13
LAUSUNTO ALOITTEESTA VANHUSTEN PITKÄAIKAISHOIDOSTA JA
VANHUSPALVELUOHJELMASTA
Terke 2010-1095
TJA Terveyslautakunta päättänee antaa aloitteesta seuraavan
esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:
”Ikäihmisten hoitopaikkojen kehitys
Ikäihmisten avo- ja laitoshoitoa on kehitetty viime vuosina Helsingissä
voimakkaasti ja kehittäminen jatkuu edelleen kaupunginvaltuuston
päätösten mukaisesti. Tavoitteena on järjestää vanhusten hoito- ja
hoivapalvelut pääsääntöisesti eritasoisena palveluasumisena ja
vanhainkotihoitona siten, että asiakas saa kulloinkin tarvitsemansa
hoidon ja palvelun samassa paikassa eikä hänen tarvitse siirtyä
muualle toimintakyvyn muuttuessa. Tämän toteuttamisessa erityistä
huomiota kiinnitetään hoito- ja palveluketjun sujuvuuteen. Hoitoketjun
eri vaiheissa iäkäs henkilö ja hänen läheisensä voivat vaikuttaa
tehtäviin ratkaisuihin.
Kehittämiseen liittyy terveyskeskuksen pitkäaikaissairaaloiden (Kivelä,
Koskela ja Myllypuro) siirtyminen sosiaalivirastoon 1.1.2010. Suursuon
sairaala jäi terveyskeskuksen sairaalaksi. Lisäksi kaupunginvaltuuston
päätöksellä (27.11.2009) Helsingin Seniorisäätiö toimii in-house
periaatteella sosiaaliviraston vanhusten palvelujen tuottajana.
Pitkäaikaishoidon paikkoja ja vanhainkotipaikkoja on vähennetty
hidastamalla uusien pitkäaikaisasiakkaiden sisäänottoa. Helsingin
Seniorisäätiö lopettaa 125-paikkaisen Osmonkallion vanhainkodin
toiminnan vuonna 2010. Palveluasumisen ryhmäkotipaikkoja lisätty,
joskin se on tapahtunut taloudellisen tilanteen vuoksi suunniteltua
hitaammin. Lisäksi kotihoidon 75 vuotta täyttäneiden säännöllistä
palvelua saavien asiakkaiden määrä on lisääntynyt vuodessa lähes
300:lla eli 6 %:lla .
Akuuttihoidosta jatkokuntoutukseen siirtyneiden ikäihmisten määrä on
kevään aikana pysynyt ennallaan, joten organisaatiomuutos ei ole
heikentänyt tilannetta. Tilanteeseen suotuisasti vaikuttaa myös, että
sosiaaliviraston vanhustenkeskusten kuntoutuspaikkoja lisätään
vuoden mittaan ja terveyskeskuksen Suursuon sairaalan toimintaa
kehitetään akuuttihoidon ja jatkokuntoutuksen suuntaan.
Kesän päättyessä ikäihmisten hoitoketjun tilanne on haasteellinen,
koska kaupunginsairaalassa pitkäaikaista laitospaikkaa odottavien
määrä on kevättä korkeampi. Jonot ovat kuitenkin hallinnassa ja jo
lyhenemässä eikä kukaan ole jäänyt ilman tarvitsemaansa hoitoa.
Tilanteen arvioidaan helpottavan jo alkusyksystä, kun vanhainkotien ja
pitkäaikaishoidon sisäänotto palaa entiselleen.
Vanhuspalveluohjelmasta
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto antoivat ikäihmisten
hoitoa ja palveluja koskevan uusitun laatusuosituksen vuonna 2008.
Ikääntyneiden palvelujen kehittämisessä laatusuosituksella on tärkeä
tehtävänsä informaatio-ohjauksen välineenä. Laatusuosituksessa
todetaan mm., että ikääntymispoliittisen strategian linjaukset
sisällytetään
kuntastrategiaan ja muihin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
ohjelmiin.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.4.2009 Helsingin strategiaohjelman
vuosille 2009 - 2012 ja sitä toteutetaan tulevina talousarviovuosina.
Useiden erillisohjelmien, kuten vanhuspalveluohjelman, tavoitteita
on näin saatettu kokonaisstrategian alle. Ikääntyneitä koskevat
linjaukset sisältyvät strategiaohjelman kohtaan ”Ikääntyvien asukkaiden
toimintakyvyn säilymistä edistetään”. Strategiaohjelman liitteeseen
valtuustokaudella laadittavista toimintaohjelmista ei katsottu olevan
tarvetta sisällyttää ikäpoliittista ohjelmaa, koska linjaukset ilmenevät
itse strategiasta.
Kunkin vuoden talousarvion hyväksyessään kaupunginvaltuusto
hyväksyy myös hallintokunnille toiminnalliset tavoitteet ja antaa niille
voimavarat. Toiminnan ja talouden seurantaraportti saatetaan
valtuustolle tiedoksi neljä kertaa vuodessa. Virastojen
toimintakertomukset tarjoavat tietoja virastojen kertomusvuoden
toiminnasta, asetettujen tavoitteiden toteutumisesta, taloudesta,
henkilöstöstä sekä organisaatiosta.
Strategiset linjaukset ohjaavat koko kaupungin toimintaa myös
ikäpoliittisista näkökohdista. Tulevaisuudessa linjauksia voidaan
haluttaessa
laajentaa koskeman terveys- ja sosiaalitoimien lisäksi myös esimerkiksi
liikunta- ja kulttuuritointa. Suuntaviivoja laadittaessa otetaan huomioon
valtakunnallisen laatusuosituksen linjaukset.
