3
31.5.2011 pöydälle pantu asia
TOIMINNAN LAATU HELSINGIN TERVEYSKESKUKSESSA VUONNA
2010
Terke 2009-2647
Kehittämisjohtaja Riitta Simoila esittelee kokouksessa raportin
keskeiset tulokset.
TJA Terveyslautakunta päättänee merkitä tiedoksi oheisen Toiminnan laatu
Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2010-raportin.
Lisätiedot:
Korpi Aila, Laatupäällikkö, puhelin 310 42265
Esittelijä Strategisten tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan muun
muassa laatumittausten, työhyvinvointikyselyjen ja vuosittain
toteutettavin johdon katselmusten avulla. Terveyskeskuksen
johtoryhmä tekee vuosittain päätöksen siitä, mihin seuranta
kohdistetaan ja miten seurantatietoa kootaan.
Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2010-raportissa
on kuvattu vuonna 2010 toteutetun seurannan tulokset. Tulokset
perustuvat terveyskeskuksen strategisiin toimintamittareihin,
asiakastyytyväisyys- ja väestökyselyihin, työhyvinvointikyselyyn ja
johdon katselmuksiin. Raportissa esitettyjä tuloksia tarkasteltaessa on
huomattava, että osa strategiasuunnitelman toteutumista kuvaavasta
tiedosta on esitetty aiemmin muun muassa tilinpäätöksen ja
toimintakertomuksen yhteydessä.
./. Raportti on esityslistan tämän asian liitteenä (paperilla
jaellaan vain jäsenille, varajäsenille, khn edustajalle ja varaedustajalle,
apulaiskaupunginjohtajalle sekä kokouksessa läsnä oleville
viranhaltijoille.
Yhteenveto seurannan tuloksista
Helsinkiläisten alle 2-vuotiaiden lasten rokotuskattavuus oli MPR-
rokotteen osalta parempi kuin edellisenä vuonna, joskin
rokotuskattavuus on edelleen alhaisempi kuin valtakunnassa
keskimäärin. Tulos on kuitenkin vain suuntaa-antava, koska
valtakunnallisen vertailun tulokset perustuvat iältään vanhempien
lasten (vuonna 2005 syntyneet) rokotuskattavuuteen kuin Helsingin
tulokset (vuonna 2008 syntyneet).
Lasten hyvinvointiin vaikuttava äitien tupakointi väheni ja isien
tupakointi pysyi ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Peruskoulun
5. luokan oppilaiden tupakointikokeilut pysyivät ennallaan
kouluterveysalueella 1 (=eteläisen, keskisen ja läntisen alueen
peruskoulut) ja vähenivät kouluterveysalueella 2 (=itäisen, kaakkoisen,
koillisen ja pohjoisen alueen peruskoulut). Valtakunnallisen
kouluterveyskyselyn mukaan oppilaiden ja opiskelijoiden päivittäinen
tupakointi on pysynyt vuonna 2010 peruskoulun 8. ja 9. luokan
oppilaiden osalta samalla tasolla kuin vuonna 2008 ja lisääntynyt
lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssin
opiskelijoiden osalta. Lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten
opiskelijoiden tupakointi on hieman yleisempää kuin valtakunnassa
keskimäärin. Nuorten tupakoimattomuutta ja tupakoinnin vähentämistä
tuettiin järjestämällä erilaisia ryhmävalistustilaisuuksia ja tupakasta
vieroitusryhmiä eri luokka-asteilla ja tekemällä yhteistyötä eri
hallintokuntien sekä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Perheiden
tupakointi väheni lähes kaikkien peruskoulun oppilaiden perheissä.
Poikkeuksena ovat kuitenkin peruskoulun 1. luokan oppilaiden perheet,
joissa tupakointi lisääntyi.
Hyvässä hoitotasapainossa olevien diabetespotilaiden osuus kasvoi
edelliseen vuoteen verrattuna ja oli selvästi parempi kuin
valtakunnassa keskimäärin.
Hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon pääsy toteutui lainsäädännön
edellyttämässä määräajassa suun terveydenhuollossa,
kaupunginsairaalassa ja psykiatriassa. Sen sijaan yhteydensaanti
terveysasemille ruuhkautui ajoittain.
Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelujen ja avosairaanhoidon
peittävyys kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Peittävyyden
kasvua selittää A(H1N1)-influenssa, minkä vuoksi rokotuksissa kävi
aiempaa enemmän asiakkaita keväällä 2010. Avosairaanhoidon
lääkäripalvelujen peittävyys pysyi lähes ennallaan edelliseen vuoteen
verrattuna.
