4
TOIMINNAN LAATU TERVEYSKESKUKSESSA VUONNA 2009
Terke 2009-2647
Laatupäällikkö Aila Korpi on kokouksessa kutsuttuna asiantuntijana
tätä asiaa käsiteltäessä.
TJA Terveyslautakunta päättänee merkitä tiedoksi Toiminnan laatu
Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2009 -raportin ja siitä annetun
selvityksen.
Lisätiedot:
Korpi Aila, Laatupäällikkö, puhelin 310 42265
|
LIITE
|
Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2009 -raportti
|
Esittelijä Terveyskeskuksen tehtävänä on edistää helsinkiläisten terveyttä ja
järjestää yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa tarpeellinen sairauksien
hoito. Strategiasuunnitelman (2009- 2011) mukaisena tavoitteena on,
että terveyskeskuksen palvelut ovat alansa parhaimmistoa vuonna
2015 ja että ne järjestetään kustannustehokkaasti. Hoitokäytännöt ovat
vaikuttavia ja osaava henkilöstö tukee helsinkiläisiä edistämään
terveyttään ja hoitamaan sairauksiaan. Asiakaspalvelu on ystävällistä
ja sujuvaa. Terveyskeskus on hyvä työnantaja, joka huolehtii
henkilöstönsä työhyvinvoinnista.
Kriittisiä menestystekijöitä ovat terveyskeskuksen johtaminen
toiminnallisena ja taloudellisena kokonaisuutena, henkilöstön
pysyvyyden, saatavuuden ja osaamisen turvaaminen, työpanoksen
kohdentaminen ydintehtäviin, terveyspalvelujen tuottavuuden
parantaminen uusilla innovatiivisilla työtavoilla, palvelujen tuottaminen
strategisella kumppanuudella HUS:n, sosiaaliviraston ja muiden
kuntien kanssa, palvelujen ulkoistaminen terveyskeskuksen
hankintastrategian mukaisesti ja terveyden edistämistyön tehostaminen
yhteistyössä kaupungin muiden hallintokuntien kanssa. Strategisina
linjauksina ovat:
1. Helsinkiläisten terveyden edistäminen ja väestöryhmien välisten
terveyserojen supistaminen
2. Hoitoon pääsy ja palvelun laadun turvaaminen
3. Riittävän ja osaavan henkilöstön varmistaminen sekä henkilöstön
työhyvinvoinnista huolehtiminen
4. Kustannustehokkuuden lisääminen ja palvelujen
rakennemuutoksen jatkaminen
Strategiasuunnitelmassa kuvattujen tavoitteiden toteutumista seurataan
ja arvioidaan laatumittausten, työhyvinvointikyselyjen ja vuosittain
toteutettavien johdon katselmusten avulla. Terveyskeskuksen
johtoryhmä tekee vuosittain päätöksen siitä, mihin seuranta
kohdistetaan ja miten seurantatietoa kootaan.
Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2009 -
raportissa on kuvattu vuonna 2009 toteutetun seurannan tulokset.
Tulokset perustuvat terveyskeskuksen strategisiin toimintamittareihin ja
vuonna 2009 toteutettuun työhyvinvointikyselyyn. Osa strategian
toteutumista kuvaavasta tiedosta on esitetty aiemmin mm.
tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä.
YHTEENVETO TULOKSISTA
Helsinkiläisten alle 2-vuotiaiden lasten rokotuskattavuus kasvoi DTaP-
IPV-Hib- rokotteen (jäykkäkouristus, kurkkumätä, aivokalvontulehdus,
polio) osalta ja aleni MPR-rokotteen (=tuhkarokko, sikotauti,
vihurirokko) osalta edelliseen vuoteen verrattuna. Rokotuskattavuus on
molempien rokotteiden osalta alhaisempi kuin valtakunnassa
keskimäärin. Tulos ei ole valtakunnallisesti vertailukelpoinen, koska
valtakunnallisen vertailun tulokset perustuvat iältään vanhempien
lasten (vuonna 2005 syntyneet) rokotuskattavuuteen kuin Helsingin
tulokset (vuonna 2007 syntyneet).
