Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2011

1 (1)

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

Yvp/3

 

08.11.2011

 

 

 

 

 

 

Asia käsiteltävä 8.11.2011 kokouksessa

3

Jätemateriaalin hyödyntäminen Parrulaiturin täytössä Kalasatamassa

HEL 2011-000141 T 11 01 00 00

ESAVI/225/04.08/2011

Päätösehdotus

Ympäristölautakunta päättää antaa rakennusviraston hakemuksesta hyödyntää betonijätemateriaalia Parrulaiturin täytössä Kalasatamassa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon.

Ympäristölautakunta puoltaa purkubetonin käyttöä louheen korvaamisessa Parrulaiturin täytössä. Purkubetonin käytöllä voidaan korvata luonnon maa-ainesten käyttöä. Täyttö pitää kuitenkin toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu meren ja ympäristön pilaantumista.

Ympäristölautakunta toteaa, että purkubetonin laadussa voi olla vaihtelua ja betoni saattaa olla paikallisesti likaantunutta. Purkubetonin käytön edellytyksenä tulee olla, että hakija esittää luotettavat menettely- ja dokumentointitavat sille, että merkittävästi likaantunut betonijäte on eroteltu käytettävästä materiaalista.

Ympäristölautakunta esittää lisäksi, että täyttöön aiotun jätteen ympäristökelpoisuus kohteeseen on selvitettävä käyttäen asiantuntijalaitosta. Kelpoisuustutkimukset tulee tehdä erikseen eri paikoista tuoduille betonierille. Kelpoisuusarvioinnissa ja jätteen laadunhallinnassa voidaan soveltaa valtioneuvoston asetuksessa (591/2006) esitettyjä menettelyjä ja raja-arvoja. Yli raja-arvojen haitta-aineita sisältävä jäte tulee toimittaa jätteen laadun edellyttämään käsittelypaikkaan. Betonijätteiden hyödyntämiskelpoisuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että jäte on jatkuvasti kosketuksissa meriveden kanssa.

Esittelijä

Aluehallintovirasto pyytää ympäristökeskuksen lausuntoa rakennusviraston hakemuksesta hyödyntää jätemateriaalia Parrulaiturin täytössä. Lausunto tulee antaa aluehallintovirastolle 10.11.2011 mennessä.

Rakennusvirasto sai Etelä-Suomen aluehallintovirastolta luvan Kalasatamassa sijaitsevan Parrulaiturin ruoppaukselle ja täytölle 12.8.2011 (Nro 155/2011/4). Päätöksen lupamääräyksessä 7 määrätään, että louhetukipenkereen täytössä saa käyttää vain louhetta tai puhtaita massoja. Rakennusvirasto hakee muutosta kyseiseen lupamääräykseen siten, että täytössä olisi mahdollista hyödyntää käytöstä poistettua betonia louheen sijasta sekä ympäristölupaa jätemateriaalin hyödyntämiselle.

Täyttökohde sijaitsee Sompasaaren laiturialtaan pohjukassa. Alueella tehtävät rakentamistoimenpiteet ja mm. Sompasaaren kanavan rakentaminen edellyttävät ruoppausta ja täyttöä altaan pohjukassa. Alueelle rakennettavan louhepenkereen massamäärä on noin 45 000 m3. Ruoppauksen jälkeen täyttöä on tarkoitus tehdä murskatulla ja pulveroidulla purkubetonilla. Betonitäytön päälle tehdään vähintään 1 metrin paksuinen täyttö louheesta. Betonitäyttöä tulee täten olemaan sekä merivesipinnan yläpuolisessa että alapuolisessa täytössä.

Täyttöön käytettävä purkubetoni on peräisin kaupungin eri työmailta. Purkubetonilla voitaisiin korvata enimmillään noin 35 000 m3 louhetta. Suunnitelman mukaan ennen betonin käyttöä, sen kemiallinen koostumus ja haitta-aineiden liukoisuus tutkitaan. Käytössä noudatetaan olemassa olevaa lainsäädäntöä ja ohjeistuksia.

Ympäristön kannalta merkittävin asia on mahdollinen haitta-aineiden liukeneminen betonista meriveteen ja ympäristöön. Haitta-aineiden liukoisuuden arvioidaan puhtaassa betonimurskeessa olevan pienen. Betonin merkittävimmät haitalliset aineet ovat raskasmetalleja sekä sulfaatteja, klorideja ja fluorideja. PCB- ja PAH- yhdisteitä betonissa ei juurikaan ole. Jos hyötykäytettävän betonin haitta-aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet täyttävät valtioneuvoston asetuksessa (591/2006) peitetylle rakenteelle asetetut raja-arvot, ei betonin arvioida aiheuttavan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Metallien liukoisuus on tuolloin vähäistä. Betonia käytetään yleisesti veden kanssa tekemisissä olevissa laituri- ja siltarakenteissa.

