6
TERVEYSKESKUKSEN TOIMENPITEET VASTUULLISEN
ALKOHOLINKÄYTÖN TOIMENPIDEOHJELMAN TOTEUTTAMISEKSI
Terke 2009-2260
TJA Terveyslautakunta päättänee kehottaa terveyskeskusta ryhtymään
seuraaviin toimenpiteisiin vastuullisen alkoholinkäytön
toimenpideohjelman toimenpiteiden toteuttamiseksi:
- Terveyskeskuksen tilaisuudet ja tapahtumat ovat pääsääntöisesti
alkoholittomia. Terveyslautakunta pitää tärkeänä, että Palmia ja
hallintokunnat lisäävät alkoholittomien juomien valikoimaa ja
tarjoilua tilaisuuksissaan.
- Terveyskeskus käynnistää yhdessä opetusviraston ja Klaari
Helsingin kanssa alkoholista ja sen terveyshaitoista kertovan
opetuksen, neuvonnan ja valistuksen kehittämistyön
peruskouluissa, toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa ja
lukioissa sekä peruskoulujen 7. luokkien oppilaiden vanhemmille
tarkoitetun tiedotteen ”Nuoret ja alkoholi”, laatimisen. Lisäksi
lautakunta edellyttää, että terveyskeskus laatii ammatillisten
oppilaitosten opiskelijoille kohdennetun terveyden edistämisen
ohjelman alkoholin kokeilun ja käytön vähentämiseksi.
- Lautakunta kehottaa terveysasemien johtajaa ja kaupunginsairaalan
johtajalääkäriä sopimaan HUS:n päivystyksen kanssa
toimenpiteistä, joiden mukaisesti kaikista alle 18-vuotiaista selvästi
päihtyneistä tehdään lastensuojeluilmoitus ja ilmoitus vanhemmille
sekä pyydetään psykiatrin konsultaatio alle 13-vuotiaista
päihtyneistä ja nuorisopsykiatrisen yksikön arvio 13–15-vuotiaiden
päihtyneiden nuorisopsykiatrisen hoidon tarpeesta. Toimenpiteet
tulee ulottaa myös terveyskeskuksen omiin päivystyksiin.
- Kaikissa terveyskeskuksen yksiköissä otetaan käyttöön
alkoholinkäyttöä arvioiva Audit-testi ja toteutetaan lyhytneuvontaa
eli mini-interventiota, jolla tuetaan henkilöä alkoholin käytön
vähentämisessä.
- Terveyskeskus käynnistää yhdessä sosiaaliviraston kanssa
alkoholipotilaiden hoitokokonaisuuden laatimisen vuoden 2011
loppuun mennessä.
- Päihdeasiakkaiden hoidon osaamisen lisäämiseksi
terveyskeskuksen henkilökunnan koulutuksessa päihdetyön
osaaminen otetaan painoalueeksi.
- Terveyskeskuksen kotihoidon henkilöstö ottaa puheeksi
alkoholin käytön ja tiedottaa alkoholinkäytön riskeistä kotihoidon
asiakkaille hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä ja muissa
sopivissa yhteyksissä.
- Terveyslautakunta kehottaa terveyskeskuksen viestintää
olemaan yhteydessä hallintokeskuksen viestintään
kaupunkilaisille tarkoitetun palautekanavan avaamiseksi
Helsingin kaupungin verkkosivuille (www.hel.fi). Palautekanavan
kautta kaupunkilaiset voivat antaa palautetta
alkoholilainsäädännön vastaisesta toiminnasta. Lisäksi
lautakunta kehottaa terveyskeskuksen viestintää toimimaan
yhteistyössä hallintokeskuksen viestinnän kanssa, jotta
kaupungin viestinnän ohjeet saatetaan vastaamaan Vastuullisen
alkoholinkäytön toimenpideohjelman toimenpiteitä.
