§ 124

Kanervatien alue, katusuunnitelmien hyväksyminen, Tapaninkylä

HEL 2013-001013 T 10 05 02

Päätös

Yleisten töiden lautakunta päätti hyväksyä Tapanilankaaren välillä Rintamasotilaantie - Moisiontie nro 29999/1-2, Tapanilankaaren meluesteen julkisivut välillä Rintamasotilaantie - Moisiontie nro 29999/3-4, Kanervatien nro 30000/1-2, Kanervavinkkelin 30001/1, Kanervakujan 30002/1, Nukarintien nro 30003/1 ja Ripetien 30004/1 katusuunnitelmat.

Esittelijä

osastopäällikkö

Osmo Torvinen

Lisätiedot

Ismo Rantanen, projektipäällikkö, puhelin: 310 38570

ismo.rantanen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätösehdotus

Yleisten töiden lautakunta päättänee hyväksyä Tapanilankaaren välillä Rintamasotilaantie - Moisiontie nro 29999/1-2, Tapanilankaaren meluesteen julkisivut välillä Rintamasotilaantie - Moisiontie nro 29999/3-4, Kanervatien nro 30000/1-2, Kanervavinkkelin 30001/1, Kanervakujan 30002/1, Nukarintien nro 30003/1 ja Ripetien 30004/1 katusuunnitelmat.

Esittelijä

Lähtökohdat ja tavoitteet

Suunnittelualueella on voimassa kaksi eri aikana valmistunutta asemakaavaa. Nukarintien, Ripetien sekä Ripekujan ja Tapanilankaaren väliin tulevan meluseinän alueella voimassa oleva asemakaava nro 8850 on laadittu vuonna 1985. Muu osa suunnittelualueesta sijaitsee 6.5.2011 lainvoiman saaneella asemakaavan nro 11954 muutosalueella, jolla on luotu uusia asuinkortteleita Tapanilankaaren läheisyyteen. Asemakaavan muutoksen yhteydessä on syntynyt yksi uusi rakentamaton katuyhteys, Kanervavinkkeli. Muilta osin katualueilla on ennestään sora- tai asfalttipintaisia käytössä olevia katuja.

Kanervavinkkelin rakentaminen mahdollistaa asemakaavan mukaisen asuntorakentamisen kadun varren uusilla tonteilla.

Tapanilankaari on osa koillisen Helsingin keskeistä itä-länsisuuntaista pääkatuyhteyttä Tapaninkyläntie – Tapanilankaari - Suurmetsäntie.  Tapanilankaaren pohjoispuolella kulkee yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, eteläpuolella ei puolestaan ole yhtenäistä kevyen liikenteen väylää. Tapanilankaaren pohjoispuolen melueste on Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008 mukainen meluntorjuntakohde. Suunnitelma on jatkoa Tapaninkyläntien parhaillaan rakenteilla olevalle meluesteelle. Tapanilankaaren eteläpuolen melusuojaus toteutetaan asemakaavan nro 11954 mukaisesti uudisrakennusten sijoittelulla Tapanilankaaren varrelle. Tällöin erillistä meluesterakennetta ei tarvita.

Kanervatien, Kanervakujan, Nukarintien ja Ripetien osittain sorapintaisten sivuojakuivatukseen perustuvien katujen rakentamisella parannetaan katujen liikennöitävyyttä, kunnossapitoa sekä kuivatuksen hallintaa.

Suunnitelmat

Tapanilankaaren pohjoisreunaan katuvälille Rintamasotilaantie – Iiriskuja on suunniteltu 2 m korkea puuverhoiltu melueste sekä katuvälillä Iiriskuja – Moisiontie 1,2 m korkea betonipintainen melukaide. Meluaidoilla ja -kaiteella alennetaan aidan takana olevien oleskelupihojen keskiäänitasoa noin 3 - 9 dB. Kahden metrin korkuisilla meluesteillä saavutetaan asuinpihoilla tilanne, jossa päiväajan melutaso 55 dB alittuu osittain tai lähes kokonaan. Meluaita on ulkonäöllisesti jatkoa parhaillaan Tapaninkyläntielle rakennettavalle meluaidalle.

