338 §
30.11.2010 pöydälle pantu asia
PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN
TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON
TOIMEENPANO-OHJELMA
Terke 2010-45
Esityslistan asia TJA/4
TJA Terveyslautakunta päätti hyväksyä osaltaan lasta odottavien
perheiden, lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden terveystarkastuksia sekä
opiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa koskevan Helsingin
terveyskeskuksen kokonaissuunnitelman toimeenpano-ohjelman.
Hyväksyessään perheiden ja lasten sekä oppilaiden
terveystarkastusten ja opiskelijaterveydenhuollon toimeenpano-
ohjelman terveyslautakunta edellyttää, että sille valmistellaan selvitys
asetuksen 380/2009 toteutumisesta ja resurssien riittävyydestä vuonna
2011 saatavien kokemusten perusteella.
Lisäksi terveyslautakunta edellyttää, että
- huolehditaan tarkastuksia tekevän henkilöstön riittävästä ja
jatkuvasta täydennyskoulutuksesta
- lapsille ja nuorille lähetettävässä tarkastuskutsussa tulee mainita,
mikä ammattihenkilö tarkastuksen suorittaa; ja että
- selvitetään, kuinka paljon suuhygienistien ja hammashoitajien
tekemistä tarkastuksista lähetetään hammaslääkärin uudelleen
tutkittaviksi.
Pöytäkirjanote liitteenään kokonaissuunnitelma terveysasematosastolle
ja suun terveydenhuollolle.
Käsittely Merkittiin, että terveyslautakunnalle oli jaettu sähköpostilla
henkilöstötoimikunnan asiasta 13.12.2010 antama lausunto.
Terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti seuraavat kaksi
muutosehdotusta:
1) Jäsen Heistaro esitti jäsen Kousan kannattamana päätökseen
seuraavaa lisäystä: ”Hyväksyessään perheiden ja lasten sekä
oppilaiden terveystarkastusten ja opiskelijaterveydenhuollon
toimeenpano-ohjelman terveyslautakunta edellyttää, että sille
valmistellaan selvitys asetuksen 380/2009 toteutumisesta ja
resurssien riittävyydestä vuonna 2011 saatavien kokemusten
perusteella.”
2) Jäsen Snäll ehdotti jäsen Kuuskosken kannattamana päätökseen
seuraavaa lisäystä: ”Lisäksi terveyslautakunta edellyttää, että
- huolehditaan tarkastuksia tekevän henkilöstön riittävästä
ja jatkuvasta täydennyskoulutuksesta
- lapsille ja nuorille lähetettävässä tarkastuskutsussa tulee
mainita, mikä ammattihenkilö tarkastuksen suorittaa; ja
että
- selvitetään, kuinka paljon suuhygienistien ja
hammashoitajien tekemistä tarkastuksista lähetetään
hammaslääkärin uudelleen tutkittaviksi.”
Lisäksi jäsen Autti ehdotti päätökseen
seuraavia lisäyksiä:
”Terveyslautakunta yhtyy terveyskeskuksen yhteistoimintaryhmän
lausuntoon ja katsoo tarpeelliseksi, että asetuksen toimeenpanon
toteuttamisen seurantaa varten tulee perustaa työryhmä, johon kuuluu
myös henkilöstön edustus. Seurantaryhmän tulee antaa
terveyslatuakunnalle raportti havainnoistaan vähintään kaksi kertaa
vuodessa.
Terveyslautakunta pitää tärkeänä, että Helsingin saamat
neuvolatoiminnan lisäresursointiin osoitetut valtionosuudet 3, 40 euroa/
asukas myös ohjataan kaupungin varoista terveyskeskukselle
neuvolatoiminnasta annetun asetuksen mukaisten laajojen
terveystarkastusten mahdollistamiseksi asetuksen mukaisessa
laajuudessa.”
