Helsingin tarkastuslautakunnan viime vuoden arviointikertomuksessa käsitellään kaupungin talouden lisäksi koulutilojen kosteusvaurioita, asuntotuotannon sujuvoittamista, vanhempien tukemista lasten ja nuorten hyvinvoinnissa sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ja kaupungin välistä hoito- ja palveluyhteistyötä. 

Tarkastuslautakunta esittää 69 suositusta toimenpiteistä, joihin kaupunginhallituksen ja kaupungin virastojen tulisi ryhtyä. Taloudelliset syyt eivät poista kaupungin velvoitetta huolehtia omistamiensa kiinteistöjen terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Sisäilmaongelmat peruskouluissa ovat yleisiä ja rakennusten korjausvelka on suuri. Kaupungin tulee laatia selvitys kaupungin palvelu- ja toimitilojen kosteus- ja homevaurioiden laajuudesta ja kustannuksista niiden korjaamiseksi.

Asuntotuotannon parantamiseksi tarkastuslautakunta suosittelee kaavaprosessin lausuntokierroksen keventämistä ja kaavamääräysten väljentämistä markkinahinnaltaan edullisemmilla alueilla.

Ongelmakohdat terveydenhuollon hoitoketjuissa tulee paikallistaa ja ratkaista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja kaupungin kesken. Lastensuojelussa perheille on tarjottava kevyempiä tukitoimia, joiden avulla ongelmaisiin tilanteisiin voidaan puuttua ajoissa ja siten välttyä kalliilta huostaanotoilta.

Kaupungin taloudesta tarkastuslautakunta toteaa, että kaupungin tulee toiminnassaan jatkaa tuottavuuden parantamista.

Tarkastuslautakunta on kuntalain mukaan välittömästi kaupunginvaltuuston alainen toimielin, jonka tehtävänä on arvioida miten valtuuston asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Tarkastuslautakunta hyväksyi vuoden 2012 arviointikertomuksen 17. huhtikuuta ja se tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn 19. kesäkuuta. 

Helsingin tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2012 on luettavissa verkossa osoitteessa: www.hel.fi/tav.

Helsingin tarkastuslautakunnan tiedote

Helsingin, Espoon ja Vantaan maahanmuuttoasioista vastaavat johtajat ovat jättäneet kuntaministeri Henna Virkkuselle torstaina kannanoton maistraattien ulkomaalaisiin soveltamien rekisteröintikäytäntöjen yhtenäistämisestä.

Kannanoton mukaan vakinaisesti maassa asuvien ja oleskeluoikeuden saaneiden henkilöiden väestörekisteriin rekisteröityminen ja kotikunnan merkitseminen ei kaikissa maistraateissa perustu yhtenäisiin väestötietolain tulkintoihin. Esimerkiksi Helsingissä laillisesti asuvalta ulkomaalaiselta saattaa puuttua rekisteristä kotikunta, josta seuraa rajoituksia henkilöiden oikeuksiin käyttää julkisia palveluita.

– Kaikilla henkilöillä, myös ulkomaan kansalaisilla, joilla on vakinainen oleskeluoikeus Suomessa, tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kotikuntaan ja asuinkuntansa palveluihin, riippumatta siitä, minkä maistraatin alueella he asuvat. On ongelmallista, että samaa lakia tulkitaan eri tavoin eri osassa maata. Kysymys on kuitenkin jokaisen perusoikeudesta, oikeudesta kotikuntaan, toteaa Helsingin sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Kaupungit tukevat kannanotollaan vähemmistövaltuutetun Valtiovarainministeriölle jättämää esitystä, että mikäli ulkomaalaisen henkilöllisyydestä ei ole saatavissa muuta selvitystä, tulisi hänet merkitä väestötietojärjestelmään ulkomaalaisrekisterissä olevin tiedoin.

Kannanotossa esitetään myös pysyvien henkilötunnusten myöntämistä välittömästi rekisteröitymisen tai oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä ulkomaalaisille.

– Henkilötunnus on välttämätön edellytys työpaikan saamiseksi ja ylipäätään asumiselle Suomessa, toteavat maahanmuutosta vastaavat pääkaupunkiseudun johtajat. On tärkeää, että henkilöllä ei ole monia tunnuksia ja hänelle vahvistetaan vain yksi identiteetti Suomessa.

Lisäksi Helsinki, Espoo ja Vantaa toivovat Valtiovarainministeriöltä toimia maasta muuttaneiden poistamiseen väestötietojärjestelmästä.

– Nykylainsäädäntö ei mahdollista henkilön kotikunnan muuttamista sillä perusteella, että hänestä ei ole saatu tietoa tai häneen ei ole saatu yhteyttä, huomauttaa Viljanen.

– Tällaiset henkilöt merkitään väestötietojärjestelmään ns. tietymättömissä oleviksi tai vailla vakinaista asuntoa oleviksi – käytännöt vaihtelevat maistraateittain. Esimerkiksi Helsingissä 5,3 % väestötietojärjestelmään merkityistä ulkomaalaisista on tietymättömissä olevia vaikka tosiasiallisesti osa heistä on muuttanut kokonaan pois Suomesta.

Maahanmuuttojohtajat kiirehtivät valtiovarainministeriön lainsäädäntömuutoksia, sillä pääkaupunkiseutu kansainvälistyy nopeasti ja epäyhtenäisistä tulkinnoista ja käytännöistä aiheutuu huomattavaa haittaa paitsi maahanmuuttajille, myös merkittäviä ongelmia ja ylimääräistä työtä kaupungeissa työskenteleville viranomaisille.

Nuorten oikeudet kaupunkitilaan on otettava huomioon, sanoi apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen vastatessaan valtuuston kyselytunnilla valtuutettu Sami Muttilaisen kysymykseen. Kaupungin nuorisoasiainkeskus kuitenkin katsoo, ettei sillä ole resursseja avata uusia nuorisotiloja Kamppiin, mitä kysymyksessä esitettiin.

Viljanen totesi, että pääsiäisen tapahtumien jälkeen Kampin ostoskeskus ja nuoret sopivat tekevänsä yhteiset säännöt, joita noudattamalla voidaan vähentää häiriöitä nuorten ja muiden ostoskeskuksessa vierailevien välillä. Nyt säännöt ovat valmistuneet.

Viljanen viittasi tutkimukseen, jonka mukaan merkittävä osa nuorista haluaa olla vapaa-aikanaan juuri kauppakeskuksissa. Nuorten mielestä kauppakeskus on turvallista tilaa, jossa näkee ihmisiä ja jossa tapahtuu.

Valtuuston kyselytunnilla kysyttiin myös kotihoidon hoivapalveluiden maksuista, terveyskeskuspäivystyksen jonotusajoista, yrittäjätalosta, pysäköinninvalvonnan tehostamisesta ja metroliikenteen automatisoinnista.

Lisää aiheesta:

Kyselytunnille jätetyt kysymykset ja vastaukset

Kyselytuntia voi seurata tallenteena Helsinki-kanavalta, jossa kyselytunti on asia 3.

Helsingin kaupungin hallintokeskus, henkilöstökeskus ja talous- ja suunnittelukeskus yhdistetään ensi vuoden alussa kaupunginkansliaksi. Kaupunginvaltuusto päätti asiasta yksimielisesti kokouksessaan 24. huhtikuuta.

Kaupunginkanslia on kaupunginhallituksen alainen virasto, joka toimii valtuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajiston suunnittelu-, valmistelu ja toimeenpanoelimenä. Kaupunginkansliassa on kuusi osastoa, jotka ovat elinkeino-osasto, hallinto-osasto, henkilöstöosasto, oikeuspalvelut, talous- ja suunnitteluosasto sekä tietotekniikka- ja viestintäosasto.

Kaupunginhallituksen tarkoituksena on siirtää kaupunginkanslian kansliapäälliköksi suostumuksensa mukaisesti rahoitusjohtaja Tapio Korhonen sekä suorasiirtoina kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä nimettävät henkilöt seuraaviin osastopäälliköiden virkoihin:
Elinkeinojohtaja
Hallintojohtaja
Henkilöstöjohtaja
Kaupunginlakimies
Rahoitusjohtaja

Kolmessa yhdistettävässä virastossa on yhteensä noin 550 työntekijää. Kaupunginkanslian organisaation ja toiminnan valmistelu aloitetaan tulevan virastopäällikön johdolla mahdollisimman pian.

Lisää aiheesta:

Hallintokeskuksen tiedote

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja Pietarin kuvernööri  Georgi S. Poltavtshenko  allekirjoittavat kaupunkien välisen yhteistyösopimuksen vuosille 2013─15. Sopimus on järjestyksessä kahdeksas.

Helsingin ja Pietarin kaupungit haluavat jatkaa yhteistyötä muun muassa kirjastojen ja teattereiden kesken. Suunnitelmiin sisältyy myös muita ajankohtaisia teemoja, kuten energiatehokkaan rakentamisen edistäminen yhteisvoimin sekä koulutus, nuorisopolitiikka, sosiaalityö ja terveydenhuolto. Itämeren tilaa parantavat toimet ja yhteistyön jatkaminen Pietarin vesilaitoksen Vodokanalin kanssa sisältyvät niin ikään sopimuksen toimintasuunnitelmaan. Helsingin ja Pietarin yhteistyösopimus ja toimintasuunnitelma julkaistaan hel.fi-sivuilla sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen torstaina 25.4. myöhään iltapäivällä.

Muistokivi omenapuutarhaan

Yhteistyösopimuksessa on kuluvan vuoden tapahtumiin kaavailtu muistokiven luovuttaminen omenapuutarhaan, jonne Helsinki lahjoitti 300 koristeomenapuuta Pietarin juhlavuonna 2003. 300-vuotisjuhlapuutarha sijaitsee Primorskin kaupunginosassa ( Primorski prospekt 74). Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri luovuttaa siirtolohkareesta valmistetun muistokiven Pietarin syntymäpäivänä 27.5.

Pietarin päivillä Andrey Usovin valokuvia

Pietarin kaupunki järjestää Helsingissä 25.─26.4. Pietarin päivät, joiden ohjelmaan sisältyy asiantuntijaseminaareja ja -tapaamisia, kaupunkien yhteistyön 20-vuotisjuhlaseminaari sekä valokuva- ja maalaustaiteen näyttelyt.

Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa avataan torstaina 25.4. kansainvälisestikin tunnetun pietarilaisen valokuvaajan Andrey Usovin valokuvanäyttely Kaupungin valot sekä venäläisten kuvataiteilijoiden Valeri Mishinin, Viktor Vasiljevin ja Jyri Sverlivin maalaustaidenäyttely Suomalaiset ─ slaavit. Yhteinen maa.

Helsingin demokratiapilottien verkkosivut ovat avautuneet osoitteessa demokratia.hel.fi. Sivuilla esitellään kokeiluun valittuja 10 demokratiapilottia, kerrotaan pilottivuoden etenemisestä ja jaetaan ajankohtaista tietoa osallistumisesta ja vaikuttamisesta.

Helsingin demokratiapiloteissa kokeillaan uudenlaista alueellista osallistumista. Kaupunginhallitus valitsi vuodelle 2013 seitsemän alueellista ja kolme teemallista hanketta, joiden avulla etsitään uusia osallistumisen ja vuorovaikutuksen keinoja.

