4
24.5.2011 pöydälle pantu asia
ESITYS VUODEN 2012 TALOUSARVIOKSI JA VUOSIEN 2013- 2014
TALOUSSUUNNITELMAKSI
Terke 2010-2506
TJA Terveyslautakunta päättänee hyväksyä liitteen mukaisen
ehdotuksen terveydenhuolloin talousarvioksi ja vuosien 2013 - 2014
taloussuunnitelmaksi.
Samalla terveyslautakunta päättänee hyväksyä liitteen mukaiset
talousarvion perustelutekstit.
Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle.
Lisätiedot:
Lind Jussi, suunnittelupäällikkö, puhelin 310 42246
|
LIITTEET
|
Liite 1
|
Esitys terveyskeskuksen vuoden 2012 talousarvioksi ja
vuosien 2013- 2014 taloussuunnitelmaksi
|
|
|
Liite 2
|
Perustelut kaupungin talousarvioon
|
|
|
Liite 3
|
Henkilöstön yhteistoimintaryhmän lausunto esityksestä
terveyskeskuksen vuoden 2012 talousarvioksi ja vuosien
2013- 2014 taloussuunnitelmaksi
|
Esittelijä Terveyskeskuksen vuoden 2012 talousarvion laadintaa
ohjaavat kaupunginhallituksen 28.3.2010 päättämät sisällölliset
linjaukset ovat seuraavat:
· Talousarvioon 2011 sisältyvä tuottavuus- ja työhyvinvointiohjelma edellyttää että vuonna 2012 palvelut tuotetaan nykyistä edullisemmin asukasta kohden laskettuna.
· Tuottavuuden parantamiseksi jatketaan hallintorakenteen keventämistä ja selkeyttämistä. Tukipalvelujen keskittämistä jatketaan.
· Kaikkien virastojen tulee talousarvioehdotuksissaan esittää taloudelliselta volyymiltaan suurimpien palvelujensa tuottavuusluvut ja tuottavuutta lisäävät toimenpiteet tuottavuus- ja
työhyvinvointiohjelmasta annettuja ohjeita hyödyntäen. Tuottavuuden kehittyminen esitetään keskeisten palvelujen osalta vuosina 2010–2014 (vuosi 2009=100).
· Kaikissa määrärahoja ja palvelutasoa koskevissa päätöksenteon perusteluissa on esitettävä muutosten vaikutukset tuottavuuteen. Olennaisesti talouteen vaikuttavissa lauta- ja johtokuntien päätöksissä on esitettävä päätösten kustannusvaikutukset.
· Hallintokuntien tulee toiminnassaan aktiivisesti torjua harmaata taloutta. Khs tulee antamaan tarkemmat ohjeet ja tiivistämään yhteistyötä harmaan talouden torjunnasta vastaavien valtion toimijoiden kanssa.
· Sähköisen asioinnin ja tietotekniikan hankkeissa kehittämispanokset suunnataan tuottavuutta parantaviin hankkeisiin. Hankeohjelmassa priorisoidaan kaupunkiyhteisiä hankkeita.
· Hallintokuntien tulee tehostaa kaikkien tilojen käyttöä ja etsiä yhteiskäyttömahdollisuuksia. Hallintokuntien tulee tehdä käytössään olevien toimistotilojen tehostamissuunnitelma.
· Ulkopuolisten tilojen vuokraaminen edellyttää johtajiston lupaa. Tilakeskus toimii omalta osaltaan niin, että kaupungin tilat ovat vuokraltaan kilpailukykyisiä.
· Kaupungin toimintamenot tulee sopeuttaa käytettävissä oleviin tuloihin.
· Khn käyttövaroihin varataan vähintään opetus-, terveys- ja sosiaalitoimen työehtosopimusten mukaiset palkankorotusvarat.
· Virastojen tulee talousarvioehdotuksissaan esittää talousarvion vaikutukset asukkaiden hyvinvointi- ja terveyserojen kehittymiseen.
· Sosiaalitoimeen on lisätty 17 miljoonaa euroa.
- Khs kehottaa kohdentamaan määrärahaa hoitoisuuskertoimen
väljentämiseen eli päiväkotiryhmien pienentämiseen
päivähoidossa.
- Budjettia valmisteltaessa lapsimäärä ja hoitoa tarvitsemien
vanhusten määrä budjetoidaan 1.8. toteuman ja
ajankohtaisimman ennusteen mukaan.
- Khs kehottaa kohdentamaan määrärahoja vanhusten
ympärivuorokautiseen hoivaan, päihdepalveluihin ja
mielenterveyspalveluihin.
