§ 244

Lausunto kaupunginhallitukselle Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta

Pöydälle 28.6.2011

HEL 2011-000144 T 10 03 00

Päätös

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan teemat muodostavat tärkeän rungon yhdyskuntarakenteen kestävän kehityksen ja ilmasto-tavoitteiden mukaiselle kehittämiselle. Radan varsiin ja seudullisesti merkittävän bussiliikenteen yhteysvälien verkostoon tukeutuva rakenne on välttämätön seudun voimakkaasti kasvavien asukas- ja työpaikkamäärien ja niitä palvelevien liikennetarpeiden lisääntyessä. Myös jo ennestään tiiviissä Helsingissä tämä esitetty tiivistämisvaatimus on edelleen erityisen tärkeä, koska suuri osa tulevastakin asukas- ja etenkin työpaikkavolyymista keskittyy pääkaupunkiin.

Tiivistämisen yhteydessä tulee ottaa erityisesti huomioon viheralueet ja säästää viheralueverkostoa sen eri tasoilla. Eheyttämisen käsitteeseen tulee sisällyttää myös viheralueverkon eheys. Tämä vaikea yhteensovittamistehtävä on mittakaavaltaan sellainen, että sitä pääsääntöisesti hoidetaan alemman tason kaavoituksessa. Maakuntakaavan tehtävänä on kuitenkin turvata viheralueverkoston ja viheryhteyksien suuret piirteet.

Vaihemaakuntakaavan karttojen tarkastelua vaikeuttaa se, että myös aiempien vaihekaavojen merkinnät ovat pääosin voimassa, jolloin uusien merkintöjen suhteen hahmottaminen voimassaoleviin kaavoihin on vaikeaa. Selkeän yhdistelmäkartta-aineiston tekeminen voimassaolevista ja uuden ehdotuksen mukaisista merkinnöistä olisi ehdotuksen jatkokäsittelyä varten tarpeen.

Yleiskaavan selvitysalueet

Helsingin yleiskaavan 2002 selvitysalueista Koivusaaren kaavoitus on edennyt osayleiskaavaluonnosvaiheeseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi luonnoksen 28.4.2011. Sen sijaan Vartiosaaren ja Kivinokan osayleiskaavatyö on vasta alkuvaiheessa. Tästä näkökulmasta olisi johdonmukaista käyttää Kivinokassa samaa valkoista väriä kuin Vartiosaaressa. Kivinokassa rannanmyötäinen viheryhteys on sinänsä tarpeellinen, mutta koko niemen merkitseminen taajamatoimintojen alueeksi ei vastaa suunnittelu- eikä päätöksentekotilannetta, joten merkintä tulisi poistaa.

Ympäristölautakunta on lausunnossaan kunnan asukkaan kansallista kaupunkipuistoa koskevasta aloitteesta todennut 24.5.2011, että ”Kivinokassa sijaitsee merkittävä luonnonsuojelualuevaraus (vanha metsä) sekä paljon muita luonto- ja kulttuuriarvoja. Kivinokka on lautakunnan mielestä aiheellista liittää tyveään myöten Helsinkipuistoon sekä perustaa vanhan metsän alue ja tarkemmissa inventoinneissa mahdollisesti löytyvät arvokohteet luonnonsuojelualueiksi.”

Östersundomin alue

Östersundomin alueella taajama-alueet on osoitettu yhteisen yleiskaavaluonnoksen aluevarausten mukaisesti. Rakennettavat alueet rajautuvat rannoilla Natura-alueisiin. Matalat ruovikkoiset ranta-alueet ovat myös tulvariskialuetta, ja ne lukeutuvat ELY-keskuksen ehdotukseen Uudenmaan merkittävistä tulvariskialueista. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen vaikutusten arvioinnissa ja jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon nämä molemmat tekijät.

Östersundomin alueen yleiskaavaan liittyvä Natura-arviointi on pian alkamassa ja työn tuloksia voitaneen käyttää hyväksi myös maakunta-kaavaa valmisteltaessa. Merkintä ”Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue” on Östersundomissa ulotettu kiinni Natura- ja luonnonsuojelualueisiin. Tässä on noudatettu yhteisen yleiskaavan ensimmäisen luonnoksen merkintätapaa. Merkintätapa on mahdollinen, koska Natura-alueiden ympärille ei voida ennen Natura-arvioita piirtää kaavamaisia suojavyöhykkeitä. Kaavamääräystä tulee kuitenkin täydentää seuraavasti:

Alueen rakentamisen sijoittuminen suhteessa Natura-alueisiin määritellään tarkemmin luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:n mukaisissa ns. Natura-arvioinneissa.

