15
LAUSUNTO ALOITTEESTA EUROPEAN CITIES AGAINST DRUGS -
JÄRJESTÖSTÄ EROAMISESTA
Terke 2011-690
TJA Terveyslautakunta päättänee antaa aloitteesta seuraavan,
esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:
”European Cities Against Drugs-järjestö (ECAD) perustettiin vuonna
1994 Tukholmassa. Nyt järjestön jäseninä on 265 kaupunkia 30
maasta. ECAD tukee YK:n kantaa, jossa vastustetaan huumeiden
laillistamista ja tuetaan kansallista ja kansainvälistä huumeiden
vastaista yhteistyötä. ECAD osallistuu myös EU:n huumeiden
vastaiseen työhön. Jäsenet ovat liittyessään järjestöön sitoutuneet
järjestön tavoitteisiin huumeiden vastaisessa työssä siten, että ne
puuttuvat huumeongelmaan alueillaan ja kehittävät huumeiden
vastaista työtä. Jäsenkaupungit pyrkivät kiinnittämään myös alueidensa
hallinnon huomion huumeongelmaan.
Helsingin kaupunki liittyi ECAD–järjestöön ja allekirjoitti jäsenyyteen
liittyvän sopimuksen vuonna 1997. Helsingin jäsenmaksu on 8 200
euroa vuodessa.
Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen on toiminut järjestön
hallituksen jäsenenä vuosina 2004–2008. Vuosina 2006–2010
Helsingin kaupunki osallistui laajaan ECAD–järjestön aloitteesta
suoritettuun kansainväliseen huumeiden ja päihteiden käyttöä nuorison
keskuudessa kartoittavaan tutkimukseen, johon osallistui yhdeksän
Euroopan kaupunkia. Tutkimuksesta saatiin kansainvälistä
vertailupohjaa Helsingin nuorison huumetilanteesta. Helsingin raportti:
”Päihteiden ja huumeiden käyttö peruskoulun päättöluokilla
Helsingissä”, on julkaistu Helsingin kaupungin tietokeskuksen
tutkimuskatsauksia sarjassa 7/2010. Helsingin sosiaaliviraston ja
terveyskeskuksen työntekijät ovat valmistelleet järjestön seminaareihin
alustuksia Helsingin huumetilanteesta ja osallistuneet niihin.
Terveysneuvontapisteissä (Vinkki) asioineiden määrän perusteella on
arvioitu, että Helsingissä on 8 000–12 000 piikkihuumeiden käyttäjää.
Piikkihuumeiden käyttäjien yleisin ikäryhmä on 25–34-vuotiaat.
Vuodesta 2008 vuoteen 2009 koko maassa huumehoitojaksot ja
huumausaine- ja lääkeainemyrkytysten hoitojaksot lisääntyivät.
Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan vuosina 2008–2010 laittomia
huumeita kokeilleiden osuus on lisääntynyt Helsingin peruskouluissa,
lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Laittomia huumeita
kokeilleiden osuudet ovat Helsingissä suuremmat kuin maassa
keskimäärin. Helsingin poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset,
huumausaineiden käyttörikokset ja rattijuopumukset ovat lisääntyneet
vuodesta 2003 alkaen. Vuoden 2011 huhtikuussa Helsingin
huumepoliisi takavarikoi Suomessa tähän mennessä suurimman
huume-erän, josta olisi saanut 150 000 kerta-annosta. Helsingin
huumepoliisilta saatujen tietojen mukaan yleisimmät takavarikoidut
huumeet ovat hasis ja marihuana, joiden määrä on viime vuosina
lisääntynyt. Kotikasvatettua kannabista lukuun ottamatta
huumausaineet valmistetaan ulkomailla, josta ne salakuljetetaan
Suomeen myytäväksi suomalaisten ja ulkomaalaisten toimesta.
Törkeästä huumausainerikoksesta tuomituista kolmannes on ulkomaan
kansalaisia. Khat -huumeen takavarikoiden määrä on
kymmenkertaistunut 2000-luvulla. Huumausaineiden käyttäjät
hakeutuvat ensisijaisesti pääkaupunkiseudulle.
