2

Lausunto esityksestä sosiaali- ja terveystoimen organisaatioksi ja johtosäännöksi

Pöydälle 17.04.2012

HEL 2011-002363 T 00 00 02

Päätösehdotus

Terveyslautakunta päättänee esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että sosiaali- ja terveystoimen johtosääntö hyväksytään liitteenä numero 1 olevan esityksen mukaisena 1.1.2013 lukien seuraavin huomautuksin ja mahdollisin muutoksin:

"Ehdotettava organisaatioratkaisu merkitsee nykyisen kaupunginsairaalan toimintojen hajauttamista kahden eri osaston tehtäväksi. Tämän ratkaisun huolestuttavin seuraus on päivystyksen eriytyminen muusta vuodeosastotoiminnasta ja erityisesti muusta akuutista vuodeosastotoiminnasta. Tämän vuoksi  päivystyspotilaan hoitoketju voi katketa ja siirtyminen jatkohoitoon vaikeutua muodostaen riskin, että sekä omat että HUSin päivystykset ruuhkautuvat entistäkin pahemmin.

Riskin muodostaa myös kaupunginsairaalan tehtävien hajauttamisesta aiheutuva nykyisten kaupunginsairaalan lääkäreiden tehtävien jakautuminen kahdelle eri osastolle kuuluviksi. Näin suurin osa lääkäreistä joutuu työskentelemään molemmilla näillä osastoilla  ja todennäköisesti lisäksi vielä useissa niiden eri yksiköissä, mikä tekee lääketieteellisen toiminnan johtamisen ja kehittämisen hyvin vaikeaksi. Vaihtoehto, jossa poliklinikoilla, päivystyksessä, akuuttivuodeosastoilla ja kuntoutuksessa kullakin olisi lääkärintehtävissä omat lääkärinsä johtaa lääkärien toimenkuvien kapeutumiseen ja yksipuolistumiseen. Tällöin näiden tehtävien kiinnostavuus ja sen seurauksena lääkärien saaminen näihin tehtäviin saattaa vaikeutua olennaisesti.

Edellä kuvattujen riskien välttämiseksi ja perustason erikoissairaanhoidon säilymisen turvaamiseksi tulisi nykyisen kaupunginsairaalan toimintojen osalta ehdotettua organisaatioratkaisua vielä uudelleen arvioida ja harkita mahdollisuutta säilyttää kaikki kaupunginsairaalan toiminnot saman, terveys- ja päihdepalvelujen osaston tehtävänä tai toissijaisesti esityksestä poiketen liittää ainakin osa akuutista vuodeosastotoiminnasta, kuten esimerkiksi infektio- ja saattohoito-osastot, sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osaston sijasta päivystyksen ja poliklinikoiden kanssa samaan, terveys- ja päihdepalvelujen osastoon kuuluviksi.

Kaupunginvaltuusto asetti organisaatiouudistuksen lähtökohdaksi, että erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että uusia hallinnon tasoja ei uudistuksessa muodosteta. Kuitenkin nyt esitettävät toiminnan osastot ovat henkilöstömäärältään niin suuria ja palveluvalikoimaltaan niin moninaisia, että tuloksellisen johtamisen mahdollistavan johtamisjänteen aikaansaaminen edellyttää joko hallinnollisten portaiden lisäämistä terveyskeskuksen nykytilanteeseen verrattuna tai että osastoihin perustetaan suuri määrä toimistotasoisia yksiköitä. Suuri määrä yksiköitäkään ei ole toivottavaa, koska yksiköiden väliin muodostuu helposti uusia, hoito- ja/tai palveluketjuja katkaisevia rajapintoja.

Kaupungin terveyskeskuksen terveyspalveluja käyttää vuosittain noin 400 000 ja HUS:n palveluja yli 150 000 helsinkiläistä. Sosiaalitoimen kanssa yhteisiä asiakkaita arvioidaan olevan muutamia kymmeniä tuhansia, kun päivähoitoa ja pelkkää toimeentulotukea saavia ei lueta mukaan. Esitetyssä organisaatioratkaisussa on erityisesti huomioitu viimeksi mainitut terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteiset, paljon palveluja tarvitsevat ja käyttävät moniongelmaiset asiakkaat. Kuitenkin vähintään yhtä tärkeää on varmistaa uudessa virastossa terveydenhuollon asiakkaiden suuren enemmistön, pelkkiä perus- ja erikoissairaanhoidon palveluja tarvitsevien henkilöiden hoidon sujuvuus ja tehokkuus samoin kuin sujuvat ja selkeät yhteistyö- ja vastuusuhteet HUSin ja sen toimijoiden kanssa.