Rata- ja helikopterikenttävaraukset, Santahaminan ampumamelu

Itäradalle esitetään vaihemaakuntakaavaluonnoksessa kuusi vaihtoehtoista reittiä. Mikäli maakuntakaavaehdotuksessa esitetään vain yksi linjaus, tulee vaihtoehdon valinnan perustua riittäviin ympäristövaikutusselvityksiin ja vaihtoehtojen vertailuun. Rataverkon tarkastelu koko Uudenmaan alueella ja myös Pietari-yhteyksien kautta laajemmalla alueella on tarpeen kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisimman ja seudun raideyhteyksiä mahdollisimman hyvin palvelevan vaihtoehdon löytämiseksi. Tässä tarkastelussa tulee myös Östersundomin raideyhteyksillä olla keskeinen rooli. Tiiviin yhteistyön jatkaminen Östersundomin kaavoittajien kanssa on tärkeää.

Helikopterikentälle on esitetty vain yksi sijainti, Hernesaaren kärki. Paljon melua tuottavan toiminnon sijoittaminen tiiviisti asutetulle alueelle on huomattavan haastavaa. Vaikutusten arvioinnissa tulee esittää tutkittujen vaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja maakuntakaavaehdotuksessa esitettävän/esitettävien sijoituspaikkojen valintaperusteet. Ympäristölautakunnan mielestä olisi hyvä tutkia myös muita vaihtoehtoja helikopterikentän sijoittamiseksi.

Maakuntakaavaluonnoksen mukaan Santahaminan varuskunnan ampumamelualue ulottuu myös suunnitellun Kruunuvuorenrannan alueen eteläosiin. Maakuntakaavaehdotukseen tulee täsmentää, mitä melun tunnuslukua ja mitä ampumatoimintoja rajaus koskee. 

Vaikutusten arviointi

Luonnoksen vaikutusten arviointi on tarkoitus tehdä ehdotusta valmisteltaessa. Aiemmin tehdyssä maakuntakaavan rakennemallien arvioinnissa keskityttiin nimenomaan alue- ja yhdyskuntarakenteen ja lähinnä henkilöliikenteen sekä väestön ja työpaikkojen muodostaman kokonaisuuden tarkasteluun mm. valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä arviointi antaa hyvän pohjan tekeillä olevan vaihemaakuntakaavan arvioinnin tarkentamiselle ja kohdentamiselle. Ympäristölautakunnan mielestä olisi hyvä tutkia myös muita vaihtoehtoja helikopterikentän sijoittamiseksi.

Luonnoksen kaavaselostus on vielä varsin suppea. Ehdotusvaiheessa, vaikutusten arviointien jälkeen, selostuksessa tulisi selkeästi esittää kaavaratkaisujen ja muutosten perusteet sekä arvio siitä, miten  maakuntakaavoitukselle asetetut tavoitteet ratkaisuissa toteutuvat.

Suunnittelumääräykset osin vielä puuttuvat ja niitä tulisi täydentää. Tällaisia ovat esimerkiksi puolustusvoimien melualueita ja Natura-alueita koskevat määräykset. Myös tulvariskialueiden merkintää ja suunnittelumääräyksiä tulisi harkita lisättäviksi. Vaihekaavassa ensimmäisen kerran Helsingin osana olevan Östersundomin ranta-alueet ovat suurelta osin merkittäviä tulvariskialueita, joiden suunnitteluperusteita olisi tarpeen tarkentaa. Nykyisellään tilanne on selkiintymätön.

Merkittiin, että Alhojärvi esitti kappaleen 2 loppuun lisättäväksi lauseet: ”Lautakunnan mielestä on sekä Uudenmaan että muun Suomen kehitystä ajatellen kuitenkin syytä olla kiihdyttämättä liiaksi muuttoliikettä Uudellemaalle. Vaihemaakuntakaavan lähtökohtana olevaa asukasmäärän lisäystä voi pitää ylimitoitettuna.” Esitystä ei kannatettu.