Tämä esitys raukesi jäätyään kannatuksetta., minkä jälkeen jäsen Autti
jätti päätökseen seuraavan eriävän mielipiteensä:
”Terveyslautakaunassa käsiteltiin useampaan kertaan esitystä
perheiden ja lasten sekä oppilaiden terveystarkastusten ja
opiskelijaterveydenhuollon toimeenpano-ohjelmasta, joka perustuu
valtioneuvoston asetukseen, joka tuli voimaan 1.7.2009. Työntekijät
ilmaisivat terveyslautakunnalle useaan otteeseen huolensa siitä, miten
he tulevat selviytymään asetuksen vaatimista lisävelvoitteista mm.
neuvoloissa perheille tehtävistä laajoista terveystarkastuksista
nykyisellä henkilökuntamitoituksella ja mihin asetuksen toimenpanoon
myönnetyt valtionosuudet on käytetty.
Asetuksen toimeenpanon toteuttamisen seurantaa varten esitetty
työryhmän perustaminen, joka ei saanut kannatusta, olisi vahvistanut
omalta osaltaan henkilöstön osallistumisen seurantaan ja näkemysten
esille tuomiseen. Siksi on tärkeää, että terveyslautakunnalle asian
käsittelyn yhteydessä annetut lupaukset henkilöstön paremmasta
kuulemisesta ja reaaliaikaisen tiedon antamisesta lautakunnalle
toteutuvat tulevan vuoden aikana. Lisäksi on hyvä, että
terveyslautakunta saa yksimielisesti hyväksymänsä selvityksen vuoden
2011 kokemuksista.
Asetuksen mukaisten palvelujen järjestämiseksi Helsinki on saanut
vuosille 2010 ja 2011 neuvolatoiminnan lisäresursointiin 3,40 euroa /
asukas. Esityslistan mukaan nämä osuudet sisältyvät keskitetysti
kaupungin talousarvion rahoitusosaan, eivätkä ne näy millään tavalla
terveyskeskuksen budjetissa. Juuri tämän takia terveyslautakunnan
olisi tullut ottaa kantaa siihen, että se pitää tärkeänä näiden
valtionosuuksien ohjaamisen terveyskeskukselle laajojen
terveystarkastusten mahdollistamiseksi asetuksen mukaisessa
laajuudessa.”
Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee hyväksyä osaltaan lasta odottavien
perheiden, lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden terveystarkastuksia sekä
opiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa koskevan Helsingin
terveyskeskuksen kokonaissuunnitelman toimeenpano-ohjelman.
Esittelijä
Helsingin terveyskeskuksen toimeenpano-ohjelman
kokonaissuunnitelma
Valtioneuvoston asetus (380/2009) neuvolatoiminnasta, koulu- ja
opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun
terveydenhuollosta on annettu 28.5.2009 ja tuli voimaan 1.7.2009.
Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja
perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän
perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja
terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja
yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa
terveydenhuollossa.
Asetus edellyttää, että kunnan kansanterveystyöstä vastaavan
viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimeenpano-ohjelma
neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja
nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Säädöksen edellyttämät
toimenpiteet tarkastusten osalta tulee käynnistää viimeistään 1.1.2011.
Terveyskeskuksen toimeenpano-ohjelmassa määritellään asetuksen
eri pykälissä säädettyjen keskeisten terveystarkastusten ja muiden
palvelujen laajuus ja ajankohdat. Terveyslautakunta hyväksyy
asetuksen toimeenpanon kokonaissuunnitelmaan liittyvän
ohjelmarungon.
Asetuksen käsittely terveyskeskuksessa
Asetuksen pohjalta laadittu toimeenpano-ohjelma on hyväksytty
terveyskeskuksen johtoryhmässä 3.6.2010.
./ Terveyskeskuksen henkilöstötoimikunta käsitteli asiaa
kokouksessaan 8.11.2010 ja henkilöstön yhteistoimintaryhmän antama
lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä.
Terveysasematosastossa asetusta on käsitelty johtoryhmässä,
neuvolantyön ja terveyden edistämisen yksikön johtoryhmässä ja
kehittämisryhmässä, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon johtoryhmässä
ja kehittämisryhmässä. Myös suun terveydenhuollossa asetusta on
käsitelty johtoryhmässä, henkilöstötoimikunnassa ja
kehittämisryhmässä. Kaikissa näissä ryhmissä on henkilöstön edustus.
