4
1.6.2010 pöydälle pantu asia
TERVEYSASEMIEN TOIMINNAN KEHITTÄMISLINJAUKSET 2010-2020
Terke 2010-1346
TJA Terveyslautakunta päättänee, että terveysasemien
terveysasemayksiköiden toimintamallina otetaan käyttöön esityksen
mukainen työparimalli vuoden 2010 loppuun mennessä.
Samalla terveyslautakunta päättänee, että terveysasemayksiköissä
käynnistetään esityksen mukaisen listautumismallin kokeilu 1.9.2010
alkaen Laajasalon, Kontulan ja Kivikon terveysasemilla edellyttäen, että
kaupunginhallitus on hyväksynyt listautumismallin liittyvän lääkäreiden
paikallisen virkaehtosopimuksen.
Lisäksi terveyslautakunta päättänee hyväksyä esityslistalla kuvatut
terveysasemien avosairaanhoidon ja neuvoloiden toimintamallit
periaateratkaisuina jatkokehittämisen perustaksi.
Edelleen terveyslautakunta päättänee nimetä esityksen mukaisiksi
keskusterveysasemiksi Itäkeskuksen (myöhemmin Myllypuro),
Laakson, Malmin ja Viiskulman (myöhemmin Maria) terveysasemat.
Lopuksi terveyslautakunta päättänee, että vuoden 2011 loppuun
mennessä keskusterveysasemien aukioloaika on maanantaista
torstaihin kello 8 – 20 ja perjantaisin kello 8 – 16, muiden
terveysasemien aukioloaika maanantaista perjantaihin kello 8 – 16 ja
neuvoloiden aukioloaika vuoden 2011 loppuun saakka maanantaista
perjantaihin kello 8 - 16.
Pöytäkirjanote terveysasematosastolle ja hallinto- ja
palvelukeskukselle.
Lisätiedot:
Iivanainen Antti, terveysasemien johtaja, puhelin 310 42700
|
LIITTEET
|
Liite 1
|
Taulukko terveysasemaverkon kehittämissuunitelmista
2005- 2020
|
|
|
Liite 2
|
Työparimallin loppuraportti
|
|
|
Liite 3
|
Terveysasematosaston johtoryhmän henkilöstöä
edustavan jäsenen eriävä mielipide
|
|
|
Liite 4
|
TASin yhteistoimintaryhmän lausunto
|
|
|
Liite 5
|
Terken yhteistoimintaryhmän lausunto terveysasemien
toimintamalliesityksestä
|
Esittelijä Terveysasemien toiminta on perustunut
terveyslautakunnan vuonna 1993 päättämään väestövastuumalliin
sekä vuonna 2005 tekemään päätökseen toimintamallin
kehittämislinjauksiksi. Tämän jälkeen toimintaympäristö on olennaisesti
muuttunut ja terveysasematosasto on valmistellut esityksen
terveysasemien toiminnan ja toimintamallien kehittämislinjauksiksi.
Keskeisinä tavoitteina terveysasemien toiminnan kehittämiselle on
väestön tasa-arvoinen palvelujen saanti ja hoitoon pääsy, hoitoon
pääsyn ja tuottavuuden parantaminen sekä hoidon jatkuvuuden
turvaaminen pitkäaikaista hoitosuhdetta tarvitseville. Palveluverkkoa
kehitetään ja toimintamalleja muutetaan sisältämään vapaan
hakeutumisen, ammattiryhmien työnjaon kehittämisen ja hoidon
sujuvan järjestämisen yhteistyössä muiden toimijoiden ja
erikoissairaanhoidon kanssa.
Terveysasematosaston uusi organisaatiorakenne tuli voimaan 1.1.2009. Osasto jakautuu kuuteen tulosyksikköön: Idän-, keskustan-, lännen- ja pohjoisen terveysasemayksiköihin, neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikköön ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yksikköön. Terveysasematulosyksiköt koostuvat 26 terveysasemavastuualueesta ja lännen tulosyksikössä toimivasta keskitettyjen palveluiden vastuualueesta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tulosyksikkö koostuu kahdesta kouluterveydenhuollon, yhdestä opiskeluterveydenhuollon sekä keskitettyjen palvelujen vastuualueesta. Neuvolatyön ja terveyden edistämisen tulosyksikkö koostuu neljästä neuvolavastuualueesta, yhdestä keskitettyjen palvelujen vastuualueesta sekä lasten foniatrian poliklinikan ja puheterapiapalvelujen vastuualueesta.
Jäljempänä tässä esityksessä kuvataan työparimalli, listautumismalli,
”terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä” -hanke sekä
terveysasemien avosairaanhoidon ja neuvoloiden palveluverkkojen
rakenne sisältäen keskusterveysasema- ja keskusneuvolakäsitteet.
