Rudus Oy:n ympäristölupa-asia

87 §

RUDUS OY:N YMPÄRISTÖLUPA-ASIA

Ymk 2010-2420

Esityslistan asia Yvp/3

Ympäristölautakunta päätti Rudus Oy Ab:n hakemuksesta
ympäristölupamääräysten muuttamiseksi seuraavaa.

Hakija Rudus Oy Ab, PL 49, 00441 Helsinki

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Kiinteä betoniasema ja lentotuhkan hyödyntäminen betonin raaka-
aineena on ympäristölupavelvollista toimintaa
ympäristönsuojeluasetuksen 1.1 §:n kohdan 8 b ja 1.3 §:n mukaan.
Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tuli jättää 18.1.2011
mennessä. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:n mukaan luvan käsittelee
kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo

Ympäristölupahakemus on jätetty ympäristölautakunnalle 12.11.2010.

Kaavoitustilanne ja toimintaa koskevat muut luvat

Betoniasema sijaitsee Helsingin 407. kylän (Konala) tilalla RN:o 14:0
osoitteessa Betonitie 5. Kiinteistön omistaa Rudus Oy. Alueella ei ole
asemakaavaa. Yleiskaavassa 2002 alue on varattu työpaikka-alueeksi
(teollisuus/toimisto/satama).

Betoniasemalla on voimassaoleva Helsingin kaupungin
ympäristölautakunnan 18.1.2006 (10 §) myöntämä ympäristölupa.

Toiminnanharjoittajan on jättänyt hakemuksen HSY Vedelle
teollisuusjätevesien johtamiseksi vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin
1.2.2006.

Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö

Betoniasema sijaitsee teollisuusalueella. Betoniaseman läheisyydessä
toimii Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen kierrätyskeskus, Lassila &
Tikanoja Oy:n rakennusjätteen siirtokuormausasema, HSY Jätehuollon

sorttiasema ja Lemminkäinen Oyj:n asfalttiasema. Alueella on toiminut
myös tilapäinen kivenmurskaamo.

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Vihdintien toisella puolella
Lehtovuorenkadulla ja Vantaalla Torpantiellä noin 250 metrin
etäisyydellä betoniasemasta. Yleiskaavassa Honkasuon pohjoisosaan
on merkitty pientaloalue. Se on lähimmillään noin 250 metrin päässä
betonitehtaan alueesta sen koillispuolella. Asemakaavaa ei ole vielä
hyväksytty, mutta kohteen rakentamisen on arvioitu alkavan vuonna
2012.

Lemminkäinen Oy,
asfalttiasema

Rudus Oy betoniasema

Betoniasema ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen
läheisyydessä.

Laitoksen toiminta

Konalan betoniaseman toiminta on alkanut vuonna 1983. Päivittäinen
toiminta-aika on normaalisti arkisin maanantaista perjantaihin klo 6.00–
22.00. Laitos voi ajoittain toimia kolmessa vuorossa kuutena tai
seitsemänä päivänä viikossa. Toiminta on ympärivuotista. Toimintaa on
tarkoitus jatkaa alueella toistaiseksi.

Tuotantokapasiteetti on noin 100 000 m3 valmisbetonia vuodessa.
Suunniteltu tuotantomäärä on noin 75 000 m3 vuodessa. Päivittäinen
tuotantomäärä on keskimäärin 300–400 m3.

Valmisbetonin raaka-aineet ovat sementti, runkoaine, vesi sekä seos-
ja lisäaineet. Suurin osa betonista on runkoainetta eli kalliomursketta ja
soraa. Lentotuhkaa voidaan käyttää betonin seosaineena. Lisäksi
betonissa käytetään pieniä määriä lisäaineita työstöominaisuuksien ja
kestävyyden parantamiseksi. Alla olevaan taulukkoon on koottu
pääraaka-aineiden sekä poltto- ja apuaineiden kulutus- ja
varastointimäärät Konalan betoniasemalla.