Asetusta on käsitelty ylihoitajien pitämissä kokouksissa, henkilökunnan
koulutuspäivillä ja henkilökuntakokouksissa. Lisäksi määräaikainen
projektikoordinaattori ohjaa neuvoloiden henkilökuntaa sisällöllisissä
asioissa. Terveysasematosaston asetuksen toimeenpanoon liittyvistä
prosesseista jaetaan lautakunnan jäsenille erillinen kooste esityslistan
mukana.
Viime kokouksen jälkeen asiaa on käsitelty neuvolatyön ja
terveydenedistämisen yksikön kaikkien neljän yksikön
yhteistoimintakokouksessa ja 10.12.2010 terveysasematosaston
henkilöstötoimikunnassa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon
yksikössä asiaa ei ole enää uudelleen käsitelty, koska yksikkö on jo
vuoden ajan toiminut asetuksen mukaisesti ja asiaa ennen uuteen
toimintamalliin siirtymistä useita kertoja henkilöstön kanssa eri
yhteyksissä.
4 § Palvelujen järjestäminen
Asetus edellyttää, että kunnan toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja
opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun
terveydenhuollolle on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen
kanssa. Yhteistyömuotona toimii Lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelma, joka laaditaan valtuustokausittain ja kytkeytyy
Helsingin strategiaohjelmaan 2009 - 2012. Muun muassa
neuvolatarkastusohjelman 4-vuotistarkastus kuuluu tähän
suunnitelman ja sitä kehitetään yhteistyössä päiväkotien kanssa.
Terveystarkastusten ja niiden perusteella suunnitellun
terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen yksilön ja
perheen niihin osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Palveluja
järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös kehitysympäristöihin.
7 § Laajan terveystarkastuksen sisältö
Asetuksen 7 §:ssä määritellään, että laajassa terveystarkastuksessa
tulee normaalin tarkastuksen lisäksi selvittää perheen hyvinvointia
haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä.
Asetus velvoittaa yhden äitiysneuvolatarkastuksen, kolmen lasten
neuvolan ja kolmen kouluterveydenhuollon tarkastuksen olevan ns.
”laajoja tarkastuksia”. Tarkastuksen voi tehdä joko terveydenhoitaja,
kätilö tai lääkäri yksin tai terveydenhoitaja tai kätilö yhdessä lääkärin
kanssa. Tarkastusten ei tarvitse olla samanaikaisia. Lapsen huoltajien
kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen alle
kouluikäisillä sisältyy päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio
alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä päivähoidossa ja peruskoulun
oppilaalla opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin
kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta.
9 § Määräaikaiset terveystarkastukset
A. Lasta odottavan naisen/perheen terveystarkastukset
äitiysneuvolassa
Äitiysneuvolatyössä noudatetaan vuoden 1999 suositusta, kunnes
valmistelussa olevat uudet valtakunnalliset suositukset julkaistaan.
Helsingin terveyskeskuksessa äiti /perhe käy ensimmäisen raskauden
aikana keskimäärin 15 kertaa neuvolassa, joista lääkärin vastaanotolla
keskimäärin kolme kertaa. Uudelleen synnyttäjä käy neuvolassa
keskimäärin 12 kertaa, joista lääkärin vastaanotolla kolme kertaa. Yksi
käynneistä on terveydenhoitajan tekemä kotikäynti synnytyksen
jälkeen. Tarvittaessa perheelle varataan missä tahansa vaiheessa
tarpeen mukaisia lisäkäyntejä. Kaikilla ensisynnyttäjillä on
mahdollisuus osallistua perhevalmennukseen.
Asetus edellyttää yhden laajan terveystarkastuksen toteuttamista lasta
odottavalle perheelle. Tämä ei edellytä muutoksia äitiysneuvolan
tarkastusohjelmaan, vaan odottavan äidin normaaliin seurantaan
liittyvän yhden käynnin laajentamista koskemaan koko perheen
hyvinvointia. Suositeltava ajankohta on raskauden keskivaihe eli 24 –
28 raskausviikoilla. Terveyskeskuksen äitiysneuvolatoiminnassa tämä
merkitsee työn nykyisten tarkastuskäyntien uudelleen kohdentamista ja
sisällön tarkentamista siten, että laajassa terveystarkastuksessa ei
keskitytä ainoastaan äidin vaan koko perheen hyvinvoinnin
selvittämiseen ja tukemiseen. Resurssimäärittelyt selviävät sen jälkeen
kun valtakunnalliset suositukset valmistuvat ja ne on otettu käyttöön.