Käsittely

Vastaehdotus:
Pyhälahti Timo: Esitän seuraavan vastaehdotuksen:

Vaihemaakuntakaavassa on muutettu tai ehdotettu merkittäväksi tärkeitä virkistysalueita viheryhteystarvealueiksi. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että maakuntakaavoissa osoitettujen viheryhteystarpeiden ja riittävän viheralueverkoston turvaaminen alemman tason kaavoituksessa on ollut heikkoa.

Lisäys kpl 4 loppuun
VANHAA TEKSTIÄ: Maakuntakaavan.... suuret piirteet.

Sen vuoksi ympäristölautakunta esittää, että Helsingin erityisen tärkeät virkistysalueet Kivinokka ja Meri-Rastilan länsiranta sekä Östersundomin koko suunnittelualuetta kattava viheralueverkosto tulisi osoittaa maakuntakaavassa virkistysalue -kaavamerkinnällä viheryhteys -merkinnän sijaan.
 

Kannattajat: Ilkka Saara

Vastaehdotus:
Alhojärvi Lauri: Esitän seuraavan vastaehdotuksen:
Kappaleen 13 jälkeen omaksi kappaleekseen otsikolla Mustavuori:
Mustavuoren alue on syytä säilyttää rakentamattomana.

Kannattajat: Pyhälahti Timo

Vastaehdotus:
Alhojärvi Lauri: Esitän seuraavan vastaehdotuksen:
Kappaleen 12 loppuun lisätään:
Ympäristölautakunnan mielestä olisi hyvä tutkia myös muita vaihtoehtoja helikopterikentän sijoittamiseksi.

Kannattajat: Pyhälahti Timo

1. Äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Esitän seuraavan vastaehdotuksen:  Vaihemaakuntakaavassa on muutettu tai ehdotettu merkittäväksi tärkeitä virkistysalueita viheryhteystarvealueiksi. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että maakuntakaavoissa osoitettujen viheryhteystarpeiden ja riittävän viheralueverkoston turvaaminen alemman tason kaavoituksessa on ollut heikkoa. Lisäys kpl 4 loppuun
VANHAA TEKSTIÄ: Maakuntakaavan.... suuret piirteet. Sen vuoksi ympäristölautakunta esittää, että Helsingin erityisen tärkeät virkistysalueet Kivinokka ja Meri-Rastilan länsiranta sekä Östersundomin koko suunnittelualuetta kattava viheralueverkosto tulisi osoittaa maakuntakaavassa virkistysalue -kaavamerkinnällä viheryhteys -merkinnän sijaan.
 

Jaa-äänet: 5
Anne Kettunen, Elsi Veijola, Irma Marttila, Lea Saukkonen, Saija Kalenius

Ei-äänet: 3
Saara Ilkka, Lauri Alhojärvi, Timo Pyhälahti

Tyhjä-äänet: 0
 

Poissa-äänet: 1
Johanna Haapala

2. Äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Esitän seuraavan vastaehdotuksen:
Kappaleen 12 loppuun lisätään:
Ympäristölautakunnan mielestä olisi hyvä tutkia myös muita vaihtoehtoja helikopterikentän sijoittamiseksi.

Jaa-äänet: 1
Elsi Veijola

Ei-äänet: 7
Lauri Alhojärvi, Timo Pyhälahti, Anne Kettunen, Saara Ilkka, Lea Saukkonen, Irma Marttila, Saija Kalenius

Tyhjä-äänet: 0
 

Poissa-äänet: 1
Johanna Haapala

3. Äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Esitän seuraavan vastaehdotuksen:
Kappaleen 13 jälkeen omaksi kappaleekseen otsikolla Mustavuori:
Mustavuoren alue on syytä säilyttää rakentamattomana.