· Kaupunginhallitus kehottaa terveystointa tekemään selvityksen hammashoitoketjun toimivuudesta (ml. palvelusetelin käyttö).
Esitys vuoden 2012 talousarvioksi
Ehdotus terveyskeskuksen vuoden 2012 talousarvioksi ja vuosien
2013- 2014 taloussuunnitelmaksi sekä talousarvion laatimisohjeiden
mallin mukaisesti laadittu ehdotus talousarvion perustelutekstiksi ovat
./. esityslistan tämän asian liitteinä numero 1 ja 2.
Terveydenhuollon kokonaisrahoituksen lisäys vuonna 2012 on 1,2 %
sekä omassa toiminnassa että HUSissa. Lisärahoituksella tulee
rahoittaa yleisessä kustannustasossa tapahtuva nousu.
Terveydenhuollon kokonaisrahoitus jakautuu terveyskeskustoiminnan
ja HUS-kuntayhtymän kesken. Kaupunginhallitus on 28.3.2011
päättänyt terveyskeskustoiminnan osuudeksi 601,4 milj. euroa ja HUS-
kuntayhtymän osuudeksi 465,5 milj. euroa. Terveyskeskustoiminnan ja
HUS-kuntayhtymän rahoituksen jakauma on viime vuosina ollut
seuraava:
Terveyskeskuksen talousarvioesitys kasvaa vuodesta 2010 noin 7 milj.
euroa (1,2 %). Yksityiskohtainen erittely terveyskeskuksen oman
toiminnan kustannustasossa tapahtuvista muutoksista on esitetty
erikseen kohdassa 7.3. HUSin raami on vuoden 2011 raamia 5,5 milj.
euroa suurempi, mikä merkitsee 1,2 % lisäystä vuoden 2010
talousarvioon nähden.
Terveyskeskustoiminnan rahoitus vuonna 2012 säilyy vuoden 2011
tasoisena, kun huomioidaan talousarvion laatimisohjeisiin sisältyvä
kannanotto, jonka mukaan kaupunginhallituksen käyttövaroihin
varataan vähintään opetus-, terveys- ja sosiaalitoimen
työehtosopimusten mukaiset palkankorotusvarat.
Terveyskeskuksen tavoitteena on pysyttää kustannukset vuoden 2011
tasolla. Lähtökohtaisesti tämä merkitsee, että osastoille mahdollisesti
tarvittavat lisäykset rahoitetaan budjetin puitteissa tekemällä vastaavan
suuruiset vähennykset toisaalla.
Uuden terveydenhuoltolain ja kotikuntalain muutoksen mukanaan
tuomat pitkäaikaissairaiden mahdollisuus kotikunnan muuttamiseen ja
kansalaisten valinnanvapauden lisääntyminen merkitsevät
terveyskeskukselle mahdollisesti hyvinkin huomattavia
lisäkustannuksia. Terveyskeskus joutuu raamistaan maksamaan sekä
ulkokunnille korvaukset helsinkiläisten muissa kunnissa oleskelun
aikana (mm. loma- ja opiskelupaikkakunnalla) saamista
terveyspalveluista että ulkokuntalaisten Helsingissä oleskelunsa aikana
Helsingin terveyskeskukselta saamien vastaavien terveyspalvelujen
kustannukset. Lisäksi terveyskeskus joutuu maksamaan
budjettiraamistaan Helsinkiin muualta muuttavien, pitkäaikaista
laitoshoitoa, asumispalveluja tai perhehoitoa tarvitsevien
terveyspalvelujen kustannukset. Vaikka potilaan nykyinen kotikunta ja
entinen kotikunta korvaakin terveyskeskuksen antaman hoidon
kustannuksia, nämä tulonlisäykset tulevat Helsingin kaupungille eivätkä
terveyskeskukselle. Siten terveyskeskus joutuu kustantamaan ko.
ulkokuntalaisten ja ulkokuntien antamat palvelut vähentämällä
terveyskeskuksen muita palveluja. Ongelmaa helpottaisi olennaisesti,
mikäli terveyskeskus voisi näiltä osin toimia ”nettobudjetoidusti” siten,
että terveyskeskus saisi oikeuden käyttää ulkokuntalaisille antamistaan
palveluista saamansa korvaukset (tulot) ulkokuntalaisten hoidosta
Helsingin terveyskeskuksessa ja helsinkiläisten hoidosta ulkokunnissa
aiheutuvien kustannusten kattamiseen lisäämällä vastaava, näiden
kustannusten ja korvausten arvioitua määrää vastaava summa sekä
terveyskeskuksen menoraamiin että tulojen lisäykseksi.