- Terveyslautakunta kehottaa terveyskeskusta yhdessä
sosiaaliviraston kanssa perustamaan vastuullisen
alkoholinkäytön toimenpideohjelman seurantaryhmän, johon
kutsutaan jäseniä Helsingin kaupungin hallintokunnista,
aluehallintovirastosta, Helsingin poliisista sekä
kansanterveysjärjestöistä.
- Kaupunginhallitus on edellyttänyt, että kaupungin hallintokunnat
raportoivat, mihin toimenpiteisiin ne ovat ryhtyneet vastuullaan
olevien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Terveyslautakunta
kehottaa terveyskeskusta huolehtimaan, että rakennusvirasto,
kiinteistövirasto, rakennusvalvontavirasto ja HKL raportoivat
terveyskeskukselle, mihin toimenpiteisiin ne ovat ryhtyneet
vastuullaan olevien toimenpiteiden toteuttamiseksi
alkoholijuomien mainonnan rajoittamiseksi. Terveyslautakunta
painottaa, että erityisesti lasten ja nuorten suojelemiseksi
alkoholimainonnan viesteiltä, on perusteltua, että kaupunki
kieltää omistamillaan mainospaikoilla alkoholijuomien
mainonnan.
- Vielä terveyslautakunta edellyttää, että terveyskeskus antaa
vuoden 2012 keväällä terveyslautakunnalle sekä 1.5.2013
mennessä kaupunginhallitukselle selvityksen, miten vastuullisen
alkoholinkäytön toimenpideohjelman toimenpiteiden toteutus on
edennyt hallintokunnissa.
Terveysvaikutusten arviointi
Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman toteuttaminen
vaikuttaa alkoholihaittojen vähenemiseen Helsingissä ja lisää
kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia. Väestöryhmien välisten
terveyserojen kaventumiseen sillä on merkittävä positiivinen vaikutus.
Pöytäkirjanote liitteenään Vastuullisen alkoholinkäytön ohjelma ja
esityslistateksti sosiaali- ja terveystointa johtavalle
apulaiskaupunginjohtajalle, terveyskeskuksen osastopäälliköille,
sosiaalivirastolle, opetusvirastolle, nuorisosasiainkeskukselle,
kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle, HKL:lle,
rakennusvalvontavirastolle, hallintokeskukselle ja Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiirille.
Lisätiedot:
Simoila Riitta, kehittämisjohtaja, puhelin 310 42213
|
LIITTEET
|
Liite 1
|
Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma
|
|
|
Liite 2
|
Kaupunginhallituksen päätös liitteineen
|
Esittelijä Alkoholisyyt ovat työikäisten helsinkiläisten miesten ja naisten yleisin
kuolinsyy. Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset
ovat Helsingissä suhteellisesti yleisempiä kuin maassa keskimäärin.
Lisäksi alkoholi on osasyynä useissa tapaturmaisissa ja
väkivaltakuolemissa. Noin 6000:sta Helsingissä vuosittain tehdystä
pahoinpitelyrikoksesta 70 % on tehty alkoholin vaikutuksen alaisena.
Alkoholijuomien myynti oli vuonna 2010 Helsingissä 9,3 litraa asukasta
kohti, kun se Espoossa oli 6,2 ja Vantaalla 8,3 litraa. Suomessa
juodusta alkoholista yli puolet juodaan humalatilanteissa. Alkoholin
kulutuksen kasvun myötä myös raju kertajuominen on lisääntynyt
jatkuvasti kaikissa ikäryhmissä sekä miehillä että naisilla. Toisin kuin
usein ajatellaan, suurimman osan yhteiskunnan alkoholihaitoista ja
alkoholin hallintaongelmista kärsivät niin sanotut kohtuukuluttajat.
Tähän joukkoon kuuluu suurin osa suomalaisista aikuisista ja myös he
juovat ainakin ajoittain itsensä humalaan. Riskejä aiheuttavaa
alkoholinkäyttöä on vaikeaa osoittaa tai tunnistaa. Lähes puolet niistä,
joiden alkoholinkäyttö on erittäin riskialtista, arvioi itsensä
kohtuukäyttäjiksi. Tutkimusten mukaan työpaikoilla työntekijät ovat
keskimäärin juoneet riippuvuuden kriteerit täyttävällä tavalla seitsemän
vuotta ennen ensimmäistä hoitoonohjaustapahtumaa.
