä merkitystä. Tori on varsinkin kesäisin ydinkeskustaan liittyvä keidas, joka yhdessä Esplanadin kanssa muodostaa työssä käyvien helsinkiläisten ja muiden täällä asioivien kävelyalueen.” Suunnittelutyössä tulisi ottaa huomioon muun muassa kauppiaskortteleiden elävöittäminen ja tarkoin punnita eri toiminnalliset ja ympäristölliset ratkaisut.

Valtuutettu Grundström puolestaan ilmaisi huolensa väestö- ja työpaikkakasvun pysähtymisestä ja elinkeinotoiminnan yksipuolistumisesta. Tärkeimpänä toimenpiteenä hän ehdotti, ”että kaupunginhallitus tutkii mahdollisuudet perustaa teollisen poismuuton estämiseksi markkinointiyhtiö, jonka tehtäviin kuuluisi markkinointi- ja neuvotteluvelvollisuus tontti- ja toimitilakysymyksissä sekä informaatiovelvollisuus kaupungin ja elinkeinoelämän välillä.” Elinkeinopolitiikka on jatkuvan kehittämistyön osana. Tänä päivänä joudumme kilpailemaan paitsi muun pääkaupunkiseudun kanssa hyvistä työpaikoista, myös kasvavassa määrin Suomen ulkopuolella sijaitsevien globaalien markkinoiden kanssa.

Valtuusto käsitteli myös kahden alueellisen kulttuurikeskuksen eli Kanneltalon ja Stoan rakentamista. Taloudellisten ja poliittisten suhdanteiden aaltoillessa Kannelmäen monitoimitalo avasi ovensa lopulta kaksitoista vuotta myöhemmin. Itäkeskuksen monitoimitalosta oli tehty päätös jo aiemmin, mutta valtion rahoitusosuuden jäätyä pois päädyttiin rakentamishanketta lykkäämään. Stoa valmistui vuonna 1984.

Sivistystoimen osalta valtuusto käsitteli myös uuden pääkirjaston toteuttamisohjelmaa, jossa se päätti Pasilaan rakennettavan uudisrakennuksen kerrosaloista, ja totesi että Rikhardinkadun toimipiste säilyisi eteläisenä sivukirjastona. Lisäksi valtuutetut päättivät vuokrata tontin valtiolle uuden oopperatalon rakentamista varten ns. sokeritehtaan alueelta. Tätä paikkaa oli ehdottanut arkkitehti Alvar Aalto miljöösuunnitelmassaan vuonna 1972. Vuosivuokraksi tuli 1000 markkaa ja vuokrasopimuksen kestoksi 70 vuotta. Kohta ajasta on kulunut puolet.

Vuoden 1980 aikana valtuusto käsitteli yhteensä kymmenen päiväkodin perustamissuunnitelmat. Niiden ja muiden peruspalvelujen toiminta rahoitettaisiin veroäyrillä, jonka hinnaksi valtuusto päätti määrätä 15 penniä vuoden viimeisessä kokouksessa ennen joulutaukoa.

Näin siis tasan kolmekymmentä vuotta sitten. Nyky-Helsinkiä kehitetään valtuuston hyväksymän strategiaohjelman mukaisesti. Seuraavien vuosikymmenten aikana Helsinki muuttuu historiallisen paljon. Pääkaupungin merelliset piirteet ja vaikutteet vahvistuvat, kun uusia asuin- ja työpaikka-alueita päästään rakentamaan satamalta vapautuville rannoille. Käynnistymässä on mittava joukko liikennehankkeita, jotka sitovat seudun entistä kiinteämmin yhteen ja tekevät yhdyskuntarakenteesta kestävämmän.

Viime vuoden lopulla julkaistu kansainvälinen tutkimus nosti Suomen maailman vauraimmaksi kansakunnaksi. Selvityksessä ei huomioitu pelkästään perinteistä kansantuotetta, vaan tarkasteltiin valtioita laajemmasta näkökulmasta. Upea sijoitus on ennen kaikkea tunnustus suomalaiselle yhteiskuntamallille, jonka keskiössä on kunta hyvinvointipalvelujen järjestäjänä. Juuri teidän pitkäjänteiselle työllenne perustuu lopputulos, eli oikeudenmukainen, vauras ja hyvinvoiva kaupunki, jossa sekä aineellinen elintaso että elämisen laatu ovat korkealla.