Raaka-aine	Kulutus (t/a)		Suurin varasto (t)
Raaka-aine	Keskimäärin (tuotanto 75 000 m3)	Enimmillään (tuotanto 100 000 m3)	Suurin varasto (t)
Kiviaines	137 500	183 000	1 500
Sementti	23 300	31 000	240
Kalkkifilleri	40	54	60
Lentotuhka	3 350	4 500	2 190
Vesi	18 750	25 000
Lisäaineet -VB-Parmix -Jarru-Parmix -Ilma-Parmix -Iso-Frost	185	265	48 m3
Kevyt polttoöljy	100	135	15 m3

Kiviaines kuljetetaan ajoneuvoyhdistelmillä betoniaseman
vastaanottosiiloihin (”maataskuihin”). Sideaineet kuljetetaan
betoniasemalle säiliöautoilla, joista ne siirretään pumppaamalla

paineilman avulla putkistoa pitkin umpinaisiin siiloihin. Myös
pääsääntöisesti nestemäiset lisäaineet kuljetetaan betoniasemalle
säiliöautoilla. Osa lisäaineista varastoidaan erillisessä varastotilassa.
Tila on viemäröity umpikaivoon. Eniten käytettävä lisäaine (VB-Parmix)
varastoidaan erillisessä 40 m3:n säiliössä.

Raaka-aineet johdetaan vaaka-astian kautta sekoittimeen, jossa ne
sekoitetaan tasaiseksi massaksi. Mikäli betoni toimitetaan asiakkaalle
lämpimänä, kiviaines kuumennetaan vaaka-astiassa ennen annostelua
sekoittimeen. Valmis betoni kuljetetaan 5–12 m3:n
betoninkuljetusautoilla käyttökohteisiin.

Betonikuljetusten määrä, kun vuorokautinen tuotantomäärä on
keskimäärin 300 m3, on noin 75 kuormaa, jotka kuljetetaan Betonitietä
ja edelleen Vihdintietä pitkin käyttökohteisiin. Lisäksi betoniasemalle
tuodaan noin 3 kuormaa sementtiä, noin 14 kuormaa kiviaineksia ja
noin 1 kuorma muita raaka-aineita työpäivän aikana.

Betoninkuljetusautojen säiliöt pestään sisäpuolelta. Betoniasemalle on
rakennettu pesupaikat, joista pesuvesi (25–35 m3/d) on johdettu
syksystä 2005 alkaen kolmen selkeytysaltaan ja öljynerotuskaivon
kautta vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Pääosa selkeytetystä
vedestä kierrätetään ja käytetään uudestaan prosessivetenä ja
kuljetussäiliöiden pesuvetenä. Pesuveden selkeytyessä kiintoaines
(betoniliete), joka on pääasiassa hiekkaa ja sementtiä, painuu altaiden
pohjalle. Altaat tyhjennetään kaivinkoneella. Lietteen kuivatustasolta
lietteestä irtaantuva vesi palautuu saostusaltaisiin. Kuivuttuaan liete
toimitetaan kierrätykseen tai jatkojalostukseen.

Betoniaseman käyttöenergia otetaan sähköverkosta. Laitoksen,
kiviaineksen ja veden lämmitykseen käytetään tarvittaessa
betoniaseman omaa energialaitosta (höyrykattila), jonka teho on 2 MW.
Polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä, joka varastoidaan 15 m3:n
maanpäällisessä säiliössä. Säiliö on sijoitettu suoja-altaan ja -katoksen
sisäpuolelle. Betoniaseman keskimääräinen kokonaisenergiankulutus
on noin 50 MJ/valmistettu betonikuutio.

Betonitehtaan toiminnassa ei ole tapahtunut muutoksia edellisen luvan
myöntämisen jälkeen.

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Päästöt ilmaan

Betoniaseman pölypäästöt syntyvät lähinnä laitosalueen liikenteestä ja
sideaineiden purkamisesta varastosäiliöihin. Betoniaseman piha-alue
on asfaltoitu ja sen pölyäminen estetään kastelemalla ja lakaisemalla.