Demokratiapilotit löytyvät myös sosiaalisesta mediasta: Facebookista ja Twitteristä.

facebook.com/Demokratiapilotit

twitter.com/demokratiaa

Lisää aiheesta:

Helsingin demokratiapilotit

Helsingin kaupungin keskushallinto ehdotetaan koottavaksi yhteen virastoon. Uuden kaupunginkanslian toiminnassa korostuu elinkeinopolitiikan vahvistaminen ja kaupunkikonsernin johtaminen kokonaisuutena sekä kansalaisvaikuttamisen kehittäminen. Johtajistossa kaupunginjohtajalle siirtyisi vastuu henkilöstöasioista ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille osa kansainvälisestä toiminnasta. Työllistymisen ja maahanmuuton kokonaisuus kuuluisi sivistystoimesta vastaavalle apulaiskaupunginjohtajalle Ritva Viljaselle. Kaikki muutokset astuisivat voimaan 1.1.2014.

Kaupungin keskushallinto kootaan kaupunginkansliaksi

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esittää kaupunginhallitukselle, että hallintokeskus, henkilöstökeskus ja talous- ja suunnittelukeskus yhdistetään uudeksi kaupunginkansliaksi. Uuden viraston on määrä aloittaa toimintansa 1.1.2014.

Muutos koskee noin 560 työntekijää. Muutosta on valmisteltu yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa yhteistoimintamenettelyä noudattaen. Kaupungin henkilöstöperiaatteiden mukaisesti uudistus ei vaikuta vakituisen henkilöstön palvelussuhteisiin.

Keskushallinnon toiminnan kokoaminen yhteen virastoon auttaa palvelemaan paremmin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätöksentekoa. Uusi organisaatio tuo myös lisää vaikuttavuutta kaupunkikonsernin ohjaamiseen ja korostaa kaupungin kokonaisetua.

Uuteen virastoon tulisi kuusi osastoa. Viraston päällikkönä olisi kansliapäällikkö. Kaupunginjohtaja esittää virkaan nykyistä talous- ja suunnittelukeskuksen päällikköä, rahoitusjohtaja Tapio Korhosta.

Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on elinkeinopolitiikan vaikuttavuuden parantaminen ja siihen liittyvän keinovalikoiman kokoaminen saman osaston alaisuuteen. Kaupunginkansliaan luodaan elinkeino-osasto vastaamaan kilpailukyvyn kehittämisestä. Sen tehtäviksi tulevat elinkeinopolitiikan lisäksi työllisyyden hoito, työperusteisen maahanmuuton hallinta ja kansainvälisen toiminnan koordinaatio.

Viestintä ja tietotekniikka yhdistetään uudessa organisaatiossa yhdeksi osastoksi hyödyntämään nykyteknologian tuomia mahdollisuuksia. Muun yhteiskunnan tavoin kaupungin palvelujen odotetaan olevan enenevässä määrin saavutettavissa paikkaan ja aikaan katsomatta. Sähköisten palvelujen avulla on myös mahdollista tehostaa toimintaa. Kaupungilta edellytetään tiiviimpää läsnäoloa kaupunkilaisten arjessa ja asukaslähtöisyyttä toiminnan kehittämisessä. Tätä varten tarvitaan sekä viestinnän osaamista että tietotekniikan tehokasta hyödyntämistä. Osaston tehtäväkenttään kuuluu siksi osallisuus ja demokratia -kokonaisuus.

Kaupunginkansliaan tulee lisäksi hallinto-osasto, henkilöstöosasto, oikeuspalvelut ja talous- ja suunnitteluosasto.

Tarkennukset kaupungin johtajiston työnjaossa

Keskushallinnon uudistamisen yhteydessä esitetään myös joitakin johtajiston työnjakoa koskevia muutoksia, jotka liittyvät keskushallinnon toimintaan. Muilta osin vastuualueet säilyvät ennallaan.

Henkilöstöasiat siirtyisivät kaupunginjohtaja Jussi Pajusen toimialalle. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille siirtyisivät kaupungin ulkomailla sijaitsevien toimipisteiden hoitaminen (Helsinki EU-toimisto Brysselissä, Helsinki-keskus Pietarissa ja Helsinki-talo Moskovassa) sekä kaupungin EU-hankkeiden hyväksyminen. Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen vastuualueeseen tulisi työllistymisen ja maahanmuuton kokonaisuus.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen keskustelee uudistuksesta tänään klo 13-14 Facebook-sivullaan osoitteessa www.facebook.com/KjJussi.
 

Lisää aiheesta:
Keskushallinnon organisaatiomuutoksen aiheuttamat muutokset kaupunginvaltuuston työjärjestykseen sekä eräisiin johtosääntöihin

Keskushallinnon organisaation uudistaminen

”Keski-Uusimaan kaupunki ja Suur-Espoo” – se on aiheena keskiviikkona Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen Facebook-sivulla käytävällä keskustelulla. Pajunen on mukana keskustelussa ja toivoo runsaasti mielipiteitä ja kommentteja.

Facebook-keskustelu kuntauudistuksesta ja Helsingin seudun tulevaisuudesta keskiviikkona 3.4. klo 15 – 16.

Lisää aiheesta:

Jussi Pajusen Facebook -sivu

Pidemmät työurat ja sairauspoissaolojen väheneminen on saatu aikaan joustavalla henkilöstöpolitiikalla ja kehittämällä johtamista. 

Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja, jonka palveluksessa on yli 40 000 työntekijää. Nyt aikaansaadut tulokset merkitsevät huomattavia säästöjä yhteiskunnalle. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupungin henkilöstöraportista, jonka kaupunginhallitus käsittelee kokouksessaan 2.4.2013.

Pidemmät työurat

”Olemme onnistuneet asioissa, jotka ovat hyvinvointiyhteiskunnalle keskeisiä. Työurat ovat pidentyneet ja parantuneet. Töissä jatketaan yli eläkeiän ja terveitä työpäiviä on yhä enemmän”, kertoo Helsingin kaupungin sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Neljän vuoden aikana kaupungilta eläkkeelle jääneiden keski-ikä nousi kahdella vuodella. Viime vuonna kaupungin palveluksesta jäätiin vanhuuseläkkeelle keskimäärin 64,4 vuotiaana. Lähes 800 työntekijää jatkoi työntekoa yli henkilökohtaisen eläkeikänsä saavuttamisen. Myös työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on edelleen laskusuunnassa.

Sairauspoissaolot vähenivät

Viime vuonna kaupungin henkilöstö oli vähemmän sairauslomalla kuin edellisen kymmenen vuoden aikana. Sairauspoissaolot laskivat edelleen, ja olivat vuonna 2012 lopussa 4,7 prosenttia. Tämä tarkoittaa yli 30 000 työpäivän lisäystä ja siten yli 4 miljoonan euron kustannussäästöjä.

Sairauspoissaolojen vähenemisen taustalla on useita syitä. Työkykyä on opittu johtamaan ja työkykyriskit tunnistetaan entistä paremmin. Työterveyspalveluita on uudistettu. Muun muassa terveys- ja työkykyriskit seulotaan koko henkilöstöstä joka toinen vuosi. Kaupunki noudattaa työnantajana välittämisen ja vastuun kulttuuria. Jos tilanne vaatii, räätälöidään esimerkiksi työkuva uudelleen.

”Kaupungin työpaikoilla vallitsee luottamuksen ilmapiiri. Tällä on erittäin merkittävä hyvinvointia vahvistava ja sairauspoissaoloilta suojaava vaikutus”, toteaa työterveysjohtaja Tiina Pohjonen.

Henkilöstöpolitiikka huomioi yksilölliset tarpeet

Merkittävä tekijä työurien pidentymisen taustalla on kaupungin joustava henkilöstöpolitiikka, joka ottaa huomioon yksilölliset tarpeet. Käytössä on useita toimintamalleja, joilla tuetaan henkilökunnan työkykyä ja terveyttä. Eri-ikäisten johtamisella pyritään siihen, että erilaisissa elämäntilanteissakin työ- ja yksityiselämä voivat olla tasapainossa. Kaupunki voittikin viime vuonna Euroopan komission palkinnon Työhyvinvointia kaiken ikäisille -kilpailussa.

Yhä kansainvälisempi työnantaja

Helsinki on tietoisesti pyrkinyt lisäämään muun kuin suomen- tai ruotsinkielisen henkilöstön määrää. Muunkielisen henkilökunnan osuus kaupungin henkilöstömäärästä on kasvanut tasaisesti ollen nyt 5,4 prosenttia. Muunkielisen henkilökunnan rekrytointiin ja monikulttuuristen työyhteisöjen johtamiseen on panostettu. Kaupunki tarjoaa muunkieliselle henkilökunnalleen mahdollisuuksia kielitaidon parantamiseen. Tänä vuonna kaupunki kokeilee ensimmäisen kerran myös nimetöntä rekrytointia.

”Merkityksellistä on se, että esimiehet ovat entistä kyvykkäämpiä johtamaan myös monimuotoisia työyhteisöjä. Haluan siksi edelleen korostaa hyvän johtamisen merkitystä. Saavuttamamme myönteiset tulokset muodostavat pitävän pohjan, jolta voimme luottavaisina jatkaa. Helsingin kaupunki voi Suomen suurimpana työnantajana olla edelläkävijänä työurakeskustelulle”, sanoo Viljanen.

Lisää aiheesta: 
Hallintokeskuksen tiedote
Helsingin kaupungin henkilöstöraportti

Kuusi Metropolin sykkivä sydän -arkkitehtuurikilpailussa jatkoon päässyttä ja jatkokehitettyä työtä uusine kuvineen ja pienoismalleineen ovat esillä Meilahden taidemuseossa 23.3. – 5.4. Kilpailun voittaja julkistetaan kesäkuussa.

Loppukilpailuun päässeet kuusi ehdotusta valittiin yli 540 työn joukosta marraskuussa 2012. Kilpailijoilla on ollut kolme kuukautta aikaa työstää ehdotuksiaan tuomariston antamien suuntaviivojen mukaisesti. Työt ovat edelleen esillä nimimerkillä.

Tuomariston puheenjohtaja, sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, pitää Keskustakirjasto-hanketta tärkeänä sekä helsinkiläisille että koko Suomelle.

– Suomalainen kirjastolaitos on poikkeuksellinen. Tällaisia kävijämääriä ja kirjastojen näin vahvaa merkitystä ei ole muualla. Sitä tulee arvostaa ja edelleen kehittää, korostaa näyttelyn avaava Viljanen.
 
Keskustakirjasto toisi Viljasen mukaan Helsingin keskustaan kaupunkilaisten kaipaamia maksuttomia julkisia tiloja.

– Keskustakirjastosta suunnitellaan kaikille avointa rakennusta ja sivistyksen kehtoa, eräänlaista uudenajan ”sampoa”, joka tuo hyvinvointia ja osaamista sekä parantaa kaupunkilaisten osallistumisen mahdollisuuksia, Viljanen visioi.

Tuomaristo valitsee arkkitehtuurikilpailun voittajan näyttelyssä esiteltävien ehdotusten joukosta. Voittaja julkistetaan kesäkuussa.
 
