5
25.5.2010 pöydälle pantu asia
VUODEN 2011 TALOUSARVIOESITYS JA ESITYS
TALOUSSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2012- 2013
 
Terke 2010-36
 
TJA              Terveyslautakunta päättänee hyväksyä liitteen mukaisen
ehdotuksen terveydenhuollon talousarvioksi ja vuosien 2012- 2013
taloussuunnitelmaksi.
 
Samalla terveyslautakunta päättänee hyväksyä liitteen mukaiset
talousarvion perustelutekstit.
 
Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle.
 
Lisätiedot:
Lind Jussi, suunnittelupäällikkö, puhelin 310 42246
 
 
LIITTEET
Liite 1
Talousarvioehdotus vuodeksi 2011 ja taloussuunnitelma
vuosiksi 2012 - 2013
 
Liite 2
Ehdotus terveydenhuollon tekstiksi kaupungin
talousarvioehdotukseen vuodeksi 2011
 
Liite 3
Henkilöstön yhteistoimintaryhmän lausunto
talousarvioesityksestä
 
Esittelijä     Terveyskeskuksen vuoden 2011 talousarvion laadintaa
ohjaavat kaupunginhallituksen 29.3.2010 päättämät sisällölliset
linjaukset ovat seuraavat:
 
o    Kaikkien virastojen tulee talousarvioehdotuksissaan esittää
taloudelliselta volyymiltaan suurimpien palvelujensa tuottavuusluvut
ja tuottavuutta lisäävät toimenpiteet. Tuottavuuden kehittyminen
esitetään keskeisten palvelujen osalta vuosina 2009–2013 (vuosi
2008=100) ja tuottavuusmittareihin sisällytetään palvelujen
vaikuttavuus. Palvelukohtaisia tuottavuuslukuja seurataan vuoden
2011 talousarvion seurantaraporttien yhteydessä ja luvut esitetään
lauta- ja johtokunnille.
 
o    Kaikissa määrärahoja ja palvelutasoa koskevissa päätöksenteon
perusteluissa on esitettävä muutosten vaikutukset tuottavuuteen.
Olennaisesti talouteen vaikuttavissa lauta- ja johtokuntien
päätöksissä on esitettävä päätösten kustannusvaikutukset.
 
o    Hallintokuntien tulee tehostaa kaikkien tilojen käyttöä ja etsiä
yhteiskäyttömahdollisuuksia. Hallintokuntien tulee tehdä käytössään
olevien toimistotilojen tehostamissuunnitelma vuosille 2011–2013
tavoitteena vuokramenojen 7 % säästö vuoden 2010 lähtötasoon
verrattuna. Erityisesti kalliissa kantakaupungin hallintokiinteistöissä
tilojen käyttöä tehostetaan vuonna 2011.
 
o    Ulkopuolisten tilojen vuokraaminen edellyttää johtajiston lupaa.
Tilakeskus toimii omalta osaltaan niin, että kaupungin tilat ovat
vuokraltaan kilpailukykyisiä.
 
o    Sähköisiä palveluja lisäämällä suunnataan henkilöstöresursseja
henkilötyötä vaativiin palveluihin.
 
Tunnistettuja ja nopealla aikataululla toteutettavissa olevia
sähköisen asioinnin hankkeita edistetään esimerkiksi pilottien ja
kokeilujen kautta.
 
o    Kunnallisvero nostetaan korkeintaan 18,5 %:iin. Kiinteistövero
pidetään vuoden 2010 tasolla.
 
o    Talous- ja suunnittelukeskuksen sekä henkilöstökeskuksen tehtävä
on ennen budjettikäsittelyä selvittää ja suunnitella
poikkihallinnollinen projekti nuorisotyöttömyyden (alle 35-vuotiaat) ja
syrjäytymisen torjumiseksi. Projektissa pitää olla mukana opetus-,
nuoriso-, sosiaali-, liikunta-, terveys- ja kulttuurisektorit. Selvityksen
yhteydessä on harkittava millä euromäärällä projekti voidaan
toteuttaa.
 
o    Budjetin 2011 laadinnassa otetaan huomioon vuoden 2011
sopimuspalkkojen korotukset.
 
o    Kaikilla aloilla pyritään hallintorakenteen keventämiseen ja
selkeyttämiseen. Virastoissa ja keskushallinnossa on käynnistettävä
hallinnon keventämiseen tähtääviä hankkeita vuoden 2011 alussa.
Virastojen ja keskushallinnon on vähennettävä hallinnollisia
kulujaan.
 
o    Hallintokuntien on esitettävä volyymiltaan ja kustannuksiltaan
merkittävimpien palvelujen palvelumaksujen kehitys viimeiseltä 10
vuodelta ja tehtävä tarvittavat esitykset palvelumaksujen
korottamisesta.
 
o    Tukipalvelujen keskittämistä jatketaan siten, että virastojen itse
tuottamien tukipalvelujen osuus on enintään 15 % vuoden 2011
lopussa ja 10 % vuoden 2012 lopussa.
 
o    Talous- ja suunnittelukeskus valmistelee kannustinjärjestelmän,
jolla hallintokuntia ohjataan keskinäiseen yhteistyöhön ja
sektorirajat ylittäviin toimintamalleihin, jotka edistävät kaupungin
kokonaisetua. Järjestelmään sisällytetään tarvittavat toiminnalliset
ja taloudelliset kannustimet.
 
