115 §
OIKAISUVAATIMUS VAHINGONKORVAUSPÄÄTÖKSESTÄ
Terke 2010-2030
Esityslistan asia TJA/11
TJA Terveyslautakunta päätti hyväksyen tämän päätöksen
liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä asiakas) oikaisuvaatimuksen
kehittämisjohtajan päätöksestä 16.11.2010, 343 §, vahingonkorvausta
koskevassa asiassa oikeuttaa terveyskeskuksen kohtuussyitä
korvaamaan asiakkaalle vahingosta aiheutuneita kustannuksia
yhteensä 1001, 20 euroa.
Perustelut:
Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen
korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään
työssä aiheuttaa.
Virheellisellä teolla tai laiminlyönnillä ja henkilövahingolla tai
esinevahingolla on oltava syy-yhteys.
Asiakastyöhön liittyvät päätökset tehdään yleensä hoidollisella
perusteella, ei pelkästään omaisten toiveiden perusteella.
Vahingonkorvausvaatimuksesta saadun lausunnon ja selvitysten
mukaan hoitaja oli kuitenkin asiakkaan omaisen kanssa elokuussa
2008 suullisesti sopinut, että keskiviikkoisin hoitaja jää odottamaan
asiakkaan kanssa kuljetusta Oravanpesän päivätoimintapaikkaan.
Tähän ratkaisuun oli päädytty ilman, että asiasta olisi keskusteltu
kotihoidon tiimissä ja kotihoidon ohjaajan kanssa.
Oikaisuvaatimuksesta saadun lausunnon mukaan henkilökunnan
kanssa tehtyjen haastattelujen perusteella ei tiedetä, kenen kanssa
omainen olisi tehnyt kyseisen suullisen sopimuksen.
Lausunnon mukaan asiakas avustettiin valmiiksi päivätoimintaan lähtöä
varten. Päätöksen asiakkaan jättämisestä itsenäisesti odottamaan
kuljetusta teki vastuuhoitaja. Lausunnon mukaan asiakas oli lähtenyt
puhelinsoiton jälkeen ensimmäisen kerroksen asuinhuoneistostaan
rappukäytävään rollaattorin kanssa. Hissin ollessa epäkunnossa
asiakas oli lähtenyt rollaattorin kanssa laskeutumaan portaita.
Kotihoidon käynnillä, jolloin tapaturma sattui, vastuuhoitaja ja opiskelija
eivät käyttäneet hissiä, joten he eivät tienneet, että hissi oli rikki.
Selvitysten mukaan vahinkotapahtumahetkellä lähihoitaja oli ulko-oven
edessä ja hän meni paikalla olleen talonmiehen kanssa auttamaan
kaatunutta asiakasta. Asiakas nostettiin ylös ja asiakas kertoi, että ei
mihinkään satu ja käveli itsenäisesti portaat alas. Asiakkaalta kysyttiin
monta kertaa, että sattuuko mihinkään ja onko kaikki varmasti hyvin.
Asiakas kertoi, että mihinkään ei satu ja meni itse kävellen taksiin.
Lähihoitajan ollessa paikalla kotihoito on heti pystynyt arvioimaan
asiakkaan voinnin ja toimintakyvyn. Ammatillisen arvion perusteella on
arvioitu, että asiakas on voinut mennä Oravanpesän päivätoimintaan.
Myöhemmin päivällä kotihoidosta vielä soitettiin Oravanpesään ja
tiedusteltiin asiakkaan vointia. Sieltä kerrottiin, että asiakas osallistuu
toimintaan ja käyttää kättään.
Asiasta saadun selvityksen mukaan seuraavana iltana iltahoitaja pyysi
vielä terveydenhoitajaa käymään katsomassa asiakasta. Käynnillä
asiakas käytti kättään varoen. Pöydän äärestä noustaessa asiakas ei
pystynyt ottamaan kädellä tukea eikä päässyt ylös. Asiakkaalle tilattiin
kiireetön sairaankuljetus Haartmanin sairaalaan, josta potilas ohjattiin
Töölön sairaalaan.
Kokonaisuus huomioon ottaen terveyskeskuksen työntekijät eivät ole
voineet tietää, että hissi on epäkunnossa ja että asiakas alkaisi kävellä
portaita alas rollaattorin kanssa. Vastuuhoitaja on käyttänyt omaan
asiantuntemukseensa perustuvaa tapauskohtaista harkintaa ja
vahinkotapahtuma on ollut yllättävä. Työntekijät ovat tapaturmaisen
kaatumisen jälkeen välittömästi ryhtyneet tilanteen edellyttämiin
tarvittaviin toimenpiteisiin.
