9
LAUSUNTO KOKO UUDENMAAN MAAKUNTAOHJELMAN 2011-2014
LUONNOKSESTA
Terke 2010-1773
TJA Terveyslautakunta päättänee antaa Koko Uudenmaan
maakuntaohjelman 2011 - 2014 luonnoksesta seuraavan esittelijän
ehdotuksen mukaisen lausunnon:
”Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien yhdistyessä vuoden 2011
alussa muodostuu maahamme uusi ”metropolimaakunta”, jonka
alueella sijaitsee 28 kuntaa ja asuu yli neljäsosa maan väestöstä.
Aluetta voidaan tarkastella neljän pääalueen mukaisesti, jotka ovat
pääkaupunkiseutu, Helsingin seudun kehysalue, Läntinen Uusimaa ja
Itäinen Uusimaa. Nämä alueet eroavat toisistaan suuresti muun
muassa väestön, asumis- ja työtilanteen, palvelujen, liikenteen sekä
ympäristön ja yhdyskuntarakenteen suhteen.
Terveyslautakunta toteaa, että alueiden kunnat tekevät keskinäistä
yhteistyötä erilaisissa kokonpanoissa. On haasteellista laatia näin
monimuotoiselle ja laajalle alueelle sellainen maakuntaohjelma, että se
sitouttaisi kaikenlaisia kuntia.
Maakuntaohjelman luonnoksen pohjaksi laadittu analyysi
”Metropolimaakunnan toimintaympäristö ja muutosilmiöt” on ansiokas
ja monipuolinen esitys alueen nykytilasta, muutoksista ja
kehittämishaasteista sekä vahvuuksista ja heikkouksista. Tämän
tietopaketin avulla voidaan hahmottaa uuden maakunnan
peruslähtökohdat ja löytää keskeisiä painoalueita.
Luonnoksen alussa kerrataan toimintaympäristön analyysissä esitettyjä
tietoja melko laajasti (12 sivua) toistaen sen useita taulukoita ja
kuvioita. Tämän osion tiivistäminen parantaisi luonnoksen luettavuutta.
Maakuntaohjelman tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2011 – 2014 on
ryhmitelty neljään toimintalinjaan. Kuntien kommentteja pyydetään
erityisesti niistä ensimmäiseen, joka on ”Uudistuvan alueen yhteistyö ja
alueiden roolit”. Sen päämääränä on ”kasvavan metropolimaakunnan
eri osien vahvuuksiin perustuva tuloksellinen yhteistyö”. Asetetut
tavoitteet liittyvät verkostomaiseen yhteistyöhön ja aluekehittämisen
uusiin toimintamalleihin.
Toimintalinjan kuvauksessa kerrotaan, että kuntayhteistyö ja -verkostot
ovat muutostilassa. Helsingin terveyspalvelujen osalta meneillään
oleva Helsinki-Vantaa selvitys sekä Helsingin seudun kuntien
kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys ovat näistä keskeisimpiä. Lisäksi
Espoon kaupunki on teettämässä metropolialueen
kilpailukykytutkimuksen. Selvitysten tulosten valmistuttua ne olisi syytä
olla käytettävissä uuden metropolimaakunnan yhteistyörakenteita
linjattaessa. Tällöin tulee myös tarkastella erikoissairaanhoidon roolia,
koska metropolimaakunnan kunnat eivät kaikilta osin kuulu HUS-piiriin.
Luonnoksen toinen toimintalinja koskee metropolimaakunnan
kilpailuetua ja asetetut tavoitteet liittyvät logistiikkaan,
energiaratkaisuihin, yritysmyönteisyyteen, osaamisen vahvistamiseen
ja innovatiiviseen ympäristöön. Kyseessä on erittäin monitahoinen
kokonaisuus, jonka tarkempi ryhmittely ja priorisointi olisi tarpeen.
Sinänsä tavoitteet ovat kannatettavia.
Kolmas toimintalinja käsittelee asukkaiden hyvinvointia ja palvelujen
edellytyksiä ja tavoitteina mainitaan hyvinvointi- ja kulttuuri palvelujen
turvaaminen, terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen
sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Tämä toimintalinja on
terveystoimen kannalta keskeisin. Esitetyt toimenpiteet ovat
yhteneväisiä Helsingin terveyskeskuksen strategiasuunnitelman
kanssa ja monia mainittuja toimia toteutetaan jo.