Vaikeassa taloustilanteessa Helsingin ja sen kumppaneiden nimeäminen maailman designpääkaupungiksi vuonna 2012 on rohkaiseva ja myönteinen signaali. Se on tunnustus suomalaiselle muotoiluperinteelle, mutta myös laajemmin koko hyvinvointipalvelumallillemme, joka oli valittu Helsingin hakemuksen läpileikkaavaksi teemaksi.  Käyttäjälähtöisyys ja kestävä kehitys ovat suomalaisen muotoilun perusarvoja. Muotoilu on osa kulttuuriamme ja kansallista identiteettiämme, missä ihmisen hyvinvointi asetetaan etusijalle. Tämän eteen tehdään kunnissa työtä joka päivä.

Bästa medaljmottagare

Den nordiska samhällsmodellen har utvecklats till en internationellt erkänd framgångshistoria utan like. Under de kommande åren blir vi tvungna att dryfta över hur vi måste anpassa modellen så att den bevarar sin ställning. En av de centralaste förändringsfaktorerna är den globala uppvärmningen. Som insats i spelet är inget mindre än våra kommande generationers välfärd. I klimatfrågor är vi därmed tvungna att anta helt nya tillvägagångssätt.

Kunnat toimivat tässäkin asiassa merkittävinä suunnannäyttäjinä. Meidän toimiemme myötä onnistuvat tai kaatuvat Suomen tekemät kansainväliset ilmastopoliittiset sitoumukset. Omalta osaltani olen linjannut tavoitteeksi tehdä tulevaisuuden Helsingistä hiilidioksidipäästötön. Se tarkoittaa panostusta tuulivoimaan, biopolttoaineisiin ja rakennusten energiatehokkuuteen. Liikenteen päästöt on saatava alas ja uutta teknologiaa on hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin. Ilmastonmuutoksen torjunnassa jos missä tarvitaan koko kaupunkikonsernin laajaa osaamista.

Arvoisat juhlavieraat

Kultainen Helsinki-mitali on kaupungin korkein mahdollinen tunnustus. Tänään minulla on suuri etuoikeus olla kiittämässä Teitä työstänne helsinkiläisten ja Helsingin kaupungin hyväksi. Te olette 30 vuoden ajan toteuttaneet mitalin tunnuslausetta ”ahkeruus on ilomme”.  

Toivon, että pitkä työuranne Helsingin palveluksessa on aidosti osoitus siitä, että olette kokeneet pääkaupungin hyväksi ja henkilöstöään arvostavaksi työnantajaksi. Kunnioitan suuresti elämäntyötänne ja haluan taas kerran todeta, että koen suurena etuoikeutena sen, että saan olla yhdessä teidän kanssanne viemässä tätä mahtavaa joukkuetta yhä uusiin saavutuksiin.

Runoilija J Erkko kirjoittaa tunnetun laulun sanoissaan: ”Hetken työ tuhatvuosihin vaikuttaa, isänmaahan ja maailmaan.”

På Helsingfors stads vägnar ber jag att få tacka alla för ert uthålliga arbete under tre årtionden för Helsingfors och dess invånares bästa. Mina varmaste lyckönskningar till alla medaljmottagare!

Koko Helsingin kaupungin puolesta kiitän teitä kolmen vuosikymmenen aikana tehdystä pitkä-jänteisestä ja ansiokkaasta työstä helsinkiläisten ja kaupungin hyväksi. Esitän lämpimimmät onnentoivotukseni kaikille mitalinsaajille.


19.03.2012




 
   
| Tietoa sivustosta | | Sivun ylläpito: verkkotoimitus / hallintokeskus | Palaute sivusta | | Alkuun |
| © Helsingin kaupunki, p. (09) 310 1691, www.hel.fi | | www.helsinginseutu.fi | www.helsinki.fi |

Helsingin kaupunki