Tässä esityksessä ei käsitellä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon
toimintoja. Esityksen pohjana on käytetty terveyslautakunnan vuonna
2005 tekemää päätöstä terveysasemaverkon kehittämisestä
uusinvestointien osalta. Muilta osin terveysasemaverkon ja
terveysasematoimintojen suhteen vuoden 2005 päätöstä on käytetty
suuntaa antavana huomioiden lautakunnan myöhemmin mm.
terveysasematosaston organisaatiosta päättämät muutokset.
Terveyslautakunnan ko. päätös terveysasemaverkon
./. kehittämisestä on tämän asian liitteenä numero 1.
1) TERVEYSASEMIEN AVOSAIRAANHOIDON TOIMINTA
Terveysasematosaston avosairaanhoito vastaa asukkaiden
kansanterveyslain mukaisista avosairaanhoidon palveluista, joita ovat
terveyden edistäminen, lääkärien ja hoitajien kiireellinen ja kiireetön
vastaanotto sekä aikuistenneuvonta. Terveysasemia on 26. Jokaisella
terveysasemalla työskentelee myös psykiatrinen sairaanhoitaja.
Jalkojenhoitajien ja ravitsemusterapeuttien palveluja tarjotaan
keskitetyistä pisteistä kaikilla terveysasemilla. Laboratoriopalvelut on
järjestetty HUSLAB:n toimesta. HUSLAB:n laboratoriopiste on 14
terveysasemalla. Niillä asemilla, joilla laboratoriopistettä ei ole, on
kiireellisiä näytteitä varten käytössä vierianalytiikka. Potilaat voivat
myös käyttää muita HUSLAB:n laboratoriotoimipisteitä. HUSRTG
tuottaa röntgenpalvelut sairaaloiden yhteydessä olevissa toimipisteissä.
Pienimpiä terveysasemia lukuun ottamatta terveysasemat ovat avoinna
kerran viikossa klo 18.00 saakka, ja muina päivinä 8-16. Ilta-ajat on
tarkoitettu pääsääntöisesti työssäkäyville.
Terveysasemien avosairaanhoidon kehittäminen
Työparimalli
Työparimallin tavoitteina on palveluihin pääsyn helpottaminen,
asiakastyytyväisyyden ja hoidon jatkuvuuden parantaminen,
terveysaseman sisäisen potilasohjauksen selkiyttäminen sekä
päivystyskäyntien ja erikoissairaanhoidon käytön vähentäminen.
Tavoitteena on lisäksi potilaan hoidon hyvä koordinointi, sujuvuus ja
hoitoketjujen hallinta sekä työn laadun, mielekkyyden ja yhteistyön
parantuminen. Työntekijöiden työpanosta suunnataan niihin tehtäviin,
joissa heidän ammattitaitoaan erityisesti tarvitaan. Näin voidaan vastata
paremmin lain edellyttämään hoitotakuuseen.
Työpari koostuu omalääkäristä ja omahoitajasta (terveydenhoitaja,
sairaanhoitaja tai perushoitaja). Potilaat kohdentuvat työpareille tällä
hetkellä nykyisen alueellisen väestövastuujärjestelmän mukaisesti ja
jatkossa vapaan hakeutumisen mukaisesti (kts. jäljempänä). Hoidon
tarpeen arvio ja hoidon koordinointi tapahtuu ensisijaisesti omahoitajan
kautta kattaen sekä kiireelliset että kiireettömät ajanvaraukset.
Omahoitajalla on päivittäin kaksi puhelintuntia; klo 8–9 ensisijaisesti
kiireellistä hoitoa vaativille potilaille ja klo 12–13 ei-kiireellistä hoidon
tarpeen arviointia ja neuvontaa varten. Muina aikoina puheluihin
vastaavat toimiston perushoitajat. Puhelintekniikkaa parantamaan
kehitetään internet-pohjaista takaisinsoittojärjestelmää. Terveysasemilla
on kiireellistä ensiapua varten erillinen päivystysjärjestely. Omahoitajat
toimivat vuorollaan päivystävänä terveyden-/sairaanhoitajana. Aseman
koosta riippuen päivystystä varten on konsultoiva lääkäri tai erillinen
päivystäjä.
Työparimalliin siirtyminen vähentää perushoitajien perinteistä
toimistotyötä, kun valtaosa ajanvarauksesta ja hoidon tarpeen
arvioinnista siirtyy omahoitajien työksi. Tästä vapautuvalla
työpanoksella voidaan välitöntä potilastyötä lisätä siten, että osa
luonnollisen poistuman kautta vapautuvista perushoitajien vakansseista
muutetaan terveyden-/sairaanhoitajan vakansseiksi. Lisäksi perus - ja
lähihoitajille luodaan mahdollisuus urakehitykseen
työpaikkakouluttamalla heitä omahoitajiksi. Omahoitajina toimivien
perushoitajien tehtävien muutokset huomioidaan tehtäväkuvissa ja työn
vaativuuden arvioinnissa. Omahoitajan työssä tulee toimimaan tämän
hetkisen arvion mukaan noin 40 perushoitajaa.