Toimintalinjoista viimeinen eli neljäs liittyy alue- ja
yhdyskuntarakenteeseen ja ympäristöön ja tavoitteiksi on asetettu eheä
yhdyskuntarakenne ja laadukas elinympäristö, kestävä ja turvallinen
henkilöliikenne, toimiva väyläverkosto, ympäristön hyvä tila ja
rakentamisen energiatehokkuus sekä uudet energiaratkaisut.
Mainittujen tavoitteiden toteutuminen edistää myös väestön terveyttä ja
hyvinvointia. Esitettyjen toimenpiteiden osalta terveyslautakunta viittaa
ao. toimialueita käsittelevien lauta- ja johtokuntien lausuntoihin.
Terveysvaikutusten arviointi
Maakuntaohjelman yksi päätavoite on luoda edellytyksiä asukkaiden
hyvinvoinnille ja näin se liittyy vahvasti alueen väestön terveyden
edistämiseen. Ohjausvaikutuksensa kautta ohjelmalla on mahdollista
tukea alueen kuntia ja muita toimijoita valitsemaan ratkaisuja, joilla
minimoidaan yksilöiden ja yhteisöjen terveyttä haittaavat ja
maksimoidaan terveyttä edistävät vaikutukset.”
Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle.
Lisätiedot:
Nuutinen Hanna-Leena, erityissuunnittelija, puhelin 310 42662
|
LIITTEET
|
Liite 1
|
Metropolimaakunnan toimintaympäristöselvitys
|
|
|
Liite 2
|
Uudenmaan maakuntaohjelmaluonnos
|
Esittelijä Koko Uudenmaan maakuntaohjelman 2011 – 2014 luonnoksesta on
pyydetty kaupunginhallitukselle lausunto 26.8.2010 mennessä kaikilta
lauta- ja johtokunnilta, henkilöstökeskukselta sekä talous- ja
suunnittelukeskukselta.
Lausuntopyyntöön on liitetty tiedoksi Itä-Uudenmaan
maakuntasuunnitelma 2040 (Itä-Uudenmaan liitto 2010).
Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat yhdistyvät valtioneuvoston
(22.10.2009) tekemän päätöksen mukaisesti 1.1.2011. Uudenmaan
liitto ja Itä-Uudenmaan liitto ovat yhdessä valmistelemassa
aluekehittämislain mukaista maakuntaohjelmaa, joka on tarkoitus
hyväksyä molemmissa maakuntavaltuustoissa joulukuussa 2010. Liitot
ovat lähettäneet ”Koko Uudenmaan maakuntaohjelman 2011 – 2014”
luonnoksen kesäkuussa 2010 laajalle lausuntokierrokselle. Luonnos on
valmisteltu liittojen asiantuntijoista koostuvassa tiimissä
vuorovaikutteisesti kuntien, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksen (ELY) ja Aluehallintoviraston (AVI) sekä alueen eri
toimijoiden kanssa. Maakuntaohjelmalla on aluehallinnon toimijoita
ohjaava rooli.
Lausuntopyynnössä kuntia pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota
toimintalinjaan ”Uudistuvan alueen yhteistyö ja alueiden roolit”, johon
toivotaan näkemyksiä jatkotyön pohjaksi sekä tarvittaessa kuntien
yhteistyöalueitten määrittelemiseksi. Kaikkien toimintalinjojen osalta
pyydetään näkemyksiä keskeisistä toimenpiteistä.
Lisäksi loppukesällä 2010 kunnilta tiedustellaan erikseen ehdotuksia
maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan sisältyviksi hankkeiksi,
joille tullaan kohdentamaan alueellista kehittämisrahoitusta.
Aluehallinnon uudistuksen yhdeksi tarkoitukseksi mainitaan
maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman merkityksen
korostaminen alueellisessa kehittämisessä. Ohjelmalla pyritään
vaikuttamaan valtion alueviranomaisten toimintaa ohjaavien
suunnitelmien sisältöön ja kehittämiseen sekä ohjattavien valtion
rahojen määrään ja kohdentamiseen. Kuntien omaa
kehittämistoimintaa esitetään suunnattavaksi maakuntaohjelman
tavoitteiden mukaisesti.
Maakuntaohjelmaan liittyen tullaan syksyllä 2010 päivittämään
Uudenmaan ELY-keskuksen strateginen tulossuunnitelma 2010 - 2011
ja vuonna 2011 tulee käynnistymään vuosia 2012 - 2015 koskevien
tulossuunnitelmien valmistelu.