Ehdotuksia voi kommentoida ja äänestää

Kilpailuehdotuksia voi kommentoida paikan päällä ja verkossa. Myös eri puolilla Helsingin keskustaa sijaitsevilla kaupunkinäytöillä voi äänestää omaa suosikkityötään. Yleisön mielipide esitellään tuomaristolle ja julkaistaan verkossa.

Näyttelytilaan on koottu myös erilaisista lukutuoleista koottu pop-up -kirjasto, joka esittelee tulevaisuuden kirjastojen palveluita.

- Pop-up -kirjastossa jokainen voi valita itselleen sopivan laiskanlinnan. Tuoleissa on tarjolla luovaa, älyllistä ja hauskaa välipalaa: tekemistä, tietoa ja tarinoita, kuvailee Viljanen.

Keskustakirjastonäyttely on avoinna Meilahden taidemuseossa (Tamminiementie 6) 23.3. – 5.4. klo 12 – 19. Pääsiäisviikonloppuna (29.3. – 1.4.) näyttely on suljettu. Vapaa pääsy.

Kuvia jatkotyöstetyistä ehdotuksista löytyy osoitteesta www.keskustakirjasto.fi.

Helsingin designpääkaupunkivuosi toteutui laajempana kuin aluksi ennakoitiin, todetaan tänään julkaistussa World Design Capital Helsinki 2012 -loppuraportissa. Vuoden ohjelma kasvoi tavoiteltua suuremmaksi ja mediahuomio sekä kotimaassa että kansainvälisesti ylitti odotukset. Kansainvälisen designsäätiön hallinnoima vuoden kokonaisbudjetti kasvoi hankkeen kuluessa 15 miljoonasta eurosta lähes 18 miljoonaan.

Helsinki oli vuonna 2012 yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa teollisen muotoilun maailmanjärjestön Icsidin nimeämä maailman designpääkaupunki. Designpääkaupungin tehtävä on edistää muotoilun käyttöä kaupunkien sosiaalisessa, kulttuurisessa ja taloudellisessa kehittämisessä. Yksittäisten hankkeiden ohella Helsingin designvuodessa haluttiin korostaa jatkuvaa toimintaa ja pysyviä vaikutuksia.

Johtopäätöksenä loppuraportissa todetaan, että muotoilusta tuli yhteiskunnallinen puheenaihe ja Helsinki nousi entistä kiinnostavammaksi designkaupungiksi. Kaupunkilaiset näkivät muotoilun yhteyden omaan arkeensa ja elinkeinoelämä ymmärsi paremmin muotoilun merkityksen kilpailuetuna.

Hallintokeskuksen tiedote

Infopankki-verkkopalvelu on julkaissut uudistuvan sivustonsa beta-versiona osoitteessa beta.infopankki.fi. Infopankin toimitus kerää palautetta uusista sivuista beta-version etusivulla olevan bannerin kautta.

Tällä hetkellä palveluun on viety suomenkieliset tiedot mukana olevien kuntien tietoja lukuun ottamatta. Kieliversioita päivitetään sivustolle parhaillaan.

Beta-versio toimii nykyisen Infopankin rinnalla. Kun uusi sivusto on valmis, nykyinen Infopankki-sivusto suljetaan.

Infopankki.fi -verkkopalvelu tukee maahanmuuttajien kotoutumista tarjoamalla tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen palveluista 15 kielellä maahanmuuttajakävijän näkökulmasta.

Lisätietoja: 
- beta.infopankki.fi, 
- tiedote uudistuksesta,
- palautetta sivustosta,
- nykyinen Infopankki
- Infopankin uutiskirje

Juuri ilmestynyt asukaslehti Helsinki-info-lehti kertoo, että inventoidessaan kantakaupungin vanhoja rappukäytäviä kaupunginmuseon tutkijat huomasivat miten rikas kulttuuriperintö niissä on vaalittavana. Vanhojen talojen korjausten suunnitteluun kannattaa kysyä neuvoja kaupunginmuseon kulttuuriympäristöyksiköstä, jottei hienoja miljöitä tärveltäisi vääränlaisella rakentamisella.

Lehti kertoo palveluvinkkejä muistisairautta epäileville. Helsinki-info myös esittelee lasten palveluista kertovat neuvojat ja kaupungin jännittävimmän elokuvafestivaalin nokkamiehen. Yrittäjyys- ja talouskasvatusta nuorille puolestaan tarjoaa Yrityskylä, jossa peruskoulun kuudesluokkalaiset viettävät yhden päivän yhteiskuntaa simuloivan oppimisympäristön työpaikoissa.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on koonnut lehteen neljän sivun verran vinkkejä vesi- ja jätehuollosta. Esimerkiksi romua keräävien autojen pysähtymisajat ja -paikat on listattu alueittain.

Helsinki-info jaetaan helsinkiläiskoteihin tällä viikolla. Nettisivuilta www.hel.fi/helsinki-info löytyvät lehden suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset versiot.

Maahanmuuttajataustaisille nuorille on ensi sijaisen tärkeää turvata peruskoulun päättötodistus. Erittäin tärkeää on myös huolehtia toisen asteen koulutuksesta ja joustavasta siirtymisestä työelämään.

”Kaupungin toiminnassa nuorten koulutukseen, työllistymiseen ja maahanmuuttoon liittyvät kysymykset kytkeytyvät monien hallintokuntien tehtäviin. Koulutuspolun turvaaminen vaatii uudenlaista hallintokuntien välistä yhteistyötä”, toteaa Helsingin sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, jonka esityksestä Helsinkiin perustettiin työryhmä miettimään maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolun turvaamista. ”Helsinki on sitoutunut nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ja työryhmän tavoitteena on parantaa maahanmuuttajataustaisten nuorten pääsyä erityisesti toiselle asteelle, mikä on tällä hetkellä heille varsin haasteellista”, kertoo Ritva Viljanen.

Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on valtaväestöä suurempi riski jäädä ilman toisen asteen koulutuspaikkaa, varsinkin mikäli he ovat tulleet maahan vasta peruskoulun päättövaiheessa. Lasten ja nuorten koulutuksellinen yhdenvertaisuus ei aina automaattisesti toteudu heidän kohdallaan. Koska koulutustaso heijastuu suoraan mahdollisuuksiin työmarkkinoilla, on maahanmuuttajanuorten koulutukseen kiinnitettävä erityistä huomiota.
Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolut Helsingissä -nimisen uuden työryhmän tehtävänä on koulutustarpeiden arvioiminen perus- ja toisella asteella sekä perus- ja toisen asteen nivelvaiheessa. Työryhmä arvioi tukitoimien tarpeen ja kartoittaa olemassa olevat palvelut. Lisäksi sen tehtävänä on tutkia nykyisen ja valmisteilla olevan lainsäädännön ja rahoitusmallien vaikutuksia Helsingin kannalta sekä arvioida tarvittavien palveluiden kustannusvaikutuksia.

Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin opetusviraston linjanjohtaja Liisa Pohjolainen ja siinä on edustajat henkilöstökeskuksesta, sosiaali- ja terveysvirastosta ja nuorisoasiainkeskuksesta sekä Suomen Ammattiin opiskelevien liitosta (SAKKI ry) ja Suomen Somaliliitto ry:stä. Työryhmän määräaika päättyy 31.12.2013.

Kansainvälistä naistenpäivää vietetään perjantaina. Kulttuurikeskus Caisan naistenpäivän tapahtumassa puhuva apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen iloitsee naisten aktiivisuudesta kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttäjinä.

– Kulttuurikeskuksen vuonna 2011 tekemän mielikuvakyselyn mukaan naiset käyttävät kulttuuripalveluja enemmän kuin miehet. Naiset käyvät erityisesti kuvataide- ja muissa näyttelyissä, lastentapahtumissa sekä elokuva-, teatteri- ja tanssiesityksissä. Naiset ovat monipuolisesti kiinnostuneita kulttuurin eri osa-alueista, Viljanen sanoo.

– Lisäksi on hyvä muistaa, että naiset eivät ole vain kulttuurin käyttäjiä vaan aktiivisia kulttuurin välittäjiä, tuottajia ja mesenaatteja.

Helsinkiläisnaiset hyödyntävät myös kaupungin tarjoamia liikuntamahdollisuuksia. Naiset liikkuvat miehiä aktiivisemmin, kun taas miehet harrastavat rasittavampaa liikuntaa.  Liikuntapaikoista naisten suosiossa ovat kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit. Myös uimahallien asiakkaista yli puolet on naisia. 

– Naiset ovat ennen kaikkea kunto- ja terveysliikkujia, jotka haluavat pitää itsestään huolta. Kaupungin kannalta se on hyvä, onhan kaupungin työntekijöistä lähes 75 prosenttia naisia, Viljanen sanoo.

Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen mukaan naisten sairauspoissaolot ovat vähentyneet kaikissa ikäryhmissä viime vuosina.

Naistenpäivää juhlitaan Kaisaniemen kulttuurikeskus Caisassa tanssin merkeissä perjantaina 8. maaliskuuta kello 12 alkaen. Ohjelmassa on tanssityöpajoja, ruokabasaari sekä musiikki- ja tanssiesityksiä eri maista. Apulaiskaupunginjohtaja Viljanen avaa iltaohjelman kello 18.30 jälkeen.

Lisää aiheesta
Caisan naistenpäivän ohjelma

Pääkaupunkiseudun korkeakoulut kouluttavat lahjakkaita kansainvälisiä opiskelijoita, joita tarvitaan uudistuvilla työmarkkinoilla. Suuri osa  valmistuneista haluaisi jäädä Suomeen, mutta sopiva työpaikka on vaikea löytää. Moni työttömäksi jäänyt korkeakoulutettu joutuu lähtemään maasta, jolloin kansainvälinen osaaja menetetään.

Helsingin yliopiston koordinoima VALOA-hanke teetti tutkimuksen, jossa todettiin puutteellisen kielitaidon selvästi vaikeuttavan kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen. Helsingin yliopistossa koordinoidaan nyt projektia, jonka tavoitteena on muodostaa pääkaupunkiseudulla
yhtenäinen näkemys siitä, miten kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen taito saadaan riittävälle tasolle.

Kysymystä pohtii ryhmä keskeisiä asiantuntijoita korkeakouluista, julkishallinnosta ja yritysmaailmasta. Kevään 2013 aikana toteutetaan asiantuntijaryhmän ideoima neljän työpajan sarja, jossa aihetta lähestytään eri näkökulmista. Käsiteltäviä teemoja ovat esimerkiksi kielitaidon merkitys lokaaleilla ja globaaleilla työmarkkinoilla, eri ammateissa edellytettävät suomen kielen taitotasot, parhaat opetusmenetelmät
ammattisuomen opetuksessa sekä resurssit ja kannustimet suomen kielen opetuksen kehittämiseen.

Työpajakeskustelujen perusteella laaditaan suositukset suomen kielen opetuksen järjestämisestä kansainvälisille opiskelijoille pääkaupunkiseudulla.

Projekti on osa Helsingin kaupungin koordinoimaa ONE Baltic Sea Region -hanketta, jonka tarkoituksena on lisätä Itämeren alueen vetovoimaa.

Lisää aiheesta:

VALOA-hanke (2009–2012) pyrki edistämään kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä suomalaisille työmarkkinoille.
VALOA-hankkeen teettämä tutkimus: www.studentintegration.fi/summary/#/1/

ONE BSR

Pääkaupunkiseudun sivistystoimen johtajat ovat huolissaan hallituksen esityksestä, jonka mukaan ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille myönnettävän perusrahoituksen määräytymisperusteet ehdotetaan uudistettaviksi siten, että pääkaupunkiseudulla toimivien ammattikorkeakoulujen toiminta vaarantuu.