Terveysasemilla tulee olemaan pääsääntöisesti yksi
asiakaspalvelutoimisto, jossa työskentelee 3-6 perushoitajaa aseman
koosta riippuen. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 110 perushoitajaa.
Henkilöstörakenteen muutos toteutetaan muuttamalla 50 perushoitajan
vakanssia 42 terveyden-/sairaanhoitajan vakanssiksi. Tämä tarkoittaa
terveysasemaosaston vakanssien kokonaismäärän vähenemistä, mutta
perushoitajan ja terveyden-/sairaanhoitajan palkkaerosta johtuen
palkkakustannukset pysyvät entisellään.
Tällä hetkellä avosairaanhoidossa yhtä lääkäriä kohden on 0,7
terveyden- /sairaanhoitajaa. Henkilöstörakenteen muutoksella voidaan
saavuttaa työparimallin tavoite, jossa yhtä lääkäriä kohden on yksi
omahoitaja. Tällöin tilaselvityksen mukaan työparimalli lisäisi
vastaanottohuoneiden tarvetta nykyisestä n. 35 huoneella, joka vastaa
nykyisellä vuokratasolla noin 150 000 euron vuotuista tilakustannusta.
Vuokrasumman kasvu ei kuitenkaan tapahdu täysimääräisenä, koska
vastaanottohuoneita on saatavissa olemassa olevien tilojen
käyttötarkoituksia muuttamalla. Vastaanottohuoneiden järjestämiseksi
käydään läpi terveysasemien tilojen tarkoituksenmukainen käyttö ja
terveysasemilla työskentelevien erityistyöntekijöiden (mm.
jalkojenhoitajat, ravitsemusterapeutit, psykologit, puheterapeutit)
sijoittuminen terveyskeskuksen tiloissa. Toimistotyön vähentyessä tiloja
saadaan yhdistämällä toimistoja ja muuttamalla vapautuvat tilat
vastaanottohuoneiksi. Terveysasemilla, joista laboratoriopisteet on
lakkautettu, on työparimalliin tarvittavat tilat toteutettavissa muuttamalla
vapautuneita laboratoriotiloja vastaanottokäyttöön. Vapautuvien
laboratoriotilojen käyttö suunnitellaan yhdessä terveyskeskuksen
osastojen yksiköiden kanssa. Toimisto- ja laboratoriotilojen
muuttaminen vastaanottohuoneiksi aiheuttaa remontointikustannuksia
ja lisää vuokrakustannuksia.
Työparimallia pilotoitiin vuoden 2009 aikana seitsemällä
terveysasemalla (Herttoniemi, Jakomäki, Koskela, Laajasalo,
Paloheinä, Puistola, Suutarila). Kokonaisuudessaan henkilöstön
näkemys työparimalliin siirtymisestä oli myönteinen. Sen katsottiin
parantavan esimerkiksi hoidon tarpeen arviointia, työn mielekkyyttä ja
yhteistyötä lääkäreiden ja hoitajien välillä. Pilotin tulokset on kuvattu
liitteenä olevassa työparipilotin loppuraportissa (liite 2).
Saatujen tulosten perusteella työparimalli otetaan käyttöön kaikilla
terveysasemilla vuoden 2010 loppuun mennessä. Terveysasemien
siirtymisestä työparimalliin tiedotetaan väestöä paikallislehdissä,
internetissä ja terveysasemien tiloissa sekä potilaiden asioidessa
terveysasemilla.
Listautumismalli
Vuoden 2011 talousarvion laatimisohjeiden mukaan terveysasemien
palveluissa toteutetaan kuntalaisten vapaa hakeutumisoikeus. Myös
valmisteilla olevan terveydenhuoltolain mukaan henkilö voisi vuoden
2011 aikana voimaan tulevan säädöksen mukaan terveydenhuollon
peruspalvelujen saamiseksi valita kotikunnassaan sen terveysaseman,
jolta haluaa palvelut. Valinnan voisi tehdä kerran vuodessa.
Seuraavassa on esitetty pääpiirteissään, miten vapaa hakeutuminen
toteutetaan listautumismallissa. Se on suunniteltu yhteensopivaksi
työparimallin kanssa.
Listautumismallissa asukas joko listautuu haluamalleen
terveysasemalle tai ei käytä terveysasemapalveluja, jolloin hän on ns.
listautumaton. Halutessaan asukas voi valitsemallaan terveysasemalla
valita lääkärinsä. Potilaille, joilla on pitkäaikaissairauksia tai muusta
syystä tarve pysyvään hoitosuhteeseen, suositellaan listautumista
lääkärille. Potilaan omahoitajaksi tulee lääkärin työparina työskentelevä
omahoitaja.