Tapanilankaarelle on meluaitasuunnittelun yhteydessä suunniteltu myös jalkakäytävä-, pyörätie- ja korokejärjestelyjä, jotka on tarkoitus toteuttaa meluesteen sekä Kanervavinkkelin toteuttamisen yhteydessä. Tapanilankaaren pohjoispuolisen yhdistetyn jalankulku- ja pyörätien minimileveyttä kasvatetaan nykyisestä noin 2,60 m:stä siten, että väylän leveys on jatkossa vähintään 3,00 m. Levennys voidaan toteuttaa siten, että Tapanilankaaren ajoradan leveys säilyy muuttumattomana. Tapanilankaaren eteläpuolelle välille Päivöläntie - Kanervavinkkeli on suunniteltu yhtenäinen jalkakäytäväyhteys. Tapanilankarelle on suunniteltu myös uusi suojatieyhteys Kanervavinkkelin kohdalle. Päivöläntien liittymäalueelle on tehty jalankulun turvallisuutta lisäävä levennys Päivöläntien itäpuolen jalkakäytävälle.

Kanervavinkkeli on Tapanilankaaresta lähtevä, uuden asemakaavan nro 11954 mukainen päättyvä tonttikatu. Kadulle on suunniteltu 8 cm korkeat luonnonkivireunatuet. Ajoradan leveys vaihtelee 4,5 – 6,0 m. Kadun varrelle tulee uutta pientaloasutusta. Kanervavinkkelin ja Tapanilankaaren väliin on suunniteltu asemakaavan mukainen lähivirkistysalue, Kanervavinkkelin puistikko. Lähivirkistysalueelle toteutetaan asemakaavan mukainen matala tulva-aikana vettä keräävä sadevesien viivytysallas. Viivytysallas toimii Kanervavinkkelin sekä sen yläpuolisten alueiden tulvavesien tasausaltaana poikkeuksellisen suurien vesisateiden yhteydessä. Muuna aikana allas on kuivana. Tulva-allas on tarpeellinen johtuen alueen hulevesiviemäreiden kapasiteettiongelmista.

Kanervatie ja Kanervakuja ovat kapeita pientaloalueen tonttikatuja. Molempien katujen ajoradan leveys on pääosin 3,5 m. Kanervakujalle on suunniteltu ajoradan molempiin reunoihin 6 cm korkeat reunakivet. Kanervatie on noin 460 m pitkä katu, jolle on liikennöinnin helpottamiseksi suunniteltu 6 cm korkea luonnonkivinen reunatuki vain toiselle puolelle ajorataa. Kanervatien läpiajo on estetty kadun puolivälissä olevalla jalkakäytävä- ja pyörätieosuudella. Läpiajoa estetään myös kevyen liikenteen väylälle sijoitettavalla avattavalla sulkulaitteella. Kanervatiellä on kolme väistötilaa kohtaamistilanteiden helpottamiseksi ja kadun länsiosan päässä myös kääntöpaikka.

Nukarintie ja Ripetie ovat 4,5 m leveitä katuja, joille on suunniteltu 8 cm korkeat luonnonkiviset reunatuet molemmille puolille ajorataa. Katujen liikenne on vähäistä muutamalle päättyvälle kadulle tapahtuvaa tontille ajoa. Kevyen liikenteen osalta katujen kautta on yhteys Tapanilankaarelle.

Vuorovaikutus

Katusuunnitelmat on laadittu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelujen ja Helsingin Energian kanssa. Katusuunnitelmaluonnokset on esitelty kiinteistöjen omistajille 3.12.2012 pidetyssä yleisötilaisuudessa. Suunnitelmaluonnokset ovat olleet nähtävillä rakennusviraston Internet-sivuilla 29.11. - 10.12.2012.

Suunnitelmien nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjallisesti suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille. Katusuunnitelmat ovat olleet nähtävillä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 §:n mukaisesti 23.1. – 5.2.2013.

Katusuunnitelmista on tehty 8 muistutusta.

Takalankuja 9 C:n muistutus

-        Muistutuksessa toivotaan, että Tapanilankaaren ja Rintamasotilaantien liittymästä alkavan meluesteen korkeutta rajoitettaisiin nykyisen kaksi metriä korkean kiinteistön aidan kiinteän osan korkeuteen. Toisaalta muistutuksen tekijä kiittää meluaidan rakentamisesta.

