114 §
LAUSUNTO PISARA-RADAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN
ARVIOINTISELOSTUKSESTA
Terke 2010-1105
Esityslistan asia TJA/10
TJA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.
Käsittely Terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti jäsen Autin
jäsen Tuomisen kannattaman tekemän esityksen asian
pöydällepanosta.
Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee antaa Pisara-radan ympäristövaikutusten
arviointiselostuksesta seuraavan, esittelijän ehdotuksen mukaisen
lausunnon:
”Pisara-radan ympäristövaikutusten arviointiselostus on
terveyslautakunnan mielestä varsin hyvä. Siinä esitetään Pisara-rata
hankkeen vaihtoehdot, vaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja niiden
vertailu, arvioinnissa käytetty aineisto, arviointimenetelmä, hankkeen ja
sen vaikutusten yhteenveto sekä ehdotus seurantaohjelmaksi.
Terveyslautakunta tarkastelee hankkeen ympäristövaikutusten
arviointiselostusta erityisesti sen terveysvaikutusten näkökulmasta.
Terveyslautakunta ehdottaa, että ympäristövaikutusten
arviointiselostuksen Pisara-radan rakentamisen
seurantaohjelmaehdotukseen lisätään melun ja ilmanlaadun seuranta.
Nykyinen seurantaohjelmaehdotus koostuu seuraavista osa-alueista:
pohja- ja pintavedet, painumat, tärinä, liikenne, aluerakenne,
maankäyttö ja maisema.
Pisara-radan ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan radan
rakentamisen aikana syntyvällä melulla, tärinällä ja päästöillä,
pienhiukkasilla ja ilman laadulla ei ole merkittäviä eroja eri
hankevaihtoehtojen (0+, 1, 2 ja 3) välillä. Hankevaihtoehto 0+ toimii
liikenteellisten vaikutusten arvioinnin vertailukohtana eikä siitä ole tehty
teknistä suunnittelua.
Arviointiselostuksen mukaan kallion louhinnan aiheuttamat tärinä- ja
meluhaitat pystytään pitämään raja-arvojen alapuolella huolellisella
louhintatyön suunnittelulla ja toteutuksella. Radan rakentamisesta
aiheutuvaa pölyämistä eli pienhiukkaspitoisuuksien lisääntymistä
voidaan vähentää pesemällä louheenkuljetusajoneuvojen renkaat
ennen kuin ne ajavat kadulle. Pölyämistä voidaan ehkäistä myös
tehostamalla katujen pesemistä louheenkuljetusreitillä työmaan lähellä.
Terveyslautakunta pitää tärkeänä tärinä- ja meluhaitan sekä
pienhiukkaspäästöjen pysymistä viitearvojen alapuolella Pisara-radan
rakentamisen aikana. Tutkimusten mukaan ympäristömelu voi
aiheuttaa monenlaisia epäsuotuisia terveysvaikutuksia. Näitä ovat
muun muassa haitalliset vaikutukset uneen, kognitiivisiin toimintoihin
erityisesti lapsilla, puheviestintään sekä sydän- ja verenkiertoelimistön
toimintoihin. Lisäksi melu estää korvaa aistimasta esimerkiksi
varoitusääniä, jolloin tapaturmavaara kasvaa.
Ilmakehän runsas pienhiukkaspitoisuus muodostaa riskitekijän ihmisten
terveydelle. Pienhiukkaset ilmassa lisäävät kuolleisuutta ja erilaisia
sairauksia, kuten astmaa, sydänkohtauksia ja pienten lasten
hengitystieoireita.
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on luettelo tärinälle
altistuvista ns. herkkien väestönosien terveydenhuollon kohteista.