Riippumattomien tutkimusten mukaan alkoholimainonnalle altistuminen
alentaa alkoholin kokeiluikää ja lisää jo juovien nuorten juomista. Kun
mietojen alkoholijuomien mainonta sallittiin 1994, ulkomainonnan
volyymi oli paljon nykyistä vähäisempää. Vuonna 1994 ei myöskään
ollut nykyistä tutkimustietoa mainonnan vaikutuksista nuoriin. Lain
mukaan lapsiin kohdistuva alkoholimainonta on kielletty, mutta
Helsingissä alaikäiset altistuvat päivittäin alkoholijuomien mainonnalle
joukkoliikennettä käyttäessään. Suomalaisten lasten ja nuorten
alkoholimyrkytysten aiheuttamat osastohoidot ovat kaksinkertaistuneet
vuosina 1995-2005.
Sosiaaliviraston päihdehuollon kokonaiskustannukset Helsingissä
ilman Klaari-toimintaa, päättyviä hankkeita ja opioidikorvaushoitoa
olivat vuonna 2009 runsaat 29 miljoonaa euroa. Pelkästään
päihdehuollon erityispalvelujen kokonaiskustannukset olivat vuonna
2009 Helsingissä 68 euroa asukasta kohden, mikä on enemmän kuin
yhdessäkään muussa Suomen kuudesta suurimmasta kaupungista.
Terveyskeskuksen selviämishoitoaseman kustannukset ovat noin 1,1
miljoonaa euroa vuodessa.
On tavallista, että alkoholin ongelmakäyttö on huonontanut
terveyskeskukseen tai HUS:iin potilaaksi hakeutuneen tilaa. Suomessa
noin 20 – 51 % traumapotilaista on alkoholin vaikutuksen alaisena
tapaturma-asemalle saapuessaan. Vammojen, myrkytysten ja muiden
ulkoisten syiden kuten ruhjeiden, haavojen ja murtumien vuoksi
Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa hoidetaan lähes 47 000
potilasta vuodessa. Aivovammat ovat nuorten, alle 45-vuotiaiden yleisin
kuolinsyy maailmassa. Ne aiheuttavat eniten menetettyjä työvuosia ja
niiden kansantaloudellinen merkitys on mittava. Alkoholi on hyvin usein
altistavana tekijänä
Alkoholi ja tupakka selittävät yhdessä puolet miesten
sosioekonomisista terveyseroista. Työttömien miesten
alkoholikuolleisuus on lähes yhdeksänkertainen ja naisten yli
kahdeksan kertaa suurempi kuin palkansaajien. Alkoholiriippuvuus,
akuutti alkoholinkäyttö ja humalatila ovat itsetuhoisuuden riskitekijöitä.
Humalatila kasvattaa itsemurhavaaran noin 90-kertaiseksi verrattuna
selvänä olevien riskiin. Sosiaali- ja terveysministeriön Kansallisen
terveyserojen kaventamisohjelman toimeenpano sisältää muiden
ehkäisevän päihdetyön tavoitteiden lisäksi tavoitteen alkoholin
kokonaiskulutuksen alentamisen yli yhdellä litralla, laskettuna 100 %:na
alkoholina asukasta kohti vuodessa.
Alkoholin käytön vähentäminen on Helsingissä strateginen painoalue.
Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2009–2012 mukaan asukkaiden
terveys- ja hyvinvointieroja kavennetaan tehostamalla alkoholin
liikakäytön tunnistamista ja siihen puuttumista. Kaupunki pyrkii osaltaan
edistämään alkoholijuomien kokonaiskulutuksen vähenemistä
Helsingissä. Lisäksi strategiaohjelman mukaan kaupunki pyrkii
vaikuttamaan alkoholin markkinoinnin vastuullisuuteen, alkoholilakien
noudattamiseen ja anniskelun kohtuullisuuteen alueellaan.