Terveydenhoitaja tekee vastasyntyneen lapsen ja perheen luo
kotikäynnin tai varaa ajan neuvolavastaanotolle. Kotikäynti lasketaan
äitiysneuvolakäynteihin.
Lapsen suun terveyden edistäminen alkaa jo ennen lapsen syntymää.
Asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä ensimmäistä lasta
odottavalle perheelle vähintään yksi suun terveydenhuollon
ammattihenkilön tekemä suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio.
Terveydenhoitaja ohjaa ensimmäistä lasta odottavan perheen
hammashoitajan käynnille, jossa arvioidaan vanhempien suun ja
hoidon tarve sekä annetaan terveysneuvontaa. Hoidon tarpeessa
olevat vanhemmat ohjataan suuhygienistin tai hammaslääkärin
vastaanotolle. Ensimmäistä lasta odottavat perheet ovat suun
terveydenhuollossa uusi asiakasryhmä, minkä hoito vaatii
hammashoitajaresurssien uudelleen kohdentamista ja
hammashoitajien täydennyskoulutusta. Lapsen syntymän jälkeen
perheellä on mahdollisuus valita yhdeksi synnytyksen jälkeiseksi
perhevalmennuksen teemaksi: ”Kaikki, mitä on tarpeen tietää vauvan
suun ja hampaiden hoidosta”.
B. Neuvolaikäisen lapsen ja perheen terveystarkastukset
lastenneuvolassa
Asetuksen mukaan ensimmäisen ikävuoden aikana lapselle tulee tehdä
vähintään 9 terveystarkastusta, mikä tarkoittaa yhden
terveydenhoitajan tarkastuskäynnin lisäämistä nykyisiin.
Terveydenhoitajan ja lääkärintarkastus aikaistetaan nykyisestä 6-8
viikon ikäisen tarkastuksesta 4-6 viikon ikäisen tarkastukseksi.
Uutena toimintona 4 kk:n iässä tehdään terveydenhoitajan
tarkastuksen lisäksi lääkärintarkastus; joka on aikaisemmin tehty vain
tarvittaessa. Tämä 4 kk:n iässä tehtävä laaja terveystarkastus sisältää
terveydenhoitajan ja lääkärin tekemän lapsen kliinisen tutkimuksen
sekä arvion koko perheen hyvinvoinnista.
Laajan terveystarkastuksen sisällyttäminen 4 kuukauden ajankohtaan
edellyttää, että koko tarkastusohjelma mukaan lukien kaikki
terveydenhoitajan tarkastusten ajankohdat rytmitetään kokonaisuuteen
sopiviksi mukaan lukien rokotusten antaminen. Ensimmäinen
Rotavirus-rokote annetaan 2 kuukauden ikäiselle lapselle, mikä
edellyttää terveydenhoitajan vastaanottokäyntiä. Perheelle varataan
missä tahansa vaiheessa tarpeen mukaisia lisäkäyntejä.
Yhden uuden terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksen osalta
kummassakin ikäryhmässä on n. 6200 lasta tarkastettavana
vuositasolla.
Asetus edellyttää lapsen täytettyä yhden vuoden, että hänelle tehdään
lastenneuvolassa vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät
laajat terveystarkastukset 1½ ja 4 vuoden iässä. Helsingin
terveyskeskuksessa tehdään tällä hetkellä 1- 6 -vuotiaille kuusi
terveystarkastusta. Tällä hetkellä terveystarkastusohjelmaan jo sisältyy
terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastus 1½ vuodeniässä. Sitä vastoin
nyt 5 vuoden iässä tehtävä laaja terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastus
siirretään tehtäväksi 4 vuoden iässä. Lastenneuvolatoiminnan 1- 6 -
vuotiaiden lasten tarkastusten osalta asetuksen mukainen toiminta
edellyttää tarkastusten sisällöllistä uudistamista ja uudelleen
kohdentamista koskemaan koko perheen hyvinvointia ja terveyden
edistämistä.