Myös opiskelijamäärät tulisi huomioida

Apulaiskaupunginjohtajat toteavat, että lähtökohtaisesti tuloksiin perustuvat rahoituselementit ovat kannatettavia. Kuitenkin ajankohta uuteen rahoitusmalliin siirtymiselle ammattikorkeakoulusektorilla on erityisen haastava tilanteessa, jossa samanaikaisesti järjestelmästä leikataan 126 miljoonaa euroa.

Uusi rahoitusmalli perustuisi pelkästään tuloksiin, siinä ei olisi mitään muita indikaattoreita, esim. opiskelijamääriin perustuvia. 

Pääkaupunkiseudun elinkustannukset edellyttävät opiskelijoilta työntekoa opiskelun lomassa

Erityisen haastavaksi uusi rahoitusmalli on osoittautumassa pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluille. Rahoitusmallin yksi indikaattori olisi 55 opintopistettä lukuvuodessa opiskelevien lukumäärä. Pääkaupunkiseudulla opiskelijat joutuvat käymään kalliiden elinkustannusten takia työssä opiskeluaikana ja tämä hidastaa opintojen etenemistä. Lisäksi kriteeri on erityisen haasteellinen tekniikan ja liiketalouden koulutusaloille, jossa opiskelijat myös työllistyvät alan tehtäviin jo ennen kuin saavat tutkintonsa valmiiksi. Samanlaisesta ilmiöstä on viitteitä myös sosiaali- ja terveysalalla, jossa alan sijaisuuksia on tarjottu opiskelijoille (esim. lähihoitajan sijaisuuksia sairaanhoitaja-opiskelijoille).

Opintotuen saamisen raja on, että opiskelija suorittaa 45 opintopistettä. Apulasikaupunginjohtajat esittävät rahoitusindikaattoriksi 45 opintopistettä vuodessa opiskelevien määrää, jotta se olisi sama KELA:n vaatimusten kanssa. 

Työllistymistä ei huomioida riittävästi

Työllistymistä kuvaavan indikaattorin tulisi olla painoarvoltaan esitettyä (3 %) suurempi (esim. 5 %), sillä ammattikorkeakoulujen päätehtävänä on järjestää sellaista koulutusta, josta valmistuneet työllistyvät alansa työtehtäviin ja joiden osaaminen vastaa työelämän tarpeita.

Rahoitusmallissa pitäisi ottaa huomioon strateginen kehittäminen ja profiloituminen. Strateginen rahoitus pitäisi ottaa rahoitusmallin pysyväksi osaksi vähintään 10 %:n osuudella. Tähän tulisi sisältyä ammattikorkeakoulujen profiilin mukainen rahoitus. Tällaisia ovat esimerkiksi valtakunnalliset koulutusvastuut esim. osteopatia, apuvälinetekniikka, konservointi, musiikki, turvallisuus- ja rikosseuraamusala.

Apulaiskaupunginjohtajat lähettivät asiasta kirjelmän opetusministeri Jukka Gustafssonille 26.2.2013.
Uusien lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Kyseessä on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 ja 48 §:n sekä yliopistolain 76 §:n muuttamisesta.

Uuden sosiaali- ja terveysviraston toiminnan täytyy kaupunkilaisten näkökulmasta olla yksi kokonaisuus, toteaa apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty blogissaan: ”Näyttäydymmekö tuhansina ovina ja satoina luukkuina ja puhelinnumeroina, vai esimerkiksi yhtenä puhelinnumerona, nettiosoitteena ja selkeinä palvelupisteinä?" 

Asiakastilanteissa ja kohtaamisissa helsinkiläisten kanssa tärkeä viesti on: "Tulit juuri oikeaan paikkaan. Miten voin auttaa?", Räty jatkaa.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen uudistuksesta Räty toteaa lisäksi, että nyt odotetaan ”sellaisia muutoksia, jotka näkyvät helsinkiläisten ihmisten arjessa. Muutokset, jotka jäävät vain hallintokerroksen pörinäksi voivat olla arvokkaita sinänsä, mutta pöytä on katettu paljon syvemmälle muutokselle.” 

Apulaiskaupunginjohtaja onnittelee lisäksi uuden viraston henkilökuntaa toiminnan hyvästä alusta ja kertoo, että organisaatiouudistusta valmistellessa saatiin tutustumiskäynneiltä muihin kaupunkeihin se oppi, että ” uudistus voi onnistua vain, jos sosiaali- ja terveystoimi yhdistyvät työpaikka- ja asiakastasolla.”

Helsingin uusi sosiaali- ja terveysvirasto aloitti toimintansa vuoden alussa. Aiemmin sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä hoidettiin sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa. Uudessa virastossa toiminta on järjestetty kolmeen osastoon, joista jokaisessa on sekä entisen sosiaaliviraston että terveyskeskuksen toimintoja. Virastossa työskentelee noin 15 000 työntekijää.

Koko teksti Laura Rädyn blogissa »

Helsingin asuntotuotantotoimisto (ATT) on jäänyt jälkeen tuotantotavoitteestaan, joka on vuodesta 2008 alkaen ollut 1500 asuntoa vuodessa. Keskeinen syy liian vähäiseen rakentamiseen on tonttipula, sanoo ATT:n toimitusjohtaja Sisko Marjamaa.

Viiden viime vuoden aikana tontteja on varattu keskimäärin vain 900 asunnon rakentamiseen vuodessa, mikä vastaa noin 60 prosenttia tavoitteesta. Varatuista tonteistakin vain osa on rakentamiskelpoisia. Osasta puuttuu asemakaava ja kunnallistekniikka.

– Olemme valmiita nostamaan rakentamisen 1500 asuntoon vuodessa, kunhan rakentamiskelpoisia tontteja varataan riittävästi, Marjamaa sanoo.

Pulaa on erityisesti ARA-vuokratuotannon tonteista. Juuri kohtuuhintaisista asunnoista on suurin kysyntä. Marjamaa korostaa myös asumisoikeusasuntojen tuotantoa ja pitää tärkeänä, että valtio turvaa niiden rahoituksen.

Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto käynnisti viime vuonna 779 asunnon rakentamisen. Vuokra-asuntoja näistä oli 162, asumisoikeusasuntoja 252 ja hitas-omistusasuntoja 326 sekä sääntelemättömiä omistusasuntoja 39. Rakenteilla olevasta vuokratuotannosta suuri osa sijoittuu Jätkäsaareen ja Myllypuroon.

Viime vuonna valmistui ATT:n rakennuttamana 787 asuntoa, joista 345 oli vuokra-asuntoja, 298 asumisoikeusasuntoja ja 144 hitas-omistusasuntoja. Asuntojen keskimääräinen rakennusaika on puolitoista vuotta.

Kiinnostavia kohteita rakenteilla

Asuntotuotantotoimiston Kalasatamaan rakennuttama autoton kohde täydentyy ensi syksynä samaan kortteliin valmistuvalla hitas-talolla. Autopaikkojen sijaan taloon rakennetaan tavanomaista laajemmat ja helppokäyttöisemmät polkupyörien säilytystilat.

Jätkäsaareen sijoittuvissa omistuskohteissa samanlaisista asunnoista voi valita myös autopaikattoman version, eli käytännössä autopaikkojen kustannuksia maksavat vain niiden käyttäjät.

Arabianrannassa rakenteilla on uusloft-kohde. Asuntojen korkeus on viisi metriä ja niihin rakennetaan asuintilaa lisäävä studio-osa.

Pukinmäessä on käynnissä kilpailu puurakenteisten vuokra- ja asumisoikeustalojen toteuttamisesta ja Myllypuron puiseen kaupunkikylään rakennutetaan vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasuntoja puurakenteisiin pientaloihin.

Helsingin kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti maanantaina 18. helmikuuta Helsingin Bussiliikenteen tervehdyttämisstrategiasta. Konsernijaoston päätöksestä yhtiö muun muassa myy pois tytäryhtiöitään.

Myyntiin laitetaan Helsingin Bussiliikenteen osuus Ruskeasuon varikosta sekä yhtiön kaksi tytäryhtiötä: vammaiskuljetuksia tarjoava Helsingin Palveluauto ja tilausajoja tekevä Suomen Turistiauto.

Lisäksi Helsingin Bussiliikenne vaihtaa yhtiössä noudatettavaa työehtosopimusta ja vähentää nykyisten maakaasulinja-autojen määrää.

Helsingin Bussiliikenne on Helsingin kaupungin omistama linja-autoliikennöitsijä.

Lisää aiheesta
Kaupunginhallituksen konsernijaoston 18.2. päätöstiedote

Tänään ilmestynyt asukaslehti Helsinki-info tuo päivänvaloon viimeaikaisilla arkeologisilla kaivauksilla tehtyjä löytöjä ja tutkimustuloksia. Esimerkiksi Senaatintorin alta kaivettujen vainajien todettiin olleen noin 10 senttiä nykyasukkaita lyhyempiä ja kolmanneksen haudatuista olleen lapsia. Parhaillaan kaivetaan Presidentinlinnan pihalla. Siellä ovat aikanaan röhkineet possut ja kasvanut niin hullukaali kuin unikko. Vielä ammoisemmilla ajoilla ovat nykyisen Helsingin kulmilla tallustelleet mammutit.

Lue asukaslehdestä myös, kuinka vertaissovittelulla saadaan ratkottua riitoja kouluissa ja naapureiden kesken. Asukaslehti kurkistaa myös kulissien taakse, sillä kaupunginteatterin tanssiryhmän uusi taiteellinen johtaja Jyrki Karttunen kertoo ryhmän tulevista esityksistä. Hän aikoo viedä ryhmänsä esiintymään myös kouluihin, koska ”tanssia pitää jalkauttaa sinne, missä sitä ei ole aiemmin nähty”. Lehdessä on tietoa lisäksi esimerkiksi Helsinkiä valloittavasta puurakentamisesta, koirakurista ja tapahtumista talviloma-aikaan.

Helsinki-info jaetaan helsinkiläiskoteihin tällä viikolla. Nettisivuilta www.hel2.fi/helsinki-info löytyvät lehden suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset versiot.

Helsingin kaupunginvaltuuston torstaina ja perjantaina pidettävän strategiaseminaarin yhteiset osuudet näytetään suorana lähetyksenä ja myöhemmin tallenteena Helsinki-kanavalla osoitteessa www.helsinkikanava.fi. Torstaina esitykset ja keskustelut ovat noin klo 9.30 - 11.00, 11.20 - 12.30 sekä 14.00 - 15.15. Perjantaina näytetään seminaariosuus klo 10.10 - 13.00.

Kaupunginvaltuuston strategiaseminaarin keskusteluun voi osallistua myös Twitterissä hashtag-tunnuksella #vss13. Seminaarin osallistujat voivat seurata twiittejä salin etuosaan heijastettavalta Twitter-seinältä.

Strategiaseminaarin Twitter-keskusteluun voi osallistua myös seminaarisalin ulkopuolelta. Twitter-seinä ei kuitenkaan näy Helsinki-kanavan lähetyksessä, joten kotikatsomoihin #vss13-tagilla lähetetyt twiitit näkyvät Twitter.com tai Twubs.com nettisivuilla käyttämällä sivujen hakutoimintoa (löydä #vss13).