Terveysasemien toiminnassa painopisteenä on puhelinyhteyden
saaminen ja vastaanotolle pääsyn parantaminen.
Terveysasemaosastolla on siirrytty kaikilla asemilla työparimalliin sekä
vapaaseen hakeutumiseen soveltuvaan vastaanottotyön joustavuutta
lisäävään toimintamalliin. Molemmilla toimintamalleilla pyritään
parantamaan yhteydensaantia, hoidon tarpeen arviota ja hoidon
jatkuvuutta. Laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palvelujen
turvaamiseksi jatketaan terveysasemaverkon kehittämistä.
Terveysasemien käyntimäärien arvioidaan pysyvän jokseenkin vuoden
2011 tasolla, lukuun ottamatta nousua, joka syntyy siitä, että uutena
tilastoituvana suoritteena on hoitajien puhelut.
Terveysasemien osalta lähtökohtana on pysyttää kustannukset vuoden
2011 tasolla.
Kotihoito
Kotihoito-osaston toiminnassa painotetaan keskiraskashoitoista
asiakaskuntaa. Tavoitteena on, että 60 % säännöllisistä asiakkaista
kuuluu maksuluokkiin 2-5 ja että RaVa mediaani asiakkailla on yli 2,2.
Kotihoidossa tavoitteena on myös jatkossa, että hoidon edellytysten
täyttyessä sen piiriin pääsee aina ilman jonottamista.
Kaupunginsairaala- ja sosiaalitoimi varmistavat yhteistyössä kotihoidon
kanssa kotihoidon potilaiden tarvitseman lyhytaikaishoidon akuuteissa
tilanteissa ilman päivystyspoliklinikkakäyntiä yhteisesti sovittujen
toimintamallien mukaisesti. Sairaalaan lähettämisen prosessia on
tarkennettu ja kotiuttamisprosessia kehitetty yhteistyössä
kaupunginsairaalan kanssa.
Peittävyystavoitteena on, että 13 % yli 75-vuotiaasta väestöstä kuuluu
säännöllisen kotihoidon palvelujen piiriin vuoden 2012 loppuun
mennessä.
Kotihoidossa lähtökohtana on pysyttää kustannukset vuoden 2011
tasolla. Lisääntynyt asiakasmäärä hoidetaan lisäämällä välittömän
asiakastyön osuutta nykyisestä.
Suun terveydenhuolto
Suun terveydenhuolto on ollut terveyskeskuksen osastoista
vaikeimmassa tilanteessa hoitotakuulainsäädännön toteuttamisessa,
vaikka suun terveydenhuoltoon on hoitotakuun voimaantulon jälkeen
kohdennettu runsaasti lisäresursseja. Vuosina 2005- 2009 suun
terveydenhuoltoon on tehty 19 milj. euron lisäpanostus, joka on
merkinnyt noin 27 % reaalikasvua. Kasvusta kuitenkin noin 40 % liittyy
pääkaupunkiseudun yhteisiin suun terveydenhuollon hankkeisiin.
Suun terveydenhuollossa jatketaan työnjakomallin toteuttamista, jossa
alle 18-vuotiaiden suun terveystarkastukset on siirretty pääsääntöisesti
suuhygienisteille.
Henkilökunnan rekrytoinnissa panostetaan yhteistyöhön oppilaitosten
kanssa. Yliopistohammasklinikalla ja Suun erikoishoidon yksikössä
tapahtuvan hammaslääkäreiden kliinisen kouluttamisen lisäksi osasto
on tiiviissä yhteistyössä alan oppilaitoksiin.
Suun terveydenhuollossa lähtökohtana on pysyttää kustannukset
vuoden 2011 tasolla.
Kaupunginhallituksen edellyttämä selvitys hammashoitoketjujen
toimivuudesta tehdään syksyllä 2011.
Kaupunginsairaala
Kaupunginsairaalalla on käytössään 1 122 sairaansijaa. Toiminta
sijoittuu Malmin (125 ss.), Herttoniemen (150 ss), (Laakson 231 ss),
Marian (84 ss.) ja Suursuon (190 ss.) sairaalakiinteistöihin.
Kuntoutusyksikön vuodeosastot (131 ss.) sijaitsevat Laakson
sairaalassa. Malmin sairaalan päivystysyksikkö (84 ss.) palvelee
itäisen, kaakkoisen, koillisen ja pohjoisen alueen (= itäisen
vastuualueen) potilaita. Haartmanin sairaalan päivystysyksikkö (118 ss)
palvelee keskisen, eteläisen ja läntisen alueen (=läntinen vastuualue)
potilaita. Kotisairaaloiden sairaansijamäärä on 93 paikkaa. Kotisairaalat
toimivat Laakson (53 ss.), Malmin (20 ss.) ja Herttoniemen (20 ss.)
sairaaloissa.