Jaa-äänet: 4
Elsi Veijola, Saija Kalenius, Lea Saukkonen, Irma Marttila

Ei-äänet: 4
Saara Ilkka, Timo Pyhälahti, Anne Kettunen, Lauri Alhojärvi

Tyhjä-äänet: 0
 

Poissa-äänet: 1
Johanna Haapala

Esittelijä

ympäristötutkimuspäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Eeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31517

eeva.pitkanen(a)hel.fi

Otteet

Päätösehdotus

Ympäristölautakunta päättänee antaa seuraavan lausunnon.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan teemat muodostavat tärkeän rungon yhdyskuntarakenteen kestävän kehityksen ja ilmastotavoitteiden mukaiselle kehittämiselle. Radan varsiin ja seudullisesti merkittävän bussiliikenteen yhteysvälien verkostoon tukeutuva rakenne on välttämätön seudun voimakkaasti kasvavien asukas- ja työpaikkamäärien ja niitä palvelevien liikennetarpeiden lisääntyessä. Myös jo ennestään tiiviissä Helsingissä tämä esitetty tiivistämisvaatimus on edelleen erityisen tärkeä, koska suuri osa tulevastakin asukas- ja etenkin työpaikkavolyymista keskittyy pääkaupunkiin.

Tiivistämisen yhteydessä tulee ottaa erityisesti huomioon viheralueet ja säästää viheralueverkostoa sen eri tasoilla. Eheyttämisen käsitteeseen tulee sisällyttää myös viheralueverkon eheys. Tämä vaikea yhteensovittamistehtävä on mittakaavaltaan sellainen, että sitä pääsääntöisesti hoidetaan alemman tason kaavoituksessa. Maakuntakaavan tehtävänä on kuitenkin turvata viheralueverkoston ja viheryhteyksien suuret piirteet.

Vaihemaakuntakaavan karttojen tarkastelua vaikeuttaa se, että myös aiempien vaihekaavojen merkinnät ovat pääosin voimassa, jolloin uusien merkintöjen suhteen hahmottaminen voimassaoleviin kaavoihin on vaikeaa. Selkeän yhdistelmäkartta-aineiston tekeminen voimassaolevista ja uuden ehdotuksen mukaisista merkinnöistä olisi ehdotuksen jatkokäsittelyä varten tarpeen.

Yleiskaavan selvitysalueet

Helsingin yleiskaavan 2002 selvitysalueista Koivusaaren kaavoitus on edennyt osayleiskaavaluonnosvaiheeseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi luonnoksen 28.4.2011. Sen sijaan Vartiosaaren ja Kivinokan osayleiskaavatyö on vasta alkuvaiheessa. Tästä näkökulmasta olisi johdonmukaista käyttää Kivinokassa samaa valkoista väriä kuin Vartiosaaressa. Kivinokassa rannanmyötäinen viheryhteys on sinänsä tarpeellinen, mutta koko niemen merkitseminen taajamatoimintojen alueeksi ei vastaa suunnittelu- eikä päätöksentekotilannetta, joten merkintä tulisi poistaa.

Ympäristölautakunta on lausunnossaan kunnan asukkaan kansallista kaupunkipuistoa koskevasta aloitteesta todennut 24.5.2011, että ”Kivinokassa sijaitsee merkittävä luonnonsuojelualuevaraus (vanha metsä) sekä paljon muita luonto- ja kulttuuriarvoja. Kivinokka on lautakunnan mielestä aiheellista liittää tyveään myöten Helsinkipuistoon sekä perustaa vanhan metsän alue ja tarkemmissa inventoinneissa mahdollisesti löytyvät arvokohteet luonnonsuojelualueiksi.”

Östersundomin alue

Östersundomin alueella taajama-alueet on osoitettu yhteisen yleiskaavaluonnoksen aluevarausten mukaisesti. Rakennettavat alueet rajautuvat rannoilla Natura-alueisiin. Matalat ruovikkoiset ranta-alueet ovat myös tulvariskialuetta, ja ne lukeutuvat ELY-keskuksen ehdotukseen Uudenmaan merkittävistä tulvariskialueista. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen vaikutusten arvioinnissa ja jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon nämä molemmat tekijät.

Östersundomin alueen yleiskaavaan liittyvä Natura-arviointi on pian alkamassa ja työn tuloksia voitaneen käyttää hyväksi myös maakunta-kaavaa valmisteltaessa. Merkintä ”Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue” on Östersundomissa ulotettu kiinni Natura- ja luonnonsuojelualueisiin. Tässä on noudatettu yhteisen yleiskaavan ensimmäisen luonnoksen merkintätapaa. Merkintätapa on mahdollinen, koska Natura-alueiden ympärille ei voida ennen Natura-arvioita piirtää kaavamaisia suojavyöhykkeitä. Kaavamääräystä tulee kuitenkin täydentää seuraavasti:

Alueen rakentamisen sijoittuminen suhteessa Natura-alueisiin määritellään tarkemmin luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:n mukaisissa ns. Natura-arvioinneissa.

