Päätöshistoria

Ympäristölautakunta 01.03.2016 § 101

HEL 2012-017199 T 11 01 04

Päätös

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Helsingin vieraslajilinjauksen toteutumistilanteen vuonna 2015.

Helsingin vieraslajilinjauksessa 2015─2019 vuodelle 2015 esitetyistä toimenpiteistä suurin osa on toteutunut tai käynnistynyt. Kaupungin vieraslajityöryhmä aloitti toimintansa 29.10.2015. Ensimmäisten toimenpiteiden joukossa oli vieraslajitietokannan valmistelu. Pilottivaihe on valmistunut, ja se tuli maksamaan noin 6700 euroa.

Vieraslajien torjuntatoimenpiteiden täsmällinen priorisointisuunnitelma tehdään vuonna 2016, mutta torjuntaa on kohdennettu jo nyt arvokkaille luontokohteille ja haitallisimpien lajien, kuten kaniinin ja jättiputken torjutaan.

Luontotietojärjestelmän arvokkaiden kasvikohteiden vieraskasvilajiseuranta käynnistettiin kesällä 2015. 93 arvokkaasta I-luokan kohteesta saatiin kartoitettua 40. Vieraskasvilajeja havaittiin yllättävän paljon myös metsäisillä kohteilla. Seurantaan käytettiin noin 5700 euroa.

Rakennusvirasto järjesti kahdeksat vieraslajitalkoot ja kokeilun espanjansiruetanan keräämisestä yhdessä asukkaiden kanssa. Niiden kustannukset olivat yhteensä noin 3300 euroa.

Kanien pyyntiin rakennusvirasto ja liikuntavirasto ovat käyttäneet vuonna 2015 noin 163 000 euroa, pienpetojen pyyntiin noin 50 000 euroa, jättiputken torjuntaan noin 25 500 euroa sekä kurtturuusun ja jättitattaren torjutaan noin 23 500 euroa.

Lajikohtaisia torjuntasuunnitelmia on laadittu villikanille, minkille, supikoiralle, espanjansiruetanalle, jättiputkelle, kurtturuusulle, jättipalsamille, jättitattarelle, japanintattarelle, hamppuvillakolle, komealupiinille, idänkanukalle ja pajuasterille lähinnä rakennusviraston virkatyönä, johon sisältyy myös harjoittelija- ja projektityötä.

Vieraslajien torjuntaan käytettyjä resursseja ei kaikilta osin pystytä esittämään yksityiskohtaisesti, koska vieraslajeihin liittyvää virkatyötä ja muiden vihertöiden yhteydessä tehtävää vieraskasvilajien torjuntaa ei ole tilastoitu. Jälkikäteen tehdyn arvion mukaan virkatyötä on tehty liikuntavirastossa noin 5 000 euron, rakennusvirastossa noin 56 000 euron, Starassa noin 40 000 euron ja ympäristökeskuksessa noin 19 000 euron edestä. Yhteenlaskettuna kaupungin virkatyön arvo on noin 120 000 euroa.

Virkatyöt ja muut kustannukset yhteen laskien kaupunki on käyttänyt vieraslajien torjuntaan ainakin noin 397 700 euroa vuonna 2015.

14.04.2015 Ehdotuksen mukaan

24.03.2015 Poistettiin

08.01.2013 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Kaarina Heikkonen, kaupunkiekologi, puhelin: +358 9 310 31581

kaarina.heikkonen(a)hel.fi

Helsingin Satama -liikelaitoksen jk 02.04.2013 § 19

HEL 2012-017199 T 11 01 04

Päätös

Esittelijä täydensi asiasta käydyn keskustelun perusteella lausunnon 2. kappaletta seuraavasti:
Alusten ja niiden painolastivesien käsittelyä säätelevät kansainväliset säännökset, joista kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) painolastivesiyleissopimus ei ole vielä astunut voimaan. Yksittäisen sataman kautta tapahtuvat vaikutusmahdollisuudet ovat asiassa ennen sopimuksen voimaanastumista vähäiset.
Johtokunta päätti antaa otsikkoasiasta ympäristölautakunnalle esittelijän muutetun lausunnon:

"Helsingin Sataman johtokunta näkee vieraslajien torjumiseksi tehtävän työn tärkeänä ja osaltaan tukee ympäristökeskusta erityisesti vesiympäristön selvitystöissä. Johtokunta kuitenkin painottaa, että sen vaikutusmahdollisuudet Itämerelle leviävien vieraslajien torjunnassa ovat varsin vähäiset mm. seuraavista syistä

- Alusten ja niiden painolastivesien käsittelyä säätelevät kansainväliset säännökset, joista kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) painolastivesiyleissopimus ei ole vielä astunut voimaan. Yksittäisen sataman kautta tapahtuvat vaikutusmahdollisuudet ovat asiassa ennen sopimuksen voimaanastumista vähäiset.