Suursuon sairaalan alkuperäinen sairaansijakapasiteetti (260 ss) on
pienentynyt 190 sairaansijaan. Sairaalan toiminta on muuttunut
asteittain akuuttiluonteisemmaksi vuoden 2010 aikana.
Pitkäaikaispotilaita oli noin 80 maaliskuussa 2011 ja määrä vähenee
edelleen. Tämä merkitsee, että akuuttihoitoon käytettävissä oleva
sairaansijakapasiteetti lisääntyy pitkäaikaispotilaiden vähetessä.
Kaupunginsairaalassa poliklinikkatoiminnan volyymi pysyy vuoden
2011 tasolla ja akuuttisairaalan ajanvarauspoliklinikkatoimintaa
kehitetään edelleen terveysasemia tukevana palveluna.
Kaupunginsairaalassa lähtökohtana on pysyttää kustannukset vuoden
2011 tasolla. Lähtökohtana on myös, että Suursuon sairaalan akuutiksi
muuntamisen edellyttämä lisäresurssi saadaan sulkemalla alustavan
arvion mukaan noin 30 sairaansijaa kaupunginsairaalassa.
Kaupunkikonserniin kuuluvan Oulunkylän kuntoutussairaalan käyttöä
jatketaan talousarvion puitteissa noudattaen talousarvion
laatimisohjeiden mukaista 2 % kustannustason nousua.
Psykiatria
Kaikilla poliklinikoilla on käytössä hoidon suunnittelun tukena
potilaskohtaisesti sovellettava strukturoitu tutkimusohjeistus.
Henkilöstön osaamista ja rekrytointia tuetaan turvaamalla hyvä
täydennyskoulutus ja säilyttämällä työnkuvan riittävä monipuolisuus.
Asumispalvelutoiminnassa jatketaan palvelujen laadunseurantaa ja
yhteistyötä sosiaaliviraston kanssa. Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitoa
ja kuntoutusta kehitetään yhdessä päihdehuollon ja Niemikotisäätiön
kanssa ja psykoosipotilaiden varhaiskuntoutustoimintaa kehitetään
edelleen.
Psykiatriassa lähtökohtana on pysyttää kustannukset vuoden 2011
tasolla.
Kaupunkikonserniin kuuluvan Niemikotisäätiön palvelujen käyttöä
jatketaan talousarvion puitteissa noudattaen talousarvion
laatimisohjeiden mukaista 2 % kustannustason nousua.
Yhteiset toiminnot sisältävät hallinto- ja palvelukeskuksen sekä
terveyskeskuksen konsernijohdon toiminnot.
Hallinto- ja palvelukeskuksen budjetti on 100 milj. euroa, josta
keskitetysti budjetoitujen tilakustannusten osuus on noin 43 milj. euroa.
Henkilökuntaa hallinto- ja palvelukeskuksessa työskentelee runsaat
1000 henkilöä, joista runsas 50 henkilöä toimii varsinaisissa hallinto- ja
suunnittelutehtävissä.
Terveyskeskuksen konsernijohdon budjetti sisältää keskitetysti
budjetoitavat asiakaspalvelujen ostot, avustukset, työsuhdeasuntojen
kustannukset, keskitetysti ostettavat tukipalvelut, keskitetyn
koulutuksen kustannukset sekä työterveyshuollon. Konsernijohdon
budjetti on noin 31 milj. euroa.
Hallinto- ja palvelukeskus
Hallinto- ja palvelukeskuksessa lähtökohtana on pysyttää kustannukset
vuoden 2011 tasolla.
Avustukset ja ostopalvelut
Talousarvioesitys sisältää varauksena avustuksiin 56 000 euron (=14 %) lisäyksen kuluvaan vuoteen (394 000 euroa) verrattuna ja avustuksiin varataan näin ollen 450 000 euroa.
Konsernijohdon budjettiin sisältyvien ulkopuolisten ostopalveluiden osalta talousarvioesitys on laadittu siten, että kustannuksissa on otettu huomioon talousarvion laatimisohjeiden mukainen 2 % hintatason muutos.
Kaupungin sisäiset palvelut on budjetoitu talousarvion laatimisohjeen
mukaisesti 1,2 % hintatason muutoksen mukaisesti. Pelastuslaitoksen
tuottaman kiireellisen sairaankuljetuksen osalta sovelletaan
talousarvion laatimisohjeiden mukaista kaupungin sisäisten
palvelumaksujen 1,2 % korotusta.