Lasten hyvinvointiin vaikuttava äitien ja isien tupakointi on vähentynyt
edelliseen vuoteen verrattuna. Peruskoulun 5. luokan oppilaiden
tupakointikokeilut ovat vähentyneet hieman kouluterveysalueella 1 ja
lisääntyneet hieman kouluterveysalueella 2. Oppilaiden ja
opiskelijoiden viikoittainen tupakointi on lisääntynyt kaikilla tutkituilla
luokka-asteilla. Tupakointi on edelleen yleisintä ammatillisten
oppilaitosten ja lukion opiskelijoilla. Nuorten tupakoimattomuutta ja
tupakoinnin vähentämistä tuettiin järjestämällä
ryhmäkasvatustilaisuuksia peruskoulun 5. luokan oppilaille ja tupakasta
vieroitusryhmiä ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille.
Perheiden tupakointi väheni ja työikäisten tupakoimattomuutta tuettiin
erilaisin keinoin terveyskeskuksen tupakkaklinikalla vuoden 2009
aikana.
Pitkäaikaissairaalassa pitkäaikaisessa sairaalahoidossa olevien
potilaiden aktiviteetteihin osallistuminen lisääntyi vuoden 2009 aikana.
Osuus on selvästi suurempi kuin valtakunnassa keskimäärin.
Hyvässä hoitotasapainossa olevien diabetespotilaiden osuus kasvoi
ollen hieman valtakunnallista tasoa parempi.
Hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon pääsy toteutui lainsäädännön
edellyttämässä määräajassa hammashuollossa, akuuttisairaalassa ja
psykiatriassa. Myös kotipalvelun tarpeen arviointi toteutui säädetyssä
ajassa. Sen sijaan yhteydensaanti terveysasemille ruuhkautui ajoittain.
Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelujen ja avosairaanhoidon
peittävyys kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Peittävyyden kasvua
selittää A(H1N1)-influenssa, minkä vuoksi rokotuksissa kävi aiempaa
enemmän asiakkaita syksyllä 2009. Avosairaanhoidon
lääkäripalvelujen peittävyys pysyi edelliseen vuoteen verrattuna lähes
ennallaan.
Äitiysneuvonnan kotikäyntien ja lastenneuvonnan terveystarkastusten
peittävyys aleni. Vähenemä johtuu suurimmaksi osaksi A(H1N1) -
influenssasta, minkä vuoksi kaikkia synnyttäjien luo tehtäviä
kotikäyntejä ei voitu toteuttaa ja vuositarkastuksia jouduttiin siirtämään
myöhemmäksi.
Kotihoidon peittävyys parani edelliseen vuoteen verrattuna.
Terveyskeskuksen tuottamien hammashuollon palvelujen käyttö pysyi
samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna.
Pitkäaikaissairaalassa pitkäaikaisessa sairaalahoidossa olevien yli 75
vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on laskenut
tavoitteen mukaisesti vuodesta 2005 lähtien. Laskua selittävät
potilasohjauksen täsmentäminen, sairaansijamäärien vähentäminen ja
hoidon kehittäminen.
Aikuispsykiatrian (terveyskeskus ja HUS) avohoidon peittävyys aleni,
mutta on edelleen tavoitteen ( 3 – 4 %) mukainen.
Akuuttihoidon hoitojakson keskimääräinen pituus kaupunginsairaalassa
oli 24,3 päivää vuonna 2009. Hoitojaksojen pituus tavoitteen mukaisesti
lyheni kaikissa sairaaloissa edelliseen vuoteen verrattuna.
Hoito- ja palveluketjut tehostuivat HUS:n ja terveyskeskuksen sekä
terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston välillä. Myös kotoa
sosiaaliviraston yksiköihin pääsi aiempaa paremmin.
Terveyskeskuksen henkilöstövaje laski kaikissa henkilöstöryhmissä.
Vaje oli lääkäreiden osalta 6,7 %. Pysyvien palvelussuhteiden osuus
kokonaishenkilöstömäärästä pysyi lähes samalla tasolla kuin aiempina
vuosina (79,1 %). Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus (5,5 %) laski
selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Lyhyet (1-3 pv)
sairauspoissaolokerrat/ henkilötyövuosi pysyivät samalla tasolla ja
olivat hieman suuremmat kuin kaupungilla keskimäärin. Sen sijaan
sairauspoissaolot vähenivät kokonaisuutena merkittävästi edelliseen
vuoteen verrattuna. Henkilöstön näkemys johtamisesta parani
edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstön työtyytyväisyys ja työkyky
olivat hyvällä tasolla.