- Mahdollisesti haitallisia eliöitä sisältävien painolastivesien pumppausta tapahtuu lähinnä irtolasteja noutavien alusten lastauksen yhteydessä. Helsingin satamassa on vain vähän irtolastiliikennettä. Yksikköliikenteen alukset, matkustaja-alukset ja matkustaja-autolautat käyttävät varsin vähän painolastivettä. Osassa aluksia on nykyisin käytössä painolastivesien puhdistusjärjestelmiä

- Helsingin sataman liikenne tulee lähes kokonaan Itä- ja Pohjanmereltä ja vain vähäisessä määrin luonnoksessa mainituista pääasiallisista vieraslajilähteistä Kaspianmereltä, Mustaltamereltä tai Atlantilta.”

Esittelijä

talousjohtaja

Tauno Sieranoja

Lisätiedot

Aino Rantanen, Laatu- ja ympäristöpäällikkö, puhelin: +358931033521

aino.rantanen(a)hel.fi

Yleisten töiden lautakunta 19.03.2013 § 121

HEL 2012-017199 T 11 01 04

Päätös

Yleisten töiden lautakunta päätti antaa ympäristölautakunnalle seuraavan lausunnon:

Helsingin vieraslajien linjausten tavoitteena on rajoittaa haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä luonnolle, elinkeinoille  ja luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle Helsingissä. Linjaukset koskevat Helsingin kaupungin omistamia maa- ja vesialueita sekä kaupungin rajojen sisäpuolella että muissa kunnissa. Keskeisimmät ja kiireellisimmät toimenpiteet on esitetty vuosille 2012 - 2016, jonka jälkeen ne on tarkoitus päivittää. Linjauksien toteutusta koordinoivaksi ja seurannan vastuutahoksi ehdotetaan Helsingin ympäristökeskusta, joka on vastannut linjausten laatimisesta.

Yleistä vieraslajien linjauksista Helsingissä

Rakennusvirasto tekee jo nyt työtä haitallisten vieraslajien torjumiseksi. Konkreettinen toiminta on keskitetty joidenkin haitallisimmiksi katsottujen lajien, joita ovat erityisesti jättiputket, kurtturuusu, villikani, supikoira ja minkki, leviämisen estämiseen. Kaikki edellä mainitut lajit ovat kansallisen strategian mukaan haitallisia tai erittäin haitallisia vieraslajeja. Torjuntatoimet on kohdistettu niille alueille, missä on runsaasti luontoarvoja, kuten luonnonsuojelualueille ja arvokkaisiin luontotyyppeihin. Rakennusvirasto pystyy tekemään näitä torjuntatoimia sille annetuin valtuuksin vain vastuullaan olevilla yleisillä alueilla eli kaduilla, puistoissa ja viheralueilla Helsingissä. Tämän hetken käsityksen mukaan vieraslajien torjuntaan käytettäviä resursseja pitää lisätä tuntuvasti, jos torjuntatoimintaa ryhdytään tekemään muissa kunnissa olevilla, Helsingin kaupungin omistamilla maa-alueilla.

Yleisten töiden lautakunta pitää tärkeänä, että vieraslajien linjausten avulla nostetaan esille haitallisten vieraslajien torjuntatyön tärkeys. Samoin kansallisen vieraslajistrategian toimeenpanoa on kiirehdittävä Helsingissä. Linjauksissa korostetaan sekä varhaisen toiminnan tärkeyttä että riskienarviointityön käynnistämistä. Tämä on perusteltua, jotta ongelmaan voidaan tarttua kustannustehokkaasti ja alkuperäiselle luonnolle aiheutuvat haitat minimoida.