Haasteellista on myös hoidon lääketieteellisen ja hoitotieteellisen laadun säilymisen ja sen kehittämisen varmistaminen uudessa virastossa. Esityksen mukaisissa, monialaisissa ja suurissa yksiköissä yleisjohtaminen väistämättä painottuu aiemman ammatillisen johtamisen sijasta. Lisäksi esitetyssä toimintojen organisointimallissa tapahtuva kaupunginsairaalan lääkärityön ja hoitotyön sirpaloituminen uhkaa ammatillisen osaamisen säilymistä ja kehittämistä. Yleisjohdetussa organisaatiossa vaarana on, että niin keskijohto, esimiehet kuin muukin lääkäri- ja hoitohenkilökunta jäävät vaille riittävää ammatillista esimiestukea toiminnan säännönmukaisessa toteuttamisessa ja sen kehittämisessä. Jatkovalmistelussa onkin pidettävä erityistä huolta siitä, että osastojen yksikköjakoa, yksiköiden tehtäviä ja johtamisjärjestelyjä suunniteltaessa terveyspalveluja tuottavia yksiköitä johtavat lääketieteen ja hoitotieteen ammattihenkilöt ja että näille johtajille ja heidän alaisinaan kliinistä potilastyötä tekeville terveydenhuollon ammattihenkilöille varmistetaan laadun ylläpitämisen ja kehittämisen edellyttämä ammatillinen ja esimiestuki kaikilla organisaation tasoilla.

Hallinnon ja hallinnollisten tukipalvelujen erottaminen toiminnan osastoista ja keskittäminen on oikea ratkaisu. Niiden muodostaminen kolmeksi eri osastoksi on kuitenkin ylimitoitettua ja antaa hallinnolle suhteettoman painoarvon toiminnan osastoihin verrattuna. Uuden viraston ydintehtävä on tuottaa väestölle sen tarvitsemia sosiaali- ja terveyspalveluja. Vaikka näiden palvelujen tuottamisen tueksi tarvitaan myös erilaisia hallinnollisia ja tukitoimintoja, nämä ovat sekä henkilöstömäärältään että tärkeydeltään toiminnan osastoihin verrattuina olennaisesti vähäisempiä viraston palvelujen kokonaisuudessa. Tämän painoarvojen ja suuren kokoeron tulisi näkyä myös organisaatioratkaisussa. Esitettyä ratkaisua, jossa varsinaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen riittäisi sama määrä osastoja kuin murto-osan toiminnan osastoista oleviin hallinnon toimintoihin ja tukipalveluihin, ei voi tästä näkökulmasta pitää perusteluna. Terveyslautakunta ehdottaakin, että hallinnon tehtäviä ja hallinnollisia tukipalveluja varten esitetty organisointiratkaisu vielä arvioidaan uudelleen ja harkitaan mahdollisuutta perustaa näitä tehtäviä varten vain yksi osasto tai mikäli se ehdottomasti katsotaan välttämättömäksi, kaksi osastoa, joista toiseen keskitetään hallinnon tehtävät ja toiseen tukipalvelutehtävät, kuten mm. lääkehuolto (so. sairaala-apteekki) ja laitoshuolto.

Hallinnon toimintojen yhdistämistä yhteen osastoon tukee sekin, että yksi keskeisimmistä haasteista suuren, henkilöstövaltaisen viraston johtamisen onnistumiselle on henkilöstö- ja taloushallinnon prosessin ohjaaminen siten, että henkilöstöä koskevien päätösten vaikutuksista talouteen ja talouden vaikutuksista henkilöstöasioihin on olemassa selkeä kuva. Tämä edellyttää saumatonta yhteistyötä talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien välillä. Näiden prosessien eriyttäminen,  kahteen erilliseen osastoon eri johdon alle heikentää olennaisesti tämän tavoitteen saavuttamista ja samalla talousarvion toteutumista. Vaarana on jopa henkilöstö- ja taloushallinnon muodostuminen erillisiksi putkiksi, jolloin viraston kokonaisresurssien ohjaaminen vaikeutuu suuresti. "

Samalla terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että sosiaali- ja terveysvirastoon perustetaan 1.1.2013 lukien virastopäällikön virka ja seuraavat osastopäälliköiden virat:

-        Perhe- ja sosiaalipalvelujen osaston osastopäällikkö

-        Terveys- ja päihdepalvelujen osaston osastopäällikkö

-        Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osaston osastopäällikkö

-        Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osaston osastopäällikkö

-        Talous- ja tukipalvelujen osaston osastopäällikkö

-        Tietohallinto- ja viestintäpalvelujen osastopäällikkö  tai

mikäli hallinnon toimintojen osalta päädytään muuttamaan alkuperäistä esitystä edellä olevan lausunnon pohjalta, edellä esitettyjen kolmen hallinnon toimintoja varten perustettaviksi esitettävien osastopäällikön virkojen sijasta muutetun esityksen mukainen tai mukaiset yksi tai kaksi osastopäällikön virkaa. 

Lisäksi terveyslautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että terveyskeskuksen toimitusjohtajan virka (vak nro 019000) lakkautetaan ja perustetaan uusi sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön virka siitä alkaen, kun se on mahdollista.

Edelleen lautakunta päättänee esittää, että lakkautetaan seuraavat osastopäällikön virat siitä lukien, kun se on mahdollista eikä virkoja enää tarvita:

-        johtajahammaslääkäri (vak. nro 026710)

-        johtajalääkäri, (vak. nro 026711)

-        johtajapsykiatri, (vak. nro 026713)

-        kehittämisjohtaja, (vak. nro 019100 )

-        kotihoidon johtaja (vak. nro 026832)

-        terveysasemien johtaja (vak. nro 026709)

Esittelijä

Organisaatioasiantuntijat Riitta Simoila ja Helena Ylisipola ovat kokouksessa kutsuttuina asiantuntijoina läsnä tätä asiaa käsiteltäessä.

