5
24.5.2011 pöydälle pantu asia
LAUSUNTO TALOUSARVIOALOITTEESTA IKÄIHMISTEN
KOTISAIRAALAYKSIKÖN PERUSTAMISESTA
 
Terke 2011-457
 
TJA              Terveyslautakunta päättänee antaa talousarvioaloitteesta
seuraavan esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:
 
”Terveyskeskuksen kaupunginsairaalassa on kolme
ympärivuorokautisesti toimivaa kotisairaalayksikköä (Herttoniemi,
Laakso ja Malmi), joissa on yhteensä 93 sairaansijaa. Ne toteuttavat
sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona ja myös vanhainkodeissa,
palvelutaloissa ja senioriasunnoissa. Yöaikaisesta hoidosta
kotisairaaloissa huolehtivat kotihoidon yöpartiot. Esimerkiksi
suonensisäinen lääkitys tai muu toimenpide voidaan suorittaa, ja usein
näin tehdäänkin, aloitteessa mainitulla tavalla ikäihmisen
asumispaikassa.
 
Kun kyseessä on äkillinen sairaus tai voinnin muutos, tilanne edellyttää
useimmiten henkilön terveydentilan lääketieteellistä tutkimista. Tästä
huolehtii vanhainkodissa tai palvelutalossa toimiva lääkäri, mikäli se on
käytännössä mahdollista. Kun näin ei ole tai diagnosointi edellyttää
sellaisia laitteita, varusteita tai tarkkailumahdollisuuksia, joita
pitkäaikaishoitopaikassa ei ole tarjolla, on käynti päivystyspisteessä
välttämätön. Tavoitteena tällöin on, että potilas tutkitaan ja hoidetaan
viiveittä ja ikääntynyt voi mahdollisimman pian palata asuinpaikkaansa.
Jatkohoitoon voidaan tarvittaessa kytkeä mukaan kotisairaalan
palvelut.
 
Terveyskeskus ja sosiaalivirasto kehittävät parhaillaan yhdessä
ikäihmisten palveluja tavoitteena vähentää ja lyhentää erityisesti
ryhmäkodeissa asuvien muistisairaiden hoitojaksoja sairaaloissa.
Yhdessä case-managerien (terveyskeskuksen hoitokoordinaattoreiden)
kanssa kehitetään mallia, jonka avulla asukkaiden siirtymisiä
sairaalasta toiseen voitaisiin vähentää ja ripeätä paluuta ryhmäkotiin
edesauttaa potilasturvallisuutta heikentämättä. Terveyslautakunta pitää
tätä kehittämistoimintaa erittäin tarpeellisena.
 
Terveyskeskuksen vuoden 2012 talousarvioesityksen kustannustaso
on kaupunginsairaalan osalta määritelty samalle tasolle kuin vuonna
2011. Tämä mahdollistaa kotisairaalatoiminnan jatkamisen entisin
resurssein, mutta laajentaminen ei ole mahdollista supistamatta muuta
toimintaa.
 
Kotisairaala tuottaa jo aloitteessa tarkoitettuja palveluja, joten tämä ja
muu edellä todettu huomioon ottaen terveyslautakunta ei kannata
esitetyn uuden kotisairaalayksikön perustamista. Sen sijaan
terveyslautakunta pitää tärkeänä ja tarpeellisena kotisairaalatoiminnan
jatkuvaa sisällöllistä kehittämistä vastaamaan yhä paremmin kasvavan
vanhusväestön tarpeita ja toteaa, että tätä kehittämistä voidaan
toteuttaa nykyisissä kotisairaaloissa talousarvion puitteissa.
 
Terveysvaikutusten arviointi
Erilaiset sairaudet ja oireet voivat heikentää ikäihmisen terveydentilaa
ja toimintakykyä äkillisesti tai vähitellen. Useisiin vaivoihin on olemassa
hoitokeinoja, joiden avulla vointi voidaan palauttaa entiselleen tai
ainakin kohentaa sitä. Tämä edellyttää asiantuntevan ja asianmukaisen
tutkimuksen ja hoidon piiriin pääsyä esimerkiksi päivystyspisteeseen.
Hoidon pitkittyminen poliklinikka- tai sairaalaolosuhteissa voi
toipumisen kannalta olla epäsuotuisaa ja siksi mahdollisimman nopea
kotiutuminen on tärkeää. Tällöin jatkoseurannan ja -hoidon
järjestäminen tulee suunnitella ja toteuttaa hyvin tarvittavien tukitoimien
avulla. Näitä voivat olla esimerkiksi kotisairaalan palvelut.”
 
Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle.
 
Lisätiedot:
Nuutinen Hanna-Leena, erityissuunnittelija, puhelin 310 42662
 
 
Esittelijä                          Seija Muurinen ja 8 muuta valtuutettua ovat tehneet alla olevan
talousarvioaloitteen koskien ikäihmisten oman kotisairaalayksikön
perustamista. Aloitteesta on pyydetty terveyslautakunnan lausunto
kaupunginhallitukselle 26.5.2011 mennessä. Lausunto on pyydetty
myös sosiaalivirastolta.
 
                                          ”Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 24.2.2011 ehdotukset ikäihmisten
hoidon rakenteiden ja sisällön kehittämisestä. ympärivuorokautisen
hoidon rakenteita ehdotetaan muutettavan niin, että nykyisestä
kolmiportaisesta, pitkäaikaisesta ympärivuorokautisesta hoidosta
(palveluasuminen, vanhainkoti, terveyskeskussairaala) siirrytään
asteittain kohti yksiportaista ympärivuorokautisen hoidon järjestelmää.
Tarkoitus on luopua pitkäaikaisesta terveyskeskuksen
vuodeosastohoidosta ja luoda sen tilalle kodinomaista asumista ja
hoitoa tarjoava palvelumuoto. STM:n mukaan pitkäaikaista
terveyskeskuksen vuodeosastohoitoa tarvitaan vain n. 1 %:lle 75 vuotta
täyttäneistä.
 
                                          Helsingissä on jo menty tätä tavoitetta kohden lisäämällä
palveluasumispaikkoja ja vähentämällä pitkäaikaisen sairaalahoidon
paikkoja sekä luomalla uusi, yksiportainen palvelumuoto, ns.
monipuolinen vanhustenkeskus. Vaikka ikäihmiset eivät
pääsääntöisesti enää jatkossa asu pitkäaikaisesti sairaalassa, heidän
perustarpeistaan ja sairauksiensa hoidosta sekä seurannasta
huolehditaan. Henkilökunta on koulutettua ja lääkäripalveluja on
tarjolla.
 
                                          Silloin kun ympärivuorokautista valvontaa ja hoitoa tarvitsevilla
ikäihmisillä on äkillistä, vaativan sairaanhoidollisen tai lääketieteellisen
avun tarvetta, heidät siirretään yleensä asuinpaikastaan
kaupunginsairaalaan. Tämä tehdään esim. suonensisäisen lääkityksen
antamista varten. Iäkkäille, heikkokuntoisille ikäihmisille siirrot
hoitopaikkojen välillä saattavat olla raskaita. Erityisesti muistisairauksia
sairastaville henkilöille ne voivat aiheuttaa jopa sekavuutta. Lisäksi
siirtoihin tarvitaan työvoimaa ja kuljetuskalustoa sekä
vuodepaikkajärjestelyjä.
 
                                          Esitän, että ikäihmisten ympärivuorokautista hoitoa varten perustetaan
oma kotisairaalayksikkö, joka huolehtii mm. suonensisäisistä
lääkityksistä ym. toimenpiteistä, jotka voidaan tehdä myös sairaalan
ulkopuolella. Tämä vähentäisi ikäihmisten turhaa siirtelyä yksiköstä
toiseen ja samalla vähentäisi myös kuljetus- ja vuodepaikkajärjestelyjä.
Ympärivuorokautisen hoidon akuuttitilanteita hoitava
kotisairaalayksikkö vapauttaisi kaupunginsairaalan paikkoja muiden
potilaiden käyttöön ja todennäköisesti toisi säästöjä kun
ympärivuorokautisessa hoidossa oleva henkilö ei varaisi
samanaikaisesti kahta paikkaa palveluketjussa. Myös
kuljetuskustannuksissa säästettäisiin.”