Linjauksissa ei ole kuvattu yhteistyötä muiden kuin kaupungin eri virastojen kanssa. Yleisten töiden lautakunta kannattaa ehdotusta eri hallintokunnista muodostuvan ohjausryhmän perustamiseksi. Ohjausryhmässä tulee olla myös edustajia muista hallinnonaloista, kuten maa- ja metsätalousministeriöstä ja ympäristöministeriöstä, sekä muista pääkaupunkiseudun kunnista. Lisäksi yleisten töiden lautakunta kannattaa ehdotettua riskienarviointia varten tarvittavan, erillisen asiantuntijatyöryhmän perustamista.

Yleisten töiden lautakunnan mielestä Helsingin ensimmäisten vieraslajilinjauksien tulee kattaa viisivuotiskausi 2013 - 2017. Näin toimenpiteitä on mahdollista toteuttaa otsikon määrittelemän ajanjakson puitteissa. Linjauksen päivitys siirtyisi samalla vuoteen 2017.

Linjauksen toimivuus

Yleisten töiden lautakunta toteaa, että linjaustyö on keskeneräinen ja ei anna riittävää evästystä ja työvälineitä käytännön toiminnalle. Linjauksista puuttuu muun muassa perustieto siitä, mitkä ovat Helsingissä paikallisesti haitallisia vieraslajeja ja mistä lajeista tulee laatia riskinarviointeja, toimenpideohjelmia sekä varaussuunnitelmia. Toimenpideohjelmien laatiminen tulee tehdä ensisijaisesti niistä lajeista, joista on eniten todettua haittaa alkuperäiselle luonnolle ja eri ihmistoiminnan osa-alueille. Toimenpideohjelmia voidaan tehdä myös arvokkaimmille luontokohteille, kuten linjauksissa on ehdotettu.

Linjauksissa ei ole riittävän selkeästi eritelty vastuutahoja eri toimenpiteille, esimerkiksi mikä taho vastaa yksittäisten lajien levinneisyyden inventoinneista, joiden pohjalta lajikohtaiset torjuntasuunnitelmat laaditaan. Linjauksissa on ehdotettu, että rakennusvirasto vastaisi kaikesta, mikä liittyy maaympäristöissä tavattaviin haitallisiin vieraskasveihin, joita on kansallisen vieraslajistrategian mukaan haitallisten vieraslajien listalla 24 lajia. Samoin rakennusviraston kokonaisvastuulle ehdotetaan 6 maaselkärankaista lajia, joita ovat esimerkiksi villikani ja rotta.

Yleisten töiden lautakunnan mielestä ympäristökeskuksella tulee olla päävastuu kaikkien vieraslajien levinneisyystietojen selvittämisessä  sekä keskeinen rooli torjunnan ohjeistuksen laatijana ja tiedon jakajana Helsingin maa- ja vesialueilla sekä Helsingin omistamilla alueilla muissa kunnissa.

Suurin osa Suomessa haitallisiksi tunnistetuista vieraskasvilajeista on jo levinnyt Helsinkiin, mutta tarkkaa tietoa niiden levinneisyyden laajuudesta ja kasvupaikoista ei vielä ole. Levinneisyystiedot muiden kuntien alueilta ovat niin ikään puutteelliset. Kun vastuu on ympäristökeskuksella, muiden virastojen, seurakunnan, valtion ja yksityisten omistamat tai vastuulla olevat alueet voivat sisältyä selvitykseen ja edelleen näille alueille on mahdollista kohdistaa toimenpiteitä, sillä viranomaisena ympäristökeskus pystyy toimimaan myös näillä alueilla. Rakennusviraston toimivalta rajoittuu virastolle kuuluviin yleisiin alueisiin eli sen vastuulla oleviin katu- ja viheralueisiin.

Toimenpiteet ovat riittämättömästi taustoitettu ja ohjeistettu tässä työssä, jotta linjausten perusteella voitaisi ryhtyä konkreettisiin lajikohtaisiin toimiin. Linjausten ja siinä esitetyn vision avulla ei ole mahdollista määritellä, mikä torjunta- ja toimenpidetaso tai lopputulos on tavoitteena. Esitetyt mittarit eivät mittaa toimenpiteiden onnistumista, vaan ne ovat lähinnä aikataululuonnos eri jatkotoimille.