Valmistelun tausta ja lähtökohdat

Sosiaalilautakunta antoi 4.10.2011 (§ 365) ja terveyslautakunta 4.10. 2011 (§ 253) kaupunginhallitukselle lausuntonsa  sosiaali- ja terveystoimen kokonaisselvityksestä (Deloitte Oy).

Kaupunginvaltuusto päätti 30.11.2011 (§ 245) että sosiaali- ja terveystoimi organisoidaan sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimialalle 1.1.2013 lukien seuraavien periaatteiden mukaisesti:

Luottamushenkilöorganisaatio

1.      Sosiaalilautakunta, lukuun ottamatta suomenkielistä lasten päivähoitoa, ja terveyslautakunta yhdistetään yhteiseksi, sosiaali- ja terveyslautakunnaksi, jonka jäsenten määrä päätetään johtosäännön hyväksymisen yhteydessä.

2.     Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen perustetaan johtosäännössä myöhemmin määriteltävät jaostot käsittelemään mm. muutoksenhakuja.

3.     Suomenkielistä lasten päivähoitoa varten perustetaan oma, 9-jäseninen lautakunta.

Virasto-organisaatio

1.     Sosiaalivirasto, lukuun ottamatta suomenkielistä lasten päivähoidon vastuualuetta, ja terveyskeskus yhdistetään yhdeksi virastoksi.

2.     Edellä mainittuun virastoon perustetaan myöhemmin johtosäännössä määriteltävät osastotasoiset vastuualueet.

3.     Suomenkielistä lasten päivähoitoa varten perustetaan oma virasto.

Jatkovalmistelun lähtökohdat

1.     Organisaatio rakennetaan asiakas- ja potilaslähtöisesti asukkaita kuullen.

2.      Sujuvat hoitoketjut (esim. vanhuspalvelut sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut) ovat suunnittelun lähtökohtana.

3.     Organisaatiouudistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa henkilöstöllä on keskeinen rooli. Muutosvaiheessa tuetaan henkilöstöä ja eri hallintokuntien kulttuurien yhteensovittamista

4.     Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että uusia hallinnon tasoja ei uudistuksessa muodosteta.

5.     Ruotsinkielisten asiakkaiden ja potilaiden palvelut otetaan huomioon uudistuksessa.

6.      Organisaatiouudistuksen yhtenä tarkoituksena on voimistaa toimenpiteitä terveyserojen kaventamiseksi.

7.     Organisaatiouudistuksen tarkoituksena on kohdentaa voimavaroja asiakaspalveluun.

8.     Luodaan lasten päivähoidolle toimivat yhteistyörakenteet opetustoimen kanssa.

Lisäksi kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt seuraavat kaksi toivomuspontta:

-        Kaupunginvaltuusto edellyttää, että uudessa sosiaali- ja terveysvirastossa huomioidaan vanhusten hoivapaikkojen riittävä määrä, mielenterveys- sekä päihdekuntoutujien monipuoliset asumispalvelut sekä vastaavat ruotsinkieliset palvelut.

-        Kaupunginvaltuusto edellyttää, että yhteistyö lapsiperheiden vastuualueella (sosiaaliohjaajat päiväkodeissa, perheneuvola, lastensuojelu), terveyspalveluissa (neuvola, terveystarkastukset, perheverkostot) ja opetustoimessa (perusopetus, ruotsinkielinen päivähoito) jatkuu ja palveluja kehitetään yhteistyössä henkilöstön ja vanhempien kanssa.

Lasten päivähoidon organisaatio- ja johtosääntöehdotus esitetään omana asianaan sosiaalilautakunnan päätettäväksi.

Organisaatiouudistuksen valmistelu ja ohjaus

Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiouudistus on valmisteltu kaupungin omana työnä. Uudistamista johtaa sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja. Suunnittelua ja valmistelua varten kaupungin keskushallintoon on perustettu vuoden 2012 ajaksi projektiorganisaatio, ns. muutostiimi, jonka muodostaa kaksi sosiaaliviraston ja kaksi terveyskeskuksen osastopäällikköä. Muutosorganisaatio käsittää seurantaryhmän, ohjausryhmän, ydinryhmän ja muutostiimin.