Raskauteen ja synnytykseen liittyen on ensisynnyttäjällä äidille ja
perheelle perhevalmennus mukaan luettuna yhteensä 23
tarkastusohjelman mukaista tapaamista neuvolassa ja
uudelleensynnyttäjälle 12. Ensimmäisen ikävuoden aikana
lastenneuvolatarkastusohjelmaan kuuluu yhdeksän tarkastusta.
Yhteensä ensisynnyttäjällä on lapsen ensimmäiseen ikävuoteen
mennessä yhteensä 32 ja uudelleensynnyttäjän 21 äitiys ja
lastenneuvolaohjelman mukaista tarkastusta. Tämän lisäksi tulevat
tarvittaessa sovittavat käynnit äiti tai lapsikohtaisesti.
Yhteistyö päiväkotien kanssa tarkoittaa, että 4-vuotistarkastus tehdään
moniammatillisesti päiväkodin henkilökunnan kanssa, jolloin
päiväkodista saatava tieto lapsesta voidaan paremmin hyödyntää.
Aikaisemmin päiväkodin tietoja on tuotu neuvolaan täytettyinä
lomakkeina 3-vuotis- ja 5 -vuotistarkastuksien osana. Tämä käytäntö ei
ole kuitenkaan toteutunut toivotulla tavalla. Lisäksi 4-
vuotistarkastukseen lisätään lasten neurologinen arvio (LENE), jota ei
aikaisemmin ole kuulunut tarkastukseen. Arvio parantaa lasten
neurologisten häiriöiden varhaista tunnistamista ja ennaltaehkäisevää
tukea ja ohjausta.
Hyve 4 v -hankkeessa kehitetään toimintamallia neuvolan ja
päivähoidon yhteistyössä tehtävälle 4-vuotiaan lapsen
hyvinvointitarkastukselle. Kehittämistyötä tehdään yhdessä Espoon ja
Vantaan kanssa. Tätä kehittämistyötä seurataan pks-seudun
yhteistyöryhmässä. THL seuraa kehittämistyötä ja jos toimintamallit
katsotaan hyviksi luoda niistä valtakunnallinen malli. Toimintamallissa
yhdistyy päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma ja neuvolan 4-
vuotistarkastus. Malli vakiinnutetaan osaksi 4-vuotiaan lapsen perheen,
neuvolan ja päivähoidon yhteistyökäytäntöä. Tarkoitus on, että
vanhempien luvalla voidaan päivähoidon ja neuvolan välillä puolin ja
toisin antaa lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvää kuvausta, jotta
voidaan paremmin tukea lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia.
Hankkeen muita tavoitteita lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämisen
lisäksi ovat lasten psykososiaalisen kehityksen tukeminen ja
mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäiseminen moniammatillisen ja
hallintokuntaisen yhteistyön keinoin. Hanke on osa Lapsen ääni-
hanketta ja se on saanut puolentoista vuoden rahoituksen ajalle
9.6.2010 -31.10.2011. Hankkeella on oma projektikoordinaattori. Espoo
ja Vantaa kehittävät puolestaan 4 kk ja 1,5-vuotiaan lapsen laajojen
tarkastusten toimintamallia. Espoo kehittää keskiraskauden ja 4 kk
ikäisen terveystarkastusten tekemistä ja Vantaa Lenen (Lasten
neurologisen kehityksen arviointimenetelmä) käyttöönottoa.
Keittämistyössä yhteistyössä THL:n kanssa selvitetään kehitettyjen
mallien sopimista valtakunnalliseksi malliksi.
Lastenneuvolassa terveydenhoitajat ohjaavat perheitä lapsen suun ja
hampaidenhoidossa neuvolatarkastusten yhteydessä; 6 kk:n
tarkastuskäynnin lapsi saa ensimmäisen hammasharjansa ja
vanhemmille annetaan kirjallinen hampaidenhoito-ohje. Asetuksen
mukaan kunnan tulee järjestää alle kouluikäiselle lapselle suun
terveystarkastus, kun tämä on 1- tai 2-vuotias, 3- tai 4-vuotias ja 5- tai
6-vuotias. Asetus ei määrittele tarkastuksen tekijää, mutta yleisen
käytännön mukaisesti hoitotyön koulutuksen saanut tekee suun
terveystarkastuksen ja hammaslääkäri tekee tutkimuksen. Lapsi tulee
vanhempiensa kanssa 1 -vuotiaana ensimmäisen kerran
hammashoitolaan, jolloin hammashoitaja tekee suun
terveystarkastuksen ja neuvoo vanhempia lapsen suun terveydentilaan
liittyvissä asioissa. Terveydenhoitaja tekee suun terveydentilan arvion
lapsen ollessa 2 -vuotias. Seuraavan kerran lapsi kutsutaan
hammashoitolaan 3- ja 5 -vuotiaana. Suun terveystarkastusten
yhteydessä määritellään lapsen riski sairastua suun ja hampaiston
sairauksiin. Terveet ja kevyen riskin omaavat lapset käyvät suun
terveystarkastuksissa edellä kuvatun perusohjelman mukaisesti.
Suuren riskin lapset käyvät tiheämmin tarkastuksissa yksilöllisen
hoitosuunnitelman mukaan. Tarvittaessa hammashoitaja tai
suuhygienisti lähettää potilaan aina hammaslääkärin tutkimukseen tai
korjaavaan hammashoitoon.
Neuvoloiden nykyisiä voimavaroja uudelleen kohdentamalla ja Lasten
ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseen kohdennetulla
erillismäärärahalla tehdään laajat terveystarkastukset väliaikaisesti
31.12.2012 asti asetuksen mukaisina. Tarkat resurssitarpeet selviävät
vasta sen jälkeen, kun koko tarkastusohjelman sisältö on käyty
yksityiskohtaisesti läpi. Asetuksen edellyttämään 4-vuotistarkastukseen
siirtyminen aiheuttaa yhden vuoden ylimenokauden ja mahdollisen
lisäresurssitarpeen vuonna 2011, jolloin tehdään laaja tarkastus sekä
4- ja 5-vuotiaille. Tämän johdosta mahdollisen lisäresurssin
palkkaaminen lastenneuvolaan hoidetaan samalla tavalla kuin
pandemiarokotusten jälkeisten neuvolatarkastusjonojen
purkamisessakin.
Liitteessä 1 on kuvattu neuvolaikäisten terveystarkastukset
taulukkomuodossa.
C. Peruskoulua käyvien oppilaiden ja opiskelijoiden terveystarkastukset
Asetuksen mukaan oppilaalle tulee tehdä terveystarkastus jokaisella
vuosiluokalla. Ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella
vuosiluokalla tarkastuksen on oltava laaja. Helsingin
terveyskeskuksessa tehdään jo nyt asetuksen mukaisesti
terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla
sekä 1:llä, 5:llä ja 8:lla vuosiluokilla laaja terveydenhoitajan ja lääkärin
suorittama terveystarkastus. Asetus ei tuo muutoksia Helsingin koulu-
ja opiskeluterveydenhuollon tarkastusohjelmaan.
Terveystarkastuksissa toteutuu perhekeskeisyys: terveystietojen kysely
lähetään vanhemmille täytettäväksi ennen tarkastusta ja perheet
kutsutaan lapsen laajoihin terveystarkastuksiin. Laatumittauksen
mukaan lukuvuonna 2008 - 2009 1. luokan oppilaiden vanhemmista 87
% ja 5. luokan oppilaiden vanhemmista noin 57 % osallistuivat
lapsensa lääkärintarkastukseen koulussa. Vanhempien toivotaan
osallistuvan myös lapsensa muihin terveystarkastuksiin.
Kouluikäisistä kutsutaan kattavasti hammashoitolaan 1., 3., 5., 7. ja 8.
luokan oppilaat. Näistä 1., 5. ja 7. luokkalaiset kutsutaan suuhygienistin
tekemään suun terveystarkastukseen ja 3. ja 8. luokkalaiset
hammaslääkärin tutkimukseen. Suun terveystarkastuksissa arvioidaan
oppilaan riski sairastua suun ja hampaiston sairauksiin. Korjaavan
hoidon tarpeessa oleva potilas lähetetään aina hammaslääkärin
hoitoon. Terveillä noudatetaan edellä kuvattua perusohjelmaa. Suuren
riskin potilaat käyvät joko hammaslääkärin tai suuhygienistin hoidossa
yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti, yleensä vähintään kerran
vuodessa.