Sideaineiden siirtojärjestelmä on suljettu ja varustettu
pölynsuodattimilla. Suodattimien valmistajan ilmoittama päästöarvo on
siilon täyttövaiheessa korkeintaan 10 mg/m3, mikä tarkoittaa
käytännössä noin 3 g:n pölypäästöä 40 tonnin sementtikuormaa kohti.
Suodatinletkut vaihdetaan kahden vuoden välein. Suodattimien
toiminta tarkastetaan kuukauden välein. Sideaineiden siilojen ylitäytön
estävä sulkuventtiili asennetaan tarkastuksessa saadun tiedon mukaan
kuluvan vuoden aikana.

Laitoksen, kiviaineksen ja veden lämmitykseen käytetään tarvittaessa
betoniaseman omaa energialaitosta. Kevyen polttoöljyn poltosta
syntyvät päästöt ovat hyvin vähäisiä.

Melu

Betoniaseman merkittävin melulähde on liikenne. Liikennöinti tapahtuu
Betonitien kautta Vihdintielle. Hakemuksen mukaan betoniaseman
toiminta ei nosta melutasoa ympäristön häiriintyvissä kohteissa. Alueen
merkittävin melulähde on Vihdintien liikenne.

Jätevedet

Betoninkuljetusautojen säiliöiden pesuvesi (25–35 m3/d) johdetaan
kolmen 2 metriä syvän selkeytysaltaan (ensimmäisen altaan tilavuus
80 m3, toisen 80 m3 ja kolmannen 130 m3) ja öljynerotuskaivon kautta
vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Pääosa selkeytetystä vedestä
kierrätetään ja käytetään uudestaan prosessivetenä ja
kuljetussäiliöiden pesuvetenä, joten viemäriin johdetaan käytännössä
hyvin vähän jätevesiä. Tehdasalueella muodostuvat hulevedet
johdetaan öljynerotuskaivon kautta ojaan. Sosiaalijätevedet (5 m3/d)
johdetaan vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Öljynerotuskaivot
tarkastetaan 3 kuukauden välein.

Jätteet

Sekoittimen ja betoninkuljetusautojen säiliöiden pesusta syntyy
kiintoainesta noin 4 300 t/a. Jätebetonia syntyy noin 350 t/a.
Kiintoaines ja jätebetoni toimitetaan tehdasalueella sijaitsevaan
betonijätteen kierrätyskeskukseen ja sitä kautta edelleen hyötykäyttöön

erilaisiin maanrakennuskohteisiin.

Suurin osa betonin raaka-aineista, vesi, sementti, seosaineet ja
runkoaineet toimitetaan irtotavarana eli niistä ei synny pakkausjätettä.
Lisäaineet toimitetaan irtotavarana tai isoissa kierrätettävissä
konteissa. Suurin yksittäinen kierrätykseen menevä jäte-erä on
huolloissa syntyvä sekalainen metallijäte (2 t/a). Talous- ja sekajätteitä
syntyy 5–10 t/a ja ne toimitetaan kaatopaikalle.

Lisäksi toiminnassa syntyy vähäisessä määrin ongelmajätettä, muun
muassa akkuja, jäteöljyjä (1 t/a), öljyisiä jätteitä (1 t/a) ja loisteputkia.
Ongelmajätteet lajitellaan ja välivarastoidaan erillisiin keräysastioihin,
joista ne toimitetaan edelleen luvalliselle ongelmajätteen
jatkokäsittelijälle (Lassila & Tikanoja Oy). Keräysastiat varustetaan
kannella tai säilytetään katetussa tilassa, jottei vesi pääse niihin.
Ongelmajätehuollosta pidetään kirjaa.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

Betoniaseman normaali toiminta ei hakemuksen mukaan aiheuta
haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen tai viihtyisyyteen eikä
ympäröivään luontoon, maaperään tai rakennuksiin. Laitoksen
toiminnalla ei myöskään ole haitallisia vaikutuksia ympäristön
pintavesiin. Normaalitoiminta ei myöskään aiheuta meluhaittaa
ympäristössä.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Valmisbetonin valmistukselle ei ole laadittu BAT-vertailuasiakirjoja,
mutta hakemuksen mukaan laitos edustaa viimeisintä käytössä olevaa
tekniikkaa. Siihen kuuluvat mm. pöly- ja meluhaittoja vähentävät
suljetut prosessit raaka-aineiden vastaanotossa ja betonin
valmistuksessa, prosessivesien kierrättäminen ja sideaineiden
pumppaamisen yhteydessä tapahtuva pölysuodatus.

Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu sekä raportointi

Betoniaseman toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Käyttöpäiväkirjaan
kirjataan mm. käyttöajat, tuotantotiedot, mahdolliset käyttöhäiriöt,
huoltotyöt, laiteasennukset ja tiedot ongelmajätteistä. Tarkkailua
koskeva raportti lähetetään valvovalle viranomaiselle vuosittain.

Laitokselle on myönnetty SFS-EN ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän

sertifikaatti 7.6.2000.

Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Lisä-, voitelu- ja polttoaineet varastoidaan niin, että vältetään riski
aineiden joutumisesta viemäriin tai maaperään. Lisä- ja voiteluaineiden
säilytystilassa on kynnys ja tila on viemäröity umpikaivoon. Suurimman
kemikaalisäiliön tilavuus on korkeintaan umpisäiliön kokoinen.
Öljysäiliöt tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti.

Betoniasemalla ja betoninkuljetusautoissa on öljynimeytysainetta, jotta
mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin
torjuntatoimenpiteisiin. Vahingosta ilmoitetaan hakemuksen mukaan
välittömästi omalle esimiehelle sekä Helsingin kaupungin pelastus- ja
ympäristöviranomaisille.

Betoniasemalle on laadittu turvallisuussuunnitelma. Suunnitelma pitää
sisällään palo- ja henkilösuojelun sekä ympäristövahinkojen
ehkäisemisen ja jälkivahinkojen minimoimisen hätä- ja
onnettomuustilanteissa sekä edellisiin liittyviä toimintaohjeita.

Betoniaseman toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti ja häiriön sattuessa
laitoksen toiminta pysäytetään vian korjaamisen ajaksi.

Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Helsingin kaupungin
ilmoitustaululla 4.1.–3.2.2011 olleella kuulutuksella ja
ympäristökeskuksen Internet-sivuilla sekä kirjeellä naapureille ja
lähialueen asukasyhdistykselle.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Tarkastukset

Betoniasemalle ja sen ympäristöön on tehty tarkastuskäynti 21.2.2011.
Tarkastuksella todettiin muun muassa, että sideaineiden siilojen
ylitäytön estävä sulkuventtiili asennetaan kuluvan vuoden aikana.
Öljynerotuskaivot tarkastetaan 3 kuukauden välein.

Ympäristölautakunnan ratkaisu

Ympäristölautakunta päätti, että Rudus Oy:n Konalan betoniaseman
toimintaa varten 18.1.2006 (10 §) myönnetyssä ympäristöluvassa
annetuista määräyksistä voidaan poistaa määräys 8 jätevesien
johtamista koskevan sopimuksen tekemisestä HSY Veden (entinen
Helsingin Vesi) kanssa. Polttoöljysäiliön tarkastusajankohtaa,
vaarallisten kemikaalien varastointia, öljynerottimien tyhjennystä ja
toiminnan lopettamista koskevia 18.1.2006 (10 §) myönnetyssä
ympäristöluvassa annettuja määräyksiä (4, 9 ja 14) muutetaan. Muita
osin määräyksiä ei ole tarpeen sisällöllisesti muuttaa eikä antaa uusia
määräyksiä.

Betoniaseman toimintaa koskevat seuraavat määräykset .

