18
LAUSUNTO ALOITTEESTA VIITTOMAKIELEN TULKKAUKSEN
JÄRJESTÄMISESTÄ PÄIVYSTYSAIKANA
Terke 2010-1792
TJA Terveyslautakunta päättänee antaa aloitteesta seuraavan
esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:
”Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen järjestäminen siirtyy
1.9.2010 kuntien vastuulta Kansaneläkelaitokselle (Kela), kun laki
vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista (19.2.2010/133) tulee
voimaan. Helsingissä palvelu on tähän asti ollut sosiaaliviraston
vastuulla. Lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön
mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä.
Vammaisten tulkkauspalvelujen käyttäjät ovat henkilöitä, joilla on
kuulovamma, kuulonäkövamma tai puhevamma ja jotka vammansa
vuoksi tarvitsevat tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin,
yhteiskunnalliseen harrastamiseen tai virkistykseen.
Laissa tulkkauksella tarkoittaan viittomakielellä tai jollakin
kommunikaatiota selventävällä menetelmällä tapahtuvaa viestin
välittämistä ja etätulkkauksella tulkkausta, jossa vähintään yksi
osapuoli on fyysisesti eri paikassa ja muihin osapuoliin kuva- ja
ääniyhteydessä. Laissa määritellään tulkkauspalvelun saamisen
edellytykset, määrä, muodot ja hakeminen. Lain mukaisen palvelun
toimeenpanoa seuraa ja sen kehittämisestä vastaa sosiaali- ja
terveysministeriö.
Lain mukaan Kela vastaa tulkkauspalvelun toimeenpanosta sekä
päättää tulkkauksen järjestämisestä ja kustannusten korvaamisesta. Se
voi järjestää palvelun itse tai hankkia sen muilta palveluntuottajilta.
Tulkkauspalvelua järjestettäessä on otettava huomioon
palvelunkäyttäjän toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä
hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Palvelu on käyttäjälle
maksutonta. Valtio korvaa Kelalle lain toimeenpanosta aiheutuvat
kustannukset.
Kela perustaa tulkkauspalvelua varten eri puolille maata viisi
välityskeskusta, joista tulkit tilataan. Kunnat ilmoittavat Kelalle
tulkkipalvelujen käyttäjien henkilö- ja yhteystiedot sekä tiedot
voimassaolevista tulkkipalvelupäätöksistä. Kelasta kesäkuussa 2010
saatujen tietojen mukaan tulkkipalvelujen suunnitteluun sisältyvät myös
päivystysaikaiset palvelut sekä uuden teknologian hyödyntäminen
esimerkiksi etätulkkauksessa.
Terveyslautakunta toteaa, että terveyskeskuksen somaattisissa ja
psykiatrisissa päivystyspisteissä hoidetaan virka-ajan ulkopuolella
myös viittomakieltä tai muita vammasta johtuvia
kommunikaatiomenetelmiä käyttäviä potilaita. Heidän lukumäärästään
ei ole tehty seurantaa. Henkilökunnan arvioiden perusteella heitä käy
melko harvoin. Kokemusten mukaan tilanteesta selvitään usein
käyttämällä hyväksi saatavilla olevia mahdollisuuksia, kuten
kirjoittamista tai saattajana mukana olevaa tulkkaustaitoista läheistä.
Myös jotkut työntekijät osaavat viittoa. On kuitenkin tilanteita, joissa
ammattitulkin läsnäolo olisi erittäin tarpeellista sanallisen
vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi ja yksityisyyden suojan
varmistamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi kuulovammaisen,
kuulonäkövammaisen tai puhevammaisen mielenterveysasiakkaan,
päihtyneen, vanhuksen, kehitysvammaisen tai vieraskielisen henkilön
hoitotilanne.
Terveyslautakunta yhtyy aloitteessa mainittuun kannanottoon, että
viittomakielisiä tulkkauspalveluja tulisi olla saatavilla myös
päivystysaikana. Tähän soveltuisivat erityisen hyvin etätulkkauksen eri
muodot, jolloin tulkin saapumisesta paikalle ei aiheudu viivettä.
Terveyslautakunta ei kannata kaupungin omien päivystysaikaisten
tulkkipalvelujen suunnittelua tässä vaiheessa, koska saatujen tietojen
mukaan Kela tulee huolehtimaan myös päivystysaikaisesta
vammaisten henkilöiden tulkkauksesta 1.9.2010 alkaen. Kuitenkin
uuden lain mukaisten palvelujen toteutumista tulee seurata tarkoin ja
mahdollisista ongelmista tulee raportoida valtion suuntaan.
Terveysvaikutusten arviointi
Äkillinen sairastuminen tai terveysuhka on ihmiselle useimmiten vaikea
ja stressaava tilanne, jota voidaan helpottaa tarjoamalla asianmukaista
apua esimerkiksi terveydenhuollon päivystyspisteissä. Mahdollisuus
käyttää omaa äidinkieltä on silloin tärkeää. Vammaisen henkilön
kohdalla tämä ei aina ole mahdollista, mikäli tulkkina toimivaa henkilöä
ei ole saatavilla. Tämä voi johtaa väärinkäsityksiin ja niiden
seurauksena viivyttää tai haitata hoidon antamista, vaikka henkeä
uhkaavat tilanteet voitaisiinkin menestyksellisesti hoitaa ilman
sanallista kommunikaatiota. Tulkkipalvelujen tarjoamisella myös
päivystysaikana voidaan parantaa vammaiselle henkilölle annettavan
hoidon laatua.”
Lisätiedot:
Nuutinen Hanna-Leena, erityissuunnittelija, puhelin 310 42662
Esittelijä Sirpa Puhakka ja 19 muuta valtuutettua ovat tehneet
seuraavan aloitteen viittomakielen tulkkauksesta päivystysaikana:
”Viittomakielen tulkkauksen päivystys kuntoon
Viittomakieli on monille äidinkieli, ja he pystyvät toimimaan
täysipainoisesti vain omalla äidinkielellään. Tulkkausta tulisikin tarjota
tarpeen mukaan. Huolimatta muuttuneesta lainsäädännöstä
tulkkauspalvelut ovat riittämättömät.
Huolta aiheuttaa etenkin tulkkausten saanti hätätilanteissa, joihin ei voi
varautua tilaamalla tulkkausta ennakkoon.
Tulkkien saantiin on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys
erilaisten hätätilanteiden varalle, jotta äidinkielinen palvelu voidaan
turvata.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että tutkitaan
ympärivuorokautisten tulkkauspalvelujen päivystyksen järjestämistä
yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Tämä voisi olla
tulkkien saatavuuden ja kustannustehokkuuden kannalta toimiva
ratkaisu.
Mikäli tämä ei onnistu, järjestetään tulkkauspalvelut Helsingin
toimesta.”
Aloitteesta on pyydetty kaupunginhallitukselle terveyslautakunnan
lausunto 15.9.2010 mennessä. Lausunto on pyydetty myös
sosiaalilautakunnalta, opetuslautakunnalta, pelastuslautakunnalta,
talous- ja suunnittelukeskukselta sekä henkilöstökeskukselta.