3
24.5.2011 pöydälle pantu asia
EHDOTUS TERVEYSKESKUKSEN STRATEGIASUUNNITELMAKSI
VUOSILLE 2012- 2014
Terke 2009-23
TJA Terveyslautakunta päättänee hyväksyä terveyskeskuksen
strategiasuunnitelman vuosille 2012 – 2014.
Pöytäkirjanote sosiaali- ja terveystointa johtavalle
apulaiskaupunginjohtajalle sekä terveyskeskuksen osastopäälliköille.
Lisätiedot:
Simoila Riitta, kehittämisjohtaja, puhelin 310 42213
|
LIITTEET
|
Liite 1
|
Helsingin terveydenhuollon toimintaympäristöanalyysi
|
|
|
Liite 2
|
Ehdotus strategiasuunnitelmaksi 2012- 2014
|
|
|
Liite 3
|
Henkilöstön yhteistoimintaryhmän lausunto esityksestä
terveyskeskuksen strategiasuunnitelmaksi vuosille 2012-
2014
|
Esittelijä
Helsingin terveydenhuollon toimintaympäristön analyysi
Terveyskeskus tarkistaa strategiasuunnitelmansa vuosittain ennen
talousarvion laatimista. Strategiasuunnitelma pohjautuu toisaalta
kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymään Helsingin kaupungin
strategiaohjelmaan vuosille 2009 – 2012, toisaalta terveydenhuollon
toimintaympäristön analyysin pohjalta nouseviin kehittämistarpeisiin.
Terveyskeskuksen johtoryhmä ja osastojen johtoryhmät ovat
osallistuneet strategian valmisteluun käymällä keskustelua
johtoryhmissä sekä 24 - 25.3.2011 pidetyssä seminaarissa, johon
osallistui noin 70 terveyskeskuksen johtoon ja esimiehiin kuuluvaa
henkilöä. Terveyslautakunnalle strategiasuunnitelman valmistelun
lähtökohtia esiteltiin lautakunnan strategiaseminaarissa 28.4.2011.
Kaupungin strategiaohjelma sisältää kaupungin keskeiset tavoitteet ja
tärkeimmät toimenpiteet valtuustokaudelle. Terveyskeskuksen
toimintaympäristön analyysissa on puolestaan tarkasteltu
väestönkehityksen sekä helsinkiläisten terveyden ja sairastavuuden
pohjalta terveyspalvelujen kysyntään ja tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä.
Lisäksi on analysoitu terveyspalvelujärjestelmän tilaa ja kehitystä
toiminnan, henkilöstövoimavarojen ja talouden toteuman pohjalta.
./. Toimintaympäristön analyysi on esityslistan tämän asian
liitteenä nro 1
Terveydenhuollossa on käynnissä historiallisen laaja lainsäädännön
uudistus, jonka vaikutukset näkyvät koko laajuudessaan lähivuosina.
Vuosina 2011 – 2014 tulee voimaan useita säädöksiä, jotka lisäävät
asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia sekä muuttavat
terveydenhuollon toiminta- ja yhteistyökäytäntöjä sekä palvelutarjontaa.
Toukokuun alussa 2011 tuli voimaan terveydenhuoltolaki, joka sisältää
monia uudistuksia liittyen muun muassa asiakkaan ja potilaan aseman
vahvistamiseen, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon
yhteistyön lisäämiseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin aikaisempaa
vahvempaan painottamiseen kunnan toiminnassa. Käynnissä on myös
sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja järjestämistä koskevan
lainsäädännön valmistelu sekä sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus.
Lakiluonnos iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen
saannin turvaamisesta on myös valmisteilla. Uudenlaisen tavan
järjestää ja tuottaa palveluja avasi 1.8.2009 voimaan tullut laki sosiaali-
ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Tämän lain pohjalta käynnistetyt
kokeilut jatkuvat terveyskeskuksessa 30.6.2012 saakka.