Seurantaryhmässä, jota johtaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja, on edustus kaikista kaupunginhallituksessa edustettuina olevista poliittisista ryhmistä sekä lisäksi jäseninä sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Seurantaryhmän tehtävänä on organisaatiouudistuksen seuraaminen, lähetekeskustelut ja yhteydenpito poliittisiin ryhmiin. Ohjausryhmää johtaa sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja ja jäseninä ovat sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen virastopäälliköt sekä osastopäälliköt, talous- ja suunnittelukeskuksen ja henkilöstökeskuksen päälliköt, sosiaali- ja terveystoimen kaupunginsihteerit sekä henkilöstöjärjestöjen edustajat. Ohjausryhmän tehtävänä on organisaatiouudistuksen etenemisen ohjaaminen. Ydinryhmässä on sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajan lisäksi mm. molempien virastojen virastopäälliköt ja kaupungin keskushallinnon edustus. Ydinryhmän tehtävänä on organisaatiouudistuksen suunnittelun ja toteuttamisen operatiivisen johtamisen tuen tarjoaminen muutostiimille. Muutostiimin tehtävänä on organisaatiouudistuksen suunnittelu ja työryhmien työskentelyn koordinointi sekä hankkeen etenemisen varmistaminen suunnitellussa aikataulussa. Seuranta-, ohjaus- ja ydinryhmä ovat kokoontuneet säännöllisesti.

Valmistelutyön ensimmäisessä vaiheessa muutostiimi teki analyysin Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytilanteesta. Tarkoituksena oli selvittää, miten sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen johto ja henkilöstö sekä keskeiset ulkopuoliset toimijat hahmottavat nykytilanteen ja sen hyvät ja huonot puolet. Aineisto kerättiin  teemahaastatteluilla. Haastattelut tuottivat monipuolisen aineiston ja nostivat esiin kehittämistä vaativia asioita. Haastattelut myös vahvistivat ja konkretisoivat jo tehtyä päätöstä sosiaali- ja terveystoimen hallinnollisen yhdistämisen tarpeellisuudesta.

Nykytilan analyysi esiteltiin uudistuksen aloitusseminaarissa noin 200:lle henkilölle, jotka edustivat sosiaali- ja terveystoimen johtoa, henkilöstöä ja luottamushenkilöitä. Aloitusseminaarissa tehdyt ryhmätyöt ovat antaneet pohjaa uuden toimintamallin kehittämiselle.

Valmistelun yhteydessä on tutustuttu muiden suurten kaupunkien sosiaali- ja terveystointen järjestämistapaan ja kokemuksiin vierailemalla Espoossa, Vantaalla, Oulussa, Tampereella ja Turussa.

Palvelujen käyttäjien ja asukkaiden näkemysten saamiseksi muutostiimi on järjestänyt kaksi sidosryhmien miniseminaaria, joihin kutsuttiin etenkin heikommassa asemassa olevien asiakasryhmien kanssa toimivia kolmannen sektorin edustajia. Huhtikuussa ja toukokuussa järjestetään asukasiltoja yhteistyössä Helsingin kaupunginosayhdistys Helka ry:n kanssa. Muutoksen etenemisestä on tiedotettu kuntalaisille mm. kaupungin internet-sivustojen kautta.

Sosiaali- ja terveystoimen uudistamiseen liittyvä viestintä toteutetaan erikseen laaditun viestintäsuunnitelman mukaisesti. Virastopäälliköillä on vastuu muutoksen sisäisestä viestinnästä henkilökunnalle. Kaupungin intranet-sivustolle on perustettu sosiaali- ja terveystoimen yhteinen muutossivusto, jonka kysy-vastaa -palsta toimii henkilöstön ja muutostiimin välisenä yhtenä vuorovaikutuskanavana. Aineksia uuden viraston suunnitteluun on saatu myös keskusteluista, joita on käyty virastojen johtoryhmissä, henkilöstötoimikunnissa ja seminaareissa sekä sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen pääluottamusmiesten ja eri asiantuntijoiden kanssa.

Esitys sosiaali- ja terveysviraston organisaatioksi

Muutostiimin tavoitteina valtuuston asettamien tavoitteiden lisäksi oli, että uusi organisaatio ja sen toimintamalli eivät ole vain kokoelma nykyisen organisaation korjauksia, vaan kokonaan uusi asukas- ja asiakaskaskeskeinen hyvinvointipalvelujen malli, johon liittyy uusien strategisten linjausten, työnjako- ja yhteistoimintamuotojen ja prosessien kehittäminen. Lisäksi uuden organisaatiorakenteen avulla on tavoitteena saada aikaan kustannustehokkuutta mm. pienentämällä osaoptimoinnin mahdollisuuksia ja tehostamalla hallintoa.  

Sosiaali- ja terveydenhuollossa yleisimmin käytössä olevia organisointimalleja ovat funktionaalinen eli toimintokohtainen organisaatio, matriisiorganisaatio, prosessiorganisaatio ja tilaaja-tuottaja -malli. Näistä malleista käytiin keskustelu hankkeen seurantaryhmässä, ohjausryhmässä ja ydinryhmässä. Valmistelun myötä päädyttiin asiakaslähtöiseen funktionaaliseen organisaatioon, jossa korostetaan nimettyjä pääprosesseja. Mallintamista edelsi sosiaali- ja terveystoimen pääprosessien hahmottaminen.