Luettelo terveydenhuollon kohteista vaatii seuraavia korjauksia ja
tarkennuksia: Hesperian sairaala-alueella toimii Helsingin kaupungin
Kivelän sairaala ja HUS/HYKS:n Psykiatriakeskus. Kivelän sairaalassa
(Sibeliuksenkatu 12- 14) toimii Töölön terveysasema, Töölön
hammashoitola, Kivelän psykiatrian poliklinikka, kaupunginsairaalan
fysioterapiayksikkö ja kotisairaala sekä sosiaaliviraston
vanhustenkeskus. Kallion terveysasema sijaitsee Kallion virastotalossa
(Toinen linja 4 A), jossa sijaitsee myös Kallion hammashoitola ja useita
sosiaaliviraston palvelupisteitä.
Terveyslautakunta pitää tärkeänä, että Pisara-ratatyömaan lähellä
sijaitsevia terveyspalvelujen toimijoita kuullaan ennakkoon ja heidän
kanssa sovitaan muun muassa tiedottamisen yhteyshenkilöistä,
rakentamisen aikatauluista ja toiminnan edellyttämistä rakennustyön
häiriötekijöihin liittyvistä rajoituksista. Tällä taataan, että rakennustyö ei
aiheuta kohtuutonta haittaa terveyspalveluiden toimipisteille ja
palveluiden käyttäjille.
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan Pisara-radalla ei ole
merkittävää vaikutusta kaupungin palveluverkkoon. Rata kuitenkin
tukee sen maanalaisten asemien läheisyyteen sijoittuvien
terveyspalveluiden käyttöä, kun toimipisteiden saavutettavuus paranee.
Myönteinen vaikutus on merkittävin seudullisten palveluiden ja laajalle
väestöpohjalle tarkoitettujen palveluiden osalta, mutta myös niille
henkilöille, jotka haluavat hakeutua valitsemansa terveysaseman
potilaiksi terveydenhuoltolain mahdollistaman valinnanvapauden
lisääntyessä. Kyseeseen tulevia palveluita ovat muun muassa radan
läheisyydessä sijaitsevat sosiaali- ja terveyspalvelut ja sairaalat.
Hakaniemen alueen palveluiden saavutettavuus paranee Töölöstä,
Pasilasta, Haagasta, Kannelmäestä, Malminkartanosta ja Pohjois-
Helsingistä käsin. Helsingin kaupungin sisällä ja alueellisesti Kivelä-
Hesperian sairaala-alueen ja Töölön sairaalan saavutettavuus paranee,
mikä voi mahdollisesti vaikuttaa jatkossa alueen terveyspalveluiden
käyttöön. Lisäksi uusi ratayhteys sujuvoittaa Espoon tai Keravan
suunnista tulevan terveydenhuollon henkilöstön työmatkaliikennettä.
Helsingissä väestön alueelliset ja sosiaaliryhmittäiset terveyserot ovat
kasvaneet ja väestön eriarvoisuus palvelujen saannissa on lisääntynyt
vuosi vuodelta. Pisara-radan rakentamisen vaikutukset ns. herkkien
väestöryhmien terveyspalveluiden saavutettavuuteen ja käyttöön (esim.
lapsiperheet ja vanhukset) tulee selvittää jatkossa sekä se, minkälainen
vaikutus Pisara-radan rakentamisella on bussiliikenteeseen alueilla,
jotka eivät ole radan läheisyydessä.
Terveyslautakunta pitää kannatettavimpana hankevaihtoehtoa 1
(vaihtoehdoista 0+, 2 ja 3), koska se on ympäristövaikutusten
arviointiselostuksen mukaan vaihtoehdoista paras ihmisten elinolojen,
viihtyvyyden ja liikkumisen kannalta. Hankevaihtoehto 1 on myös eri
vaihtoehdoista kustannuksiltaan halvin ja toimivuudeltaan paras.
Terveysvaikutusten arviointi
Terveyslautakunta toteaa, että käytettävissä olevien tietojen mukaan
Pisararadan rakentamisella ja raideliikenteen lisäämisellä on
myönteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen. Näitä syntyy erityisesti
autoliikenteen ja hiukkaspäästöjen vähenemisen seurauksena. Lisäksi
Pisara-radan läheisyydessä asuvien kuntalaisten terveyspalveluiden
saavutettavuus paranee.
