Lausunto aloitteesta potilastulkkien palkkaamisesta

LAUSUNTO ALOITTEESTA POTILASTULKKIEN PALKKAAMISESTA

Terke 2010-1445

TJA Terveyslautakunta päättänee antaa aloitteesta seuraavan,
esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:

”Helsingin on kaksikielisenä kuntana järjestettävä palvelunsa sekä
suomeksi että ruotsiksi. Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan
kaupungin palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita voidaan palvella
kaksikielisesti kaupungin kaikilla tehtäväalueilla. Virastojen ja laitosten
on varmistettava koulutusta järjestämällä, opintoja tukemalla ja
palvelukseen otettavien kielitaitoon huomiota kiinnittämällä, että
henkilöstöllä on lain edellyttämä kielitaito.

Kielilaissa tarkoitetun kielellisen palvelutason ylläpitämiseksi virastoissa
ja laitoksissa tulee olla riittävä määrä suomen ja ruotsin kieltä taitavia
henkilöitä. Kielelliset oikeudet on otettava huomioon myös
järjestettäessä kaupungin palveluja ostopalveluina. Palvelujen
antamisesta on huolehdittava myös muilla kielillä, jos siitä erikseen
sovitaan tai se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.

Terveysasemilla ruotsinkielisten potilaiden palvelu on keskitetty
Viiskulman, Munkkiniemen ja Itäkeskuksen terveysasemille. Näillä
terveysasemilla on ruotsinkieltä taitavaa henkilökuntaa äidinkieleltään
ruotsinkielisten henkilöiden palvelemiseksi.

Terveyskeskus on pysyväisohjeessa määritellyt henkilöstöltä eri
tehtävissä vaadittavan kielitaidon. Suomen kieli on virkakieli, joten koko
henkilöstöltä vaaditaan suomen kielen taito. Terveyskeskuslääkäreiltä
vaaditaan suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin
kielen tyydyttävä suullinen taito. Hoitohenkilökunnalta vaaditaan
suomen kielen hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito.
Ruotsinkielisissä palvelupisteissä koko henkilökunnalta vaaditaan
ruotsin kielen hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito sekä suomen
kielen hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito.

Terveyskeskus edellyttää myös lääkäripalveluja myyviltä yrityksiltä
yhtenä sopimusehtona, että lääkäreillä on terveyskeskuksen ohjeen
mukainen kielitaito.

Terveysasemilla työskentelevistä lääkäreistä lähes 15 prosentilla

äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Terveyskeskuksen ohjeen
mukaan henkilökunnan valinnasta päättävät viranhaltijat voivat
yksittäistapauksissa erikseen tekemänsä päätöksen perusteella poiketa
kielitaitovaatimuksista. Jos tehtävän täyttävä viranomainen katsoo
tarkoituksenmukaiseksi, että tehtävässä vaaditaan asiakkaiden
palvelun vuoksi jonkin muun kielen kuin suomen tai ruotsin kielen
taitoa, tulee tämä vahvistaa tehtävän kelpoisuusvaatimukseksi jokaisen
viran ja toimen osalta erikseen. Tällöin kyseisessä tehtävässä ei
tarvitse vaatia edellä mainittua ruotsin kielen taitoa muissa kuin
ruotsinkielistä väestöä palvelevissa yksiköissä.

Terveydenhuollon ammattihenkilölain mukaan (7.12.2007/1200)
terveydenhuollon ammattihenkilöllä tulee olla hänen hoitamiensa
tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito. Terveyskeskus on kielitaitoa
koskevassa ohjeessaan korostanut, että tehtävän täyttävän
viranomaisen on varmistettava, että terveyskeskuksessa määritelty
kielitaitovaatimus täyttyy ja henkilöllä on ammatin harjoittamiseen
(asiakastyö, potilastietojen dokumentointi, lääkehoito jne.) tarvittava
kielitaito. Ohjeessa todetaan myös, että ammattihenkilön on
tarvittaessa osallistuttava työnantajan järjestämään kielikoulutukseen ja
kielikokeeseen tai vastaavaan.

Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolella tutkinnon suorittaneiden
lääkäreiden on saatava sosiaali- ja terveysalan lupa- ja
valvontaviraston (Valviran) lupa ammatinharjoittamiseen Suomessa.
Valvira on asettanut ammatinharjoittamisluvan myöntämiselle
terveydenhuollon ammattihenkilöstä annetun asetuksen 14 §:n
perusteella seuraavat ehdot: 1) ulkomailla suoritettu lääkärin ammattiin
johtava koulutus 2) vähintään kuuden kuukauden harjoittelu
suomalaisessa julkisen terveydenhuollon yksikössä 3) suomen kielen
riittävä taito 4) kolmiosainen kuulustelu, ns. Tampereen yliopiston tentti.

Valvira edellyttää ennen ammatinharjoittamisluvan saamiseksi
tarvittavaa harjoittelua, että ETA alueen ulkopuolella tutkinnon
suorittaneilla lääkäreillä on valtionhallinnon kielitutkinnolla tai yleisellä
kielitutkinnolla osoitettu suomen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen
taito. Työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevan direktiivin mukaan
Valvira ei voi vaatia ETA alueen kansalaisilta suomen kielen taidon
osoittamista ammatinharjoittamisluvan myöntämisen yhteydessä.
Valvira informoi lääkäreitä tällöin siitä, että Suomi on kaksikielinen maa.
Suomen ja ruotsin kielen taidon toteaminen palkattaessa
terveyskeskuslääkäreitä sijaisuuksiin tai vakinaisiin virkoihin, on
tehtävään palkkaavan ylilääkärin vastuulla.