Suomen huumausainepolitiikan yleistavoitteena on huumausaineiden
käytön ja levittämisen ehkäiseminen siten, että niiden käytöstä
aiheutuvat taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset haitat ja
kustannukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Suomalainen
huumausainepolitiikka perustuu kansainvälisiin
huumausainesopimuksiin, kansalliseen lainsäädäntöön sekä erikseen
laadittuihin huumausainepoliittisiin asiakirjoihin. Suomi noudattaa ja
toimeenpanee huumausainepolitiikassaan Yhdistyneiden kansakuntien
huumausaineiden vastaisia sopimuksia ja päätöksiä sekä Euroopan
unionin huumausainestrategiaa vuosille 2005–2012. Suomalaisen
huumausainepolitiikan perusta on rajoittava kokonaiskielto.
Kokonaiskiellolla tarkoitetaan sitä, että huumausaineiden kaupan ja
salakuljetuksen lisäksi myös huumeiden käyttäminen ja hallussapito on
Suomessa laitonta ja rangaistavaa. Vuoden 2008 syyskuussa voimaan
astuneen huumausainelain (373/2008) mukaan huumausaineen
tuotanto, valmistus, tuonti, vienti, kuljetus, kauttakuljetus, jakelu,
kauppa, käsittely, hallussapito ja käyttö on kielletty.
European Cities Against Drugs –järjestö on ainoa päihteisiin liittyviin
haasteisiin keskittyvä kansainvälinen järjestö, jossa Helsingin
kaupungin terveyskeskus on mukana. Helsinki on allekirjoittaessaan
liittymissopimuksen hyväksynyt järjestön perusperiaatteet huumeiden
vastaisessa työssä. Terveyslautakunta katsoo, että terveyskeskuksen
tulee pyrkiä vahvistamaan terveyden edistämiseen nojaavaa
huumepolitiikkaa Helsingin kaupungin strategiaohjelman (2009–2012)
mukaisesti. Kansainvälisessä huumeiden vastaisessa verkostossa
toimimisesta on siinä määrin hyötyjä Helsingin kaupungille, että
kaupungin ei tule erota järjestöstä, vaan järjestön työhön tulee
osallistua mahdollisuuksien mukaan aktiivisesti ja vaikuttaa toiminnan
kehittämiseen toivottuun suuntaan.
Terveysvaikutusten arviointi:
Huumeriippuvuus aiheuttaa merkittäviä uhkia terveydelle. Koska
huumeiden käyttöön liittyy riippuvuuden lisäksi mielenterveysongelmia,
monia somaattisia komplikaatiota ja sosiaalisia ongelmia,
kokonaiskiellon katsotaan vähentävän huumeiden käyttöä, vaikuttavan
asenteisiin ja nostavan erityisesti nuorten kynnystä huumekokeiluihin.
Suomen huumausainepolitiikan periaatteet ovat pääsääntöisesti
sopusoinnussa ECAD-järjestön periaatteiden kanssa.
Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle.
Lisätiedot:
Nyman Juha, erityissuunnittelija, puhelin 310 70198
Esittelijä Kimmo Helistö ja kaksi muuta valtuutettua ovat tehneet
seuraavan valtuustoaloitteen Helsingin eroamiseksi European Cities
Against Drugs–järjestöstä:
”Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingin kaupunki
eroaa European Cities Against Drugs-järjestöstä. Helsingin
osallistuminen järjestön toimintaan on ollut vähäistä eikä jäsenyydestä
ole lisäarvoa tai suoraa hyötyä huume- tai päihdetyöhön Helsingissä.
Pelkkä jäsenmaksun maksaminen ei ole järkevää yhteistyötä. Myös
Turun kaupunki erosi järjestön jäsenyydestä kuluvana vuonna.”
Aloitteesta on pyydetty lausunto kaupunginhallitukselle 31.8.2011
mennessä terveyslautakunnalta ja sosiaalilautakunnalta.