Lääkäri/hoitajatyöparille (jatkossa työpari) listautuneet potilaat ottavat
yhteyttä omahoitajien puhelinaikana ensisijaisesti omahoitajaansa, joka
koordinoi potilaan hoidon. Terveysasemalle tulevat muun väestön
(pelkästään terveysasemalle listautuneet ja listautumattomat) puhelut
ohjautuvat puhelintuntien aikana kaikille terveysaseman omahoitajille.
Omahoitajien puhelintuntien ulkopuolisena aikana puhelut ohjautuvat
terveysaseman toimistoon. Potilaan hoitaa ensisijaisesti potilaan
valitsema työpari. Tarvittaessa potilaalle voidaan tarjota aikaa myös
terveysaseman muilta työpareilta, jos oman työparin jonot ovat pitkät.
Osa työparin työpäivästä suuntautuu omalla listalla olevien potilaiden
hoitoon, osa terveysaseman muiden potilaiden hoitoon tasaten näin
työn kuormitusta.
Listautumismalliin siirtyminen ei aiheuta muutosta henkilöstö- tai
toimitilaresursseihin. Vapaa hakeutuminen saattaa tulevaisuudessa
vaikuttaa kysynnän suuntautumiseen tietyille terveysasemille aiheuttaen
muutoksia henkilöstöresurssien ja toimitilojen sijoittumiseen.
Listautumismalliin siirryttäessä potilastietojärjestelmästä ajetaan
edellisen vuoden aikana ainakin kerran terveysaseman lääkärillä
asioineet potilaat, jotka muodostavat lähtökohdan terveysaseman ja
kunkin omalääkärin listalle. Uusi ajo tehdään vuoden kuluttua. Jos
potilaat eivät vuoden aikana asioi terveysasemalla tai ole ilmoittaneet
halukkuuttaan pysyä listalla he siirtyvät listautumattomaan väestöön.
Tällä menettelyllä lääkärin listan muodostamisessa varmistetaan se,
että lista muodostuu niistä entisistä potilaista, joilla on säännöllistä
palveluntarvetta.
Listautumismalliin siirtymisen jälkeen potilaan ottaessa ensimmäisen
kerran yhteyttä hän voi halutessaan vaihtaa työparia tai terveysasemaa.
Työparille voi listautua niin kauan kuin sen listalla on tilaa. Tarkkaa
ylärajaa listalle ei voida asettaa, koska siihen vaikuttavat mm. listalla
olevan väestön rakenne sekä työparien henkilökohtaiset ominaisuudet
ja erityistehtävät. Työparin listan ylärajaa arvioitaessa käytetään
hyväksi sekä kyseisen terveysaseman sisäisiä että muiden
terveysasemien vertailulukuja. Samoin seurataan terveysasemien
välistä kuormitusta. Jonon ollessa terveysasemalle keskimääräistä
pidempi, neuvotaan uusia potilaita hakeutumaan lyhyemmän jonon
omaaville terveysasemille. Jos kysyntä osoittautuu pysyväksi, kyseiselle
terveysasemalle ohjataan lisää resursseja tila- ja
henkilöstövoimavarojen puitteissa.
Ennen listautumismalliin siirtymistä, mallia kokeillaan syksystä 2010
lähtien kolmella terveysasemalla (Laajasalo, Kivikko ja Kontula)
asemien sisäisenä toimintamallina. Vapaaseen hakeutumiseen
terveysasemien välillä siirrytään vuonna 2011 valmisteilla olevan uuden
terveydenhuoltolain ja kaupunginhallituksen linjauksen mukaisesti.
Kuntarajat ylittävä valinnanvapaus otetaan huomioon aikanaan voimaan
tulevan lainsäädännön mukaisena.
”Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä” -hanke
Helsingin sosiaaliviraston, terveyskeskuksen psykiatria-,
terveysasemat- ja kotihoito-osastojen yhteistyönä toteutettavalle
”terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä” hankkeelle on myönnetty
STM:n KASTE-rahoitusta osana Etelä-Suomen mielenterveys- ja
päihdepalvelujen kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena on
parantaa perusterveydenhuollossa toteutettavan mielenterveys- ja
päihdeongelmaisten aikuisikäisten tutkimuksen, hoidon ja
psykososiaalisen kuntoutuksen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta.
Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten palvelut on hajautettu nykyisin eri
toimijoiden alaisiin toimipisteisiin. Hankkeessa terveysasemille
sijoitetaan mielenterveys-/päihdetyöntekijä sekä sosiaalineuvoja.
Toimintamalli mahdollistaa asukkaan palvelutarpeen laaja-alaisen
kartoituksen moniammatillisesti samassa toimipisteessä useiden eri
toimipisteiden sijaan (A-klinikka, sosiaalitoimisto, psykiatrian
poliklinikka). Kuntalaiset saavat nykyistä paremmin tarvitsemiaan
perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja lähipalveluna Mieli 2009
suunnitelman mukaisesti yhden oven periaatteella. Tämä muuttaa
organisaatiolähtöistä rakennetta ja toimintakulttuuria
asukaslähtöisemmäksi.