Vuoden 2011 alusta astui voimaan kotikuntalain muutos, joka laajensi
pitkäaikaisessa hoitosuhteessa, kuten laitoshoidossa,
asumispalvelussa tai perhehoidossa olevien henkilöiden oikeutta
vaihtaa kotikuntaa. Euroopan parlamentti hyväksyi 19.1.2011 mietinnön
direktiiviehdotuksesta potilaiden oikeuksista rajat ylittävässä
terveydenhuollossa. Tämän direktiivin aiheuttamat muutokset EU-
maiden lakeihin on tehtävä syksyyn 2013 mennessä.
Lainsäädännöstä johtuvien toiminnallisten muutosten lisäksi
terveydenhuollon palvelujen kysyntää lisää Helsingin väestön määrän
kasvu sekä ikääntyminen. Eläkkeelle siirtyvät menettävät työnantajan
kustantamat työterveyspalvelut ja heistä valtaosa siirtyy kaupungin
järjestämien terveyspalvelujen käyttäjiksi. Suurten ikäluokkien
eläköityminen lisää terveyskeskuksen palvelujen kysyntää koko
suunnitelmakauden. Samaan aikaan terveydenhuollon henkilöstön
saatavuus on heikentynyt.
Kuolleisuus- ja sairastavuustilastot osoittavat, että väestöryhmittäinen
ja alueellinen eriytyminen on Helsingissä voimistunut. Väestön
terveyserojen kaventaminen on sitä vaikeampaa, mitä syvempää
huono-osaisuus on. Terveydenhuollon keinoista terveellisiin
elintapoihin kannustaminen on keskeinen keino vaikuttaa kuolleisuus-
ja sairastavuuseroihin. Ilman tehokkaita toimenpiteitä epäterveellisten
elintapojen, erityisesti tupakoinnin ja humalajuomisen, aiheuttamat
haitat keskittyvät tulevaisuudessa entistä enemmän heikossa
sosioekonomisessa asemassa oleville.
Tupakointi ja alkoholin liikakäyttö ovat suurimmat yksittäiset
sosioekonomisia kuolleisuus- ja sairastavuuseroja aiheuttavat
sairauksien riskitekijät, joista seuraa terveydellisten ja sosiaalisten
haittojen vuoksi suuria menoeriä sosiaali- ja terveydenhuollolle.
Alkoholimyönteinen ilmapiiri on lisännyt ja lisää edelleen nuorten
päihdekokeiluja. Tupakkatuotteiden käytön lopettaminen ja alkoholin
käytön vähentäminen ovat terveydenhuollon vaikuttavin ja
kustannustehokkain keino parantaa väestön terveyttä ja vähentää
terveyseroja. Savuton Helsinki -ohjelman jatkaminen ja Vastuullisen
alkoholinkäytön toimenpideohjelman toteuttaminen kaupunkilaajuisesti
kaikissa hallintokunnissa ovat väestön terveyden ja terveydenhuollon
kustannusten hallinnan näkökulmasta välttämättömiä toimenpiteitä.
Terveyskeskuksen terveyden seurantajärjestelmät osoittavat, että
ylipaino ja liikalihavuus ovat lisääntyvässä määrin myös helsinkiläisten
terveysriski. Lihavuusepidemian katkaiseminen kaupunginlaajuisella
ehkäisyohjelmalla on terveyskeskuksen ehdotus seuraavaksi laajaksi
kansanterveysohjelmaksi.
./. Ehdotus terveyskeskuksen strategiasuunnitelmaksi 2012 –
2014 on esityslistan tämän asian liitteenä nro 2
Strategiasuunnitelmaan 2012 – 2014 on kirjattu Helsingin
terveyskeskuksen arvot, eettiset periaatteet, perustehtävä eli missio,
tavoitetila eli visio, toiminnan painoalueina olevat strategiset linjaukset
ja kriittiset menestystekijät.