Uuden sosiaali- ja terveysviraston rakenteen mallintamisen ensimmäisessä vaiheessa muutostiimi esitti kolme eri vaihtoehtoista ratkaisua, jotka lähestyivät organisaatiouudistukselle annettujen lähtökohtien ja valmistelussa esille tulleiden seikkojen ratkaisemista eri tavoin. Yksi vaihtoehdoista painotti prosesseja, toinen oli toimintolähtöinen malli ja kolmas perustui asiakassegmentointiin. Vaihtoehdot esiteltiin seurantaryhmän ja ohjausryhmän kokouksissa sekä lautakuntien iltakoulussa. Käytyjen keskustelujen ja saadun palautteen perusteella muutostiimi päätyi ehdottamaan funktionaalista asiakasprosesseja korostavaa organisaatiota, joka esiteltiin lautakuntien seminaarissa 20.3.2012.

Esitys sosiaali- ja terveysviraston organisaatioksi sekä viraston osastorakenne on liitteenä 1. Esityksen mukaan uudessa sosiaali- ja terveysvirastossa on seuraavat osastot:

-              Perhe- ja sosiaalipalvelut

-              Terveys- ja päihdepalvelut

-              Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

-              Henkilöstö- ja kehittämispalvelut

-              Talous- ja tukipalvelut

-              Tietohallinto- ja viestintäpalvelut

Perhe- ja sosiaalipalvelut, terveys- ja päihdepalvelut sekä sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut ovat ydintoiminnan osastoja. Hallinto- ja tukipalvelujen osastoja ovat henkilöstö- ja kehittämispalvelut, talous- ja tukipalvelut sekä tietohallinto- ja viestintäpalvelut.

Liitteenä 1 olevassa osastorakennetta esittävässä kuviossa kunkin osaston sisällä olevat toimintojen nimet eivät ole esitys uuden viraston yksiköistä tai yksikköjaosta. Ne ovat toimineet valmistelun aikana kokonaisuuksien hahmotuksen apuna. Samoin kuviossa esiintyvät henkilöstömäärät ja euromääräiset luvut perustuvat nykyisen organisaation toimintoihin ja ovat myös toimineet suunnittelun apuna.

Esitetyn organisaatiomallin etuja

Esitetyssä organisaatiomallissa kukin ydintoiminnan osasto sisältää loogisia palvelukokonaisuuksia keskeisine palveluketjuineen, kuten lapsien ja lapsiperheiden palvelut, päivystystoiminnat, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä kuntoutuksen ja vanhusten asumisen eri muodot. Osastoissa on myös sekä ennaltaehkäisevien että korjaavien palvelujen kokonaisuuksia, kuten lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut ja lastensuojelu, mielenterveyden ja päihdeongelmien perustason ja erityistason palvelut, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut ja kotihoidon ja asumisen laitospalvelut. Tällöin osastolla on mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn panostamalla saavuttaa kevyempi palvelurakenne ja kustannusten parempi hallinta.

Kaikissa kolmessa ydintoiminnan osastossa on sekä sosiaalitoimen että terveystoimen palveluja. Palveluja ei myöskään rajata iän mukaan. Rakenne luo mahdollisuuden tuottaa palveluja uudella tavalla ilman hoitoketjun katkeamista osastorajasta johtuen.

Yhteistyökumppaneille ehdotettu osastorakenne on selkeä. Kokoamalla palvelukokonaisuuksia yhteen osastoon yhteistyö muiden hallinnonalojen, lähikuntien, HUS:n ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa selkiytyy ja vahvistuu. Julkisten, kolmannen sektorin ja yksityisten palvelujen koordinointi toimivaksi palvelukokonaisuudeksi helpottuu, kun palvelukokonaisuudet sijoitetaan samaan osastoon.

Uusi sosiaali- ja terveysvirasto on sekä henkilöstömäärältään että talousarvioltaan poikkeuksellisen suuri kokonaisuus. Virasto tarvitsee vahvat ja hyvin toimivat hallinto-, kehittämis- ja tukipalvelut. Keskittämällä nämä palvelut varmistetaan rakenteellisella ratkaisulla sosiaali- ja terveysviraston yhtenäisten linjausten toteuttamista muun muassa henkilöstö- ja talousasioissa.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen osasto

Perhe- ja sosiaalipalvelujen osastossa lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys sekä toimeentulo ja sosiaalityö ovat samassa osastossa lastensuojelun kanssa. Kokoamalla nämä hallinnollisesti samaan osastoon luodaan edellytykset palvelujen kehittämiselle asiakastarpeita vastaaviksi. Raskaampien korjaavien palvelujen sijaan on mahdollisuus suunnata voimavaroja ennaltaehkäiseviin ja lapsia ja lapsiperheitä tukeviin palveluihin, jolloin tarve huostaanottoihin vähenee. Näin saadaan myös kustannuksia alennetuksi.

Nykytilan arvioinnissa yhdeksi selväksi väliinputoajaryhmäksi todettiin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret. Heille on nykyisin tarjolla vähän palveluja. Nuoret ovat ryhmä, johon panostamalla voidaan välttää usein pitkälle aikuisikään, jopa koko loppuelämään ulottuvat ongelmat. Etsivän työn avulla on hankekohtaisesti (esim. Vamos ja Jeri) pystytty parantamaan nuoren tilannetta ratkaisevasti ja palauttaa hänet esim. koulutukseen. Raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarpeen vähentyessä etsivään työhön myös vapautuu voimavaroja. Osaston sisällä olevasta nykyisestä aikuisten sosiaalipalveluista osa kohdentuu myös nuoriin, joten nuoriin kohdistuvat voimavarat on koottu ”saman katon alle”.