Kolmasluokkalaisten suun tutkimuksessa, joka on asetuksen
perusteella ”ylimääräinen” koko luokka-asteen kattava tutkimus,
keskeistä on hammaslääkärin tekemä purennan kontrolli.
Oikomishoidon erikoishammaslääkärit ovat lisäksi kouluttaneet
suuhygienistejä arvioimaan lapsen purentaa aina suun
terveystarkastuksien yhteydessä. Suuhygienistit lähettävät tarvittaessa
oppilaan ohjeiden mukaisesti joko terveyskeskushammaslääkärin tai
oikomishoidon erikoishammaslääkärin vastaanotolle purennan
tutkimista ja mahdollista oikomishoidon suunnittelua varten.
Hammashoitolassa tapahtuvien yksilöllisten suun terveystarkastusten
ja tutkimusten lisäksi kaikille 6. luokkalaisille järjestetään yhteisöllistä
terveysneuvontaa kouluissa ja samoin 2. luokkalaisille suun
terveydenhuollon resurssien puitteissa.
Opiskelijalle, joka opiskelee ammatillisessa koulutuksessa,
ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, lukioissa tai vapaassa
sivistystyöstä annetun lain mukaisessa koulutuksessa, on toteutettava
ensimmäisenä opiskeluvuonna terveydenhoitajan tarkastus ja
ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna lääkärin tarkastus, ellei
lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä.
Lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä
opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka
terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen
opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi. Helsingin terveyskeskuksen
tarkastusohjelma sisältää jo nyt asetuksen mukaiset
terveystarkastukset.
Opiskelijalle, joka opiskelee ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa
koulutuksessa, tehdään ensimmäisenä opiskeluvuonna terveyskysely,
jonka perusteella toteutetaan tarvittaessa terveystarkastus. Helsingin
terveyskeskuksessa tehdään jo nyt terveystarkastukset asetuksen
mukaisesti.
Kunnan on järjestettävä opiskelijalle vähintään kerran opiskeluaikana
suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja
palvelujen tarve. Peruskoulun jälkeen nuoria (15 v.) ei ole
järjestelmällisesti kutsuttu suun terveystarkastuksiin, vaan he ovat
oma-aloitteisesti hakeutuneet hoitoon hammaslääkärin tekemän
hoitosuunnitelman mukaisesti. Asetuksen toteuttamiseksi kaikille 17
vuotta täyttäville lähetetään kehotus hakeutua suun
terveystarkastukseen. Opiskelijoiden, myös ulkokuntalaisten, suun
terveystarkastusten järjestäminen kattavasti esim. kutsujärjestelmällä
on selkeä lisäys nykytoimintaan.
Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa (11 §) toimivat Helsingissä
asetuksen mukaisesti.
Liitteessä 1 on kuvattu peruskoulua käyvien oppilaiden
terveystarkastukset sekä lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa,
ammattikorkeakoulussa opiskelevien terveystarkastukset
taulukkomuodossa.
17 § Terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille
Asetuksen 4. luvussa 17 § määrätään terveyden- ja
sairaanhoitopalveluiden järjestämisestä opiskelijoille.
Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat terveystarkastusten ja
terveysneuvonnan lisäksi kansanterveyslain (66/1972) 14 §:n 1
momentin 6 kohdassa säädetyt terveyden- ja sairaanhoitopalvelut
kuten:
1) mahdollisten mielenterveyshäiriöiden varhainen toteaminen, hoito ja
jatkohoitoon ohjaus;
2) mahdollisten päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja
jatkohoitoon ohjaus;
3) seksuaaliterveyttä edistävät palvelut;
4) suun terveydenhuollon palvelut, jotka sisältävät terveysneuvonnan,
suun- ja hampaiden yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset ja hoidon
sekä suun terveydenhuollon ammattihenkilön terveystarkastuksen
perusteella laatiman omahoidon sisältävän hoitosuunnitelman.