Esittelijä

-        Tapanilankaaren tulevan meluesteen korkeus on pääosin noin 2 m ajoradan korkeudesta mitattuna. Rintamasotilaantien liittymän alueella meluaidan etäisyys Tapanilankaaresta on jopa noin 30 m. Lisäksi maanpinta aidan kohdalla, tontin rajalla on noin 20 cm alempana kuin Tapanilankaaren ajoradan pinta. Aidan madaltaminen muuttaa oleskelupihan melutilannetta huonommaksi, joten suunniteltu meluaidan korkeus (noin  2 m) on perusteltu. Suunnitellun 2 m korkean aidan ansiosta keskiäänitaso alenee kiinteistön Takalankuja 9 C, sekä saman tontin muiden asuntojen oleskelupihoilla noin 3 - 6 dB. Meluaitaa voidaan rakentamisen yhteydessä jättää sen alkupäästä toteuttamatta noin 15 m:n matkalta, jos kiinteistöltä saadaan tähän liittyvä yhteinen toivomus.

Ripetie 2 muistutus

-        Muistutuksessa todetaan, että Tapanilankaaren meluesteen rakentaminen kadun pohjoispuolelle tulee lisäämään kokonaismelua heijastusvaikutuksen vuoksi Ripetien korkeimmilla tonteilla. Tämän vuoksi toivotaan riittävän korkeaa meluaitaa myös Tapanilankaaren eteläpuolelle.

-        Lisäksi toivotaan kiireellisesti toteutettavan reunakivet, joilla estetään sadevesien valuminen tontille. Muulta osin kadulle ei toivota reunakiviä, koska ne kaventavat ajorataa ja niillä ei ole vaikutusta Ripekuja 2:n vesiongelmaan.

Esittelijä

-        Ripetien ylemmillä alueilla Tapanilankaaren melutaso on selvästi alle ohjearvon (55dB). Tapanilankaaren pohjoispuolisella meluaidalla ei ole Ripetien kiinteistöjen kannalta melua lisäävää vaikutusta. Asemakaavan nro 11954 mukaan Tapanilankaaren eteläpuolen meluntorjunta toteutetaan kadun varteen rakennettavien uudisrakennusten avulla.

-        Ripetielle ja Nukarintielle on suunniteltu koko kadun matkalle reunakivet. Kadun leveys on 4,5 m ja koko kadun kuivatus tapahtuu sadevesikaivojen kautta.

Takalankuja 15:n muistutus:

-        Muistutuksessa todetaan, Takalankuja 15:n nykyisessä aidassa olevaa kulkuporttia ei ole huomioitu suunnitelmassa.

Esittelijä

-        Takalankuja 15:n kohdalle suunnitellaan meluaitaan kulkuportti rakennussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tapanilankaaren katusuunnitelmaselostuksessa on mainittu, että kaikkien olemassa olevien kulkuporttien kohdalle rakennetaan lukolliset kulkuportit. Lisäksi kaikille meluesteen kohdan kiinteistöille on lähetetty tiedustelu kulkuportin tarpeesta. Kaikille halukkaille tullaan rakentamaan kulkuyhteys .

Rimpisuontie 9 muistutus

-        Muistutuksessa ei vastusteta meluaidan rakentamista, vaan vaaditaan korvaamaan vuonna 2011 rakentamansa aidan rakentamiskustannukset kokonai-suudessaan. Kiinteistönomistaja on yrittänyt selvittää kaupungilta ennen rakentamista, onko kohdalle tulossa meluaitaa. Yhteydenottojen perusteella on syntynyt käsitys, että meluaitaa ei tontin kohdalle olisi tulossa.

Esittelijä

-        Tapanilankaaren pohjoispuolen melueste on Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008 mukainen meluntorjuntakohde. Tapanilankaaren meluesteen suunnittelun käynnistymiseen on vaikuttanut parhaillaan rakenteilla olevan Tapaninkyläntien meluesteen suunnittelun yhteydessä, vuosina 2009 - 2010 saatu asukaspalaute. Rakennusviraston kielteisellä vastauksella vuonna 2009 on tarkoitettu, että meluesteen rakentamisajankohta ei tuolloin ollut tiedossa, eikä se sisältynyt katu- ja puisto-osaston silloiseen suunnittelu- tai rakentamisohjelmaan. Meluesteen rakentamista on esitetty ensimmäisen kerran vuonna 2011, kun on laadittu taloussuunnitelmaehdotusta vuosille 2013 – 2016.

-        Ennen rakentamista alueella järjestetään katselmus, jossa todetaan tonttikohtaisesti meluaidan rakentamisesta kiinteistölle mahdollisesti aiheutuvat korvattavat rakenteet ja istutukset. Korvauksen rahallinen määrä perustuu kiinteistöviraston käyttämiin yleisiin maanmittauslaitoksen lunastushintatasoihin. Korvauksen suuruuteen vaikuttaa aidan kunto, ikä ja materiaali.

Helsingin polkupyöräilijät ry:n muistutus

-        Muistutuksessa esitetään Päivöläntien ja Tapanilantien risteyksen sekä Rintamasotilaantien ja Tapanilankaaren risteyksen pyörätien jatkeen siirtämistä lähemmäksi ajoradan risteystä, pyörätien linjauksen suoristamista ja Rintamasotilaantien linjauksen muuttamista kohtisuoraksi Tapanilankaareen nähden. Lisäksi Rintamasotilaantien suojatien reunakivi tulisi asentaa nollatasoon pyörätien jatkeen kohdalla. Päivöläntien reunatuki tulisi poistaa pyörätien jatkeen kohdalta.

-        Helsingin polkupyöräilijät ry esittää, että Tapanilankaaren, Takalankujan sekä Ripekujan liittymissä tulee varmistaa riittävät näkemät. Meluaidan ja pyörätien väliin on jätettävä riittävä vapaa tila erityisesti kulkuporttien kohdalla. Takalankujalta tulevaa pyöräilyliikennettä on varoitettava liikennemerkillä väistämisvelvollisuudesta.

-        Helsingin polkupyöräilijät ry esittää, että Tapanilankaaren pohjoisreunan jalankulku ja pyöräily tulisi erottaa ja väylä leventää 4 m leveäksi ja pyörätien merkitsemistä liikennemerkein Tapanilankaaren ja Rintamasotilaantien liittymässä.

Esittelijä

-        Tapanilankaaren ja Rintamasotilaantien liittymä on hyväksytty Tapaninkyläntien katusuunnitelmassa vuonna 2010. Liittymän rakennussuunnitelmat on laadittu tuohon katusuunnitelmaan perustuen ja rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuoden 2013 kesällä. Nyt nähtävänä olevan Tapanilankaaren katusuunnitelman yhteydessä Rintamasotilaantien liittymän esitettyihin muutostarpeisiin on kiinnitetty uudelleen huomiota. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto on parhaillaan laatimassa esitystä liittymän muutoksista ja Rintamasotilaantien rakennussuunnitelmat tullaan muuttamaan näiltä osin.

Päivöläntien ja Tapanilankaaren liittymän osalta katusuunnitelmassa on esitetty jalankulun turvallisuutta parantava muutos leventämällä Päivöläntien risteyksen kohdalla olevaa itäpuolen jalkakäytävää. Jalkakäytävää jatketaan nykyisen pysäkin kohdalta Kanervavinkkelin liittymään saakka. Päivöläntien liittymän muutokset on tehty kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston kanssa yhteistyössä. Muutokset on tältä osin katsottu tarpeelliseksi, koska jalkakäytävän käyttö tulee lisääntymään ja jalankulku nykyisen kapean jalkakäytävän ja näkyvyyttä peittävän rakennuksen kohdalla ei muuten ole turvallista.

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolla suunnitellaan Päivöläntien pyöräilyjärjestelyihin laajempia muutoksia. Tapanilankaaren risteyksen pyöräliikennejärjestelyt tulevat tässä yhteydessä muuttumaan. Nykyisellään säilyvien suojatiejärjestelyiden sujuvuus ja liikenneturvallisuus ovat kohtuullisella tasolla. Poikittain kadun yli kulkevan suojatien kohdalla mutkat voidaan hyväksyä, kun pyöräilijä on väistämisvelvollinen pyörätien jatkeelle tullessaan. Liikennesuunnitteluosastolla laadittavassa liikenteen ohjaussuunnitelmassa kiinnitetään huomiota selkeisiin jalkakäytävä- ja pyörätiemerkintöihin. Näistä syistä johtuen liittymässä ei ole tässä vaiheessa tarpeen tehdä pyöräilyä koskevia uusia järjestelyjä.