Äitiysneuvonnan kotikäyntien (ensisynnyttäjät) ja lastenneuvonnan
peittävyys kasvoi ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon (lääkäreiden ja
terveydenhoitajien tekemät terveystarkastukset) peittävyys laski kaikilla
luokka-asteilla vuoteen 2009 verrattuna. Osasyynä peittävyyden
laskuun oli A(H1N1) -influenssa, mikä vähensi terveystarkastusten
tekemiseen käytettävää aikaa lukuvuonna 2009-2010. Vanhempien
osallistuminen peruskoulun 1. luokan oppilaiden terveystarkastuksiin
lisääntyi vuonna 2010.
Terveyskeskuksen tuottamien suun terveydenhuollon palvelujen
peittävyys laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna.
Kotihoidon peittävyys pysyi ennallaan tai kasvoi hieman edelliseen
vuoteen verrattuna.
Aikuispsykiatrian (terveyskeskus ja HUS) avohoidon peittävyys laski,
mutta on edelleen tavoitteen mukainen.
Varsinaisen akuuttihoidon hoitojakson keskimääräinen pituus oli 26,7
päivää, mikä on pidempi vuonna 2010. Hoitojaksojen pituus kasvoi
kaikissa sairaaloissa edelliseen vuoteen verrattuna.
HUS:n ja terveyskeskuksen sekä terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston
välisiin hoito- ja palveluketjuihin liittyvät siirtoviiveet kasvoivat
merkittävästi vuonna 2010. Syynä tähän oli Helsingin kaupungin
vanhustenhuollon rakennemuutos. Terveyskeskuksen ja
sosiaaliviraston SAS-prosessin jonoon otettiin 156 henkilöä vähemmän
ja SAS-prosessin kautta paikan sai yhteensä 245 henkilöä vähemmän
kuin edellisenä vuonna. Kotiutusprosentti kasvoi vastaavasti
kaupunginsairaalan kaikissa yksiköissä. Myös kotoa suoraan paikan
saaneiden määrä laski vuonna 2010. Case managerit ohjasivat kotiin
(kotihoitoon) yhteensä 535 henkilöä, mikä on 155 henkilöä enemmän
kuin vuonna 2009.
Vuoden 2010 asiakastyytyväisyyskyselyjen mukaan asiakkaiden ja
potilaiden näkemys terveyskeskuksen tuottamista palveluista on hyvä
ja parantunut hieman aiempiin vuosiin nähden. Valtakunnalliseen
vertailuaineistoon suhteutettuna terveyskeskus sai paremmat arviot
mm. terveysasemilla. Myös väestön näkemys terveyskeskuksen
järjestämistä palveluista on säilynyt hyvänä vuoden 2010
väestökyselyn perusteella.
Terveyskeskuksen henkilöstövaje kasvoi kaikissa muissa
henkilöstöryhmissä paitsi eriasteisten sairaanhoitajien osalta edelliseen
vuoteen verrattuna. Vaje on edelleen suurin lääkäreiden osalta (9,8 %).
Pysyvien palvelussuhteiden osuus oli 79,4 %, mikä on hieman
suurempi kuin vuonna 2009. Lyhyet (1-3 pv) sairauspoissaolokerrat/
henkilötyövuosi pysyivät samalla tasolla ja olivat hieman suuremmat
kuin kaupungissa keskimäärin. Sen sijaan sairauspoissaolot vähenivät
kokonaisuutena merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna.
Henkilöstön näkemys johtamisesta ja työtyytyväisyys heikkenivät
hieman edelliseen vuoteen verrattuna, ollen kuitenkin melko hyvällä
tasolla.
Terveyskeskus saavutti taloutta koskevat tavoitteensa ja talousarvio
alittui 0,1 miljoonalla eurolla. Myös tuottavuus parani. Tuottavuuden
kasvuun vaikuttivat myönteisesti mm. uusien toimintatapojen käyttöön
otto, prosessien tehostaminen sekä hoidon kohdentaminen
avainryhmiin.
Helsingin terveydenhuollon oman toiminnan kokonaiskustannukset
alenivat 0,5 % edelliseen vuoteen verrattuna, kun otetaan huomioon
kolmen pitkäaikaissairaalan siirtymisestä sosiaalivirastoon (vähennys
on
- 5,2 %, jos siirtoa ei huomioida).
Toimitilojen määrä väheni tavoitteen suuntaisesti vuonna 2010.