Maakuntaohjelman päätavoitteet ovat:
1. Hyödyntää metropolimaakunnan kilpailuetua
2. Luoda edellytyksiä asukkaiden hyvinvoinnille sekä palveluiden
turvaamiselle ja uudistamiselle
3. Kehittää alue- ja yhdyskuntarakennetta ja ympäristöä kestävällä
tavalla.
Maakuntaohjelman valmistelun tueksi on laadittu analyysi
”Metropolimaakunnan toimintaympäristö ja muutosilmiöt. Lähtökohtia ja
kehittämishaasteita maakuntaohjelman laatimiselle (Seppo Laakso,
Kaupunkitutkimus TA Oy, Uudenmaan liiton julkaisuja E 110 – 2010).
Julkaisussa käytetään nykyisen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan
maakunnat kattavasta alueesta nimitystä ”metropolimaakunta” ja siihen
tulee kuulumaan 28 kuntaa.
Maakuntaohjelman luonnoksen alussa esitellään kehittämisen
lähtökohdat, joihin kuuluvat edellisten maakuntaohjelmien
vaikuttavuuden arviointi, toimintaympäristön keskeisten piirteiden
kuvaus sekä ohjelman kehittämisstrategian ja linjausten esittely.
Uudellamaalla maakuntaohjelmien vaikuttavuuden on todettu
aikaisempina vuosina olleen muita maakuntia vähäisempi toimijoiden
suuresta määrästä ja toiminnan monimuotoisuudesta johtuen. Tähän
toivotaan nyt parannusta.
Metropolimaakunnan toimintaympäristö on maassamme ainutlaatuinen,
koska se muodostuu 1,5 miljoonan asukkaan väestökeskittymästä, jolla
asuu 28 % maamme väestöstä, sijaitsee 33 % työpaikoista ja siellä
tuotetaan 38 % valtakunnan bruttokansantuotteesta. Se on Suomen
taloudellinen, liikenteellinen, sivistyksellinen ja hallinnollinen keskus,
joka kuuluu Euroopan vauraimpien ja kilpailukykyisimpien
suurkaupunkialueiden joukkoon. Maakunta koostuu useista hyvin
erilaisista alueista ja maakuntasuunnitelmassa se jaetaan neljään osa-
alueeseen: pääkaupunkiseutu, Helsingin seudun kehysalue, Läntinen
Uusimaa ja Itäinen Uusimaa.
Toimintaympäristöanalyysissä kuvatut ydinteemat ovat:
1. Aluetalouden rakenne, kilpailukyky ja yritystoiminta
2. Väestö
3. Asuminen
4. Työ ja osaaminen
5. Palvelut
6. Liikenne ja saavutettavuus
7. Ympäristö sekä alue- ja yhdyskuntarakenne.
Ajankohtaisiksi ja tärkeiksi ns. läpäiseviksi muutosilmiöiksi on valittu:
1. Taloudellinen rakennemuutos
2. Ilmastonmuutos
3. Internet
4. Ikääntyminen
5. Maahanmuutto
6. Hitaat ja nopeat muutokset.
Ohjelman keskeisenä sisältönä ovat kehittämisstrategiat ja linjaukset
(ohjelman strategiaperusta), jotka johdetaan Uudenmaan
maakuntasuunnitelman 2033 ja Itä-Uudenmaan
maakuntasuunnitelman 2040 visioista ja strategioista, ELY:n ja AVI:n
strategisten tulossopimusten painopisteistä sekä paikallisista,
kansallisista ja koko EU:ta koskevista ohjelmista ja strategioista.
Koko Uudenmaan strategiset tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2011 –
2014 on ryhmitelty neljään toimintalinjaan, joista kullekin on määritelty
päämäärä ja 2-5 tavoitetta toimenpide-ehdotuksineen. Toimintalinjat
ovat:
1. Uudistuvan alueen yhteistyö ja alueiden roolit
2. Metropolimaakunnan kilpailuetu
3. Asukkaiden hyvinvointi ja palvelujen edellytykset
4. Alue- yhdyskuntarakenne ja ympäristö.
Maakuntaohjelman lopussa kerrotaan miten eri tahot ovat osallistuneet
ja tulevat osallistuman ohjelman valmisteluun sekä kuvataan
vaikutusten arviointi, joka sisältää ohjelman ympäristövaikutusten
arvioinnin lisäksi taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset.