Helsingin kaupunki | Pöytäkirja |
| 1 (1) |
Kaupunkiympäristön toimiala |
|
| |
Pelastuslaitos |
|
| |
| 24.10.2017 |
| |
|
|
| |
Pelastuskomentaja |
|
| |
26 §
Helsingin pelastuslaitoksen lausunto koskien kansallisen standardin SFS 3352 Palavien nesteiden jakeluasema Liite-ehdotukset C ja D
HEL 2017-009166 T 09 00 00
25/17
Lausunto
Helsingin pelastuslaitos kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto koskien standardia.
Helsingin pelastuslaitos pitää esitettyä standardia tarpeellisena, mutta edellyttää esitettyjen suojaetäisyyksien tarkempaa tarkastelua.
Lausunnon perustelut
Helsingin pelastuslaitoksen näkemyksen mukaan, suojaetäisyyksiä tulee tarkastella kriittisesti ja esitetystä taulukosta tulee poistaa 2. vaihtoehto.
Helsingin pelastuslaitos pitää jakeluasemia koskevan standardin päivitystä tarpeellisena ja varsinkin, kun ministeriössä on harkinnassa vastaavan asetuksen päivittäminen. Asetusmuutoksen jälkeen on mahdollista, että vanhojen jakeluasemien varastosäiliöitä tullaan nostamaan asemien remonttien yhteydessä maanpäälle. Helsingin pelastuslaitos pitää ympäristönäkökohdista ja jakeluasemien kustannuksien kannalta hyvänä ratkaisuna, että öljysäiliöitä nostetaan maanpinnalle.
Maanpäälliset säiliöt eivät kuitenkaan saa olla turvattomampia, kuin nykyiset ratkaisut. Suojaetäisyyksien lyhentämisen perusteena ei voi olla vain kustannuspaineet, jolloin harkitsemattomasti säiliöiden nostaminen vanhoissa asutuskeskuksissa maanpinnalle aiheuttaa naapurustossa ennakoimattoman riskin kohoamista.
Säiliön palosuojausta sekä rakenteiden romahtamisen minimoimista tulee pitää lähtökohtana, mikäli säiliöitä siirretään asutuskeskuksissa tai vastaavissa paikoissa maanpäälle. Lähtökohtaisesti standardin suojaetäisyydet tulisi perustua todennäköisien onnettomuusskenaarioiden tarkasteluun ja niiden perusteella valittujen onnettomuusvaarojen tarkasteluun huomioiden lämpösäteilyn vaikutus sekä AEGL-mukainen terveysvaarojen arviointi.
Yleisessä kansallisessa viitekehyksessä ei tunnisteta nyt esitettyä kolmiportaista jakoa. Standardiehdotuksessa on esitetty suojaetäisyyksien jakaminen kolmiportaisesti:
Etäisyys 1 = etäisyys tontin rajasta ja yleisestä liikenneväylästä sekä toimintaan kuuluvista ja kuulumattomista rakennuksista.
Etäisyys 2 = etäisyys asuinrakennuksista, hoitolaitoksista, kouluista, päiväkodeista ja kokoontumistiloista.
Etäisyys 3 = etäisyys hoitolaitoksista
(Etäisyys 2 sarakkeessa kirjoitusvirhe ja mainittu hoitolaitos, joka omana kohtana sarake 3, tarkastettu työryhmältä).
Esimerkki suojaetäisyyksien arvioinnista standardissa SFS 3350:
4 Suojaetäisyydet
4.1 Vaarallisten kemikaalien varastoa sijoitettaessa ja suojaetäisyyksiä määritettäessä on otettava huomioon, ettei varastolla tapahtuvasta onnettomuudesta aiheudu sellaista palamisesta syntyvää lämpösäteilyä varaston ulkopuolella oleviin kohteisiin, että:
1) sen vaikutuksesta rakennukset, laitteistot, rakenteet tai muut paloa levittävät kohteet voivat syttyä (8 kW/m2)
2) se voi estää ihmisten suojautumisen tai poistumisen lämpösäteilyn vaikutusalueelta rakennus- tai muissa kohteissa, joissa ihmisiä voi oleskella (5 kW/m2)
3) se voi aiheuttaa palovammoja ulkona oleville ihmisille kohteissa, joista poistuminen tai joiden tyhjentäminen voi onnettomuustilanteissa olla hidasta, kuten hoitolaitokset, majoitustilat, kokoontumis- ja liiketilat ja -alueet taikka tiheästi asutut asuinalueet (3 kW/m2).