-        Tapanilankaaren pohjoisreunan meluaidan sijaintia ja näkemiä rajoittaa voimassa oleva asemakaava. Meluaita on sijoitettu aivan tonttien rajalle. Takalankujan ja muidenkin pyörätien liittymien näkemäalueisiin voidaan vaikuttaa mm. kasvillisuutta karsimalla, sekä istuttamalla näkemäalueille vain matalaa istutusta. Takalankujan tilannetta helpottaa myös hieman se, että Tapanilankaaren suuntaan tultaessa vauhtia hidastaa 8 %:n ylämäki. Risteävien pyörätieliittymien nopeuksia voidaan lisäksi alentaa väistämisvelvollisuuden osittavilla liikennemerkeillä ja muotoilemalla rakennussuunnittelun yhteydessä liittymiset kohtisuoriksi.

Ripekujan kääntöpaikan kohdalla olevien meluaitojen ja kevyen liikenteen väylien riittäviin näkemäalueisiin voidaan vielä kiinnittää huomiota rakennussuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Tässä yhteydessä on vielä mahdollista tehdä meluaidan sijaintiin pieniä tarvittavia muutoksia, koska katutila antaa siihen paremmat mahdollisuudet.

Meluaidan kulkuportit suunnitellaan avautumaan tontin suuntaan. Tulevien kulkuporttien kohdalla jalankulku- ja pyörätien linjausta voidaan rakennussuunnittelun yhteydessä paikallisesti siirtää ajoradan suuntaan, nykyiselle erotuskaistalle.

-        Tapanilankaaren yhdistetyn jalankulku- ja pyörätien leveyttä on kasvatettu nykyisestä minimileveydestä 2,6 m siten, että minimileveys on jatkossa 3,0 m. Suurempaa levennystä ei voi tehdä ilman, että meluaidan kohdalla olevan Tapanilankaaren ajoradan reunakivet siirretään ja ajoradan sekä pyörätien pintarakenteet rakennetaan uudelleen. Tämän Tapanilankaaren katusuunnitelman lähtökohtana on ollut meluesteen rakentaminen nykyiseen katuympäristöön siten, että siitä ei aiheudu merkittäviä kustannusmuutoksia nykyisiin katurakenteisiin ja liikennejärjestelyihin. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolla selvitetään parhaillaan pyöräliikenteen laatukäytäväverkoston luomista Helsinkiin.  Liikennesuunnitteluosaston mukaan Tapanilankaari sekä Tapaninkyläntie on yksi tällainen verkostoon kuuluva pääreitti jonka pyöräilyolosuhteita tullaan jatkossa suunnittelemaan uudelleen.  

-        Pyörätiet ja jalankulkualueet merkitään erillisen kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston laatiman liikennejärjestelysuunnitelman mukaan.

Kanervakuja 4:n muistutus

-        Muistutuksessa todetaan, että Kanervakujan päähän tuleva kääntöpaikka on huono ja kooltaan riittämätön paketti-, palo- ja kuorma-autojen kääntymiseen.  Liukkaalla kelillä on otettava vauhtia kevyen liikenteen väylältä.

Esittelijä

-        Kanervakujan kääntöpaikka on sovitettu käytössä olevalle asemakaavan mukaiselle katualueelle ja sen mukainen tila on käytetty kokonaisuudessaan. Kääntöpaikan päästä lähtevä kevyen liikenteen väylä sijaitsee asemakaavan mukaisella kevyen liikenteen väylälle varatulla alueella, jolla ei ole sallittu esim. huoltoliikennettä. Nykyisen kääntöpaikan on katsottu olevan riittävä kadun liikennemääriin nähden ja parannus nykytilanteeseen, jolloin kääntöpaikkaa ei ole ollut ollenkaan. Kadulla tapahtuva kuorma-autoliikenne on pääosin jäteautojen aiheuttamaa asiointia tonteille. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston näkemys on, että kääntöpaikan laajentamisella ei saavuteta katualueen muodosta johtuen niin merkittävää hyötyä, että siihen kannattaisi ryhtyä.

Kanervatie 8 muistutus

-        Muistutuksessa toivotaan, että Kanervatie 8 -10 kohdalla katualueella väistötilan kohdalla oleva kuusiaita voisi säilyä rakentamisesta huolimatta.