Rata- ja helikopterikenttävaraukset, Santahaminan ampumamelu

Itäradalle esitetään vaihemaakuntakaavaluonnoksessa kuusi vaihtoehtoista reittiä. Mikäli maakuntakaavaehdotuksessa esitetään vain yksi linjaus, tulee vaihtoehdon valinnan perustua riittäviin ympäristövaikutusselvityksiin ja vaihtoehtojen vertailuun. Rataverkon tarkastelu koko Uudenmaan alueella ja myös Pietari-yhteyksien kautta laajemmalla alueella on tarpeen kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisimman ja seudun raideyhteyksiä mahdollisimman hyvin palvelevan vaihtoehdon löytämiseksi. Tässä tarkastelussa tulee myös Östersundomin raideyhteyksillä olla keskeinen rooli. Tiiviin yhteistyön jatkaminen Östersundomin kaavoittajien kanssa on tärkeää.

Helikopterikentälle on esitetty vain yksi sijainti, Hernesaaren kärki. Paljon melua tuottavan toiminnon sijoittaminen tiiviisti asutetulle alueelle on huomattavan haastavaa. Vaikutusten arvioinnissa tulee esittää tutkittujen vaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja maakuntakaavaehdotuksessa esitettävän/esitettävien sijoituspaikkojen valintaperusteet.

Maakuntakaavaluonnoksen mukaan Santahaminan varuskunnan ampumamelualue ulottuu myös suunnitellun Kruunuvuorenrannan alueen eteläosiin. Maakuntakaavaehdotukseen tulee täsmentää, mitä melun tunnuslukua ja mitä ampumatoimintoja rajaus koskee. 

Vaikutusten arviointi

Luonnoksen vaikutusten arviointi on tarkoitus tehdä ehdotusta valmisteltaessa. Aiemmin tehdyssä maakuntakaavan rakennemallien arvioinnissa keskityttiin nimenomaan alue- ja yhdyskuntarakenteen ja lähinnä henkilöliikenteen sekä väestön ja työpaikkojen muodostaman kokonaisuuden tarkasteluun mm. valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä arviointi antaa hyvän pohjan tekeillä olevan vaihemaakuntakaavan arvioinnin tarkentamiselle ja kohdentamiselle.

Luonnoksen kaavaselostus on vielä varsin suppea. Ehdotusvaiheessa, vaikutusten arviointien jälkeen, selostuksessa tulisi selkeästi esittää kaavaratkaisujen ja muutosten perusteet sekä arvio siitä, miten  maakuntakaavoitukselle asetetut tavoitteet ratkaisuissa toteutuvat.

Suunnittelumääräykset osin vielä puuttuvat ja niitä tulisi täydentää. Tällaisia ovat esimerkiksi puolustusvoimien melualueita ja Natura-alueita koskevat määräykset. Myös tulvariskialueiden merkintää ja suunnittelumääräyksiä tulisi harkita lisättäviksi. Vaihekaavassa ensimmäisen kerran Helsingin osana olevan Östersundomin ranta-alueet ovat suurelta osin merkittäviä tulvariskialueita, joiden suunnitteluperusteita olisi tarpeen tarkentaa. Nykyisellään tilanne on selkiintymätön.

Esittelijä

Hallintokeskus pyytää ympäristölautakunnan lausuntoa 11.8.2011 mennessä.

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat yhdistyivät vuoden 2011 alussa kattaen 28 kuntaa Suomen asukas- ja työpaikkamäärältään suurimmalla ja nopeimmin kasvavalla alueella. Uudenmaan 2. vaihe-maakuntakaava on ensimmäinen koko alueen kattava maakuntakaava laajentuneen Uudenmaan maakunnan alueella.

Vaihemaakuntakaavaluonnos on laadittu noudattaen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntahallitusten vuoden 2010 joulukuussa päättämiä kaavan perusrakenteen periaatteita. Luonnoksen sisältö ja perusrakenne koostuu neljän pääperiaatteen mukaan:

-              alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen

-              metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen

-       kaupan palveluverkko suunnitellaan osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta

-              kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen.