Helsingin terveyskeskuksen opiskeluterveydenhuollon tarjoama
opiskelijoiden sairaanhoito järjestetään terveysasemilla oman
kotiosoitteen perusteella. Ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden
sairaanhoito toteutetaan sillä terveysasemalla, minkä toiminta-alueella
oppilaitos sijaitsee. Kaikilla terveydenhuollon toimijoilla, jotka
havaitsevat opiskelijalla mielenterveyshäiriöitä tai päihdeongelmia, on
velvollisuus jo varhaisessa vaiheessa puuttua oireisiin ja häiriöihin sekä
ohjata hoitoon. Opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää terveyskeskuksen
keskitetyn ehkäisyneuvolan palveluita.
Opiskelijan suun terveydenhuollon palveluissa noudatetaan Helsingin
terveyskeskuksessa yhtenäisiä kiireettömän hoidon perusteita ja
hoitoon pääsyn määräaikoja. Hoito perustuu yksilöllisen hoidon tarpeen
ja riskin perusteella laadittuihin hoitoväleihin.
Yhteenveto
Äitiysneuvolassa yksi tarkastus muutetaan laajaksi
terveystarkastukseksi. Valtakunnallisia äitiysneuvonnan suosituksia
päivitetään parhaillaan. Lastenneuvolan toiminta alle 1-vuotiaiden
tarkastusten kohdalla tulee uudelleen kohdentaa vastamaan asetuksen
vaatimuksia. Neuvoloiden nykyisiä voimavaroja uudelleen
kohdentamalla ja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman
toteuttamiseen kohdennetulla erillismäärärahalla tehdään laajat
terveystarkastukset väliaikaisesti 31.12.2012 asti asetuksen mukaisina.
Mahdollisen lisäresursoinnin tarve täsmentyy kun laajojen tarkastusten
ja muun terveystarkastusohjelman sisältö on tarkastettu ja toiminnasta
on saatu kokemuksia.
Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto toimii jo nyt asetuksen
mukaisella tavalla.
Suun terveydenhuollossa asetuksen mukainen toiminta vaatii uutena
palveluna ensimmäistä lasta odottavien perheiden suun terveydentilan
ja hoidon tarpeen arvioinnin sekä vähintään kerran opiskelun aikana
opiskelijalle tehtävän suun terveystarkastuksen. Nämä vaativat suun
terveydenhuollossa hoitohenkilökunnan resurssien kohdentamista
uuteen toimintaan. Alle kouluikäisten tarkastuksia tehdään jo nyt
asetuksen mukaisella tavalla. Kouluikäisten suun terveystarkastukset
tullaan järjestämään asetuksen mukaisesti kolmella vuosiluokalla.
Näiden lisäksi myös kolmas- ja seitsemäsluokkalaiset kutsutaan
kattavasti hammashoitoon.
Asetuksen mukainen toiminta ei vähennä suun terveystarkastuksia eikä
terveysneuvontaa. Päinvastoin uusina toimintamuotoina aloitetaan v.
2011 alusta ensimmäistä lasta odottavien perheiden neuvontakäynnit
ja 17 -vuotiaat nuoret kutsutaan kattavasti suun terveystarkastukseen
osana opiskeluterveydenhuoltoa. Hammaslääkäri tutkii lapset
yksilöllisen tarpeen mukaisesti ja lisäksi 3. ja 8. luokalla kattavasti.
Valtioneuvoston asetus (380/2009) neuvolatoiminnasta, koulu- ja
opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun
terveydenhuollosta on kokonaisuudessaan liitteessä 2.
Toimitusjohtaja toteaa vielä lopuksi, että Helsingin saamat
valtionosuudet sisältyvät keskitetysti kaupungin talousarvion
rahoitusosaan (7 01 03) eivätkä ne eivät näy millään tavalla
terveyskeskuksen budjetissa. Terveyskeskuksen toimintaansa
käytettävissä olevan rahoituksen määrä ilmenee sen omasta
talousarviokohdasta.
./. Terveyskeskuksen henkilöstötoimikunta käsitteli asiaa
kokouksissaan 8.11.2010 ja 29.11.2010 ja henkilöstön
yhteistoimintaryhmän antamat lausunnot ovat esityslistan tämän asian
liitteinä.
Lisätiedot:
Kupiainen Marketta, hallintoylihoitaja, puhelin 310 42348