Vieraslajit aiheuttavat jo nyt merkittäviä kustannuksia kaupungille. On selvää, että työhön tarvitaan nykyistä enemmän resursseja. Helsingin vieraslajikoordinaattorin toimi on tarpeen. Linjauksissa korostetaan resurssien lisäämisen tarpeellisuutta, mutta niissä ei oteta kantaa, mihin konkreettisiin toimiin ympäristökeskus aikoo ryhtyä ja miten se aikoo jatkossa kohdistaa resurssejaan. Esitettyjen toimenpiteiden aikataulutus asettaa haasteita rakennusvirastolle, koska nykyiset resurssit ovat riittämättömiä linjausten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Seuraavissa kolmessa kohdassa on yleisten töiden lautakunnan esittämiä täydennys- ja korjausehdotuksia, jotka on ryhmitelty vieraslajilinjausten otsikoiden mukaisesti.

Haitallisten vieraslajien aiheuttamien riskien sekä haittojen arviointi ja minimointi

        Vieraslajien seuranta tulee olemaan haastavaa, koska olemassa olevaa, ajantasaista tietoa lajien levinneisyydestä ei ole käytettävissä kuin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Jatkuvaa, jo käynnissä olevaa ympäristöseurantaa tehdään pääasiassa vesialueilla. Ensin tarvitaan levinneisyystiedot ennen kuin voidaan tehdä riskienarviointia ja lajikohtaisia toimenpideohjelmia. Levinneisyystietojen kerääminen kuuluu Helsingin ympäristökeskukselle. 

        Suomen ympäristökeskus kerää parhaillaan vieraslajien esiintymätietoja yhtenäiseen tietokantaan eli vieraslajiportaaliin. Ennen omien järjestelmien kehittämistä ympäristökeskuksen tulee selvittää, voidaanko Helsingin vieraslajitietoja kerätä ja hyödyntää tämän portaalin kautta. Näin  vältytään päällekkäiseltä työltä ja erillisen tietokannan luomiselta. Kaikenlaista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tulee lisätä muiden viranomaisten, erityisesti kansallista vieraslajistrategian toimeenpanoa koordinoivan maa- ja metsätalousministeriön, kanssa.

        On hyvä, että riskinarvioinnissa keskitytään arvokkaisiin luonnonalueisiin ja torjuntatoimissa painotetaan näitä kohteita. Jotta tässä päästään eteenpäin, tulee Helsingin eri virastojen yhdessä määritellä nämä alueet. Koska linjaukset koskevat kaikkia Helsingin kaupungin maanomistuksessa olevia maa-alueita eli yli 10 000 hehtaaria ja kaupungin vesialueita, edellä mainittu priorisointi on tarpeen.

Helsingin kaupungin luonnossa olevien haitallisten vieraslajien leviämisen estäminen ja jatkuvat toimenpiteet

        Linjauksissa ei ole otettu kantaa siihen, mitkä lajit Helsingin mailla ja vesialueilla ovat torjunnan tai ennaltaehkäisyn kannalta ensisijaisia. Ennen toimenpideohjelmien laatimista on sovittava Helsingin haitallisista vieraslajeista, sillä kansallisessa vieraslajistrategiassa haitallisia vieraslajeja on  kaikkiaan 157 lajia ja paikallisesti haitallisia tai tarkkailtavia on 123 lajia. Seurantamenetelmistä ja raportoinnista on sovittava hallintokuntien ja ympäristökeskuksen kanssa.

        Toimenpideohjelmien laatiminen yksittäisille lajeille on välttämätöntä, jotta torjuntatyö onnistuu. Tätä varten tarvitaan riittävästi tietoa lajien levinneisyydestä. Näin ei vielä ole kuin poikkeustapauksissa. Samoin lajien biologiasta tarvitaan lisätietoja; tästä on vielä vähemmän tietoa Suomen oloissa. Lajikohtaisia torjuntasuunnitelmia tulee laatia kiireellisimmin paikallisesti arvokkaille luontokohteille.

        Yleisten töiden lautakunta kannattaa vapaaehtoistyön lisäämistä ja kehittämistä vieraskasvilajien torjuntatyössä. 