Aikuissosiaalityön, toimeentulotuen ja työllisyyspalvelujen sijoittuminen samaan osastoon muodostaa eheän kokonaisuuden ja tukee parhaalla mahdollisella tavalla edellä mainittuja nuorten ja lapsiperheiden palveluja. Vastaanottokeskusten sijoittaminen perhe ja sosiaalipalvelujen kokonaisuuteen mahdollistaa palvelujen kehittämisen siten, että ne aidosti tukevat maahanmuuttajaperheiden kotoutumista ja hyvinvointia.

Terveys- ja päihdepalvelujen osasto

Terveys- ja päihdepalvelujen osastossa mielenterveys- ja päihdehoito sekä päihdehuolto yhdistyvät, mikä on kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaista. Päihdeongelmaisella on usein mielenterveysongelmia ja päinvastoin. Tämä ns. kaksoisdiagnoosipotilaiden ryhmä nousi selkeästi väliinputoajaryhmänä esille nykytilan analyysissä sekä myös sidosryhmätapaamisissa.

Mielenterveyspotilaiden ja päihdeongelmaisten hoitomenetelmät ovat myös suurelta osin samoja ja päihdeongelmiin on enenevässä määrin kehitetty lääketieteellisiä hoitokeinoja. Esitetyssä organisaatiomallissa mielenterveys- ja päihdepotilaiden sekä perustason että erikoistason palvelut sijaitsevat samassa osastossa. Rakenne auttaa sujuvien konsultoivien asiakaslähtöisten työtapojen kehittymistä sekä ennaltaehkäisevää ja varhaisen tunnistamisen toimintatapaa.

Päivystyksen potilaista noin puolet on alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen sijaitseminen samassa osastossa päivystyspalvelujen kanssa antaa hyvän pohjan tämän potilasryhmän tilanteeseen puuttumiseen ja hoitoon tai hoitoonohjaukseen päivystyksen yhteydessä.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio vahvistuu terveysasemien, erikoissairaanhoidon poliklinikoiden ja psykiatrian palvelujen sijaitessa samassa osastossa. Yhteistyötä kehittämällä voidaan perustasolla hoitaa suurempi osa potilaista ja toisaalta kohdentaa erikoissairaanhoidon resurssit niitä erityisesti tarvitseville. Osaston sisäisellä yhteistyöllä on mahdollista parantaa mielenterveys- ja päihdepotilaiden somaattisten sairauksien hoitoa.

Osastossa yhdistyvät kaikki sosiaalitoimen, psykiatrian ja somaattisen sairaanhoidon 24/7 päivystyspalvelut. Tämä edesauttaa niiden yhteistä sisällön kehittämistä samoin kuin kriisitilanteisiin valmistautumista ja niiden hallintaa. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen tehtävistä noin puolet liittyy lasten huostaanottoon. Yhteys muihin päivystyspalveluihin korostaa mahdollisuutta muun perheen ja osallisten hoitamiseen ja hoitoonohjaukseen huostaanottotapausten yhteydessä. Samoin vanhemman sairastuessa rakenne antaa mahdollisuuden puuttua lapsen tilanteeseen nykyistä tehokkaammin, kun sosiaali- ja kriisipäivystys on samassa osastossa päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa.

Terveys- ja päihdepalvelujen osasto toimii myös vahvana HUS:n yhteistyökumppanina.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osasto

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osastossa yhdistyvät kotihoidon, vanhusten sosiaalityön ja päivätoiminnan sekä ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan sekä kuntoutuksen palvelut. Näin muodostuu kattava palvelukokonaisuus ja nykyinen virastojen välinen rajapinta akuuttisairaalan ja vanhainkoti- ja palveluasumisen väliltä poistuu.  Kun sama osasto vastaa sekä sairaalatasoisesta hoidosta että hoivapalveluista, rakenne tukee potilaan hoitamista oikeassa paikassa. Jonottaminen sairaalapaikoilla vähenee saman osaston vastatessa myös sairaalahoidon jälkeisestä jatkohoidosta, asumisesta ja kotiin annettavasta tuesta. Akuuttisairaaloissa jonottamisen poistuessa vapautuu resursseja ottaa päivystyksistä ja HUS:sta jatkohoitoa tarvitsevat potilaat vastaan viiveettä. Samalla myös vapautuu sairaansijoja ikääntyvän väestön kasvavaan tarpeeseen.

Kotona tai palvelutaloissa asuvien toimintakyvyn ja terveydentilan heikkenemisen havaitseminen riittävän aikaisessa vaiheessa vähentää tarpeettomia päivystyskäyntejä. Kotihoidon, kotisairaalan, palvelutalojen, akuuttisairaaloiden ja vanhainkotien yhteisillä ennakoivilla toimintatavoilla voidaan välttää tilanteen huonontuminen päivystyksellistä hoitoa vaativaksi.