Terveyskeskus on todennut maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan
ammatillisessa kielitaidossa jossain määrin puutteita. Tämän vuoksi
vuonna 2009 aloitettiin henkilöstökeskuksen kanssa yhteistyössä
ammatillisen suomen kielen palvelukokonaisuushanke (ASKI), jonka
tarkoituksena on:

- riittävän, työtehtävissä tarvittavan suomen kielen taidon
määritteleminen ammattialoittain

- maahanmuuttajataustaisen henkilöstön olemassa olevan
ammatillisen suomen kielen taidon tunnistaminen testausten avulla
ja kielitaidon kehittämistarpeiden arviointi

- työntekijöiden ammatillisen kielitaidon kehittäminen kielikoulutuksen
avulla sellaiseksi, että se vastaa työtehtävien tarpeita

- ammatillisiin suomen kielen koulutuksiin soveltuvan oppimateriaalin
tuottaminen

- uusien maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden perehdyttämiseen
soveltuvan materiaalin muokkaaminen

Hanke kohdistuu ensisijaisesti hoitohenkilökunnan ja
terveyskeskuslääkäreiden riittävän ammatillisen suomen kielen taidon
varmistamiseen siten, että heillä on riittävä kielitaito potilaiden
ymmärtämiseen heidän kanssaan keskusteluun sekä hoidon
kirjaamiseen. Jo ennen hankkeen alkamista
maahanmuuttajataustaisella henkilökunnalla on ollut mahdollisuus
osallistua kaupungin järjestämille suomen kielen kursseille.

Terveyskeskus on pyrkinyt ylläpitämään ja kehittämään henkilökunnan
ruotsin kielen taitoa mahdollistamalla heille osallistuminen kaupungin
järjestämille suomen ja ruotsin kielen kursseille työpaikoilla.

Terveyslautakunta katsoo, että aloitteessa esitetty potilastulkkien
palkkaaminen ei ole tarkoituksenmukaista, koska kielilain ja
julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain
sekä kaupungin ohjeiden mukaan virastojen on turvattava kielilain
mukaiset palvelut vaatimalla heitä palvelevalta henkilökunnalta suomen
ja ruotsin kielen taitoa. Ammattihenkilölaki osaltaan edellyttää
terveydenhuollon ammattihenkilöiltä tehtävän hoitamiseksi riittävää
kielitaitoa. Terveyskeskus on määritellyt kielitaitovaatimukset ja
järjestänyt palvelunsa, mukaan lukien ostopalvelut, siten, että
asiakkaita voidaan palvella suomeksi ja ruotsiksi. Terveyskeskus on
yhdessä henkilöstökeskuksen kanssa parhaillaan ASKI - hankkeessa
korjaamassa niitä suomen kielen taidon puutteita, joihin aloitteentekijät
ovat kiinnittäneet huomiota. Terveyskeskus tulee toimenpiteillään

huolehtimaan siitä, että palveluksessa olevat terveydenhuollon
ammattihenkilöt osaavat riittävän hyvin suomea ja ruotsia.

Lisäksi terveyslautakunta toteaa, että potilaiden on tärkeää saattaa
henkilökunnan suomen ja ruotsin kielen taidon puutteet terveysaseman
ylilääkärin tai osastonhoitajan tietoon, jotta esimiehet voivat motivoida
henkilökuntaa parantamaan kielitaitoaan ja osallistumaan
kielikoulutukseen.

Terveysvaikutusten arviointi

Potilaiden ymmärtäminen ja heidän kanssaan keskustelu äidinkielellä
suomeksi tai ruotsiksi on oleellisen tärkeää terveyden edistämisessä,
sairauksien asianmukaisessa hoidossa ja hoito-ohjeiden antamisessa
sekä kirjaamisessa potilashallinnon tietojärjestelmiin.
Terveydenterveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillisen
kielitaidon kehittäminen työnantajan toimenpitein vaikuttaa myönteisesti
potilaiden hoidon onnistumiseen. Hyvä kielitaito on osa hyvää
ammattitaitoa, mikä lisää työn hallintaa ja sitä kautta työhyvinvointia.

Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle.

Lisätiedot:
Valjus Kaarina, henkilöstöpäällikkö, puhelin 310 42304

Esittelijä Kati Peltola ja kuusi muuta valtuutettua ovat tehneet
seuraavan aloitteen:

”Terveysasemilla on lääkäreitä, joiden kielitaito ei riitä potilaan
ymmärtämisen ja hänen kanssaan keskusteluun.
Ulkomaalaistaustaisilla potilailla on oikeus tulkkiin ja sama oikeus on
oltava myös suomen- ja ruotsinkielisillä. Kun terveyskeskus palkkaa
vieraskielisiä lääkäreitä, heidän suomen ja ruotsin kielen osaamisensa
on varmistettava myös silloin, kun he ovat sijaisina. Varsinkin
keikkalääkäreille on varattava tulkki, joka auttaa potilasta asioimaan
lääkärin kanssa, mutta joka samalla opettaa myös lääkäriä
ymmärtämään ja käyttämään suomea työkielenä.

Vanhemmat ihmiset eivät aina uskalla valittaa lääkärin huonosta
kielitaidosta. Hoitajatkin saattavat peitellä lääkärin osaamattomuutta
sen sijaan, että vaatisivat potilaalle riittävää palvelua.

Ehdotamme, että terveyskeskus palkkaa riittämättömän kielitaidon
omaaville lääkäreille ja tarpeen mukaan muullekin hoitohenkilöstölle