Arvot ja eettiset periaatteet
Terveyskeskuksen osastojen henkilökunta ja johtoryhmä ovat kevään
2011 aikana käyneet keskustelun terveyskeskuksen arvoista. Helsingin
kaupungin arvot - asukaslähtöisyys, ekologisuus, oikeudenmukaisuus,
taloudellisuus, turvallisuus ja yrittäjämielisyys – ovat myös
terveyskeskuksen arvopohja. Henkilökunnan keskustelujen pohjalta
arvot on avattu uudelleen siitä näkökulmasta, mitä ne tarkoittavat
terveyskeskuksen toiminnassa.
Kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymät eettiset periaatteet
ohjaavat henkilöstöä oikeiden valintojen tekemisessä ja täsmentävät
sekä kaupunkityönantajan että kaupungin työntekijöiden
velvollisuuksia.
Missio ja visio
Terveyskeskuksen perustehtävä on edistää helsinkiläisten terveyttä ja
järjestää yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa tarpeellinen sairauksien
hoito. Tavoitetilan mukaan terveyskeskuksen palvelut ovat vuonna
2016 alansa parhaimmistoa ja ne järjestetään kustannustehokkaasti.
Hoito on vaikuttavaa ja turvallista. Osaava henkilöstö tukee
helsinkiläisiä edistämään terveyttään ja hoitamaan sairauksiaan.
Asiakaspalvelu on ystävällistä ja sujuvaa. Terveyskeskus on hyvä ja
haluttu työnantaja, joka huolehtii henkilöstönsä työhyvinvoinnista.
Strategiset linjaukset
Terveyskeskuksella on neljä päästrategiaa ja jokaiselle niistä on
määritelty tavoitteet.
1. Edistetään helsinkiläisten terveyttä ja kavennetaan väestöryhmien
välisiä terveyseroja
Helsinkiläisten terveyden edellytyksiä lisätään vaikuttamalla siihen, että
Helsingin kaupungin hallintokunnat ottavat toiminnassaan huomioon
päätöstensä terveysvaikutukset. Sosio-ekonomiset terveyserot ovat
keskeinen ongelma ja tästä johtuen voimavarojen kohdentamisessa
suositaan väestöryhmiä ja alueita, joille terveyden eriarvoisuuden riskit
kasaantuvat. Erityistä huomiota kiinnitetään syrjäytymisvaarassa
olevien palveluihin mm. etsivän työn menetelmin. Helsinkiläisten omia
voimavaroja ja vastuunottoa terveydestä vahvistetaan. Tehostetaan
haitallisten elintapojen tunnistamista ja niihin puuttumista
mahdollisimman varhain. Tuetaan väestön elintapamuutoksia sekä
kansansairauksien ehkäisyä ja hoitoa yhteistyössä eri hallintokuntien ja
kansalaisjärjestöjen kanssa.
2. Turvataan hoitoon pääsy ja palvelun laatu
Hoitoon pääsyn turvaaminen on terveyskeskuksen perustehtävään
kuuluva lakisääteinen velvollisuus. Palvelun hyvään laatuun liittyvänä
tavoitteena on, että henkilökunta kohtaa potilaat ystävällisesti ja
kunnioittavasti. Potilaiden omatoimisuutta ja omaa vastuuta lisätään ja
perinteisiä palveluja korvataan tuottamalla sähköisiä asioimispalveluja
itsehoitoon ja omahoitoon. Varaudutaan vapaan hakeutumisen
laajenemiseen maan laajuiseksi vuonna 2014. Kansallisen
mielenterveys- ja päihdesuunnitelman pohjalta toteutetaan yhdessä
sosiaaliviraston kanssa ohjelman täytäntöönpano Helsingissä.
3. Varmistetaan riittävä ja osaava henkilöstö sekä huolehditaan
henkilöstön työhyvinvoinnista
Tavoitteena on, että terveyskeskuksen palvelut tuotetaan ensisijaisesti
omalla henkilöstöllä, mutta samaan aikaan varaudutaan henkilöstön
saatavuuden vaikeutumiseen kehittämällä palvelujen tuottamistapoja ja
vaikuttamalla työurien pidentymiseen. Henkilöstön saannin ja
osaamisen varmistamiseksi jatketaan oppisopimus- ja
rekrytointikoulutuksia ja tuetaan henkilöstön ja työyhteisöjen osaamista
jatko- ja täydennyskoulutuksin. Huolehditaan perehdytyksestä.