Toimintamallia on kokeiltu Kontulan ja Kivikon terveysasemilla syksystä
2009 alkaen hyvin kokemuksin. Hanke etenee vaiheittain vuoden 2010
aikana Herttoniemen, Jakomäen, Kallion, Kannelmäen, Laajasalon,
Malmin, Malminkartanon, Pihlajamäen, Pitäjänmäen, Vallilan,
Viiskulman ja Vuosaaren terveysasemille riippuen henkilöstö- ja
tilaresursseista. Toimintamalli laajennetaan hankkeen edetessä kaikille
terveysasemille vuoden 2012 loppuun mennessä. Henkilöstöresurssit
järjestetään hankkeen suunnitelman mukaisesti osittain
Kasterahoituksella ja osittain siten, että sosiaaliviraston ja
terveyskeskuksen psykiatriaosaston henkilöstöä siirtyy
työskentelemään terveysasemille. Hanke on suunniteltu niin, että
terveyskeskuksen tai sosiaaliviraston yhteiseen henkilöstömäärään ei
hankeen loputtua tarvita lisäyksiä nykyiseen verrattuna. Tässä
vaiheessa tavoitteena on saada yksi mielenterveys-/päihdetyöntekijä
kahta terveysasemaa kohden ja neljä alueellista sosiaalineuvojaa,
tarkoittaen yhteensä 17 vastaanottotilaa, joka vastaa nykyisellä
vuokratasolla noin 75 000 euron vuotuista tilakustannusta.
Vuokrasumman kasvu ei kuitenkaan tapahdu täysimääräisenä, koska
vastaanottohuoneita on saatavissa olemassa olevien tilojen
käyttötarkoituksia muuttamalla. Toisaalta myös sosiaalivirastossa ja
psykiatrian osastolla tulee mahdollisesti tilasäästöjä.
Keskusterveysasematoiminta
Kaikilla terveysasemilla tarjotaan jatkossakin nykyisiä avosairaanhoidon
palveluja sekä yllä kuvattuja mielenterveys-/päihdetyöntekijän ja
sosiaalineuvojan palveluja. Tämän lisäksi neljällä terveysasemalla, joita
jatkossa kutsutaan keskusterveysasemiksi, järjestetään laajempia
palveluja sisältäen kattavammat erikoislääkärikonsultaatiot ja pidemmät
aukioloajat kuin muilla asemilla. Erikoislääkärikonsultaatiot ja ilta-
aukioloajat on kuvattu jäljempänä tarkemmin.
Keskusterveysasemiksi esitetään Idän terveysasemista Itäkeskuksen (tulevaisuudessa Myllypuro), Keskustan terveysasemista Viiskulman (tulevaisuudessa Maria), Lännen terveysasemista Laakson ja Pohjoisen terveysasemista Malmin terveysasemaa. Tulevaisuudessa keskusterveysasemina voisivat toimia lisäksi suunnitellut uudet Kalasataman ja Kannelmäen terveysasemat.
Erikoissairaanhoito terveysasemilla
Uudessa terveydenhuoltolaissa on tavoitteena madaltaa
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisiä raja-aitoja sekä
vahvistaa perusterveydenhuoltoa. Terveysaseman
erikoislääkärikonsultaatioista on hyviä kokemuksia kaupunginsairaalan
ja psykiatriaosaston kanssa. Erikoislääkärien jalkautuminen
terveysasemille parantaa erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen
yhteistyötä ja sujuvoittaa potilaiden hoitoa. Terveysasemilla
toteutettaviksi soveltuvat erityisesti sisätautien, psykiatrian, geriatrian ja
ortopedian vastaanotto ja muu konsultaatiotoiminta. Näiden lisäksi
krooniset haavat on yksittäinen tautiryhmä, joka kuormittaa sekä
terveysasemia että erikoissairaanhoitoa. Konsultaatiotoimintaa
kehitetään yhteistyössä kaupunginsairaalan ja HUS:n kanssa.
Erikoislääkärin ryhmäkonsultaatiot, joissa käydään läpi potilastapauksia
ja yleisiä hoitokäytäntöjä, ovat osoittautuneet hyödyllisiksi ja soveltuvat
kaikilla terveysasemilla toteutettaviksi. Tällainen yhteistyö on jo
olemassa terveyskeskuksen omana toimintana sisätautien ja
psykiatrian osalta. Tätä kehitetään ja laajennetaan kattamaan muitakin
erikoisaloja.
Keskusterveysasemalla toteutettavaksi soveltuu lisäksi sellainen
erikoislääkärin vastaanottotoiminta, joissa riittää pääsääntöisesti 1-2
vastaanottokäyntiä erikoislääkärillä. Laajamittaisempaa tai vaativampaa
arviota ja hoitoa vaativat potilaat lähetetään edelleen
erikoissairaanhoidon toimipisteisiin.