Seminaari pidetään 31.1.-1.2.2013 Hotelli Rantasipi Sveitsissä Hyvinkäällä (Härkävehmaankatu 4). 

Kaupunginvaltuuston seminaari on valtuustokauden alun strategiaseminaari, jossa käsitellään valtuustokauden 2013-2016 strategiaohjelmaa.

Seminaarin ohjelma ja muu aineisto löytyvät Helsingin kaupungin päätöksentekosivulta

Lisää aiheesta:

Kaupunginvaltuuston seminaarin 31.1.-1.2. aineistot

Kaupunginvaltuuston esityslista 30.1.13

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen on avannut Facebookin avoimen sivun, joka otetaan käyttöön perjantaina.

– Kaupungin pitää olla läsnä ja tavoitettavissa myös asukkaiden virtuaaliarjessa. Odotan innolla huomista käynnistystä, Jussi Pajunen toteaa.

Pajunen kertoo Facebookissa kaupungin asioista ja vastaa kysymyksiin ja kommentteihin. Lisäksi sivulla järjestetään säännöllisesti teemakeskusteluja. Ensimmäinen keskustelun aihe on Kuntien yhdistäminen, vai mitä ja se järjestetään perjantaina 25. tammikuuta kello 15–16.

– Läsnäolo some-maailmassa on tärkeä osa kaupungin asukaslähtöisen viestinnän vahvistamista, Pajunen toteaa.

Tavoitteena on uuden viestintäkanavan avulla lisätä Helsingin avoimuutta, pitää yhteyttä kaupunkilaisiin ja kuunnella asukkaiden mielipiteitä.

Aihetoivomukset keskusteluille ovat tervetulleita. Pajusen omat päivitykset sivulla tunnistaa nimimerkistä JIP.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen Facebook-sivu »

Päivitykset löytyvät myös Jussi Pajusen Twitter-sivulta.

Lisää aiheesta
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Helsingin kaupungin sivuilla

Ylipormestarin asukasilta tuo Herttoniemen ja Herttoniemenrannan asukkaat sekä alueen kehittämisestä vastaavat virkamiehet yhteen. Tarjolla on mainio tilaisuus kysyä Herttoniemen palveluista, liikenteestä ja tulevista muutoksista. Tilaisuus järjestetään torstaina 24.1.2013 klo 18.30–20.30 Herttoniemen yhteiskoulussa, Hiihtomäentie 43.

Herttoniemen historia osana Helsingin kaupunkia alkoi suuren alueliitoksen myötä vuonna 1946. Länsi-Herttoniemi kaavoitettiin ja rakennettiin pääosin vuosina 1946-1955.  Pian sen jälkeen 1950-luvun lopulla rakennettiin Siilitien asunnot.  Siilitie oli yksi Helsingin ja samalla koko Suomen ensimmäisistä vuokratalolähiöistä. Tällä hetkellä Länsi-Herttoniemessä, Siilitie mukaan lukien, on yli 8000 asukasta.

Herttoniemi on jälleen suurten muutosten edessä. Metroaseman tienoolle on tulossa kaavamuutos, joka odottaa vain valtuuston hyväksymistä. Metroasema ja sen ympäristö aiotaan rakentaa täysin uusiksi. Uuden aseman lisäksi rakennetaan bussien liityntäterminaali, liiketilaa, toimistoja ja asuntoja. Myös kaupungin palveluita aiotaan sijoittaa metroaseman rakennuksiin. Näistä ja monista muita teemoista keskustellaan asukasillassa torstai iltana.

Lisää aiheesta:

Helsingin kaupungin uutinen

Peruskoulun päättävillä nuorilla on pääkaupunkiseudulla selvästi huonommat mahdollisuudet päästä ammatilliseen peruskoulutukseen kuin muualla Suomessa. Helsinki, Espoo ja Vantaa vaativatkin opiskelupaikkojen uusjakoa. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sivistystoimista vastaavat apulaiskaupunginjohtajat ja johtaja ovat jättäneet opetusministeri Jukka Gustafssonille yhteisen kannanoton pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkojen lisäämiseksi.

Kannanoton mukaan Helsinkiin tarvitaan vuoden alusta voimaan tulleen nuorten koulutustakuun toteuttamiseksi 500 lisäpaikkaa ja alle 29-vuotiaille suunnatun yhteiskuntatakuun toteutumiseen vielä 1 000 paikkaa eli yhteensä 1 500 koulutuspaikkaa lisää. Espoossa nuoriso- ja yhteiskuntatakuun toteutumiseksi tarvitaan 405 lisäpaikkaa ja Vantaalla 200 paikkaa.

Koulutuspaikkojen lisääminen vähentäisi myös työttömyyttä pääkaupunkiseudulla.

Hallintokeskuksen tiedote

One Baltic Sea Region -hanke tähtää Itämeren alueen identiteettien ja imagojen yhteiseen vahvistamiseen. Hankkeen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja vahvistaa kokemusta yhteisestä Itämeren alueesta. Hanke kytkeytyy Euroopan Unionin Itämeri-strategiaan, joka ohjaa koko alueen kehitystä.

Nyt ONE BSR etsii aktiivisia Itämeren alueella asuvia bloggaajia hankkeen pariin. Toiveissa on löytää englanniksi kirjoittavia bloggaajia kaikista Itämeren alueen maista. Blogin aihepiirin tulisi jollain tapaa käsitellä paikallista elämää, tapakulttuuria, yhteisöllisyyttä tai rajoja ylittävää yhteistyötä.  Hakuaika päättyy 4.2.2013. ONE BSR EU-hanketta vetää Helsingin kaupunki.

Lisää aiheesta:

Täytä hakemus 4.2.2013 mennessä.

ONE BSR

ONE BSR -hankkeen Facebook-sivut

Helsingin kaupungin kansainvälinen toiminta

Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi ensimmäisessä kokouksessaan valtuuston puheenjohtajaksi Mari Puoskarin (vihr). Hän on kolmannen kauden valtuutettu. Puoskari on koulutukseltaan diplomi-insinööri.  Hän on toiminut muun muassa vihreiden valtuustoryhmän johtajana ja kaupunginhallituksen jäsenenä ja toisena puheenjohtajana. Puoskari on syntynyt vuonna 1979.

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valtuusto valitsi Harry Bogomoloffin (kok), jolla on pitkä ura Helsingin politiikassa. Hän on valtuuston jäsen vuodesta 1985 ja on aiemmin ollut muun muassa kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomusryhmän puheenjohtaja ja valtuuston varapuheenjohtaja. Vuonna 1944 syntynyt Bogomoloff on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri.

Toiseksi varapuheenjohtajaksi valtuusto valitsi Sara Paavolaisen (sd). Vuonna 1959 syntynyt Paavolainen on toisen kauden valtuutettu ja ammatiltaan näyttelijä.

Lisää aiheesta:

Uusi valtuustokausi käynnistyy 16.1.

Kaupunginvaltuusto valitsee keskiviikkona kauden ensimmäisessä kokouksessaan puheenjohtajan, sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan vuodeksi 2013. Lisäksi valtuusto valitsee kaupunginhallituksen toimikaudeksi 2013 - 2014 ja toimielinten jäsenet toimikaudeksi 2013 - 2016.

Kokouksen asialistalla on myös Elefantti-korttelin pohjoisosan hankesuunnitelma. Aleksanterinkadun ja Katariinankadun puolelle ulottuvia korttelin pohjoisosan tiloja korjataan Helsingin kaupunginmuseon näyttely- ja toimistotiloiksi ja ulosvuokrattaviksi liiketiloiksi, mikäli kaupunginvaltuusto päättää asiasta ehdotuksen mukaisesti. Sederholmin talon ympärillä rakennettavat kaupunginmuseon tilat ja liiketilat ovat rakentamisen toinen vaihe kaupungin historiallisen keskustan kortteleiden ja rakennusten käytön monipuolistamisessa. Peruskorjauksen jälkeen korttelin pohjoisosan liiketilat vuokrataan Helsingin Leijona Oy:lle, joka vuokraa tilat edelleen.

Kaupunginvaltuusto kokoontuu keskiviikkona 16.1. kello 18 alkaen. Kokousta voi seurata paikan päällä kaupungintalon valtuustosalin yleisölehteriltä osoitteessa Sofiankatu 3 tai netissä Helsinki-kanavalla. Valtuuston kokoukset lähetetään suorina lähetyksinä  myös kaapelitelevision Stadi.TV:ssa.

Kokouksen voi myös myöhemmin katsoa tallenteena Helsinki-kanavan videoarkistossa. Valtuuston päätöksiä voi seurata reaaliaikaisesti Helsinki-kanavan lähetysnäkymän historia-välilehdestä, jonne tehdyt päätökset päivittyvät esityslistan yhteyteen. Päätöksistä voi lukea kokouksen päätyttyä myös kaupunginvaltuuston päätöstiedotesivulta.

Lisää aiheesta:
Kokouksen esityslista
Kaupunginvaltuuston päätöstiedotesivu
Päätösasiakirjahaku
Helsinki-kanava
Opastevideo valtuustolähetysten seuraamiseen
Päätöksenteon äärellä.Stadi.TV

Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén on nimitetty yhdysvaltalaisen Albright-Knox -taidemuseon johtajaksi. Buffalon kaupungissa Niagaran vesiputousten naapurissa sijaitseva Albright-Knox Art Gallery on yksi Yhdysvaltain vanhimmista ja arvostetuimmista taidelaitoksista.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun pohjoismaalainen on valittu merkittävän amerikkalaisen taidemuseon johtotehtäviin. Sirén on toiminut Helsingin taidemuseon johtajana vuodesta 2007. Sirén siirtyy uuteen tehtäväänsä keväällä tai kesän alussa. Siihen asti hän jatkaa nykyisessä virassaan Helsingin taidemuseon johtajana.

Lisää aiheesta:

Hallintokeskuksen tiedote

Helsingin taidemuseo

Myyttejä, sirkusta ja videotaidetta taidemuseon vuodessa

Albright-Knox Art Gallery

Talvisodan päättymisen 75-vuotisjuhlavuonna 2015 paljastettava Talvisodan kansallinen muistomerkki sijoitetaan Kasarmitorille. Kaupunginhallitus päätti sijoituspaikasta kokouksessaan 7.1.

Hankkeen alullepanija on Talvisotayhdistys ry, jolle opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut 100 000 euron määrärahan käytettäväksi hankkeen valmisteluun ja muistomerkkiä koskevan suunnittelukilpailun järjestämiseen. Hankkeen suojelijana toimii presidentti Martti Ahtisaari.

Kasarmitorin käyttöön liittyy muistomerkin suunnittelussa huomioitavia tekijöitä, joita on selvitetty yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kaupungin taidemuseon ja rakennusviraston kanssa. Hallintokuntien selvityksen mukaan Kasarmitori soveltuu hyvin talvisodan muistomerkin paikaksi historiansa ja ympäristönsä puolesta.

Pääesikunnan edessä sijaitsevan Kasarmitorin alue on Museoviraston inventoinnissa sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Lisää aiheesta:

Kaupunginhallituksen esityslista 7.1.