Esittelijä

-        Kanervatie on erittäin kapea katualueeltaan. Tästä syystä sinne on suunniteltu asemakaavassa ajoneuvojen kohtaamistilanteita varten väistötiloja. Kanervatien itäpuolisella katuosuudella on yksi kohtaamistilanteita varten suunniteltu väistötila Kanervatie 8 -10 kohdalla. Katualueella oleva kuusiaita vie väistötilaksi suunnitellusta tilasta puolet. Tästä syystä katualueella oleva kuusiaita poistetaan rakennustyön yhteydessä. Kuusiaidan takana on kiinteistön varastorakennus / autokatos, joka antaa edelleen näkösuojaa kiinteistön piha-alueelle. Katujen varsilla olevaa puustoa ja istutusta pyritään säilyttämään, mikäli se vain on mahdollista.

Kanervatie 29:n muistutus

-        Muistutuksessa edellytetään, että Kanervatien katualueen sadevesiä ei enää jatkossa päästetä tontille, joka on katua alempana. Aurauslumien sulamisvesiä ei saa myöskään päästää tonteille. Katusuunnitelmien lisäksi on edellytetty hulevesien hallintasuunnitelmaa. Kiinteistö esittää katualueen rajalle rakennettavaksi tukimuuria korkeuserojen hallitsemiseksi.

-        Asfaltoinnin asemesta kadulle toivotaan sirotepintausta.

Esittelijä

-        Kanervatien ajoradan hulevedet johdetaan reunakiven vieressä oleviin sadevesikaivoihin. Kaivoista vedet ohjataan kadulla olemassa oleviin hulevesiviemäreihin. Tarkempi viemäröintisuunnitelma laaditaan kadun rakennussuunnittelun yhteydessä. Kanervatien piennaralueet pyritään muotoilemaan niin, että ne kaatavat sulamisvedet kadun suuntaan. Joissakin yksittäisissä tapauksissa maaston korkeusolosuhteet ja kadun korkeusasema ei tätä mahdollista. Kanervatie 29 kohdalla ajoradan pinta alenee 10 - 20 cm, jolloin kadun piennaralue liittyy tontin rajalla nykyiseen korkeuteen. Tukimuurille ei ole tarvetta.

-        Kadun päällysteeksi on suunniteltu normaali asfalttipäällyste. Sirotepintaus ei ole suositeltava päällyste, koska se vaurioituu herkästi esim. aurausten yhteydessä. Kyseisen päällysteen kunnossapito- ja uusimistarve on suurempi asfalttipäällysteeseen verrattuna.

Esittelijän mielestä muistutukset eivät aiheuta muutoksia laadittuihin katusuunnitelmiin.

Kustannukset ja aikataulu

Katusuunnitelmien arvonlisäverottomat rakennuskustannukset keskimäärin 193 euroa/m2.

-        Kanervatie 840 000 euroa

-        Kanervakuja 100 000 euroa

-        Kanervavinkkeli 290 000 euroa

-        Nukarintie 300 000 euroa

-        Ripetie 260 000 euroa

-        Tapanilankaaren melueste ja muutokset 950 000 euroa

Katujen yhteenlasketut vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 28 000 euroa.

Kanervavinkkelin ja Kanervatien rakentamiseen on varauduttu katu- ja puisto-osaston vuoden 2013 investointiohjelmassa.

Muiden katujen osalta katu- ja puisto-osaston investointitoimiston taloussuunnitelmaehdotuksessa 2013 - 2017 on rakentamisajankohdaksi esitetty seuraava järjestys:

-        Kanervakuja 2013 - 2014

-        Tapanilankaaren melueste 2014 - 2015

-        Nukarintie ja Ripetie 2015 - 2016.

Esittelijä

osastopäällikkö

Osmo Torvinen

Lisätiedot

Ismo Rantanen, projektipäällikkö, puhelin: 310 38570

ismo.rantanen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätöshistoria

Yleisten töiden lautakunta 05.03.2013 § 93

HEL 2013-001013 T 10 05 02

Päätös

Esittelijä poisti asian esityslistalta.

Esittelijä

osastopäällikkö

Osmo Torvinen

Lisätiedot

Ismo Rantanen, projektipäällikkö, puhelin: 310 38570

ismo.rantanen(a)hel.fi