Uusien haitallisten vieraslajien varhaista havaitsemista ja hävittämistä koskevat toimenpiteet

        Uusien haittalajien varhaisen havaitsemisen ja hävittämisen vastuut ja keinot sekä tiedottaminen tulee selvittää muiden viranomaisten, erityisesti maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön, kanssa. Nämä ministeriöt vastaavat kansallisen vieraslajistrategian toimeenpanosta. Riskinarviointi ja toimenpiteet tulee tehdä yhteistyössä edellä mainittujen tahojen kanssa. Tällä hetkellä on kehitteillä kansainvälisesti erittäin vaarallisiksi osoittautuneiden vieraslajien Suomeen saapumisen varalta varautumissuunnitelmat, joihin Helsingin on syytä tehdä tarkennuksia paikallisella tasolla. Vastuu tästä kuuluu ympäristökeskukselle.

        Rakennusviraston vastuulle osoitettu toimenpide "kaupungin viheralueilla käyttämien kasvilajien valinta” ei ole konkreettinen toimenpide, joka jättää epäselväksi, mitä tällä tarkoitetaan. Mittareiden osalta ei kerrota, kuka tekee ja vastaa toimenpiteiden toteutuksesta.

Muita huomioita linjauksiin:

        Tekstissä käytetään epäyhtenäisesti termejä vieraslaji ja haitallinen vieraslaji. Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia.

        Linjauksissa esitetty jako maa- ja vesiympäristöihin on toiminnan suunnittelun ja hallinnoinnin helpottamiseksi hyvä ajatus.

        Valkoposkihanhi ei ole vieraslaji, vaan kuuluu Suomen lintulajistoon ja on rauhoitettu. Kanadanhanhi on sen sijaan   kansallisen vieraslajistrategian mukaan paikallisesti haitallinen vieraslaji.

        Rakennusvirasto on tilannut jo pitkään pienpetopyyntiä erityisesti luonnon- ja linnustonsuojelualueilla eli työ ei ole uutta, kuten linjaustekstissä annetaan ymmärtää.

        Linjauksissa on kerrottu lyhyesti Helsingin vieraslajitilanteesta. Vieraskasvilajeja esittelevässä osuudessa mainitaan vain kolme lajia, vaikka Helsingissä esiintyy huomattavasti enemmän haitallisia lajeja. Samoin maaeläinosuudessa on kokonaan jätetty huomioimatta espanjansiruetana (erityisen haitallinen) ja rotta (haitallinen). Taustoituksesta ei näin synny kokonaiskuvaa Helsingin vieraslajitilanteesta, sen nykytilasta ja haittojen merkittävyydestä.

        Vieraslajien taloudelliset riskit ja torjuntatoimista Helsingin kaupungille aiheutuvat kustannukset -otsikon alla ei ole esitetty vieraslajien taloudellisista riskeistä ja torjunnasta aiheutuvia kustannuksia. Tätä kohtaa tulee täydentää.

Yleisten töiden lautakunta esittää, että jatkossakin päävastuu vieraslajilinjauksista sisältäen lajiston seurannan ja toimenpiteiden ohjeistuksen on Helsingin ympäristökeskuksella.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa edellä mainituin huomautuksin vieraslajien linjauksia Helsingissä 2012 - 2016.

12.03.2013 Pöydälle

Esittelijä

kaupunginarkkitehti

Jukka Kauto

Lisätiedot

Tuuli Ylikotila, luontoasiantuntija, puhelin: 310 38540

tuuli.ylikotila(a)hel.fi

Opetuslautakunta 05.03.2013 § 21

HEL 2012-017199 T 11 01 04

Päätös

Opetuslautakunta päätti antaa ympäristölautakunnalle seuraavan lausunnon:

Helsingin vieraslajien linjausten tavoitteena on ennaltaehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Helsingin luonnolle. Yhtenä tärkeänä toimenpiteenä nähdään tiedottamisen tehostaminen kuntalaisille, jotta nämä eivät tahattomasti levitä uusia vieraslajeja ympäristöön ja kannustaa heitä osallistumaan haitallisten vieraslajien torjuntaan. Opetuslautakunta pitää tärkeänä, että kouluissa ja oppilaitoksissa tutustutaan tähän aiheeseen ja osallistutaan mahdollisuuksien mukaan omalla alueella haitallisten vieraslajien torjuntaan.