Terveyskeskus saavutti taloutta koskevat tavoitteensa ja talousarvio
alittui 0,5 miljoonalla eurolla. Sen sijaan tuottavuus aleni. Tuottavuus
kasvoi vain kotihoidossa ja pitkäaikaissairaalassa.
Helsingin terveydenhuollon kokonaiskustannukset nousivat 4,9 %
edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannusten nousu oli suurin
hammashuollossa (10,4 %) ja kotihoidossa (9,0 %).
Helsingin asukaskohtaiset kustannukset ovat edelleen korkeammat
kuin muissa suurissa kaupungeissa. Kustannukset ovat kuitenkin
lähentyneet muita suuria kaupunkeja viime vuosien aikana.
Toimitilojen määrä väheni tavoitteen suuntaisesti vuonna 2009.
KESKEISET HAVAINNOT STRATEGISTEN LINJAUSTEN
NÄKÖKULMASTA
Terveyden edistämisen ja väestöryhmien välisten terveyserojen osalta
kehitys on ollut myönteinen mm. lasten ja nuorten vanhempien
tupakointitottumusten ja ikääntyneiden toimintakyvyn kannalta jo
useamman vuoden. Myös työikäisten diabetespotilaiden hoitotasapaino
on parantunut asteittain. Tämä osoittaa, että mainittujen väestöryhmien
terveyden edistämiseen liittyvät toimet ovat olleet oikeansuuntaisia.
Sen sijaan oppilaiden ja opiskelijoiden tupakoinnin osalta kehityssuunta
on huolestuttava. Tämä edellyttää, että tupakoinnin puheeksi ottamista
ja erilaisia tupakoinnin vähentämiseen ja lopettamiseen liittyviä
tukitoimia on tarpeen jatkaa.
Hoitoon pääsyn ja palvelun laadun turvaamisen näkökulmasta kehitys
on ollut myönteinen hoito- ja palveluketjujen sujuvuuden osalta, mikä
on osoitus prosessien kehittämiseen liittyvästä määrätietoisesta
yhteistyöstä kumppaneiden kanssa. Myös vanhusten laitoshoidon
purkaminen on edennyt suunnitelmien mukaan. Haasteena on edelleen
yhteydensaannin parantaminen terveysasemille, mikä on noussut esille
myös asiakastyytyväisyysmittauksissa. Perusterveydenhuollon
vastaanottopalvelujen ja avosairaanhoidon lääkäripalvelujen käyttö on
vähentynyt hieman vuodesta 2006 lähtien. Taustalla ovat
avosairaanhoidon palvelurakenteessa tapahtuneet muutokset kuten se,
että hoito toteutuu enenevässä määrin lääkärin ja hoitajan yhteistyönä
sekä puhelimitse ja jatkossa sähköisesti tapahtuvan asioinnin
lisääntyminen.
Riittävän ja osaavan henkilöstön näkökulmasta kehitys kääntyi
keskeisillä painoalueilla vuoden 2009 aikana parempaan suuntaan.
Haasteina ovat edelleen henkilöstön saatavuuden parantaminen ja
lyhyiden sairauspoissaolojen määrän vähentäminen.
Kustannustehokkuuden ja palvelujen rakennemuutoksen näkökulmasta
myönteinen kehitys jatkui mm. terveyskeskuksen oman toiminnan
taloudellisten voimavarojen hallinnan ja tilankäytön tehostumisen
osalta. Sen sijaan tuottavuuden kehitys jatkoi laskuaan ja vaatii
jatkossa konkreettisia toimia kehityssuunnan muuttamiseksi.
./. Terveyskeskuksen henkilöstötoimikunta käsittelee asiaa
kokouksessaan 16.8.2010 ja sen asiasta mahdollisesti antama
lausunto jaetaan lautakunnalle sähköpostilla maanantaina.