Tehokas alkoholihaittojen vähentäminen ja ehkäiseminen Helsingissä
edellyttää toimenpiteitä, jotka vähentävät haittariskiä koko
väestötasolla. Koko väestöön kohdistuvien toimenpiteiden on todettu
vaikuttavan sekä ns. kohtuukuluttajiin että alkoholin suurkuluttajiin. On
tärkeää että vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman ennalta
ehkäisevät toimet tavoittavat mahdollisimman monen kaupunkilaisen
ennen kuin haittoja alkaa ilmetä.
Voimassa oleva kansallinen lainsäädäntö tukee useita Vastuullisen
alkoholinkäytön toimenpideohjelman toimenpide-ehdotuksia.
Esimerkiksi lastensuojelulain 25 § velvoittaa sosiaali- ja
terveydenhuollon henkilökuntaa, esimerkiksi nuorisotoimen
palveluksissa olevia, tekemään lastensuojeluilmoituksen alaikäisen
alkoholinkäytöstä, koska alkoholinkäyttö vaarantaa kehityksen ja
altistaa monenlaisille riskeille. Järjestyslain mukaan alkoholinkäyttö on
kiellettyä yleisellä paikalla taajamassa sekä puistossa tai muulla siihen
verrattavalla yleisellä paikalla, jos se estää tai vaikeuttaa muiden
oikeutta käyttää paikkaa.
Helsingin kaupunginjohtaja asetti 18.11.2009, osana Helsingin
kaupungin strategiaohjelman 2009–2012 täytäntöönpanoa työryhmän,
jonka tehtävänä oli valmistella vastuullisen alkoholinkäytön
toimenpideohjelma Helsinkiin. Ohjelma valmisteltiin yhteistyössä
Helsingin kaupungin eri hallinnonalojen, järjestöjen, vähittäiskaupan ja
poliisin kanssa monialaisessa työryhmässä.
Ohjelma valmistui 20.9.2010. Helsingin kaupungin terveyslautakunta
antoi lausuntonsa toimenpideohjelmasta 14.12.2010, jossa se kannatti
vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman hyväksymistä
Helsinkiin ja ohjelman tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten käyttöön
ottoa täydessä laajuudessa.
Kokouksessaan 9.5.2011 Helsingin kaupunginhallitus merkitsi
työryhmän raportin tiedoksi. Samalla kaupunginhallitus kehotti lauta- ja
johtokuntia ryhtymään parhaiksi katsomiinsa toimenpiteisiin alkoholista
aiheutuvien haittojen vähentämiseksi Helsingissä. Samalla
kaupunginhallitus päätti kehottaa sosiaalivirastoa ja terveyskeskusta
sekä sosiaali- ja terveyslautakuntia huolehtimaan toimenpiteiden
valmistelun riittävästä seurannasta sekä raportoinnista
kaupunginhallitukselle 1.5.2013 mennessä.
./. Vastuullisen alkoholinkäytön ohjelma on esityslistan tämän
asian liitteenä numero 1 (jaellaan paperilla vain jäsenille, varajäsenille,
khn edustajalle ja varaedustajalle, apulaiskaupunginjohtajalle sekä
kokouksessa läsnä oleville viranhaltijoille), kaupunginhallituksen päätös
liitteineen on esityslistan tämän asian liitteenä numero 2. Asian
päätöshistoria, myös terveyslautakunnan asiasta antama lausunto
ilmenee kaupunginhallituksen päätöksen liitteistä.
Toimitusjohtaja toteaa vielä, että ohjelmassa esitetyn lisäksi
terveyskeskus kehittää matalan kynnyksen päihde- ja
mielenterveystyötä yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa mm. osana
kuntalaisen käyttöliittymä-hanketta.
./. Terveyskeskuksen henkilöstötoimikunta käsittelee asiaa
kokouksessaan 13.6.2011 ja sen mahdollisesti antama lausunto
jaellaan lautakunnalle sähköpostilla maanantaina.