Talvisodan muistomerkkitoimikunta on asetettu

Helsingin uusi sosiaali- ja terveysvirasto aloittaa toimintansa tammikuun alussa. Kaupunkilaiset löytävät sosiaali- ja terveyspalvelut kuitenkin entisistä toimipisteistä. Terveysasemat, neuvolat, hammashoitolat, sairaalat, sosiaaliasemat ja vanhusten palvelukeskukset säilyvät pääosin ennallaan. Ruotsinkielisen sosiaalipalvelutoimiston palvelut muuttavat suomenkielisten palvelujen yhteyteen.

Mistä saa tietoa palveluista?
Tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista saa toimipisteistä. Niiden yhteystiedot löytyvät 1.1.2013 alkaen internetistä uudesta osoitteesta www.hel.fi/sote. Neuvoa ja ohjeita voi myös kysyä sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvonnasta puhelimitse tai vaikka pistäytymällä Kallion virastotalossa sijaitsevassa neuvontapisteessä, osoitteessa Toinen linja 4 A, katutaso. Puhelimitse neuvonnan väki on tavattavissa arkisin kello 8–16 numerossa 09 3104 4000.
Terveysneuvontaa ja hoito-ohjeita saa entiseen tapaan ympäri vuorokauden numerosta 09 10023.

Kaupungin suurin virasto

Sosiaali- ja terveysvirasto, johon on yhdistetty terveyskeskus ja suuri osa entistä sosiaalivirastoa, työllistää noin 15 000 työntekijää. Viraston päälliköksi nimitettiin terveyskeskuksen nykyinen toimitusjohtaja Matti Toivola. Organisaation uudistus on suurimpia julkisella alalla koskaan tehtyjä muutoksia ja sen valmistelu käynnistyi marraskuussa 2011 kaupunginvaltuuston päätettyä sosiaali- ja terveystoimen uudistamisesta Helsingissä.

Sosiaali- ja terveysviraston hallinnon ja virasto- ja osastopäälliköiden yhteystiedot (1.1.2013 alkaen)

Käyntiosoite: Toinen linja 4 A, 11. krs, 00530 Helsinki
Postiosoite: PL 6000,00099 Helsingin kaupunki
Vaihde: 09 310 5015 
sosiaalijaterveys(at)hel.fi
www.hel.fi/sote

Lisää aiheesta: Sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen

”Helsinki on varautunut normaalia suurempaan palveluiden kysyntään sairaanhoidon päivystyspisteissä sekä sosiaali- ja kriisipäyvystyksessä”, kirjoittaa apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty tänään julkaisemassaan blogissa. Hän toteaa myös, että sosiaali- ja terveystoimen uudistus, joka astuu voimaan heti vuoden alussa, ei vaikuta päivystävien palveluiden sijaintipaikkoihin.

Pitkä juhlakausi saattaa aiheuttaa moniin sairauksiin päivystyksellistä hoitoa ja lisäksi ikäihmisten huonontunut yleiskunto sekä tapaturmat kuormittavat terveyskeskuspäivystyksiä infektioiden lisäksi. Perheen sisäiset ongelmat, alkoholin käyttö ja lastensuojeluun liittyvät asiat näkyvät pyhinä sosiaali- ja kriisipäivystyksessä. Räty toteaa, että ”Pyhien aikana on saatavilla apua kaikenlaisiin ongelmiin, helpoin tapa on ottaa yhteyttä terveysneuvonnan puhelinnumeroon, joka on 09 10023.”

Apulaiskaupunginjohtaja Laura Rädyn blogi on luettavissa osoitteessa http://blogs.hel.fi/raty/

Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden 10 miljoonan erillismäärärahalla rahoitetaan kolmea uutta hanketta nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Kaupunginhallitus päätti 10.12. kokouksessaan tukea henkilöstökeskuksen RESPA-toimintamallia 5,185 miljoonalla eurolla, opetusviraston avointa ammattiopistoa 2,5 miljoonalla eurolla ja nuorisoasiainkeskuksen Hyvä vapaa-aika -tutkimus- ja kehittämishanketta 1,23 miljoonaa eurolla. Lopusta 1,085 miljoonan euron määrärahasta päätetään erikseen 31.3.2013 mennessä.

”On hienoa, että kaupunginhallitus kohdensi nuorten syrjäytymisen ehkäisyn 10 miljoonaa euroa aivan uusiin nuorten tukimuotoihin”, iloitsee sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

”Peruskoulun jälkeen 15-17-vuotias nuori kuuluu ensisijaisesti kouluun. Nuorta auttaa elämässä eteenpäin työtäkin enemmän koulutus ja tutkinto, joiden saavuttamista tuemme näillä uusilla hankkeilla.”

Osana uutta Stadin ammattiopistoa tammikuussa käynnistyvässä avoimessa ammattiopistossa ei ole pääsykokeita. Avoin ammattiopisto panostaa myös muilla tavoin niiden nuorten tukemiseen, joille perinteisessä muodossa oleva opetus on liian vaativaa.

RESPA-toimintamalli on jatkoa Helsingin ensi vuonna vakinaistamalle Tulevaisuustiskille. Tulevaisuustiski palvelee neuvontapalveluna 15-17 -vuotiaita. RESPA jatkaa tästä palvellen 17-29 -vuotiaita. RESPA tarjoaa yhdenluukun palvelun nuorille, ja on tärkeä osa nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista Helsingissä.

Helsingin kaupunki perusti tänä vuonna nuorten monialaisen verkoston, johon kuuluu edustajat niin valtiolta kuin kaupungilta. Tavoitteena on yhteisin toimin varmistaa, ettei kaupungin nuorten palveluihin jää aukkoja, ne ovat hyvin yhteensopivia sekä välittää monipuolista tietoa nuorten toiminnasta. Tämän lakisääteisen verkoston puheenjohtajana toimii apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

RESPA-toimintamallin tavoitteena on Helsingissä asuvien 17-29 -vuotiaiden työttömyyden merkittävä vähentäminen tarjoamalla nuorten käyttöön laaja-alaisesti työllistymistä ja koulutusvalmiuksia edistäviä palveluita. Jokainen nuori saa oman uraohjaajan, joka räätälöi nuoren kanssa tarjolla olevista palveluista suunnitelmallisen kokonaisuuden. Kolmivuotisen hankkeen tarkoituksena on myös vahvistaa kaupungin yhteistyöyritysten ja yhdistysten osuutta nuorten työllistymispalvelujen ja työpaikkojen tarjoajina muun muassa kummiyritysten kautta.

Lisää aiheesta:

Hallintokeskuksen tiedote

Kaupunginhallituksen päätös (Kaupunginjohtaja, asia 9)

Helsingin kaupunginhallitus valitsi kymmenen alueellisen osallistumisen pilottikohdetta ensi vuodelle. Avoimeen hakuun tuli yhteensä 39 hakemusta asukkailta, asukasyhdistyksiltä tai muilta yhteenliittymiltä.

Kaupunginhallitus valitsi seuraavat pilottikohteet:

1. Arabianranta, Toukola ja Vanhankaupunki demokraattisen päätöksenteon kasvualustana.
2. Asukkaat aktiivisina - Itä-Pasila iskussa.
3. Mainio Malminkartano.
4. Maunulan demokratiahanke.
5. Vetoa ja voimaa Mellunkylään.
6. Lähidemokratiaa Vuosaareen.
7. Kaupunkilaisten raati - kaupunkilaisten ääni päätöksenteon tueksi.
8. Helsingin pyöräilevät kaupunginosat.
9. Nuorten Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän ydinryhmän hanke osallistuvasta budjetoinnista kohteena nuorisoasiainkeskuksen alueellinen nuorisotyön yksikkö.
10. Me asumme täällä! - Lähidemokratiatyökalu testissä Tapaninvainiossa.

Hankkeiden yksityiskohdat ja kaupungin yhteistyötahot täsmentyvät tammikuussa, kun pilottisuunnitelmat tehdään.

Pilottihakemukset julkistettiin heti niiden saavuttua verkkosivuilla osoitteessa http://demokratia.hel.fi/demokratiapilotti . Ehdotukset ovat siellä edelleen nähtävillä. Niissä käsitellään muun muassa asuinalueiden suunnittelua, asukastiloja, osallistuvaa budjetointia, asukaspaneelien käyttöä ja osallistumiskeinojen kehittämistä.

Kaupunki tukee valittujen pilottihankkeiden toteuttamista eri tavoin. Kaupunki palkkaa niiden tueksi kaksi projektityöntekijää ja varautuu hankkeista syntyviin muihin kustannuksiin. Tukea annetaan myös normaalina virkatyönä. Suoraa rahallista tukea hankkeille ei makseta.

Kokeilulla etsitään uusia toimintamalleja kaupunkilaisten osallistumisen ja alueellisen vaikuttamisen lisäämiseksi. Valittujen hankkeiden toivotaan toimivan yhteistyössä myös muiden alueen toimijoiden kanssa.

Lisää aiheesta:

Selaa ehdotuksia

Uudet kaupunginosasivut avattiin Helsingin kaupungin verkkosivuilla. Sivut löytyvät suoralla osoitteella: www.hel.fi/kaupunginosat.

Käyttäjä löytää uudelta sivustolta muun muassa oman alueen uutiset, kaupungin lähipalvelut, seudun katutyöt, oman terveysaseman ja lähimmän kierrätyspisteen. Voit hakea oman kaupunginosan sisältöjä myös haulla.

Sivuilla on myös hyödyllisiä linkkejä esimerkiksi Reittioppaaseen.

Kaupungin palvelut ovat nyt helpommin asukkaiden hahmotettavissa, kun ne esitetään paikallisesti koottuina. Kaupunginosasivuja kehitetään yhteistyössä kaupunginosayhdistysten ja asukkaiden kanssa.

Kaupunginosat

Helsingin kaupunki on saanut Euroopan komission Kaupunginjohtajien yleiskokoukselta tunnustuksen poikkeuksellisen tehokkaasti toimivasta yhdistetystä sähkön, kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotannosta. Palkitun kokonaisuuden on toteuttanut Helsingin Energia yhteistyökumppaniensa kanssa.

Kaupunginjohtajien yleiskokoukseen (Covenant of Mayors) kuuluu yli 4000 kaupunkia ja paikallisviranomaista, jotka ovat sitoutuneet toteuttamaan ja ylittämään Euroopan unionin tavoitteen vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Euroopan komissio perusti Kaupunginjohtajien yleiskokouksen vuonna 2008, ja se on tähän mennessä myöntänyt vain 14 parhaiden energiakäytäntöjen esimerkki -tunnustusta, jollaisen Helsinki nyt sai.

Tunnustuksen perusteluissa todetaan, että Suomi on johtava maa maailmassa lämmön ja sähkön yhteistuotannossa, ja Suomessa on Euroopan laajin kaukolämpöverkosto ja maailman suurin lämpöpumppulaitos. Helsingissä on 1200 kilometriä maanalaisia kaukolämpöputkia, ja 93 prosenttia kaupungin rakennuskannasta on kytketty kaukolämpöön. 2000-luvun alussa Helsingin Energia käynnisti projektin, jossa tietokonekeskusten jäähdyttämisessä syntyvä lämpö otetaan talteen ja johdetaan kaukolämpöverkostoon. Menetelmän avulla on tarkoitus vähentää hiilidioksidipäästöjä 60.000 tonnia vuoteen 2015 mennessä.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen toteaa, että Helsinki ponnistelee energiankäytön tehokkuuden lisäämiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Keskipitkän aikavälin tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus energiantuotannossa 20 prosenttiin.