Meluntorjunta

1 Betoniaseman toiminnasta ja siihen välittömästi liittyvästä
liikenteestä aiheutuva melutaso saa olla ympäristön
asuntoalueilla, virkistysalueilla sekä hoito- tai oppilaitoksia
palvelevilla alueilla päiväaikaan klo 7.00–22.00 enintään
55 dB (LAeq,07-22h) ja yöaikaan klo 22.00–7.00 enintään
50 dB (LAeq,22-07h). Oppilaitoksia palvelevilla alueilla
sovelletaan vain päivämelurajaa. (YSL 43 §)

Pölyntorjunta

2 Pölyävien aineiden käsittely on järjestettävä ja hoidettava
siten, ettei pölyä leviä ympäristöön. Mikäli sideainesiilojen
pölynsuodatin rikkoutuu tai käy muutoin
toimintakyvyttömäksi, pölyävä työvaihe on keskeytettävä
välittömästi ja epäkohta korjattava ennen toiminnan
jatkamista. (YSL 43 §)

3 Päällystetyille ajoväylille ja katualueelle kulkeutunut
pölyävä hienoaines tulee poistaa mieluiten
imulakaisukalustolla, joka sisältää puhdistettavan pinnan
kastelulaitteiston. (YSL 43 §)

4 Polttoöljysäiliö on tarkastettava 21.4.2011 mennessä.
Seuraavat tarkastukset on tehtävä viiden vuoden välein,
jollei säiliön kunto tarkastusten perusteella edellytä
aiempia tarkastuksia. Tarkastuspöytäkirja on pyynnöstä
esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 43 §)

Vaaralliset kemikaalit

5 Vaaralliset nestemäiset kemikaalit on sijoitettava tiiviille,
allastetulle ja varastoitavia kemikaaleja kestävälle alustalle.
Säiliötilavuudet on mitoitettava siten, että varastossa
olevan suurimman säiliön tilavuus on enintään umpisäiliön
suuruinen. Umpisäiliön tiiviys tulee tarkistaa kerran
vuodessa. (YSL 43 §)

6 Nestemäisten kemikaalien varastointipaikan välittömään
läheisyyteen on varattava imeytysainetta mahdollisten
vuotojen torjumiseksi. (YSL 43 §)

7 Kemikaalisäiliöiden on oltava kemikaalilainsäädännön
mukaisesti merkittyjä. (YSL 43 §)

Jätevedet

8 Öljynerotuskaivon toimivuus tulee tarkastaa säännöllisesti,
vähintään 6 kuukauden välein. Erottimeen kertynyt sakka
ja öljyinen pintaosa tulee poistaa tarpeen mukaan ja
käsitellä jätteen laadun edellyttämällä tavalla. Tiedot
tarkastuksista ja tyhjennyksistä tulee sisällyttää
määräyksen 12 mukaiseen ympäristönsuojelun
vuosiraporttiin. (YSL 43 ja 45 §)

Jätteet

9 Betonilietettä ja jätebetonia saa sijoittaa vain paikkoihin,
joilla on ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa
niiden sijoittamiseksi tai muihin paikallisen toimivaltaisen
ympäristölupaviranomaisen hyväksymiin paikkoihin. (YSL
28 ja 43 §)

10 Ongelmajätejakeet on lajiteltava omiin astioihinsa, joiden
tulee olla tiiviitä, kestäviä ja jätelainsäädännön mukaisesti
merkittyjä. Ongelmajätteet on toimitettava sellaiselle
yritykselle, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä.
Ongelmajätteiden määristä, toimituskohteista ja
kuljetuksen suorittajista on pidettävä ajan tasalla olevaa
kirjaa. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. (YSL
43, 45 ja 46 §, JL 6, 15 ja 51 §, JA 5 ja 6 §, VNp 659/1996)

Poikkeukselliset tilanteet

11 Sellaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta, josta aiheutuu
päästöjä tai syntyy jätettä siten, että se voi aiheuttaa
välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai se
aiheuttaa jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi
erityisiä toimia jätehuollossa, on välittömästi ilmoitettava
Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. (YSL 43 §,
YSA 30 §)