Lisäksi luonnoksessa käsitellään energiaverkkoa, puolustusvoimien melualueita ja helikopterikenttää. Malmin lentoaseman korvaava lentokenttä ei ole ratkaistu, mutta selvitystyötä jatketaan edelleen.

Kaavaluonnos koostuu kaavakartasta, merkinnöistä ja määräyksistä sekä kaavaselostuksesta, jossa kuvataan kaavaratkaisun keskeisimmät periaatteet. Pohjakartalla näkyvät voimassa olevista maakunta-kaavoista voimaan jäävät maakuntakaavamerkinnät. Myös uusien aluevarausten alle jäävät merkinnät jäävät voimaan, mikäli niitä ei ole esitetty kumottavien kartalla. Sipoosta Helsinkiin liitetyn Östersundomin alueen maakuntakaavamerkinnät kumotaan ja ne korvataan uusilla maakuntakaavamerkinnöillä, jotka ottavat huomioon alueen yhdyskuntarakenteen suunnittelun kannalta muuttuneen lähtökohdan. Kaava-aineisto löytyy Uudenmaan liiton sivuilta osoitteesta http://www.uudenmaanliitto.fi/maakuntakaavanuudistaminen.

Luonnoksessa taajamien käsittelytapa on uudistunut. Taajamille esitetään tavoitteellinen toteutusjärjestys kytkemällä uusien taajama-alueiden käyttöönotto ratojen ja asemien toteuttamispäätöksiin sekä osoittamalla ensisijaisesti ja toissijaisesti käyttöönotettavia taajama-alueita.

Liikenteen asioiden käsittelytapaa ei ole uudistettu. Luonnokseen on yhdenmukaistettu Uudenmaan teitä ja ratoja koskevat suunnittelumääräykset aiemman Uudenmaan maakuntakaavan mukaisesti. Luonnoksessa todetaan tavoitteellinen liikenneverkon tila toteutuneiden hankkeiden ja valmiiden suunnitelmien mukaisesti. Mm. HLJ on huomioitu.

Alue- ja yhdyskuntarakenteen kokonaisratkaisu

Taajama-alueiden tarkastelun lähtökohtana ovat voimassa olevien maakuntakaavojen taajamatoimintojen alueet, kuntien kaavavarannot sekä muissa suunnitelmissa esitetyt rakentamispotentiaalit. Taajama-toimintojen mitoituksessa on varauduttu, että nykyinen 1,5 miljoonan väestö kasvaisi 430 000 asukkaalla ja nykyisten 750 000 työpaikan lisäksi syntyisi 250 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä. Uutta kasvua osoitetaan ensisijassa nykyistä rakennetta täydentäen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

Maakuntakaavaluonnoksessa taajamien käsittelytapa on uudistunut. Nykyisten maakuntakaavojen hyvään joukkoliikenteeseen tukeutuvia taajamatoimintojen alueita on esitetty tiivistettäväksi. Yhdyskuntarakenteessa epätarkoituksenmukaisemmin sijoitettuja taajamatoimintojen alueita on osoitettu suunnittelukauden loppupuolella mahdollisesti käyttöön otettaviksi reservialueiksi ja osittain myös poistettavaksi. Pääkaupunkiseudulla ei tiivistyviä alueita osoiteta, vaan tiivistämisvelvoite on sisällytetty taajamatoimintojen suunnittelumääräykseen.

Maakuntakaavaluonnoksessa varaudutaan myös nykyisten ratakäytävien uusiin asemanseutuihin sekä uusiin raideliikenteeseen tukeutuviin kasvukäytäviin. Ne tulee suunnitella yhtä aikaa maankäytön kanssa niin, että alueen tukeutuminen joukkoliikenteeseen turvataan. Uusien taajamien toteuttamista ei kuitenkaan tule aloittaa ennen raideyhteyden tai aseman sitovaa päätöstä.

Maakuntakaavaluonnoksen pohjana ovat nykyisten maakuntakaavojen väylät. Teiden ja ratojen sijaintiin sekä rataluokkiin on tehty tarkennuksia toteutuneiden hankkeiden tai valmiiden suunnitelmien perusteella. Liikennejärjestelmän kehittämisohjelma esitetään kaavan ehdotusvaiheessa.