Parhaiden energiakäytäntöjen tunnustuksella Kaupunginjohtajien yleiskokous haluaa lisätä tietoisuutta kestävistä ja taloudellisista energiaratkaisuista, säästää energiaa ja torjua ilmaston lämpenemistä.

Lisää aiheesta: 
Covenant of Mayors -organisaation kuvaus Helsingin kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotannosta.

Helsingin kaupunki ostaa valtiolta maa-alueita Malminkartanosta ja Kuninkaantammesta ja luovuttaa ne hintasäänneltyyn asuntotuotantoon. Kauppahinta on yhteensä 17,3 miljoonaa euroa. Kaupunki ja valtion kiinteistövarallisuudesta huolehtiva Senaatti-kiinteistöt allekirjoittivat kaupan tiistaina 18.12.

Kaupan kohteina on Malminkartanon keskiosassa Luutnantinpolulla sijaitseva noin kahden hehtaarin kokoinen tontti sekä kaksi Kuninkaantammessa sijaitsevaa aluetta, joiden yhteinen pinta-ala on noin seitsemän hehtaaria.

Luutnantinpolun aluetta koskeva asemakaavan muutos on tullut vastikään lainvoimaiseksi. Kaavassa on kauppa-alueella noin 22000 kerrosneliömetriä uutta asuinrakennusoikeutta. Rakentamisen odotetaan lähtevän liikkeelle keväällä 2014. Tontilla sijaitseva Maatalouden tutkimuslaitoksen entinen toimitalo suojellaan ja muutetaan mahdollisesti asuinkäyttöön.

Kuninkaantammessa kaupan kohteena oleville alueille suunnitellaan noin 36000 kerrosneliömetriä asuinrakennusoikeutta. Kaavamuutos tulee kaupunginvaltuustoon ensi vuonna.

Lisää aiheesta:

Hallintokeskuksen tiedote

Kartat Malminkartanon ja Kuninkaantammen kohteista pdf -muodossa

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tuula Haavisto on valittu Helsingin uudeksi kirjastotoimen johtajaksi 1.2.2013 alkaen. Päätöksen Haaviston virkaan ottamisesta teki Helsingin kaupunginvaltuusto kokouksessaan 12.12.2012. Haavisto siirtyy virkaan nykyisen kirjastotoimenjohtaja Maija Berndtsonin jäädessä eläkkeelle helmikuun 2013 alussa.

Haavisto on toiminut vuodesta 2006 alkaen Tampereen kaupungin kirjastopalvelujohtajana. Tätä ennen hän on työskennellyt kirjastoalan freelancerina vuosina 1997 – 2007 sekä Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtajana vuosina 1987 – 1997.

Kirjastotoimen johtajan kokonaispalkka on 7 400 euroa.

Kaupunginvaltuuston esityslista 12.12.12

Helsingin kaupungin virastojen, liikelaitosten sekä lukuisten projektien edustus sosiaalisen median palveluissa on koottu yhteen paikkaan. Sosiaalisen median sivuilta löytyvät esimerkiksi työväenopiston virtuaaliopisto Second Lifessa, sosiaaliviraston nuorten neuvonta-chat sekä Helsingin kirjastojen ja nuorisotalojen sivut Facebookissa.

Kaikkiaan sivuille on listattu ja linkitetty yli 120:n toimijan läsnäolo yhteensä sadoissa eri osoitteissa. Palveluista Facebook ja RSS-syötteet ovat yleisimmin käytössä. Kasvava joukko on mukana myös Twitterissä. Blogit sekä valokuvien, videoiden ja kalvosarjojen jakopalvelut ovat niin ikään melko yleisessä käytössä.

Sivuilla on lisäksi linkitys tärkeimpiin kaupungin omiin vuorovaikutteisiin verkkopalveluihin eli Palvelukarttaan, nuorten Ruuti-vaikuttamisjärjestelmään, Kerro Kartalla -palveluun sekä Helsinki-kanavaan.

Kaupungin sosiaalisen median sivut sijaitsevat osoitteessa www.hel.fi/some

Tiistaina 11.12. katkaisi väärin pysäköity auto raitiovaunuliikenteen yhteensä kuusi kertaa. Vaunut joutuivat joko odottamaan auton siirtämistä pois raiteilta tai kääntymään poikkeusreiteille. Tämä aiheuttaa myöhästymisiä ja suunnitelmien muutoksia sadoille, pahimmillaan tuhansille matkustajille. Täydessä raitiovaunussa on 100-120 matkustajapaikkaa. Yhteiskuntataloudellisia tappioita on vaikea arvioida, mutta ne ovat epäilemättä huomattavat.

Toivon, että kaikki autoilijat muistavat jättää auton sivupeilin ja lähimmän raitiotiekiskon väliin vähintään 80 cm:n välin, kaarteissa 140 cm:n. Raitiovaunu on paljon leveämpi kuin radan raideväli. Runsas lumentulo tapaa kaventaa katuja, ja monelta autoilijalta jää noteeraamatta auton etäisyys raitiovaunukiskoista. Pienellä tarkkaavaisuudella voidaan välttää suuri haitta.

Helsingin kaupunginhallitus käsittelee maanantaina 10. joulukuuta liikuntalautakunnan valmistelemaa Helsingin uutta liikuntastrategiaa vuosille 2013–17.

Liikuntastrategia luo puitteet kaupungin tuottamalle ja tukemalle liikuntatoiminnalle. Tavoitteena on kaupunki, jossa asukkaat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi, ja jossa liikunta tarjoaa mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyteen.

Lisäksi uudella liikuntastrategialla halutaan vahvistaa yhteistyötä kaupungin eri hallinnon alojen välillä sekä yksityisten palveluntarjoajien ja järjestöjen kanssa. Liikunnan kansalaistoimintaa aktivoidaan uudistamalla liikuntaseurojen avustusten myöntämisperusteita niin, että painopiste on lasten ja nuorten liikunnan tukemisessa.

- Monipuolisiin ja helposti saavutettaviin liikuntapalveluihin tulee panostaa tulevaisuudessa entistä enemmän. Liikkuva ihminen voi hyvin ja jaksaa paremmin työelämässä ja arjessa – lasku liikkumattomuudesta tulee kaupungille korkojen kera, muistuttaa sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Lisää aiheesta:

Hallintokeskuksen tiedote

Liikuntastrategia 2013–2017 kaupunginhallituksen esityslistalla

IRBC (International Regions Benchmarking Consortium) on verkosto, jonka jäsenkaupungit pyrkivät löytämään parhaat tavat toteuttaa kaupunkiseutujen tehtäviä. Tavoitteena on parantaa edustamiensa alueiden kilpailukykyä. Olennainen osa verkoston toimintaa on hyvien kokemusten ja käytäntöjen jakaminen.

Helsingin seudun 27. - 30.11.2012 isännöimän kokouksen teema on Design Driven Cities. Tarkoitus on vertailla kokemuksia muotoilun merkityksestä asukkaiden elämänlaadun ja kaupunkien kilpailukyvyn edistämisessä. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lahden kaupunkien sekä Helsingin yliopiston kanssa.

Verkoston jäseniä ovat Barcelona, Daejon, Dublin, Fukuoka, Helsinki, Melbourne, München, Seattle, Tukholma ja Vancouver.

Kokouksesta ja sen sisällöstä löytyy lisätietoa englanniksi osoitteesta:
http://www.hel.fi/hel2/irbc

Helsingin kokemukset kaukojäähdytyksestä herättivät mielenkiintoa Qatarissa pidetyssä jäähdytystä käsittelevässä kokouksessa. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri esitteli tapahtumassa Helsingin kaukojäähdytysjärjestelmää.

Helsingin Energia aloitti kaukojäähdytyksen vuonna 2000 Ruoholahdessa. Se on laajentunut nopeasti ja kattaa jo koko kantakaupungin alueen. Jakeluverkko laajenee muun muassa Jätkäsaareen ja Kalasatamaan.

Helsingin Energian jäähdytys tuotetaan yli 80-prosenttisesti energialla, joka muuten jäisi hyödyntämättä, esimerkiksi kylmällä merivedellä. Se on olennaisesti ympäristöystävällisempi kuin perinteinen koneellinen jäähdytys, joka käyttää runsaasti sähköä ja tuottaa hiilidioksidipäästöjä.

Qatarin pääkaupungissa Dohassa pidettyyn kokoukseen (Middle East District Cooling Summit) osallistui runsaasti alalla toimivien yritysten edustajia Lähi-idän alueelta.

Lisää aiheesta: 

Hallintokeskuksen tiedote

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta ja opastuksesta. Kaupungit antavat asiakkailleen neuvontaa ja opastusta kuntien palveluista, suomalaisesta palvelujärjestelmästä ja maahanmuuttoon liittyvistä asioista vastavuoroisuuden periaatteella.

Ulkomaalaistaustaiset asukkaat saavat maahanmuuttoon liittyvistä asioista neuvontaa kuntarajoista riippumatta Helsingissä kaupungintalon Virka-infossa, Espoossa Sellon kirjastossa In Espoossa sekä seitsemässä yhteispalvelupisteessä. Vantaalla neuvontaa saa kolmessa yhteispalvelupisteessä ja Kauniaisissa kaupungintalolla.

Kaupunkien välinen sopimus on kolmivuotisen kaupunkien yhteisen EU -hankkeen tulos. Kolmen vuoden aikana Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit ovat kehittäneet neuvontapalvelujaan ulkomaalaistaustaisille asiakkailleen. Kauniaisten kaupunki tuli työhön mukaan vuonna 2012. Vuosina 2009-2011 hanketyössä oli  mukana myös Otaniemen kehitys Oy.

Lisää aiheesta:

Hallintokeskuksen tiedote

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ehdottaa, että Helsingin  ja Tallinnan kaupungit perustaisivat yhteistyöelimen, johon tulisivat mukaan myös yliopistot ja muita toimijoita. Yhteistyön pitäisi saada sitoutumaan myös Suomen ja Viron hallitukset.

Pajusen mukaan kansalaisten ja liike-elämän kannalta Helsinki ja Tallinna muodostavat jo nyt kaksoiskaupungin ja yhtenäisen metropolialueen. Kaupunkien hallinnossa yhteistyö ei ole lähimainkaan samalla tasolla, ja siinä pitäisi astua uuteen vaiheeseen.

Helsingin ja Tallinnan nykyinen EUregio-yhteistyömalli on toiminut kolmetoista vuotta, mutta se vaatii uudistamista, jos halutaan aidosti edistää kaksoiskaupungin kehitystä, Pajunen sanoi puhuessaan Helsingin ja Tallinnan liikenteen ja infrastruktuurin tulevaisuuden ratkaisuja pohtivassa konferenssissa Helsingissä.

Lisää aiheesta:

Hallintokeskuksen tiedote

Helsingin ja Tallinnan liikenne- ja logistiikkayhteyksiä sekä kaupunkien välistä liikkuvuutta tutkineen Helsinki-Tallinn Transport and Planning Scenarios –hankkeen lopputulokset esitellään Helsingissä torstaina 22.11.2012 Grand Marina Congress Centerissä pidettävässä konferenssissa. 