HUSin toiminta
HUSin toiminta käsittää HUSin helsinkiläisille tuottamat terveyspalvelut
ns. kuntalaskutettavat palvelut, joista terveyskeskus maksaa HUS-
hinnaston mukaisesti. Lisäksi terveyskeskus osallistuu HUS:n
talousarvion mukaisiin Myrkytystietokeskuksen palvelujen
rahoittamiseen sekä kattaa osuutensa kalliin hoidon tasausmaksusta.
HUSin talousarviokohta sisältää myös mahdolliset ylikäyttömaksut sekä
muut vastaavan tyyppiset erikseen laskutettavat erät.
HUSin vuoden 2012 talousarviotaso on kaupunginhallituksen
hyväksymän raamin mukaan 465, 5 milj. euroa. HUSin määrärahojen
kehitys on ollut seuraava:
|
TP 2006
|
TP 2007
|
TP 2008
|
TP 2009
|
TP 2010
|
TA 2011
|
TAE
2012
|
|
398.840
|
414.565
|
435.389
|
449 039
|
455 720
|
460 000
|
465 520
|
HUSin kustannusten kasvu on 1,2 % vuoden 2011 talousarvioon
nähden. Viimeisimmän käytettävissä olevan ennusteen mukaan tämä
merkitsee sitä, että kustannusten tulisi nimellisesti laskea kuluvasta
vuodesta.
Investointitalous
Kaupunginhallituksen 29.3.2010 hyväksymien talousarvion
laadintaohjeiden mukaan on talonrakennuksen investointitaso noin 1 %
vuoden 2011 tasoa korkeampi. Irtaimen omaisuuden osalta raami
puolestaan on noin 0,4 % vuoden 2011 tasoa pienempi.
Kokonaisuutena investointien raami on siis jokseenkin samalla tasolla
kuin vuonna 2011. Ainoastaan irtaimen omaisuuden hankinnat
sisältyvät terveyskeskuksen talousarvioon, talonrakennuksen
määrärahojen sisältyessä kiinteistöviraston talousarvioon.
Atk-hankinnat
Painoalueina ovat asiakastietojärjestelmiin integroitujen sähköisten
asiointipalvelujen kehittäminen ja käyttöönotto sekä
asiakasjärjestelmien kehittäminen. Lisäksi terveyskeskus osallistuu
kansallisen terveyshankkeen määrittelyihin ja toteutuksiin
lainsäädännön mukaisesti. Verkko-oppimista laajennetaan edelleen.
Teknisen infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen vaatii 2012
laitteistojen merkittävää uusimista, joka on samalla myös edellytyksenä
tietojärjestelmien tehokkaalle käytölle ja uusien ratkaisujen
aikaansaamiselle. Uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto aloitetaan
2012. Langattoman tekniikan käyttöä ja ratkaisuja laajennetaan ja
kehitetään edelleen. Uusien toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotot
ovat merkittäviä viraston toiminnan kehittämisessä. Työasemamäärä
kasvaa uusien tietojärjestelmien käyttöönoton ja uusien tekniikoiden
myötä. Hankeohjelma perustuu terveyskeskuksen toimintastrategiaan
ja kaupungin tietotekniikkastrategian toteuttamiseen. Atk-investointeihin
kohdennetaan yhteensä 6,8 milj. euroa.
Muut hankinnat
Muun irtaimen omaisuuden esityksessä on otettu huomioon erityisesti
viime vuosina pois jääneiden, vanhentuneita laitteita korvaavien
hankintojen osuus. Tämän lisäksi irtaimen omaisuuden summaa
kasvattavat tilahankkeiden mukanaan tuomat välttämättömät
kalustohankinnat sekä puhelinpalvelujärjestelmän hankinta. Muun
irtaimen omaisuuden hankintoihin esitetään kokonaisuudessaan 7,3
milj. euroa vuodelle 2012.
Toimitusjohtajan kannanotot
Toimitusjohtaja toteaa, että talousarvioehdotus on laadittu
kaupunginhallituksen päättämän raamin mukaisena. Terveyskeskuksen
vuoden 2012 talousarvioesitys vastaa tasoltaan vuoden 2011
talousarviota.
./. Henkilöstötoimikunta käsitteli asiaa kokouksessaan
23.5.2011 ja henkilöstön yhteistoimintaryhmän antama lausunto on
esityslistan tämän asian liitteenä numero 3.