Käytettävä purkubetonimateriaali tutkitaan ennen käyttämistä materiaalierittäin ja eri kohteista tuleva materiaali erikseen. Materiaalista tutkitaan eri haitta-aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet. Jos betonierän pitoisuudet ylittävät raja-arvot, sitä erää ei käytetä. Hakemuksessa on esitetty lisäksi meriveden laadun seurantaa kahdesta kohteesta. Tutkimustulosten lisäksi kirjaa pidetään betonin sijoittamisesta, määrästä, laadusta, alkuperästä ja laadunvalvonnan tuloksista.

Aluehallintovirasto on antanut 16.9.2011 luvan (nro 89/2011/1) asfaltin ja betonin hyötykäyttöön toisaalla Sörnäistenniemen rannan täytössä. Päätöksen lupamääräysten mukaan likaantuneet asfaltti- ja betonijätteet on erotettava puhtaista jo purkuvaiheessa eikä täyttöön saa käyttää likaantunutta asfaltti- ja betonijätettä. Luvan saajan on toimitettava kuukautta ennen jätteen hyödyntämistä Uudenmaan ELY -keskuksen hyväksyttäväksi selvitys asfaltti- ja betonijätteen ympäristökelpoisuudesta täyttöön. Hienoaineksen kulkeutuminen louhepenkereen ulkopuolelle on estettävä suodatinkankaalla. Poikkeustilanteista, jolloin voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on ilmoitettava Uudenmaan ELY- keskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi määrätään  vaikutustarkkailuista, kirjanpitovelvoitteesta, raportoinnista ja vastuuhenkilön nimeämisestä.

Ympäristölautakunta puolsi edellä mainitun asian hakemusvaiheessa Kalasataman alueella syntyvän asfalttijätteen ja eri purkukohteissa syntyvien betonijätteiden käyttöä Sörnäistenniemen meritäytössä. Jätteen käytöllä voidaan korvata luonnon maa-ainesten käyttöä. Täyttö pitää kuitenkin toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu meren pilaantumista. Ympäristölautakunta totesi, että asfalttipinnoitteet ovat hyvin eri-ikäisiä ja niiden laadussa voi olla vaihtelua. Pinnoitteet saattavat olla käytössä eri tavalla ja hyvinkin paikallisesti likaantuneita. Asfaltin käytön edellytyksenä tulee olla, että hakija esittää luotettavat menettely- ja dokumentointitavat sille, että haitta-aineille käytön aikana merkittävästi likaantunut asfalttijäte voidaan jo päällysteen irrotuksessa pitää erillään täyttöön käytettävästä asfalttijätteestä.

Ympäristölautakunta lisäksi esitti, että täyttöön aiotun asfalttijätteen ympäristökelpoisuus kohteeseen on selvitettävä käyttäen asiantuntijalaitosta. Kelpoisuustutkimukset tulee tarvittaessa tehdä erikseen eri-ikäiselle asfaltille. Kelpoisuusarvioinnissa ja jätteen laadunhallinnassa voidaan soveltaa valtioneuvoston asetuksessa (591/2006) esitettyjä menettelyjä. Haitta-aineita sisältävä asfalttijäte tulee toimittaa jätteen laadun edellyttämään käsittelypaikkaan. Vastaavat vaatimukset koskevat myös betonijätteen hyödyntämistä täytössä. Betonijätteiden hyödyntämiskelpoisuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että jäte on jatkuvasti kosketuksissa meriveden kanssa.

Esittelijä

ympäristövalvontapäällikkö

Pertti Forss

Lisätiedot

Paula Nurmi, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32005

paula.nurmi(a)hel.fi

Liitteet

1

jatehyotylausuntopyynto.pdf

2

jatehyotyhakemus.pdf

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Helsingin toimipaikka)

 

Tiedoksi

Hallinto-osasto/Halke

Rakennusvirasto

Ympäristövalvontayksikkö

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Faksi

 

Y-tunnus

PL 500

Viikinkaari 2a

+358 9 310 1635

+358 9 310 31613

 

0201256-6

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki

Tilinro

 

Alv.nro

ymk@hel.fi

www.hel.fi/ymk

800012-62637

 

FI02012566