17

Lausunto Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt -työryhmän loppuraportista

HEL 2011-005185 T 14 03 00

Päätösehdotus

Terveyslautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt–työryhmän loppuraportista seuraavan esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:

”Työryhmän selvityksen mukaan kaupungin suurimmat vaikutusmahdollisuudet energiankulutuksen vähentämisessä ovat rakennusten lämmitykseen ja liikenteeseen liittyvissä ratkaisuissa. Nämä ratkaisut kohdistuvat myös terveyskeskuksen toimitiloihin.

Suuri osa terveyskeskuksen toimitiloista sijaitsee vanhoissa, peruskorjausta odottavissa kiinteistöissä, jotka eivät vastaa tekniseltä kunnoltaan, toimivuudeltaan, ilmanvaihdoltaan eivätkä sisäilman laadultaan nykyisiä määräyksiä. Näiden kiinteistöjen korjaaminen sekä energiatehokkaiksi että sisäilmasto-olosuhteiltaan laadukkaiksi saattaa olla erittäin vaikeaa. Korjausten kustannukset nousevat korkeiksi samalla, kun rakennusten toimivuudesta ei ole takeita. Lisäksi energiankulutus voi korjaustoimenpiteiden yhteydessä lisääntyä, kun noudatetaan voimassa olevia määräyksiä sekä terveydenhuollon rakennusten sisäilmalle asetettavia laatuvaatimuksia. Siksi on tärkeää arvioida rakennusten korjauskelpoisuutta ja vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Parhaiten energiatehokkuustavoitteita voidaan saavuttaa uudisrakentamisen avulla. Silloin myös toimitilat voidaan sijoittaa hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja suunnitella tilat muuntojoustaviksi, toimiviksi, tilaneliöitä säästäviksi ja rakenteiltaan toimiviksi.

Energiatavoitteita vastaavien rakennusten toteuttaminen aiheuttaa tavanomaista korkeampia rakentamiskustannuksia, jotka lisäävät vuosittaisia vuokrakustannuksia.  Vuokria määriteltäessä matalaenergiarakentamisen kustannuksia ei pidä osoittaa vuokralaiselle, vaan energiatehokkuuden tulisi näkyä alentuneina ylläpito- ja käyttökustannuksina.

Terveysvaikutusten arviointi

Vanhojen rakennusten korjaamiseen ja uudisrakentamiseen panostaminen parantaa sisäilmaongelmia ja lisää energiatehokkuutta, jotka molemmat parannukset aikaansaavat myönteisiä terveysvaikutuksia."

Esittelijä

Hallintokeskus on pyytänyt 30.11.2011 mennessä terveyslautakunnan lausuntoa Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt –työryhmän loppuraportista.  Määräaikaa on jatkettu 15.12.2011 saakka. Asetetusta määrärajasta johtuen asia on käsiteltävä tässä kokouksessa.

Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt –työryhmä on kartoittanut energiatehokkuuspotentiaalia, parhaita käytäntöjä muista kaupungeista, arvioinut valittujen toimenpiteiden energian kulutusvaikutuksia ja kustannuksia. Työryhmä on arvioinut, että ilman uusia kaupungin toimia energiankulutus kokonaisuutena säilyisi vuoteen 2020 asti suunnilleen nykyisellä tasollaan huolimatta lisääntyvästä asukasmäärästä ja taloudellisesta aktiviteetista. Työryhmän ehdottamien uusien toimien vaikutus energiankulutukseen voisi olla yli 10 % jo vuoteen 2020 mennessä ja edelleen noin 20 % lisää vuoteen 2030 mennessä – vertailutasona vuoden 2010 taso.

Työryhmän raportissa on yhteensä 31 erilaista toimenpide-ehdotusta. Ne on jaettu neljään luokkaan; rakennusten lämmitykseen liittyvät (R), kotitalouksien sähkönkulutukseen liittyvät (K), palveluiden sähkön- ja energiankulutukseen liittyvät (P) sekä liikenteen ja logistiikan energiankulutukseen (L) liittyvät ehdotukset.

Työryhmä on jaotellut ehdotukset kolmeen ryhmään. Ryhmittelyn tarkoituksena on hahmottaa toimenpiteiden keskinäistä suhdetta muun muassa taloudellisuuden ja helpon toteutettavuuden kannalta. Ryhmittely kuvaa myös etenemisjärjestystä toimenpiteitä toteutettaessa.

Kaupungin suurimmat vaikutusmahdollisuudet ovat rakennusten lämmitykseen ja liikenteeseen liittyvissä ratkaisuissa. Kolmas olennainen vaikutustapa on kaupungin esimerkillinen toiminta sekä siihen liittyvä viestintä, valistus ja koulutus.

Esittelijä

toimitusjohtaja

Matti Toivola

Lisätiedot

Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: 310 42256

pirjo.sipilainen(a)hel.fi

Oheismateriaali