Helsingin ja Tallinnan liikenne- ja kaavoitusasiantuntijat ovat tehneet esityksen yhteisistä tavoitteista ja vaihtoehtoisista ratkaisuista. Helsingin ja Tallinnan liikennejärjestelmän kehittämisen tiekartta määrittelee lyhyen ja pitkän aikavälin avainhankkeet kummassakin kaupungissa sekä sellaiset hankkeet, joita olisi tarpeen selvittää yhdessä.

Helsingin ja Tallinnan välinen kasvava liikenne vaatii uusia liikenneratkaisuja. Yksi kysymys on rekka- ja yksityisautoliikenne Tallinnan lautoilla. Matkustajalauttojen rekkaliikenteellä on merkitystä matkustajaliikenteen palvelu- ja hintatason mahdollistajana, mutta samalla se on kummassakin kaupungissa keskustan liikenteen kannalta ongelma. Helsingissä Länsiterminaalin maaliikenneyhteydet ovat jo nyt ruuhkautuneet ja kapasiteetti tulee täyteen käyttöön lähivuosina.

Lisää aiheesta:

Hallintokeskuksen tiedote

Helsingin kaupungin järjestämä Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu ”Metropolin sykkivä sydän” on edennyt toiseen vaiheeseen. Kilpailun tuomaristo on valinnut jatkoon kuusi työtä, joiden kilpailunumerot ja nimimerkit ovat:

• 40 Liblab
• 144 Wave/1
• 149 Käännös
• 160 Kasi
• 357 The Diagonal Agora
• 375 The Green Metropolis

Kuvat jatkoon valituista töistä löytyvät keskustakirjastohankkeen verkkosivuilta http://www.keskustakirjasto.fi/, kilpailusivustolta http://kilpailu.keskustakirjasto.fi/ sekä Helsingin kaupunginkirjaston verkkosivuilta. http://www.lib.hel.fi/

Kaupunkilaiset haluavat kehittää kirjastoa

Kilpailutuomariston puheenjohtajan, apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen mielestä kaikki jatkoon valitut ehdotukset vastasivat hyvin kilpailutehtävään rakentaa avoin ja kutsuva Keskustakirjasto.

”Keskustakirjastolla haluamme kehittää Helsingin kaupunkikulttuuria ja luoda keskustaa, jossa kaupunkilaisilla on tilaa tavata ja viedä ajatuksiaan eteenpäin”, painottaa Viljanen.

”Keskustakirjastoa ei tule asettaa vastakkain lähikirjastojen kanssa. Lähikirjastot ovat lähiöiden omia aluetaloja ja paikallisia kokoontumisen paikkoja. Mutta myös keskustaan tarvitaan kaikille avoimia, maksuttomia tiloja. Eduskuntataloa vastapäätä oleva keskustakirjasto on demokratiaa toteuttava talo, kansalaisosallistumisen korttelikeskus ja sen speakers corner tunnettu.”

”Keskustakirjaston avulla voimme viedä koko kirjastotointa uudelle aikakaudelle. Kirjastotoimi elää parhaillaan muutoksen aikaa, kun kirjan rinnalle on noussut digitaalinen media. Myös kirjaston käyttäjäkunta on aikaisempaa moninaisempaa”, Viljanen toteaa ja jatkaa:

”Samalla keskustakirjaston tulee olla vahvasti myös kirjallisuuden talo. Niin kauan kuin on kirjoja, niitä tulee olemaan kirjastossa.”

Kaupunkilaiset ovat osallistuneet aktiivisesti keskustakirjastoprojektiin. Keväällä 2012 pidetty Keskustakirjasto-näyttely sai jatkoaikaa suuren suosionsa takia. Näyttelyssä yleisö sai äänestää omaa suosikkiaan.

Jatkoon päässeiden joukossa on myös yksi yleisön suosikeista, nimimerkki Käännös, numero 149. Kaupunkilaiset ovat lisäksi kertoneet innokkaasti ideoitaan ja toiveitaan uuteen keskustakirjastoon.

Kilpailu jatkuu töiden työstämisellä

Kilpailun toiseen vaiheeseen ehdotukset valittiin kaupunkikuvallisten, arkkitehtonisten ja toiminnallisten ansioiden perusteella. Näiden ehdotusten todettiin olevan kehitettävissä teknisten ja ekologisten tavoitteiden mukaisiksi.

Mukaan valittiin erityyppisiä ratkaisuja, ja toisen vaiheen toivotaankin tuottavan useita erilaisia vaihtoehtoja. Kokonaisratkaisun ansioita pidettiin tärkeämpinä kuin yksityiskohtien virheettömyyttä.

Kilpailun säännöt ovat toisessa vaiheessa samat kuin ensimmäisessä. Jatkoon valitut kilpailijat saavat tilaisuuden kehittää suunnitelmiaan tuomariston antamien suuntaviivojen mukaisesti.

Jatkosuunnitteluohjeissa on korostettu yleisöltä saatuja toiveita ja unelmia, kuten hiljaisten tilojen merkitystä.

Tuomaristo valitsee voittajan kuuden jatkoon valitun työn joukosta. Voittaja julkistetaan kesäkuussa 2013.

Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu on osa World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaa.

Lisätietoja:

• Keskustakirjaston kilpailusivusto http://kilpailu.keskustakirjasto.fi/
• Keskustakirjasto.fi http://keskustakirjasto.fi/
• Kirjaston sivusto http://www.lib.hel.fi/
 

Sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, puh. 09 310 36020, ritva.viljanen@hel.fi
Hankepäällikkö Irmeli Grundström, puh. 09 310 42319, 050 5592071, irmeli.grundstrom@hel.fi

Helsinki nappasi voiton Tallinnan kukkafestivaaleilla  
 
Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri vastaanotti Tallinnan kaupunginjohtajan Edgar Savisaaren allekirjoittaman kunniataulun 7. marraskuuta 2012 klo 12.00.

Helsingin kaupungin puutarhurivierailu päättyi voitokkaasti kesällä Tallinnassa jo neljättä kertaa järjestetyillä Lille- eli kukkafestivaaleilla. Helsingin kukkakuutioista koostunut istutus voitti yleisöäänestyksen kaikkiaan 30 kilpailijan joukossa. Voitokkaassa joukkueessa oli jäseniä sekä rakennusvirastosta että Starasta.

Festivaalin näyttelyosastossa noudatettiin rakennusviraston yhtä World Design Capital -vuoden hanketta, ”Kauneutta kotimatkalla” ja Helsingin katukuvassakin kesällä näkynyttä kuutio-muotoa.

Tallinnan Lille Festivaalin avajaiset pidettiin 25. toukokuuta 2012 ja festivaali jatkui läpi kesän. Tapahtuma oli linnamuurin katveessa olevalla puistoalueella, jossa käy virolaisten lisäksi paljon turisteja, myös suomalaisia.

Lille Festivaalista on kehittynyt vuosittainen kesätapahtuma, johon saapuu puutarha- ja kasviharrastajia ympäri maailmaa. Se tarjoaa osallistujilleen mahdollisuuden luoda omaperäisen ja taiteellisen istutusalueen, jonka avulla voi kerätä runsaasti positiivista näkyvyyttä kotikaupungilleen tai -maalleen. Festivaalin vieraat ja matkailijat saavat nauttia täysin siemauksin yltäkylläisistä kasviluomuksista ja samalla tutustua uusimpiin puutarhataiteen trendeihin.

Rakennusviraston tiedote

Helsingin kaupunki valmistelee kaupungin keskushallinnon kolmen viraston yhdistämistä. Tarkoitus on, että kaupungin hallintokeskus, henkilöstökeskus ja talous- ja suunnittelukeskus yhdistettäisiin.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen asetti keskiviikkona 7.11. asiaa valmistelemaan keskushallintotyöryhmän, jonka puheenjohtaja on Pajunen ja jäsenet keskushallinnon kolmen viraston virastopäälliköt eli hallintojohtaja Eila Ratasvuori, henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo ja rahoitusjohtaja Tapio Korhonen.

Lisäksi työlle asetettiin seurantaryhmä, johon mainittujen henkilöiden lisäksi nimetään kaksi henkilöä kustakin työntekijöitä edustavasta henkilöstöjärjestöstä. Mikäli keskushallinnon virastojen yhdistämiseen päädytään, asia käsitellään yhteistoimintamenettelyssä henkilöstön kanssa niin ajoissa kuin mahdollista ennen lopullista päätöksentekoa.

Lisätietoja hallintokeskuksen tiedotteesta.

Helsingin kaupunginhallituksen poliittiset ryhmät ovat päässeet sopuun kaupunginjohtaja Jussi Pajusen vuoden 2013 budjettiehdotukseen tehtävistä muutoksista.

Budjettisovussa panostetaan erityisesti lapsiin ja vanhuksiin. Uuteen varhaiskasvatusvirastoon lisätään 8 miljoonaa euroa hyvien palveluiden turvaamiseksi helsinkiläisille lapsille. Vanhusten palveluihin osoitetaan vuoden alusta aloittavalle sosiaali- ja terveysvirastolle 8 miljoona euroa ja päihdehuoltoon miljoona euroa enemmän kuin budjettiehdotuksessa. Lisäksi sovittiin, että kaupunki varautuu vastaamaan vanhuspalvelulain tuomiin palvelutarpeisiin.

Vaikka kaupunginjohtajan esityksessä oli esitetty peruskorjauksiin jo 121 miljoonaa euroa, päättivät kaupunginhallitusryhmät lisätä niin sanottuihin pieniin korjaushankkeisiin 14,5 miljoonaa euroa. Tätä rahaa käytetään muun muassa home- ja kosteusvaurioisten rakennusten korjaamiseen.

Lisäksi kaupunginhallitusryhmät vaativat, että päiväkotien ja koulujen uudisrakentamisessa etsitään ja toteutetaan nykyistä taloudellisempia ja laadukkaampia ratkaisuja esimerkiksi moduulirakentamisen avulla.

Pyöräilyverkoston kehittämisen painopistettä halutaan keskittää erityisesti kantakaupungin katuverkon pyöräilyolosuhteiden parantamiseen.

Neuvotteluissa sovittiin, että terveyskeskusmaksu poistuu helsinkiläisiltä vuoden 2013 alussa. Ryhmät sopivat myös, että 1.9.2013 mennessä selvitetään tuleva Helsingin terveysasemaverkosto ja päätökset siitä tehdään vuoden 2013 aikana.

Käyttötalousosaan lisäykset ovat kaikkiaan vajaat 27 miljoonaa euroa. Koko käyttötalousosan menot kaupunginjohtajan ehdotuksessa ovat yhteensä noin 4,5 miljardia euroa. Ryhmät sopivat, että osana kaupungin strategiaohjelman valmistelua ja käsittelyä tehdään kaupungin kokonaisvaltainen tuottavuusohjelma vuosille 2013 - 2016.

Investointiosaan neuvotellut lisäykset ovat yhteensä noin 21 miljoonaa euroa. Näin investoinnit ovat ensi vuonna yhteensä noin 696 miljoonaa euroa. Ryhmät edellyttävät, että kaupungin ydintoiminnan kannalta tarpeettomien kiinteistöjen myyntiä jatketaan.