Hankkeen mahdolliset haitalliset terveysvaikutukset kohdistuvat lähinnä
Pisara-radan louhinta- ja rakennusvaiheeseen ja jatkossa ehkä
joidenkin alueiden terveyspalveluiden saavutettavuuteen
bussiliikenteen vähentyessä.”
Esittelijä
Pisara-hankeen tausta
Helsingin ratapihalle Pasilan ja päärautatieaseman välille ei ruuhka-
aikaan mahdu juurikaan uusia junavuoroja ja järjestelmä on
häiriöherkkä. Pisara-rata kulkee lenkin Helsingin keskustan ali ja
mahdollistaa junien läpiajon, mikä lisää merkittävästi junaliikenteen
kapasiteettia ja toimintavarmuutta.
Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa PLJ 2002 ja
sen puiteohjelmassa sovittiin Pisaran tarve- ja toteuttamiskelpoisuus -
selvityksen laadinnasta. Ratahallintokeskuksen Etelä-Suomen
rautatieliikenteen visiotarkastelut 2050 -selvityksessä vuodelta 2005
puolestaan todetaan, että junatarjonnan merkittävä lisääminen
edellyttää kaikissa tutkituissa skenaarioissa Helsingin ratapihan
kapasiteettia lisääviä tai vapauttavia toimia.
Pisara-ratalenkin tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys valmistui
vuonna 2006. Siinä tarkasteltiin Pisaran liikenteellisiä vaikutuksia.
Vertailuvaihtoehtona oli Pasilaan rakennettava junaliikenneterminaali,
jonne osa lähiliikenteen junista päättää matkansa.
Pisara sisältyy pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan
(PLJ 2007) vuosien 2015–2030 välillä aloitettavana hankkeena.
Uudenmaan ympäristökeskus päätti 25.9.2009, että Pisara-
hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) korvaa
Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman. HLJ 2011:n
luonnos valmistui 26.10.2010. Siinä Pisara-rataa esitetään
ensimmäisessä vaiheessa eli vuosien 2011–2020 välillä toteutettavana
ratahankkeena.
Helsingin terveyskeskus on antanut 25.5.2010 kaupunginhallitukselle
lausunnon Pisara-radan ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA
-ohjelma) hankkeen terveysvaikutusten arvioinnin näkökulmasta.
Sosiaali- ja terveysviranomaiset tapasivat 20.10.2010 Pisara-rata -
hankeen ohjausryhmän. Kokouksessa käsiteltiin sosiaali- ja
terveyspuolen toimintojen nykytilanne Pisara-rata -hankkeen
lähivaikutusalueella ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin
tilanne sekä suunnitelmat hankkeessa.
Terveyskeskus on kommentoinut 18.1.2011 valmistunutta hankkeen
YVA-ohjelman ja yleissuunnitelman luonnosta suoraan hankkeen
suunnittelijoille.
Terveyskeskuksen ehdotukset ja kommentit on otettu huomioon
15.3.2011 valmistuneessa Pisara-radan ympäristövaikutusten
arviointiselostuksessa.
Pisara-rata hanke
Pisara-rata yhdistää pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteet Helsingin
kantakaupungin kiertävällä tunneliradalla. Rataosuus on kaksiraiteinen
ja sijoittuu lähes kokonaan tunneliin. Radalla on vaihtoehdosta riippuen
3-5 uutta maanalaista asemaa.
Ratalenkin kautta yhdistetään rantaradan ja pääradan
kaupunkirataliikenne. Nykyiset Espooseen ja Keravalle päättyvät linjat
voidaan yhdistää Helsingin keskustan kiertäväksi heilurilinjaksi.
Rakenteilla olevalla lentoaseman kautta kulkevalla Kehäradalla
voidaan liikennöidä Pisara-radan avulla rengasmaisesti.
Pisara-radan ympäristövaikutusten arviointimenettely
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA) jakautuu suunnitelmaan
siitä, miten ympäristövaikutukset arvioidaan ja arviointiselostukseen,
jossa kuvataan hankkeen vaikutukset. YVA -menettely on avoin
prosessi, johon asukkailla ja muilla tahoilla on mahdollisuus osallistua.