Nykytilan kartoitus osoitti, että kuntoutusprosessi ja sen jatkuvuus eivät toteudu toivotulla tavalla nykyorganisaatiossa.  Myös kuntoutuksen termi on täsmentymätön. Se sisältää laajan kirjon erilaisia kuntoutumisen muotoja, kuten akuutin sairastumisen ensihoidon, sen jälkeisen kuntoutumisen, vakiintuneen tilan ylläpidon ja toimintakykyä edistävän työotteen. Kuntoutusta tehdään sekä avo- että laitospalveluissa ja siihen sisältyy myös lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnällisen kuntoutuksen suurimman potilasmäärän muodostavat aivohalvaus- ja lonkkamurtumapotilaat, jotka tarvitsevat moniammatillista osaamista sekä sairaalahoidon aikana että kotiuduttuaan. Kuntoutuja tarvitsee usein myös apuvälineitä tai asunnon muutostöitä, jotka järjestetään terapeutin suorittaman arviointikäynnin perusteella.  Jotta kuntoutuksen ketjuun muodostuisi mahdollisimman vähän osastorajoja ja nykyorganisaatiossa muodostuvia kuntoutuksen viiveitä epätarkoituksenmukaisesta sijoituspaikasta johtuen, kuntoutus on sijoitettu sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osastoon.

Vammaisten palvelujen ja kehitysvammaisten palvelujen kokonaisuus on samassa osastossa. Vammaispalvelut ovat laaja monista palveluista muodostuva kokonaisuus käsittäen esimerkiksi kaikenikäisten vammaisten sosiaalityön, asumispalvelut, päivä- ja työtoimintapalvelut, kehitysvammaisten laitospalvelut sekä vammaispalvelulain että sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen kokonaisuuden ja vammaisneuvolatoiminnan. Palvelujen lähtökohtana on mahdollistaa vammaisten henkilöiden mahdollisimman esteetön omatoimisuus ja itsenäisyys.

Kehitysvammahuollon palvelut ovat voimakkaan muutoksen kohteena sosiaaliviraston pitkäaikaisen kehitysvammahuollon laitoshoitoa asumispalveluiksi muuttavan hankkeen myötä. Sekä vammaisten että kehitysvammaisten palvelujen asiakkaat ovat kaikista ikäryhmistä ja tuen sekä palvelujen tarve eri elämänvaiheissa vaihtelee. Organisaatioehdotuksessa vammaisten palvelujen kokonaisuus on sijoitettu sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosastolle, koska tällä osastolla on myös muut laajat palveluasumiseen ja omassa kodissa selviytymiseen liittyvät palvelut. Näiden samankaltaisen palveluprosessien yhteinen kehittäminen tukee vammaisten palvelujen kokonaisuutta.

Hallinto- ja tukipalveluosastot

Esityksen mukaan hallinto- ja tukipalveluja varten muodostetaan kolme osastoa:

-              Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osasto

-              Talous- ja tukipalvelujen osasto

-              Tietohallinto- ja viestintäpalvelujen osasto

Uusi sosiaali- ja terveysvirasto on kaupungin suurin virasto ja sisältää hyvin laajan toimintojen ja palvelujen kirjon. Viraston taloudellinen ja toiminnallinen tehokkuus vaikuttaa koko kaupungin talouteen ja asukkaiden saamiin palveluihin. Viraston johdon ja osastojen edellyttämät hallinto- ja tuki- ja kehittämispalvelut tuotetaan uudessa virastossa keskitetysti, siltä osin kuin palveluja ei tuoteta kaupunkitasolla keskitetysti.

Hallinto-, tuki ja kehittämispalvelujen hajauttaminen johtaisi näin suuressa virastossa siihen, että toimintatavat osastoilla ja yksiköissä muodostuisivat erilaisiksi ja virastotason yhteisten linjausten noudattaminen hankaloituisi. Keskitetyillä hallinto- ja tuki- ja kehittämispalveluilla turvataan ydintoiminnan osastoille viraston strategisia linjauksia noudattavat, yhdenmukaiset ja kustannustehokkaasti tuotetut palvelut. Yksiköiden sisäistä hallintoa voidaan vähentää, kun samaa prosessia ei hoideta useassa kohdin virastoa. Johtaminen tehostuu ja toimintaympäristön muutoksiin reagointi esimerkiksi taloudellisissa murroksissa nopeutuu. Lisäksi organisaatioyksiköiden määrä vähenee esitetyssä ratkaisussa hallinnon ja kehittämisen hajauttamiseen verrattuna. Keskittämällä palvelut varmistetaan riittävä osaamisen taso, ylläpito ja kehittäminen. Sijaisuuksien järjestäminen helpottuu, haavoittuvuus vähenee ja työkuorman tasaaminen on helpompaa. Mahdollisuus osastokohtaiseen osaoptimointiin vältetään rakenteellisella ratkaisulla. Esitetty rakenne vapauttaa ydintoiminnan osastojen johtoa hallintopalvelujen johtamisesta ja antaa mahdollisuuden keskittyä osaston ydintoimintaan.

