149 §

Potilas- ja asiakasturvallisuuden seurantaryhmän asettaminen

HEL 2019-011089 T 00 01 04 01

Päätös

Toimialajohtaja asetti potilas- ja asiakasturvallisuuden seurantaryhmän. Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii ********** , laatuasiantuntija, toimialan potilas- ja asiakasturvallisuuskoordinaattori, hallinto, henkilöstö- ja kehittämispalvelut.

Seurantaryhmän muut jäsenet ovat:

********** , johtava sosiaalityöntekijä, nuorten palvelut ja aikuissosiaalityö

********** , johtaja, lastensuojelu, varalla **********

********** , asumispalvelupäällikkö, vammaistyö, varalla **********

********** , ylihoitaja, lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys, varalla **********

********** , apulaisylilääkäri, psykiatria- ja päihdepalvelut, varalla **********

********** , ylihoitaja, terveysasemat ja sisätautien poliklinikka, varalla **********

********** ylihammaslääkäri, suun terveydenhuolto, varalla **********

********** , kaupunginepidemiologi

********** , kotihoitopäällikkö, varalla **********

********** , johtaja, monipuolien palvelukeskus, varalla **********

********** , ylilääkäri, Helsingin sairaala, varalla **********

********** , pääluottamusmies, Juko

********** , turvallisuuspäällikkö, tukipalvelut

********** , sosiaali- ja potilasasiamies, osallisuus ja vuorovaikutus

********** , hallintoylihoitaja, hallinto, henkilöstö- ja kehittämispalvelut

********** , välinehuoltopäällikkö, tukipalvelut

********** , kehittämissuunnittelija, hallinto, henkilöstö- ja kehittämispalvelut

********** , hallintoylilääkäri, valmistelun tuki

********** , laitoshuoltopäällikkö, HUS laitoshuolto

********** , lääkitysturvallisuuskoordinaattori, HUS Apteekki, varalla **********

********** , erityissuunnittelija, HaiPro:n ja SPro:n pääkäyttäjä (siht.), hallinto, henkilöstö- ja kehittämispalvelut

Seurantaryhmän työskentely jatkuu toistaiseksi siihen asti, kun päätetään ryhmän työn loppumisesta tai nimetään uusi työryhmä.

Varsinaisen jäsenen ollessa poissa, toimii ryhmän jäsenenä hänen sijaisensa. Jos varsinaista jäsentä ei ole nimetty, varajäsenenä toimii varsinaisen tehtävien mukainen sijainen. Työryhmä voi tarvittaessa kutsua kokouksiin muita asiantuntijoita.

Seurantaryhmän keskeiset tehtävät:

        koordinoi toimialan yhtenäisiä käytäntöjä, esim. seuraamalla toimintatapoja ja tekemällä johtoryhmälle ehdotuksia uusista käytännöistä

        seuraa, että toimialalla toimeenpannaan kansallisen potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021:n edellyttämät asiat ja raportoi johdolle strategian noudattamisesta

        nostaa esille havaintoja toimialalla omavalvonnasta ja asiakas- ja potilasturvallisuudesta

        tuo toimialalle uusia asioita (esim. HUS:sta, THL:lta, STM:stä, lainsäädännöstä, ym.)

        toimii asiakas- ja potilasturvallisuuden asiantuntijatukena esimiehille ja henkilöstölle

        seurantaryhmän jäsenten tehtävänä on tuoda asioita edustamastaan palvelusta seurantaryhmän käsiteltäväksi ja viestiä asioita palvelun eri yksiköihin

Päätöksen perustelut

Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämistä ohjataan omavalvonnalla, joka sisältää myös potilasturvallisuuden. Eri lakien edellyttämät omavalvontasuunnitelmat ohjaavat turvallisuuskulttuurien kehittämistä. Toimialatason yleinen omavalvontasuunnitelma toimii runkona toiminnan eri tasojen omavalvonta-suunnitelmille.