Parannetaan vakinaisen henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä ja tuetaan
henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia hyvällä johtamisella.
4. Lisätään tuottavuutta ja jatketaan palvelujen hallittua
rakennemuutosta yhteistyössä strategisten kumppaneiden kanssa
Terveyskeskus tehostaa kustannusohjausta kaikilla organisaation
tasoilla. Palvelurakenteen ja palveluprosessien kehittämistä jatketaan
siten, että kustannukset edelleen lähenevät viiden seuraavaksi
suurimman kaupungin keskiarvoa huomioiden kuitenkin suurkaupungin
vaikutukset kustannustasoon. Välittömän asiakastyön osuutta lisätään.
Kehitetään osasto- ja organisaatiorajat ylittäviä hoitoprosesseja.
Mielenterveys- ja päihdepotilaiden sekä vanhusten palveluketjun
sujuvuutta varmistetaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja
sosiaalitoimen kanssa. Tilankäytön tehostamista jatketaan.
Kriittiset menestystekijät
Kriittiset menestystekijät ovat haasteita, joissa terveyskeskuksen tulee
onnistua saavuttaakseen tavoitteensa. Tämä edellyttää seuraavien
asioiden toteutumista:
1. Terveyskeskus tukee kaupungin muita hallintokuntia terveyden
edistämisessä ja terveyserojen kaventamisessa sekä tekee
yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa.
2. Terveyskeskusta johdetaan toiminnallisena ja taloudellisena
kokonaisuutena.
3. Henkilöstön pysyvyys, saatavuus, osaaminen ja työpanoksen
kohdentaminen ydintehtäviin turvataan
4. Terveyspalvelujen tuottavuutta parannetaan.
5. Palvelut tuotetaan strategisella kumppanuudella Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS), sosiaaliviraston,
pääkaupunkiseudun kuntien sekä kansalaisjärjestöjen kanssa.
Toimitusjohtajan kannanotot
Toimitusjohtaja toteaa, että strategiasuunnitelma 2012 – 2014
noudattaa pääosin voimassa olevan strategian rakennetta ja
painoalueita. Terveyskeskuksen arvot on uudelleen avattu
henkilökunnan käymän keskustelun pohjalta. Terveydenhuollon laajan
lainsäädäntöuudistuksen seuraukset ovat toistaiseksi vaikeasti
arvioitavissa ja ennakoitavissa. Terveydenhuollon toimintaympäristöstä
ja sen muutossuunnista tällä hetkellä saatavissa oleva tieto tukee
terveyskeskuksen nykyisen strategian jatkamista. Terveyskeskuksen
strategiset linjaukset ovat myös terveydenhuollon kansallisten
painotusten mukaisia.
Terveyslautakunta seuraa ja arvioi strategian toteutumista muun
muassa talousarvion toteuman, strategisten toimintamittareiden ja
laatumittausten avulla. Asiakkaiden ja väestön näkemyksiä
terveyspalveluista saatiin vuodenvaihteessa toteutetuilla kyselyillä.
Toiminnan toteutumista seurataan ja arvioidaan myös vuosittain
toimitusjohtajan toteuttamissa johdon katselmuksissa,
henkilöstöraportissa sekä työhyvinvointimittauksissa.
Terveyskeskuksen osastot laativat ennen vuodenvaihdetta
toimintasuunnitelmansa, joissa konkretisoidaan viraston strategian
toimeenpano osastoilla.
Strategiasuunnitelma sisältää linjaukset Helsingin terveyskeskuksen
toiminnan tärkeimmistä painoalueista. Se on rakennettu tavoitteena
tuottaa terveyshyötyä helsinkiläisille.
./. Terveyskeskuksen henkilöstötoimikunta käsitteli strategiasuunnitelman
kokouksessaan 23.5.2011 ja henkilöstön yhteistoimintaryhmän antama
lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä numero 3.