Terveyskeskus ja sosiaalivirasto tekevät tiivistä yhteistyötä vanhusten
hyvinvoinnin ja hoidon kehittämisessä ja toteuttamisessa. Toimintaa
ohjaavat virastojen omat strategiat ja toimintasuunnitelmat. Yhteisiin
kehittämishankkeisiin otetaan mukaan myös muita hallintokuntia,
järjestöjä ja seurakunnat.
Terveyslautakunta toteaa, että erityisesti huolehditaan vanhusten
hoitoketjun toimivuudesta, jotta tavoitteiden mukainen toiminta
toteutuisi ikäihmisten parhaaksi. Lisäksi terveyslautakunta toteaa, että
erillisen vanhuspalveluohjelman laatimiseen ei ole tarvetta, koska
ikäryhmää koskevat linjaukset sisältyvät kaupungin strategiaohjelmaan
ja hallintokuntien suunnitelmiin.
Terveysvaikutusten arviointi
Vanhuspalvelujen toteutumisessa tarpeiden mukaisena on ratkaisevaa,
tukeeko hoito ja hoiva vanhusten päivittäistä selviytymistä ja
toimintakykyä. Strategian mukainen palvelurakenteen muutos
laitosasumisesta palveluasumisen suuntaan tukee tätä kehitystä.
Palveluasuntojen riittämättömyydestä johtuva vanhusten pysähtyminen
epätarkoituksenmukaiselle hoidon portaalle sairaalaan aiheuttaa
välittömiä negatiivisia terveysvaikutuksia suurelle osalle vanhuksia, kun
vanhus ei pääse kuntoutustarvettaan ja toimintakykyään vastaavaan
ympäristöön. Riittävä määrä palveluasumispaikkoja takaa potilaiden
pääsyn tarkoituksenmukaiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Samalla
sairaalapaikat ovat sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden käytössä. Näin
voidaan ehkäistä vanhuksille aiheutuvat kielteiset terveysvaikutukset.”
Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle.
Lisätiedot:
Nuutinen Hanna-Leena, erityissuunnittelija, puhelin 310 42662
Backlund Kristina, hoitoketjuylilääkäri, puhelin 050 366 6781
Esittelijä Yrjö Hakanen ja 35 muuta valtuutettua ovat tehneet
seuraavan aloitteen vanhusten pitkäaikaishoidosta ja
vanhuspalveluohjelmasta:
”Päätökset vanhusten pitkäaikaissairaanhoidon palvelurakenteiden
muuttamisesta ovat johtaneet hoitojonojen pitenemiseen alkuvuoden
aikana. Pitkäaikaissairaanhoidon paikkojen vähentäminen on
tapahtunut ilman, että vastaavassa määrin olisi lisätty
vanhainkotipaikkoja tai palveluasumisen paikkoja. Tämän seurauksena
monet vanhukset ovat jääneet heitteille.
Kun valtuusto päätti – äänestyksen jälkeen – siirtää vanhusten
pitkäaikaishoidon terveyskeskuksen alaisuudesta sosiaalitoimeen,
vakuutettiin, että muutos ei heikennä palveluja. Mediuutisten tietojen
(16.4.2010) mukaan muutos on kuitenkin heikentänyt jatkohoitoa ja
vähentänyt paikkojen kokonaismäärää. Paikkoja on vähennetty
Suursuon sairaalasta ja sosiaaliviraston alaisuuteen siirtyneistä
Kivelän, Koskelan ja Myllypuron entisistä pitkäaikaissairaaloista.
Jatkohoitopaikkaa odottelevia potilaita on taas lisää akuuttisairaaloissa,
kotihoidossa ja sosiaaliviraston kuntoutus ja arviointipaikoilla. Viime
vuosina lopultakin kotihoidon, päivystyksen, akuuttisairaaloiden ja
pitkäaikaissairaaloiden välillä paremmin toimimaan saatu hoitoketju
uhkaa taas katkeilla.
Edellä esitetyn perusteella esitämme. että kaupunginhallitus ryhtyy
kiireellisiin toimiin turvatakseen kaupungin omien vanhainkotipaikkojen
ja palveluasuntopaikkojen riittävyyden vanhustenhoidon ja
pitkäaikaissairaanhoidon palvelurakenteiden muutosten edellyttämässä
laajuudessa.
Samalla esitämme, että kaupunginhallitus valmistelee valtuuston
päätettäväksi vanhuspalveluohjelman. Valtuuston edellisellä kaudella
hyväksymä vanhuspalveluohjelma päättyi viime vuoden lopussa.
Vanhuspalveluohjelman puuttuminen haittaa vanhusten kasvaviin
palvelutarpeisiin vastaamista. Ohjelman valmistelu tarjoaisi myös
tärkeän mahdollisuuden kuulla vanhuksia, avata heille mahdollisuuksia
vaikuttaa itseään koskeviin asioihin sekä turvata vanhusneuvostolle ja
ikä-ihmisten järjestöille mahdollisuuden osallistua ohjelman
tekemiseen.”
Aloitteesta on pyydetty kaupunginhallitukselle lausunnot
terveyslautakunnalta, sosiaalilautakunnalta ja talous- ja
suunnittelukeskukselta 31.8.2010 mennessä.