Terveydenhuoltolain (1326/2010) perusteella terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilas-turvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Lain nojalla annettu asetus (341/2011) määrittelee, että johtajat ovat vastuussa siitä, että hoito ja hoitaminen ovat potilaalle turvallisia. On suunniteltava keinot kerätä tietoa haitoista ja haittatapahtumista. Samoin on kehitettävä tavat, joilla henkilökunta yhdessä, esimiesten johdolla ja tuella, oppii ja korjaa toimintaa niin, että vaaratilanteet estetään. Asetus korostaa, että potilasturvallisuus on myös potilaan ja hänen läheistensä asia, vaikkakin vastuu on aina henkilö-kunnalla. Siksi potilaiden ja heidän läheistensä pitää saada tietoa suunnitelmasta ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa laadunhallintaan ja potilasturvallisuuteen.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli ns. vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013 (980/2012). Tämän lain 23 § koskee toiminnan omavalvontaa ja sen mukaan omavalvontasuunnitelma tulee olla julkisesti nähtävänä 1.1.2015 alkaen. Iäkkäälle henkilölle tarjottavien sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita ja niiden on turvattava hänelle hyvä hoito ja huolenpito. Toimintaa on johdettava siten, että se tukee laadukasta asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta, kuntouttavan työotteen edistämistä, eri viranomaisten ja am-mattiryhmien yhteistyötä sekä toimintatapojen kehittämistä.

Sosiaalihuoltolain 1.4.2015 (1301/2014) perusteella sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä, sen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa on kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella.

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (STM, Julkaisuja 2017/9) Potilas-  ja asiakasturvallisuusstrategia ohjataan turvallisuustyötä seuraavasti:

”Laadun ja potilasturvallisuuden kehittäminen tapahtuu jatkuvana syklinä. Tällöin suunnittelu, toteutus, analysointi ja toiminta seuraavat toisiaan. Kehittämisessä tehdään alueellista ja kansallista yhteistyötä ja rakennetaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä potilas- ja asiakasturvallisuuden käytäntöjä.

Turvallisella ja laadukkaalla tuotanto-organisaatiolla on selkeät menettelytavat turvallisuuden seurantaan ja arviointiin. Potilas- ja asiakas-turvallisuuskulttuuria seurataan säännöllisesti ja toimintaa ohjataan jatkuvaan turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Henkilöstö raportoi avoimesti vaaratapahtumista. Toimintaa kehitetään vaaratapahtumista ja laatupoikkeamista kertyneen tiedon perusteella. Kertyvän tiedon pohjalta tehdään jatkuvaa riskienarviointia ja panostetaan organisaation oppimiseen. Esimiehillä ja johtajilla on vastuu nostaa asiat syyllistämättä avoimeen keskusteluun. Potilailta ja asiakkailta saatava palaute käsitellään järjestelmällisesti.

Vuoteen 2021 mennessä:

        HenkPotilas- ja asiakasturvallisuuden kehittäminen perustuu monipuoliseen ja yhtenäiseen seurantaan organisaatioissa. Organisaation käyttämät mittarit potilas- ja asiakasturvallisuuden seurantaan on määritelty. Niihin sisältyvät myös kansallisesti seurattavat mittarit.

        Vakavien vaaratapahtumien tarkempaan tutkintaan on sovittu menettelytapa, riittävät voimavarat ja osaaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään toiminnan kehittämiseen vaaratapahtumien tutkinnan pohjalta.

        Potilas- ja asiakasturvallisuutta sekä hoidon ja hoivan laatua parannetaan tutkimukseen sekä seuranta- ja valvontatietoon perustuen. Tutkimuksella varmistetaan, että palvelut ovat laadukkaita ja vaikuttavia. Lisäksi taataan, että kehittämistoimenpiteet edistävät asetettuja tavoitteita.”

Lisätiedot

Jouko Ranta, laatuasiantuntija, puhelin: 310 76510

jouko.ranta(a)hel.fi

Minna Säilä, erityissuunnittelija, puhelin: 310 43935

minna.saila(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Otteet

Tiedoksi

Sote johto

Henkilöstö- ja kehittämispäällikkö