Esittelijä

linjanjohtaja

Outi Salo

Lisätiedot

Kirsi Verkka, opetuskonsultti, puhelin: 310 84026

kirsi.verkka(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2013 § 54

HEL 2012-017199 T 11 01 04

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon:

Vieraslajien torjunta liittyy ensisijaisesti maiseman ja ympäristön hoitoon. Kaavoituksen yhteydessä mahdollistetaan maankäytön muotoja, joista puisto- ja viheralueet sekä muu kaupunkivihreä kuten katuistutusten tilavaraukset saattavat luoda kasvualustan myös haitallisille vieraslajeille. Kaavamääräyksissä ei pääsääntöisesti puututa kasvilajistoon, vaikkakin yleisten alueiden yleissuunnitelmissa, lähiympäristön suunnitteluohjeissa, rakentamistapaohjeissa ja erityisesti pihojen ja puistojen kunnostusohjeissa saatetaan esittää vaihtoehtoja tai ideoita toivotusta lajivalikoimasta. Syynä voi tällöin olla tietyn kaupunkikuvallisen ilmeen aikaansaaminen tai alueen historiallisista arvoista lähtevä tavoite säilyttää tiettyjä ominaispiirteitä.

Suuri osa haitallisista vieraskasvilajeista on alkuperältään koristekasveja, kuten Helsingin rannoille levittäytynyt kurttulehtiruusu, jättipalsami sekä jättiputki. Kurtturuusua istutettiin paljon pihoille 1950- ja 60-luvuilla, joten se on myös osa kulttuurihistoriaa ko. aikoina suunnitelluilla alueilla. Alueen ominaispiirteisiin kuuluvan lajiston säilyttämisen ja toisaalta haitallisten vieraslajien torjunnan välillä joudutaankin tällaisilla alueilla tekemään valintoja.

Mitä eläinlajistoon tulee, haitalliset vieraslajit aiheuttavat tuhoa myös maiseman kulttuuriperinnölle (esimerkkinä kanien aiheuttamat vahingot keskustan historiallisten puistojen kasvillisuudelle), jonka vaaliminen on osa hyvän kaupungin suunnittelua. Näin ollen niiden torjuminen on tärkeä osa toivotun tulevaisuuden aikaansaamista.

Vieraslajistrategian tavoitteena on myös tehostaa kuntalaisille suunnattua tiedottamista, jotta he eivät tahattomasti tai tahallisesti levitä luontoon uusia vieraslajeja. Tässä tiedotuksessa olisi tärkeää tehdä asia maallikolle helpommin lähestyttäväksi valottamalla liitteenä ollutta linjausta paremmin esim. vieras- ja tulokaslajien välistä eroa ja tarvittavia toimenpiteitä toivotun lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa laadittava Viheralueiden strateginen kehityskuva on asettanut yhdeksi tavoitteekseen monimuotoisen maiseman vaalimisen. Tämä sisältää maiseman kerroksellisuuden ja erityisesti Helsingille tyypillisten ominaispiirteiden säilyttämisen uusien maisemien syntymisen rinnalla, sekä luonnon monimuotoisuuden huomioon ottaminen ekologisesti kestävän kaupungin nimissä. Lajiston tietoinen ohjaaminen, johon kuuluu ei-toivottujen vieraslajien haitallisten vaikutusten ehkäiseminen, tukee näitä tavoitteita. Vieraslajistrategian käytännön toteuttamisesta tulevat pääosin vastaamaan muut hallintokunnat.

Käsittely

26.02.2013 Ehdotuksen mukaan

Vastaehdotus:
Outi Silfverberg: Lisäys uudeksi viidenneksi kappaleeksi: "Kaavoitustyössä tulee huomioida riskialueet vieraslajien leviämiselle ja laatia asianmukaiset hoitoehdotukset. Tyypillisiä riskialueita ovat alueet, joilla varastoidaan tai käsitellään maa-aineksia, kuten täyttömaata ja komposteja. Näiden sijaitessa esimerkiksi lähellä Natura-alueita, luonnonsuojelualueita, puistoja ja puutarhoja on riski vieraslajien leviämiselle ympäristöön erityisen suuri."