Raportointi

12 Laitoksen toiminnasta on vuosittain maaliskuun loppuun
mennessä toimitettava Helsingin kaupungin
ympäristökeskukselle edellistä vuotta koskeva raportti,
josta käy ilmi ainakin seuraavat asiat: tuotantomäärät,

käytettyjen raaka-aineiden määrät, polttoaineiden ja
muiden ympäristölle vaarallisten kemikaalien lajit sekä
kulutus- ja varastointimäärät, toiminta-ajat mukaan lukien
työt klo 22.00–6.00, laitoksen arvioidut tai mitatut päästöt,
tuotannossa syntyneiden jätteiden määrä ja
toimituskohteet, tiedot suoritetuista tarkastuksista ja
huoltotoimenpiteistä sekä tiedot ympäristönsuojelun
kannalta merkityksellisistä häiriötilanteista (häiriön syy,
kestoaika ja korjaustoimenpiteet). (YSL 43 §)

Toiminnan lopettaminen

13 Toiminnan päätyttyä laitosalue on siivottava ja
puhdistettava sekä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se
toiminnan päättymisen jälkeen aiheuta terveyshaittaa tai
muuta merkittävää maaperän ja ympäristön pilaantumista
tai sen vaaraa. Kolme kuukautta ennen toiminnan
päättymisestä on asiasta ilmoitettava kirjallisesti Helsingin
kaupungin ympäristökeskukselle. (YSL 43 §)

Perustelut

Yleisperustelut

Betoniaseman toiminta lupahakemuksessa annettujen selvitysten sekä
lupamääräysten mukaisesti täyttää toiminnan ympäristönsuojelulain
mukaiset edellytykset. Laitoksen toiminta ei normaalioloissa aiheuta
terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa,
maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden
huonontumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille.

Laitoksen harjoittama lentotuhkan varastointi on pienimuotoista ja
hakijaa voidaan pitää riittävän vakavaraisena, joten hakijalta voidaan
jättää perimättä jätteen varastointia koskeva ympäristönsuojelulain
42 §:n mukainen vakuus.

Lupamääräysten perustelut

1 Melutasoa koskeva määräys on tarpeen melusta
aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.
Määräystä annettaessa on otettu huomioon
valtioneuvoston antamat ohjearvot (VNp 993/1992).

2,3 Pölyntorjuntaa koskevat määräykset ovat tarpeen pölystä
aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

4 Ympäristön pilaantumisen ennaltaehkäisy edellyttää, että
säiliö on polttonesteen varastointiin riittävän
hyväkuntoinen. Säiliön kunnon arviointi edellyttää
säännöllisiä tarkastuksia.

5,6,7 Tiivis, kemikaaleja kestävä alusta sekä allastus ehkäisevät
ja rajoittavat kemikaalivuodoista aiheutuvaa ympäristön
pilaantumista. Säännöllisin tarkastuksin voidaan huolehtia
siitä, että varoaltaana toimiva umpikaivo pysyy kunnossa.
Imeytysaineella voidaan rajata vuodon leviäminen ja
vähentää siten ympäristön pilaantumista. Säiliöiden
asianmukaiset merkinnät ovat tarpeen tiedotettaessa
kemikaalien ominaisuuksista niiden käyttäjille ja siten
ehkäistään kemikaalien aiheuttamia terveys- ja
ympäristöhaittoja.

8 Öljynerottimen toimivuus ja mahdollisten viemäripäästöjen
ennaltaehkäisy edellyttää erottimen säännöllistä tarkkailua
ja huoltoa. Toiminnassa muodostuvat jätteet on kerättävä
ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu ympäristö- tai
terveyshaittaa. Öljyiset jätteet ovat ongelmajätettä ja
säiliön pohjalle kertyvä betoniliete tavanomaista jätettä.
Kirjanpito on tarpeen valvonnan kannalta.

9 Jätteen laitos- tai ammattimainen hyödyntäminen tai
käsittely edellyttää ympäristölupaa. Paikallinen
toimivaltainen ympäristönlupaviranomainen ratkaisee,
milloin jätteen hyödyntäminen tai käsittely on laitos- tai
ammattimaista.

10 Ongelmajätteet on kerättävä ja käsiteltävä siten, ettei niistä
aiheudu ympäristön pilaantumista. Valvonta edellyttää
kirjanpitoa kiinteistöllä syntyvistä ongelmajätteistä ja niiden
käsittelystä.