Merkittävimpiä viherjärjestelmään liittyviä muutoksia on Helsingin alueella tehty Östersundomin alueelle. Muutoin viherjärjestelmään on tehty muutoksia vain niiltä osin kuin taajamarajaukseen, muuhun merkintään tai suunnittelumääräykseen tehtävä muutos on edellyttänyt niihin liittyvien viheryhteystarpeiden, virkistysalueiden tai ulkoilureittien uudelleentarkastelua. Viherjärjestelmä on yksi seuraavilla maakuntakaavakierroksilla kokonaisuutena käsiteltävistä teemoista. Helsingissä raideliikenteen läheisiä virkistysalueita on muutettu taajamatoimintojen alueeksi siten, että ranta-alueille on osoitettu viheryhteystarve (Kalasatama, Kivinokka, Rastila).

Liikenneratkaisut

Kaavaluonnoksella edistetään valtakunnallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien toimivuutta varautumalla uusien raideyhteyksien toteuttamiseen Helsingistä Turun ja Pietarin suuntiin. Lisäksi kaavaluonnoksessa osoitetaan muun muassa Helsinki–Tallinna-yhteys, Lentorata ja Pisararata. Itäradan vaihtoehtoja on kuusi, joista lopulliseen ehdotukseen merkitään vain yksi. Päävaihtoehtoina ovat linjaukset Lentoradan tai Tapanilan kautta.

Kilpailukykyä vahvistavia kaavan asiakokonaisuuksia ovat myös poikittaisten ja säteittäisten liikenneyhteyksien vahvistaminen ja pelkästään työpaikoille tarkoitettujen alueiden osoittaminen.

Liikennejärjestelmän kehittämisohjelma esitetään kattavasti maakuntakaavan ehdotusvaiheessa, kun kaavaratkaisun liikenteellisten vaikutusten arvioinnit on laadittu.

Östersundomin yhteisen yleiskaavan alue on merkitty raideliikenteeseen tukeutuvien taajamatoimintojen kehittämisalueeksi. Laajasaloon osoitettu liikennevaraus on merkitty aiemman ohjeellisen seuturadan sijaan liikenteen yhteystarvemerkinnällä.

Kaupan palveluverkko

Kauppa ohjataan ensisijaisesti kaavaluonnoksessa osoitetuille keskustatoimintojen alueille. Keskustoihin sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden koko on mitoitettava sellaiseksi, että ne soveltuvat ympäristöönsä.

Keskustojen ulkopuolelle on osoitettu erikseen seudullisen vähittäiskaupan suuryksikkökohteita. Näille alueelle voidaan sijoittaa sellaista uutta vähittäistavaran kauppaa, joka ei kaupan laatu huomioiden sovellu keskustatoimintojen alueille.

Voimassa olevien maakuntakaavojen suuryksikkömerkinnät jäävät voimaan. Niille on mahdollista sijoittaa sekä erikoiskauppaa että tilaa vaativaa kauppaa.

Päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ei sallita keskustojen ulkopuolelle lukuun ottamatta Espoon Lommilan, Porvoon Tarmolan ja Loviisan suuryksikkökohteita.

Hajarakentaminen

Maakuntakaavan kylämerkinnällä ohjataan maankäyttöä. Merkinnällä osoitetaan ne maakunnallisesti merkittävät kylät, joihin halutaan ensisijaisesti osoittaa uutta asumista. Kylän asukasmäärän kasvu voi välillisesti parantaa edellytyksiä säilyttää mahdollisesti olemassa olevia julkisia tai yksityisiä palveluita, mutta julkisten palveluiden taso ja laajuus on jatkossakin täysin kunnan määriteltävissä.

Maakunnallisesti merkittävissä kylissä on luontaisia kasvuedellytyksiä ja kunnan kaavoituksessa hajarakentamista suunnataan erityisesti niihin.

Paikallisesti merkittäviin kyliin voi kunnan kaavoituksessa ja lupahallinnossa suunnata myös hajarakentamista, mutta määrältään sen tulee olla merkittävästi vähäisempää kuin maakunnallisesti merkittävissä kylissä.

Esittelijä

ympäristötutkimuspäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Eeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31517

eeva.pitkanen(a)hel.fi

Otteet