Sosiaaliviraston hankintayksikön hankkimien kuljetusten aiheuttamista
vahingoista vastaa lähtökohtaisesti sosiaalivirasto, ei terveyskeskus.
Sosiaaliviraston hankintayksikön kuljetussuunnittelija on saanut
vahinkotapahtumasta liikennöitsijän selvityksen, joka on esityslistan
tämän asian liitteenä. Saadun lausunnon perusteella on katsottava,
että kuljettaja ei ole tehnyt sellaista virhettä tai laiminlyöntiä, josta
terveyskeskus olisi vahingonkorvauslain perusteella korvausvelvollinen.
Vahinkotapahtuma on ollut erittäin valitettava, mutta asiassa ei ole
esitetty sellaista terveyskeskuksen työntekijän virhettä tai laiminlyöntiä,
josta terveyskeskus olisi vahingonkorvauslain perusteella
korvausvelvollinen.
Pöytäkirjanote asianomaiselle (asiamiehelle) kunnallisvalitusosoituksin
liitteenään kotihoidon ohjaajan lausunto sekä sosiaaliviraston
hankintayksikön lausunto ja pöytäkirjanote talous- ja hallintopalveluille,
kotihoidolle, Haaga 3 lähipalvelulle, terveyskeskuksen
turvallisuuspäällikölle sekä sosiaaliviraston kuljetussuunnittelijalle
(Mustonen).
Käsittely Terveyslautakunta hyväksyi äänin 8 (Autti, Heistaro,
Johansson, Leppänen, Muurinen, Snäll, Tuominen, Malinen) – 1
(Kuuskoski) jäsen Autti ehdotti jäsen Snällin kannattamana tekemän
muutosesityksen, jnka mukaan oikaisuvaatimus hyväksyen asiakkaalle
korvataan kohtuussyistä vahingoista 1001, 20 euroa.
Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee hylätä asiakkaan
oikaisuvaatimuksen kehittämisjohtajan päätöksestä 16.11.2010, 343 §,
vahingonkorvausta koskevassa asiassa.
Perustelut:
Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen
korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään
työssä aiheuttaa.
Virheellisellä teolla tai laiminlyönnillä ja henkilövahingolla tai
esinevahingolla on oltava syy-yhteys.
Asiakastyöhön liittyvät päätökset tehdään yleensä hoidollisella
perusteella, ei pelkästään omaisten toiveiden perusteella.
Vahingonkorvausvaatimuksesta saadun lausunnon ja selvitysten
mukaan hoitaja oli kuitenkin asiakkaan omaisen kanssa elokuussa
2008 suullisesti sopinut, että keskiviikkoisin hoitaja jää odottamaan
asiakkaan kanssa kuljetusta Oravanpesän päivätoimintapaikkaan.
Tähän ratkaisuun oli päädytty ilman, että asiasta olisi keskusteltu
kotihoidon tiimissä ja kotihoidon ohjaajan kanssa.
Oikaisuvaatimuksesta saadun lausunnon mukaan henkilökunnan
kanssa tehtyjen haastattelujen perusteella ei tiedetä, kenen kanssa
omainen olisi tehnyt kyseisen suullisen sopimuksen.
Lausunnon mukaan asiakas avustettiin valmiiksi päivätoimintaan lähtöä
varten. Päätöksen asiakkaan jättämisestä itsenäisesti odottamaan
kuljetusta teki vastuuhoitaja. Lausunnon mukaan asiakas oli lähtenyt
puhelinsoiton jälkeen ensimmäisen kerroksen asuinhuoneistostaan
rappukäytävään rollaattorin kanssa. Hissin ollessa epäkunnossa
asiakas oli lähtenyt rollaattorin kanssa laskeutumaan portaita.
Kotihoidon käynnillä, jolloin tapaturma sattui, vastuuhoitaja ja opiskelija
eivät käyttäneet hissiä, joten he eivät tienneet, että hissi oli rikki.