Erikoislääkärin terveysasemilla tapahtuvista vastaanottotoiminnasta
saatavan hyödyn edellytyksenä on, että siitä suuri osa siirtyy
keskusterveysasemille. Tällöin hoitoketju on selkeä ja lähetteiden
määrä erikoissairaanhoidon toimipisteisiin vähentyy. Edellytyksenä on
myös se, että paikan päälle tuotava konsultaatiotoiminta ja siinä
tehtävät tutkimukset voidaan toteuttaa perusterveydenhuollon
olosuhteissa. Etuna on molemminpuolisen tuntemuksen ja osaamisen
lisääntyminen. Työparimallissa omalääkärin ja -hoitajan välinen
konsultaatio sujuvoittaa potilaan hoitoa ja samoin myös erikoislääkärin
ja terveysasemalääkärin konsultaatiomahdollisuus terveysasemalla
tehostaa potilaan hoitoa ja sen koordinointia. Hyötynä potilaalle tulee
erikoissairaanhoidon konsultaatioon sujuvampi toteutuminen,
konsultaatioviiveen lyheneminen ja täten erikoissairaanhoidon
palvelujen saannin parantuminen.
Erikoislääkäreiden konsultaatiot edellyttävät vastaanottotiloja keskusterveysasemilla. Tarkan tila-arvion tekemiseksi tulee toiminnan laajuus arvioida käyttäen apuna esimerkiksi lähetteiden määrää. Arvio on vähintään 3-4 huonetta keskusterveysasemaa kohden.
Erilaisten sähköisten toimintamallien käyttöönottaminen ja kehittäminen
mahdollistavat monipuolisemmat konsultaatiokäytännöt. Esimerkiksi
käytössä olevat on-line puhelinyhteys erikoislääkäriin ja sähköinen
kirjallinen konsultaatio terveysasemalääkärin ja erikoislääkärin välillä
ovat nopeita konsultaatiotapoja. Ne sujuvoittavat potilaan hoitoa ja
niiden käyttöä kehitetään edelleen.
Sähköisellä kuvakonsultaatiolla on arvioitu voitavan hoitaa 90 %
ihotautikonsultaatioista. Erikoislääkärikonsultaatio voidaan myös tuoda
sähköisellä konsultaatioalustalla terveyskeskuslääkärille. Se tapahtuu
joko on-line videokuvan tai myöhemmin tulkittavan kuvamateriaalin
avulla. Yllämainitut edellyttävät sekä toiminnallista että teknistä
kehittämistä. Sähköisten konsultaatioiden lisäksi kehitetään myös
sähköistä asiointia.
Ilta-aukioloajat
Keskusterveysasemien aukioloaikoja esitetään muutettavaksi niin että
aukioloaikaa pidennetään Itäkeskuksen (tulevaisuudessa Myllypuro),
Viiskulman (tulevaisuudessa Maria), Laakson ja Malmin terveysasemilla
maanantaista torstaihin klo 20.00 saakka vuoden 2011 aikana.
Keskustan alueella keskusterveysaseman sijaan on harkittu ilta-
aukioloajat sijoitettavaksi Viiskulman sijasta Kallioon, jonne julkiset
kulkuyhteyden ja autojen paikoitustilat ovat paremmat. Muiden kuin
keskusasemien aukiolot kerran viikossa klo 18 saakka lopetetaan, kun
pidennetyt aukiolot keskusterveysasemilla aloitetaan.
Työvuorojärjestelyjen aiheuttaman vaihtuvan henkilöstön vuoksi
iltavastaanottotoiminta soveltuu ensisijaisesti niille potilaille, joiden hoito
ei edellytä pidempiaikaista hoitosuhdetta ja väestölle, jolle päiväajan
järjestäminen on muutoin ongelmallista. Toiminta tulee myös kohdentaa
ajanvarauspotilaisiin, jotta ei synny päällekkäisiä päivystyksen
järjestelmiä. Uusien päivystyspisteiden perustaminen terveysasemille
arki-illoiksi ei ole henkilöstön käytön kannalta tehokasta.
Päivystysasioiden hoito kannattaa edelleen keskittää ilta-aikaisin
päivystyspisteisiin, joissa on tarvittavat tutkimusmahdollisuudet.
Potilasohjaus iltavastaanotoille tapahtuu ajanvarauksella. Aukiolevien
asemien toiminta on suunnattu koko kaupungin asukkaille, potilaat
ohjataan kuitenkin ensisijaisesti oman asuinalueensa
keskusterveysasemalle.
Toiminnan järjestämiseksi tarvitaan lääkärityövoiman lisäksi myös
muuta henkilökuntaa. Henkilökunta kootaan iltavastaanottoja varten
alueen kaikilta asemilta tasapuolisesti. Iltavastaanotolla toimiva
henkilöstömäärä on 3-4 lääkäriä ja hoitajaa. Terveysasemien
aukioloajan muutos ei lisää vastaanottoaikojen kokonaismäärää, koska
ilta-aukiolo toteutetaan nykyisellä työntekijämäärällä. Aukioloaikojen
muutos aiheuttaa lisäystä palkkakustannuksiin iltalisien vuoksi.