11 Lupaviranomaiselle on välittömästi ilmoitettava
tapahtuneesta poikkeuksellisesta tilanteesta, jotta
viranomainen voi välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin
ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

12 Raportointi on tarpeen toiminnan laajuuden ja ympäristö-
haittojen arvioimiseksi.

13 Määräys alueen puhdistamisesta on tarpeen, jotta
toiminnasta aiheutuneet päästöt tai jätteet eivät laitoksen
toiminnan päättymisen jälkeen aiheuta terveyshaittaa tai
muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen
vaaraa.

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Päätös annetaan julkipanon jälkeen 23.3.2011. Päätös on voimassa
toistaiseksi. Päätös korvaa betoniaseman nykyistä toimintaa koskevan
ympäristölautakunnan 18.1.2006 (10 §) myöntämän ympäristöluvan.

Hakijan tulee tehdä ympäristönsuojelulain 55 §:n mukainen hakemus
lupamääräysten tarkastamiseksi 31.12.2020 mennessä. Tällöin hakijan
on esitettävä selvitykset erityisesti lähialueen
maankäyttösuunnitelmista sekä betoniaseman ja saman alueen
muiden laitosten yhdessä aiheuttamasta ympäristökuormituksesta.

Jos asetuksella annetaan lupaan sisältyviä määräyksiä ankarampia
säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai
tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §)

Ympäristölautakunta voi muuttaa lupapäätöstä, jos toiminnasta
aiheutuva vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta tai jos
toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa tarkoitettu kielletty
seuraus tai jos parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi
päästöjä voidaan vähentää olennaisesti enemmän ilman kohtuuttomia
kustannuksia tai jos olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen
olennaisesti muuttuneet tai jos se on tarpeen Suomea sitovan
kansainvälisen velvoitteen täytäntöönpanemiseksi annettujen
säädösten noudattamiseksi. (YSL 58 §)

Ympäristölautakunta voi peruuttaa luvan, jos hakija on antanut
virheellisiä tietoja, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet luvan
myöntämisen edellytyksiin tai jos lupamääräyksiä rikotaan toistuvasti
valvontaviranomaisen kirjallisesta huomautuksesta huolimatta siten,
että toiminnasta aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jos
toiminnan jatkamisen edellytyksiä ei saada täytetyksi lupaa
muuttamalla. (YSL 59 §)

Päätöksen täytäntöönpano

Tämä päätös on lainvoimainen 31. päivänä päätöksen antamisesta
antamispäivää lukuun ottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki 4–8, 28, 31, 37–38, 42, 43, 45, 46–47, 52–56,
58–59, 96 ja 105 §

Ympäristönsuojeluasetus 1, 7, 18, 19, 30 ja 36 §

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §

Jätelaki 6, 15 ja 51 §

Jäteasetus 5 ja 6 §

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Hakemuksen käsittelystä peritään 1 155,00 euroa (Helsingin kaupungin
ympäristönsuojeluviranomaisen taksa. Ympäristölautakunta 25.5.2010,
199 §).

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin ilmoitustaululla.

Muutoksenhaku

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusaika päättyy 26.4.2011. Valitusosoitus on liitteenä
(ympäristönsuojelulaki).

Pöytäkirjanote saantitodistuksin Rudus Oy:lle (PL 49, 00441
HELSINKI), lasku toimitetaan erikseen Helsingin kaupungin talous- ja
suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelusta. Pöytäkirjanote
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (PL 36,
00521 HELSINKI), kaupunkisuunnitteluvirastolle (PL 2100),
rakennusvalvontavirastolle (PL 2300), HSY Vedelle (PL 100, 00066
HSY), pelastuslaitokselle (PL 112) ja ympäristövalvontayksikölle.
Julkipanolista asianosaisille.

Lisätiedot:
Arovaara Hannu, ympäristötarkastaja, puhelin (09) 310 32014
Pasanen Harri, ympäristötarkastaja, puhelin (09) 310 32013

LIITTEET	Liite 1	Kuulutus Rudus Oy:n hakemuksesta ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi
	Liite 2	Rudus Oy:n ympäristölupahakemus 12.11.2010
	Liite 3	Kartta