Liikennevirasto ja Helsingin kaupunki laativat Pisara-radan
yleissuunnitelman ja ympäristövaikutusten arvioinnin.
Tarkasteluajankohta on vuosi 2035.
Pisara-rata hankeen ympäristövaikutusten arvioinnin vertailuasetelma
ja tutkitut hankevaihtoehdot ovat:
Vertailuvaihtoehto 0
Vuoden 2035 ennustetilanteessa Helsinkiin päättyvän junaliikenteen
määrä on kasvanut yli Helsingin ratapihan vastaanottokyvyn.
Nykytilannetta vastaava vaihtoehto 0 ei siksi ole mahdollinen
vertailuvaihtoehto.
Vertailuvaihtoehto 0+
Hankevaihtoehtojen vertailukohtana on vaihtoehto 0+, jossa osalle
lähiliikenteen junista Pasila on pääteasema. Vaihtoehto toimii
liikenteellisten vaikutusten arvioinnin vertailukohtana. Keski-Pasilan
suunnittelussa ei ole varauduttu tämän vaihtoehdon edellyttämiin
tilavarauksiin, eikä vaihtoehdosta tehdä teknistä suunnittelua.
Hankevaihtoehdot
Pisara-radan kautta yhdistetään rantaradan kaupunkirataliikenne
(Espoon ja Vantaankosken suunnat) ja pääradan kaupunkirataliikenne
(Keravan ja tulevan Kehäradan suunnat) tunneliradan kautta kulkeviksi
heilurilinjoiksi.
Vaihtoehto 1
Vaihtoehdossa 1 Pisara-radalla on kolme uutta maanalaista asemaa:
Töölö, Keskusta ja Hakaniemi. Tunneleiden suuaukot sijaitsevat
pääradan länsipuolella Eläintarhan kentän eteläpuolella ja pääradan
itäpuolella Alppipuiston kohdalla. Vaihtoehdossa on kaksi lisäraidetta
radan itäpuolella Pasilan ja Tivolitien välillä.
Vaihtoehto 2
Vaihtoehdossa 2 Pisara-radalla on neljä uutta maanalaista asemaa:
Pasila, Töölö, Keskusta ja Hakaniemi. Pisara-radan itäpuolen raiteet
johdetaan Pasilan aseman itäpuolella Ratapihantien alle tunnelissa ja
liitetään pääradan kaupunkiraiteisiin Hakamäentien pohjoispuolella.
Tunneleiden suuaukot ovat pääradan länsipuolella Eläintarhan kentän
eteläpuolella ja Käpylässä Hakamäentien pohjoispuolella pääradan
itäpuolella.
Vaihtoehto 3
Vaihtoehto 3 on muuten kuin vaihtoehto 2, mutta siinä on lisäksi asema
Alppilassa.
Pisara-rata hankeen ympäristövaikutusten arviointi tehdään
seuraavista osa-alueista:
· vaikutukset liikkumiseen ja liikennejärjestelmään
· vaikutukset liikenteeseen rakentamisaikana
· yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
· kaavoitus
· vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön
· ihmisten elinolot, viihtyvyys ja liikkuminen
· melu
· runkomelu ja tärinä
· yhdyskuntatekninen huolto
· päästöt, pienhiukkaset ja ilmanlaatu
· kasvillisuus ja eläimistö
· vaikutukset maa- ja kallioperään
· luonnonvarojen hyödyntäminen
· pilaantuneet ja haitta-ainepitoiset maa-alueet
· pohja- ja pintavedet
Lausuntopyyntö
Pisara-radan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta on pyydetty
lausunto kaupunginhallitukselle 5.5.2011 mennessä mm.
kaupunkisuunnittelu-, kiinteistö, liikunta-, opetus-, pelastus-, rakennus-,
sosiaali-, terveys-, ympäristö- ja yleisten töiden lautakunnalta.
Lisätiedot:
Korpela Mervi, Suunnittelija, puhelin 310 42683