Iltavastaanottojen toteuttaminen edellyttää sopimista henkilöstön
kanssa.
2) NEUVOLOIDEN TOIMINTA
Neuvola- ja terveyden edistämisen yksikkö koostuu 25 neuvolasta.
Neuvolatyön ja terveydenedistämisen yksikön tehtävänä on huolehtia
äitiys- ja lastenneuvonnasta sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen
liittyvästä neuvonnasta. Edelleen yksikön tehtävänä on huolehtia
osaltaan terveyden edistämisen sisältöjen kehittämisestä ja toimia
asiantuntijana poikkihallinnollisessa terveyden edistämistyössä.
Yksikön vastuulle kuuluvat neuvoloita palvelevat
erityistyöntekijäpalvelut, joita ovat neuvolan psykologi-,
ravitsemusterapia-, lasten foniatri-, puheterapia- ja
toimintaterapiapalvelut. Yksikön ravitsemusterapeutit palvelevat
neuvoloiden lisäksi avosairaanhoidon, koulun, kotihoidon,
kaupunginsairaalan ja konsultaatiopoliklinikoiden asiakkaita.
Neuvoloiden lääkäripalvelut saadaan tällä hetkellä terveysasemien
avosairaanhoidosta. Neuvolat ovat auki maanantaista perjantaihin 8-16.
Neuvolatyötä kehitetään uuden asetuksen mukaisesti entistä
moniammatillisempaan suuntaan korostaen yli sektorirajojen
tapahtuvaa yhteistyötä. Osa terveystarkastuksista järjestetään ns.
laajoina terveystarkastuksina, joissa huomioidaan entistä paremmin
koko perheen hyvinvointi.
Neuvolatoiminta on tärkeä tulevaisuudessakin säilyttää alueellisena
toimintana lähellä lapsiperheiden asuinalueita. Tavoitteena on kehittää
neuvolatoimintaa siten, että neuvoloissa on omat neuvolalääkärit.
Kaikissa neuvoloissa tarjotaan normaalien neuvolapalvelujen lisäksi
avosairaanhoidon kanssa yhteisiä psykiatrisen sairaanhoitajan, päihde-,
mielenterveystyöntekijän, perhetyöntekijän ja sosiaalineuvojan
palveluja.
Valmisteilla olevan terveydenhuoltolain mukainen vapaa hakeutuminen
tulee koskemaan myös neuvolapalveluja. Neuvola-asiakas valitsee
neuvolan ja neuvolassa toimivan neuvolaterveydenhoitajan vastaavien
periaatteiden mukaan kuin aiemmin on kuvattu lääkärin valinta
avosairaanhoidossa.
Neuvolan sähköisiä palveluja pilotoidaan vuoden 2010 aikana.
Saatujen kokemuksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä ja
sähköiseen asiointiin siirrytään soveltuvin osin mahdollisimman
nopeasti.
Keskusneuvolatoiminta
Laajempia neuvolapalveluja järjestäviä neuvoloita kehitetään
keskusneuvoloiksi. Niissä suunnitellaan järjestettäväksi normaalien
neuvolapalvelujen lisäksi keskitetyn ehkäisyneuvonnan, gynekologin,
lastenlääkärin ja lasten neurologin konsultaatiot. Keskusneuvolat
voisivat olla auki maanantaista torstaihin klo 20 saakka, mikäli se
osoittautuu neuvola-asiakkaiden näkökulmasta tarpeelliseksi.
Vuoteen 2020 mennessä keskusneuvoloita suunnitellaan olevan neljä
riippuen neuvolatoiminnan sisällön ja asiakkaiden määrän muutoksista.
Keskusneuvolat eivät voi sijoittua esitetyille keskusterveysasemille
nykyisten tilojen puitteissa. Myllypuron ja Kalasataman terveysasemien
suunnittelussa on otettu huomioon keskusneuvolatoiminta.
Terveysasemien yhdistämiseen liittyvässä palveluverkkoselvityksessä
ja Marian (arvio valmistumisesta 2015) sekä Kannelmäen (arvio
valmistumisesta 2018) terveysasemien suunnittelussa tämä tullaan
myös huomioimaan.
Keskusneuvolatoiminnan suunnittelu jatkuu ja tämän osan myös
suunnitellaan asiakasryhmien tarpeiden perusteella neuvoloiden
tarkoituksenmukaiset ilta-aukioloajat. Neuvoloiden aukioloaikojen
pidentäminen ilta-aikaan tuodaan lautakunnan päätettäväksi
viimeistään ensi vuoden loppuun mennessä, mihin asti aukioloaika on
kello 8 – 16 maanantaista perjantaihin. Myös keskusneuvoloiden
nimeäminen tuodaan lautakunnan päätettäväksi myöhemmin erikseen
valmistelun edettyä.