Vastaehdotus raukesi kannattamattomana.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Maria Jaakkola, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37244

maria.jaakkola(a)hel.fi

Teknisen palvelun lautakunta 21.02.2013 § 43

HEL 2012-017199 T 11 01 04

Päätös

Teknisen palvelun lautakunta päätti antaa ympäristölautakunnalle ”Vieraslajien linjaukset Helsingissä 2012 -2016”-luonnoksesta seuraavan lausunnon:

Vieraslajilinjauksen kommentoitavana olevassa luonnoksessa tavoitteeksi asetettu, kansallisen vieraslajistrategian mukainen, haitallisten vieraslajien nopea ja ennaltaehkäisevä torjunta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on menestyksekkään toteutuksen ja resurssien käytön kannalta kustannustehokkain toimintatapa. Uudelle alueelle lisääntymiskykyisen kannan muodostaneen vieraslajin viivästynyt poistaminen luonnosta vaatii runsaasti enemmän resursseja kuin riittävän ajoissa aloitetut torjuntatoimet.

Vieraslajeja pidetään maailmanlaajuisesti luonnon monimuotoisuuden toiseksi suurimpana uhkatekijänä. Vieraslajien aiheuttamien taloudellisten menetysten arvioidaan maailmanlaajuisesti olevan yli 1000 miljardia vuodessa ja Suomessa vuosittain kymmeniä, jopa satoja miljoonia euroja. Vieraslajien linjauksen luonnoksessa on tunnistettu ja aiheellisesti korostettu Helsingin keskeinen rooli uusien vieraslajien saapumisen estämisessä ja täällä jo olevien vieraslajien leviämisen rajoittamisessa.

Teknisen palvelun lautakunta esittää lausuntonaan, että mittavien taloudellisten ja ekologisten riskien vuoksi on Helsingin varauduttava vieraslajien aiheuttamaan uhkaan varaamalla riittävät resurssit ”Helsingin vieraslajien linjaukset 2012 - 2016”- luonnoksessa esitettyjen toimenpideohjelmien ja konkreettisten vieraslajien torjuntatoimenpiteiden toteuttamiseksi.

Lisäksi vieraslajien linjaukseen tulee sisällyttää seuraavan sisältöinen toimenpide-ehdotus:

Kouluihin tulee saada biologian tai muun perusopetuksen yhteyteen opetuskokonaisuus tästä aiheesta. Esim. vieraskasvilajien hävittämistä tulisi opettaa ja harjoitella jo kiinteänä osana esim. biologian opetusta. Samalla koulussa tutustutaan käytännössä vieraslajien torjuntaan esim. loukkupyyntiin.

Opetuksessa tulee huomioida myös asianmukainen ja vastuuntuntoinen asennoituminen vieraslajien kasvien ja siementen tuontiin ulkomailta.

Käsittely

21.02.2013 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijä lisäsi ehdotukseensa seuraavan:

Vieraslajien linjaukseen tulee sisällyttää seuraavan sisältöinen toimenpide-ehdotus:

Kouluihin tulee saada biologian tai muun perusopetuksen yhteyteen opetuskokonaisuus tästä aiheesta. Esim. vieraskasvilajien hävittämistä tulisi opettaa ja harjoitella jo kiinteänä osana esim. biologian opetusta. Samalla koulussa tutustutaan käytännössä vieraslajien torjuntaan esim. loukkupyyntiin.

Opetuksessa tulee huomioida myös asianmukainen ja vastuuntuntoinen asennoituminen vieraslajien kasvien ja siementen tuontiin ulkomailta.

Esittelijä

toimitusjohtaja

Timo Martiskainen

Lisätiedot

Jouko Laakso, yksikönjohtaja, puhelin: 310 39250

jouko.laakso(a)hel.fi

Helsingin Energian johtokunta 12.02.2013 § 4

HEL 2012-017199 T 11 01 04

Päätös

Johtokunta päätti antaa asiasta ympäristölautakunnalle esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:

Vieraslajien linjausten tavoitteena on rajoittaa haitallisten vieraslajien riskejä Helsingin luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle sekä elinkeinoille. Vieraslajien linjausten toteutuksessa kehitetään riskinarviointimenetelmä arvioimaan niiden haitallisuutta Helsingissä. Helsingin Energia tukee vieraslajien linjausten mukaista ennakoivaa suhtautumista, riskinarvioinnin toteutusta ja aiheen tietokannan kokoamista.

Esittelijä

Toimitusjohtaja

Pekka Manninen

Lisätiedot

Martti Hyvönen, Ympäristöjohtaja, puhelin: +358 9 617 2075

martti.hyvonen(a)helen.fi