Selvitysten mukaan vahinkotapahtumahetkellä lähihoitaja oli ulko-oven
edessä ja hän meni paikalla olleen talonmiehen kanssa auttamaan
kaatunutta asiakasta. Asiakas nostettiin ylös ja asiakas kertoi, että ei
mihinkään satu ja käveli itsenäisesti portaat alas. Asiakkaalta kysyttiin
monta kertaa, että sattuuko mihinkään ja onko kaikki varmasti hyvin.
Asiakas kertoi, että mihinkään ei satu ja meni itse kävellen taksiin.
Lähihoitajan ollessa paikalla kotihoito on heti pystynyt arvioimaan
asiakkaan voinnin ja toimintakyvyn. Ammatillisen arvion perusteella on
arvioitu, että asiakas on voinut mennä Oravanpesän päivätoimintaan.
Myöhemmin päivällä kotihoidosta vielä soitettiin Oravanpesään ja
tiedusteltiin asiakkaan vointia. Sieltä kerrottiin, että asiakas osallistuu
toimintaan ja käyttää kättään.
Asiasta saadun selvityksen mukaan seuraavana iltana iltahoitaja pyysi
vielä terveydenhoitajaa käymään katsomassa asiakasta. Käynnillä
asiakas käytti kättään varoen. Pöydän äärestä noustaessa asiakas ei
pystynyt ottamaan kädellä tukea eikä päässyt ylös. Asiakkaalle tilattiin
kiireetön sairaankuljetus Haartmanin sairaalaan, josta potilas ohjattiin
Töölön sairaalaan.
Kokonaisuus huomioon ottaen terveyskeskuksen työntekijät eivät ole
voineet tietää, että hissi on epäkunnossa ja että asiakas alkaisi kävellä
portaita alas rollaattorin kanssa. Vastuuhoitaja on käyttänyt omaan
asiantuntemukseensa perustuvaa tapauskohtaista harkintaa ja
vahinkotapahtuma on ollut yllättävä. Työntekijät ovat tapaturmaisen
kaatumisen jälkeen välittömästi ryhtyneet tilanteen edellyttämiin
tarvittaviin toimenpiteisiin.
Sosiaaliviraston hankintayksikön hankkimien kuljetusten aiheuttamista
vahingoista vastaa lähtökohtaisesti sosiaalivirasto, ei terveyskeskus.
Sosiaaliviraston hankintayksikön kuljetussuunnittelija on saanut
vahinkotapahtumasta liikennöitsijän selvityksen, joka on esityslistan
tämän asian liitteenä. Saadun lausunnon perusteella on katsottava,
että kuljettaja ei ole tehnyt sellaista virhettä tai laiminlyöntiä, josta
terveyskeskus olisi vahingonkorvauslain perusteella korvausvelvollinen.
Vahinkotapahtuma on ollut erittäin valitettava, mutta asiassa ei ole
esitetty sellaista terveyskeskuksen työntekijän virhettä tai laiminlyöntiä,
josta terveyskeskus olisi vahingonkorvauslain perusteella
korvausvelvollinen.
Esittelijä Asian päätöshistoria ilmenee esityslistan tämän asian
liitteenä numero 4 olevasta kehittämisjohtajan päätöksestä 16.11.2011,
343 §.
Kehittämisjohtaja päätti, että asiakkaan vaatimus saada korvausta
tapaturmaisesta kaatumisesta aiheutuneista sairaala- ja
kuntoutumiskustannuksista ei anna aihetta toimenpiteisiin.
Potilas haki kehittämisjohtajan päätökseen oikaisua 3.12.2010
terveyskeskukseen saapuneella vaatimuksella, joka on esityslistan
tämän asian liitteenä numero 1.
Läntisen kotihoidon Haaga 3 lähipalvelun kotihoidon ohjaaja antoi
oikaisuvaatimuksesta 18.1.2011 lausunnon, joka on esityslistan tämän
asian liitteenä numero 2.
Liikennöitsijältä maaliskuussa 2011 saatu lausunto on esityslistan
tämän asian liitteenä numero 3.
Toimitusjohtajan kannanotot
Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa 3.12.2010.
Toimitusjohtaja katsoo, että kehittämisjohtajan päätöksen sekä edellä
esitettyjen perustelujen nojalla oikaisuvaatimus tulee hylätä.
Lisätiedot:
Komulainen Joni, hallintolakimies, puhelin 310 69068
|
LIITE
|
Salassa pidettävä liite JulkL 24.1 § 25 kohta
|