Terveysasemaverkon kehittämisessä tavoitteena on yhteistyön, tilojen
yhteiskäytön sekä yhteisesti hyödynnettävien palvelujen (esimerkiksi
erityistyöntekijöiden ja erikoissairaanhoidon konsultaatiot) vuoksi, että
avosairaanhoidon ja neuvolan tilat sijaitsevat samoissa kiinteistöissä.
Jos tilat eivät tätä mahdollista, toimipisteet voivat sijaita erillään.
3. ERITYISTYÖNTEKIJÄT TERVEYSASEMILLA JA NEUVOLOISSA
Vain osalle potilaista kohdentuvien erityistyöntekijöiden palvelut
järjestetään keskitettyinä johtamisen ja vertaistuen parantamiseksi.
Tällaisia ovat ravitsemusterapeuttien, jalkojenhoitajien, psykologien,
puheterapeuttien, toimintaterapeuttien ja keskitetyn ehkäisyneuvonnan
palvelut. Toiminnan sisältö ja tilat huomioon ottaen palvelut sijoitetaan
joko keskusterveysasemille tai keskusneuvoloihin. Jos tämä ei ole
tilojen suhteen mahdollista, ne keskitetään muihin sopiviin tiloihin
ottaen myös huomioon palvelujen tasainen jakautuminen kaupungissa.
Terveysvaikutusten arviointi
Toimintatapojen ja -mallien uudistuksilla lisätään väestön tasa-arvoa
terveysasemapalvelujen saannissa ja laajennetaan perusterveyden-
huollossa toteutettavaa palveluvalikoimaa. Potilaan hoitoon pääsy,
erityispalvelujen saanti, hoidon koordinointi ja hoidon jatkuvuus etenkin
pitkäaikaista hoitosuhdetta tarvitseville parantuvat. Näillä kaikilla on
myönteisiä vaikutuksia väestön terveydelle.
./. Terveyskeskuksen henkilöstötoimikunta käsitteli asiaa
kokouksessaan 31.5.2010 ja henkilöstön yhteistoimintaryhmän antama
lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä numero 5.
Yhteenveto kustannuksista:
Tilakustannukset
Työparimalli, terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke ja keskusterveysasemilla toteutettava erikoislääkäreiden konsultaatiotoiminta lisäävät terveysasemien tilatarpeita. Toteutettaessa työparimalli niin, että yhtä lääkäriä kohden on yksi omahoitaja, on vastaanottohuoneiden lisätarve noin 35 huoneetta. Tämä vastaa nykyisellä vuokratasolla noin 150 000 euron vuotuista tilakustannusta. Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeessa mielenterveys-/päihdetyöntekijöiden ja sosiaalineuvojien tilantarve on yhteensä 17 vastaanottotilaa, vastaten nykyisellä vuokratasolla noin 75 000 euron vuotuista tilakustannusta. Erikoislääkäreiden konsultaatioihin tarvittava tilaresurssi on yhteydessä toiminnan laajuuteen ja tarkan tila-arvion tekemiseksi tulee toiminnan laajuus arvioida käyttäen apuna esimerkiksi lähetteiden määrää. Arvio lisätilan tarpeesta on vähintään 3-4 huonetta keskusterveysasemaa kohden. Vuokrasummien kasvu ei kuitenkaan tapahdu täysimääräisenä, koska vastaanottohuoneita on saatavissa olemassa olevien tilojen käyttötarkoituksia muuttamalla. Terveysasemilla, joista laboratoriopisteet on lakkautettu, on tiloja toteutettavissa myös muuttamalla vapautuneita laboratoriotiloja vastaanottokäyttöön. Tilojen käyttötarkoituksen ja laboratoriotilojen muuttaminen vastaanottohuoneiksi aiheuttaa kuitenkin remonttikustannuksia. Toisaalta sosiaalivirastossa ja psykiatrian osastolla tulee mahdollisesti tilasäästöjä.
Henkilöstökustannukset
Työparimallissa henkilöstörakenteen muutos toteutetaan muuttamalla
50 perushoitajan vakanssia 42 terveyden-/sairaanhoitajan vakanssiksi
sekä kouluttamalla perushoitajia omahoitajiksi. Muutokset eivät vaikuta
henkilöstön palkkamenoihin. Terveysasema kuntalaisen
käyttöliittymänä -hankkeessa henkilöstöresurssit järjestellään
rakennemuutoksilla projektin edetessä siten, ettei henkilöstön
kokonaistarve hankkeen loputtua lisäänny nykyiseen verrattuna eikä
aiheuta näin lisäyksiä henkilöstömenoissa. Keskusterveysasemien
aukioloajan muutoksen vuoksi henkilöstölle maksetaan
rahakorvauksena 15 % korottamattomasta tuntipalkasta iltatyön
korvauksena klo 18-20 väliseltä ajalta. Muutoksen vaikutus henkilöstön
kokonaispalkkakustannuksiin on pieni.