Vastaavasti Valtioneuvoston asetus nestekaasulaitosten turvallisuusvaatimuksista kategorisoi suojaetäisyydet 33§ siten, että taulukossa on suojaetäisyydet
1) toisen raja, yleinen liikenneväylä, nestekaasuvaraston toimintaan kuulumattomat rakennukset
2) kiinteistön ulkopuolisista asuinrakennuksista rivitalot ja omakotitalo, liikenteen solmukohdat
3)kiinteistön ulkopuoliset koulut, hotellit, kerrostalot, suurmyymälät ja muut suuren väkijoukon kokoontumiseen tarkoitetut rakennukset sekä hotellien majoitustilat.
Tukes-opas Tuotantolaitosten sijoittaminen kategorisoi suojaetäisyydet kahteen luokkaan:
Etäisyys 1 = etäisyys tontin rajasta ja yleisestä liikenneväylästä sekä toimintaan kuulumattomista rakennuksista.
Etäisyys 2 = etäisyys asuinrakennuksista, hoitolaitoksista, kouluista, päiväkodeista ja kokoontumistiloista.
Valtioneuvoston asetuksen vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista 8 § mukaan ” Tuotantolaitos on sijoitettava sitä ympäröiviin rakennus- ja muihin kohteisiin nähden siten, että tuotantolaitoksessa tapahtuvan, 5 §:ssä tarkoitetun onnettomuuden vaikutusalueella olevilla ihmisillä on mahdollisuus päästä suojaan tai poistua alueelta ilman, että heille aiheutuu siitä vakavia vammoja.
Sijoituksessa on otettava erityisesti huomioon ihmisten ja väestön terveyden kannalta erityisen herkät kohteet, kuten hoitolaitokset, terveyskeskukset, ostoskeskukset, koulut, päiväkodit, kokoontumistilat ja -alueet sekä asuinalueet ja muut kohteet, joissa voi samanaikaisesti olla suuri joukko ihmisiä ja joista poistuminen tai joissa suojautuminen voi olla onnettomuustilanteissa erityisen hankalaa.”
Nykyisin on lähtökohta, että ihmiset asuvat mahdollisimman pitkään kotona ja ikääntyvää väestöä hoidetaan ja palvellaan kotona mahdollisimman pitkään. Samoin muuta palvelu- ja tukiasumista on lähtökohtaisesti enenevissä määrin tarjottu ihmisille koteihin ja erillisiä palveluasuntoja tai hoitolaitospaikkoja pyritään minimoimaan. Samoin on huomattava, että kodeissa on lapsia ja muita toimintakyvyltään rajallisia henkilöitä. Täten normaalit asunnot ovat yhtä haavoittuvia kuin hoitolaitokset, eikä asetuksessa mainittuja muitakaan kohteita voida käsitellä erillisillä suojaetäisyyksillä.
Nyt esitettyjä suojaetäisyyksiä esimerkiksi tiheissä asutuskeskuksissa, kuten Helsingin keskusta, ei voida tällä arvioinnilla pitää lähtökohtaisesti riittävinä. Esitetystä taulukkoetäisyydestä tulisi poistaa 2 ryhmä ja nostaa sen suojaetäisyydet kolmannen ryhmän mukaiseksi.
Suojaetäisyyksien määrittelyssä tulee myös varmistua, että ne perustuvat todennäköisien onnettomuusskenaarioiden tarkasteluun ja niiden perusteella valittujen onnettomuusvaarojen tarkasteluun huomioiden lämpösäteilyn vaikutus, AEGL-mukainen terveysvaarojen sekä mahdollisesti räjähdysvaarojen arviointi.
Lisätiedot
Markus Latva-aho, johtava palotarkastaja, puhelin: 31030326
markus.latvaaho(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Hallintovalitus, tavallinen tiedoksianto |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Öljy- ja biopolttoaineala Ry | Hallintovalitus, tavallinen tiedoksianto |
.
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
| Agricolankatu 15 |
| 0201256-6 |
|
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alv.nro |
helsinginpelastuslaitos@hel.fi | http://www.hel.fi/www/pela/fi |
|
|
|
|
| |||