Tulevaisuudessa palvelujen tuottavuuden kehittämisessä avainasemassa ovat uudet palvelumuodot perinteisten palvelumuotojen rinnalla. Kehittyvän tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköisten palvelumahdollisuuksien lisääminen avaavat uusia mahdollisuuksia kuntalaisten palveluun ja toiminnan tehostamiseen. Uusiin palvelumuotoihin liittyy suuri tuottavuuspotentiaali. Näiden kehittäminen on nykyisissä organisaatioissa ollut pirstaleista ja ehdotuksessa kehittäminen tuodaan uuden viraston johtamisen keskiöön.

Organisaation rakenne turvaa sen, että hallinto- ja tukipalvelut tukevat viraston tehokasta johtamista ja niillä on selkeä edustus viraston johtoryhmässä. Tällöin viraston johtamisessa on jatkuvasti mukana sekä ydintoiminnan että hallinto- ja tukipalvelujen johto ja asiantuntemus.

Yhteiset poikkihallinnolliset prosessit

Yhteisiä poikkihallinnollisia ja osastorajat ylittäviä prosesseja ovat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, lähipalvelut, ruotsinkieliset palvelut, palveluneuvonta- ja ohjaus sekä sähköiset palvelut ja innovatiiviset palvelut. Näille prosesseille on organisaatioesityksessä osoitettu koordinoiva vastuutaho, jotta voidaan varmistaa näiden asiakkaiden ja kuntalaisten näkökulmasta tärkeiden prosessien järjestelmällinen kehittäminen ja mahdollisimman hyvä toimivuus. Vaikka palvelut tuotetaan ydintoiminnan osastoilla, tarvitaan virastotasoista yhtenäistä kehittämisen koordinointia ja tukea.

Tietohallinto- ja viestintäpalvelujen osasto toimii sähköisten ja innovatiivisten palvelujen sekä palveluneuvonnan ja ohjauksen prosessin koordinoivana vastuutahona virastossa. Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osasto toimii terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, lähipalvelujen ja ruotsinkielisten palvelujen koordinoivana vastuutahona.  Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osasto toimii lisäksi terveydenhuoltolain edellyttämänä kaupunkitasoisena terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahona.

Johtosäännön valmistelu

Sosiaali- ja terveystoimen johtosääntöesitys on valmisteltu kaupunginvaltuuston asettamien lähtökohtien mukaisesti sosiaali- ja terveystoimen organisaatiouudistuksen muutostiimissä yhteistyössä sosiaaliviraston, terveyskeskuksen sekä oikeuspalvelujen kanssa.

Johtosääntö noudattaa kaupunginhallituksen asettaman sääntötoimikunnan vahvistamaa johtosääntömallia rakenteeltaan ja sisällöltään kuitenkin niin että johtosääntöön on lisätty välttämättömät sosiaali- ja terveystoimen tehtävät. 

Johtosääntö sisältää määräykset luottamushenkilöorganisaatiosta ja sen tehtävistä sekä viraston osastotasoisesta organisaatiosta, tehtävistä, pätevyysvaatimuksista ja valinnasta. Lasten päivähoitotoimintaa varten perustettavalla virastolle tulee oma johtosääntö ja lasten päivähoitoon liittyvät määräykset ja tehtävät on poistettu sosiaali- ja terveystoimen johtosäännöstä.

Johtosääntöesitystä on valmisteluvaiheessa käsitelty sosiaali- ja terveyslautakuntien iltakoulussa ja seminaarissa, seurantaryhmässä, ohjausryhmässä ja ydinryhmässä.  Lisäksi johtosääntöesitys on valmisteltu yhteistyössä kaupungin sääntötoimikunnan kanssa. Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen henkilöstötoimikunnat ovat antaneet lausuntonsa johtosääntöehdotuksesta.

Sosiaali- ja terveystoimen johtosääntö tulee voimaan 1.1.2013. Kuitenkin uuden viraston toiminnan ja palvelujen katkeamattomina jatkumisen turvaamiseksi samoin kuin joidenkin kiireisten asioiden vuoksi lautakunnan päätöksiä tarvitaan jo vuoden 2012 aikana ja tammikuussa 2013 ennen uuden lautakunnan ensimmäistä kokousta. Siksi tarvitaan väliaikainen valtuutus mainittujen päätösten tekemisen mahdollistamiseksi. Edellä mainittujen tehtävien hoitaminen on johtosääntöehdotuksessa esitetty kaupunginhallituksen tehtäväksi ja tiedossa olevat tehtävät on kuvattu liitteenä x olevassa perustelumuistiossa.

Liitteenä numero 2 on johtosääntöesitys, jonka perustelut ovat liitteenä numero 3 olevassa perustelumuistiossa.

Terveyskeskuksen kaikilta osastopäälliköiltä on pyydetty lausunto esityksestä. Nämä osastopäälliköiden lausunnot ovat  esityksen liitteenä numero 4.

Terveyskeskuksen henkilöstötoimikunta käsitteli asiaa kokouksessaan 16.4.2012 ja henkilöstön yhteistoimintaryhmän antama lausunto on tämän esityksen liitteenä.

Esittelijä

toimitusjohtaja

Matti Toivola

Lisätiedot

Matti Toivola, toimitusjohtaja, puhelin: 310 42215

matti.toivola(a)hel.fi

Liitteet

.