o    Virastot määrittävät omat energiansäästötavoitteensa ja
toimenpiteet niihin pääsemiseksi niin, että kaupungin
kokonaistavoite toteutuu.
 
o    Hallintokuntia kehotetaan parantamaan erityisesti sellaisten
kolmannen sektorin toimijoiden toimintaedellytyksiä, joiden toiminta
tukee ja täydentää kaupungin toimintaa, lisäämällä
järjestöavustuksia.
 
o    Budjetin valmistelun yhteydessä selvitetään
tietotekniikkahankintojen koordinointi koko kaupungin tasolla ja
mahdollisuudet tietojärjestelmien yhteensovittamiseen ja
kustannustehokkuuteen.
 
o    Terveysasemien palveluissa toteutetaan kuntalaisten vapaa
hakeutumisoikeus.
 
Talousarvioesityksessä on kaupunginhallituksen kannanottojen
mukaisesti pyritty tuottavuuden parantamiseen, siten että vähennykset
on kohdennettu siten, että ne mahdollisimman vähän kohdentuvat
ydinpalveluihin.
 
Esitys vuoden 2011 talousarvioksi
 
Esitys vuoden 2011 talousarvioksi sekä vuosien 2012 - 2013 taloussuunnitelmaksi on esityslistan tämän asian liitteenä numero 1.
 
Kaupunginhallituksen hyväksymien talousarvion laatimisohjeiden mukaan tulee talousarviokirjaan tuleva perustelutekstiehdotus viedä lautakunnan käsiteltäväksi talousarvioehdotuksen käsittelyn yhteydessä.
 
 
Talousarvion laatimisohjeiden mallin mukaisesti laadittu ehdotus talousarvion perustelutekstiksi on esityslistan tämän asian liitteenä numero 2.
 
Terveydenhuollon kokonaisrahoituksen nousu vuonna 2011 on noin 2,9 %, jolla siis myös tulee rahoittaa yleisessä kustannustasossa tapahtuva nousu. Terveydenhuollon kokonaisrahoitus jakautuu terveyskeskustoiminnan ja HUS-kuntayhtymän kesken. Kaupunginhallitus on 29.3.2010 päättänyt terveyskeskustoiminnan osuudeksi 591,5 milj. euroa ja HUS-kuntayhtymän osuudeksi 449,0 milj. euroa. Terveyskeskustoiminnan ja HUS-kuntayhtymän rahoituksen jakauma on viime vuosina ollut seuraava:
 
*)Korjattu pitkäaikaissairaalan siirrolla sosiaalivirastoon; ilman korjausta 637, 4 milj. e
          
Terveyskeskuksen talousarvioesitys kasvaa vuodesta 2010 noin 29 milj. euroa (2,9 %). Yksityiskohtainen erittely terveyskeskuksen oman toiminnan kustannustasossa tapahtuvista muutoksista on esitetty erikseen liitteen numero 1 kohdassa 7.3. HUSin raami on vuoden 2010 raamia 24 milj. euroa suurempi, mikä merkitsee noin 5,6 % lisäystä vuoden 2010 talousarvioon nähden.
 
Vuoden 2010 talousarvion ja vuoden 2011 raamin mahdollistama rahoitus kuvataan seuraavasti:
 
 
 
Terveysasemat
 
Terveysasemien toiminnassa painopisteenä on edelleen hoidon saatavuutta koskevien lakisääteisten velvoitteiden toteuttaminen. Tärkeää on yhteyden saannin varmistaminen terveysasemalle. Terveysasemaosastolla on vuoden 2010 aikana valmisteltu työparimalliin siirtymistä sekä siihen liittyen listautumismallin käyttöönottoa. Työparimallilla pyritään pysyvien hoitosuhteiden osalta parantamaan hoidon jatkuvuutta ja parantamaan yhteydensaantia. Laboratorion toimipisteverkon sopeuttaminen saatetaan loppuun
vuoden 2010 aikana, mistä syntyy 0,6 milj. e vähenemä toimipistemaksuissa vuonna 2011. Terveysasemien fysioterapiapalveluja vähennetään nykytasosta, millä saavutetaan 0,2 milj. e säästöt, mikä merkitsee viiden hengen vähenemää avofysioterapiassa. Työparimalliin on tavoitteena siirtyä kaikilla terveysasemilla. Malliin siirtymisen yhteydessä henkilöstön rakenne tulee muuttumaan samalla kun terveysasemien asiakaspalvelutoimistojen määrä ja tehtävätvähenevät. Työparimalliin liittyvillä henkilöstörakennemuutoksilla arvioidaan saavutettavan 0,4 milj. e vuotuiset säästöt, mikä merkitsee noin 10 hengen vähenemää.
 
Sijaisten, vuokratyön ja varahenkilöiden osalta tavoitteena on 0,3 milj. e vähenemä vuoteen 2010 nähden. Kaupunginhallituksen hyväksymissä talousarvion laatimisohjeissa edellytetään, että kaikilla hallinnon aloilla pyritään hallintorakenteen keventämiseen ja selkiyttämiseen ja että hallinnon keventämiseen tähtääviä hankkeita on käynnistettävä vuoden 2011 alussa. Terveysasemat- osaston sisäisen hallinnon osalta on tavoitteena saavuttaa 0,3 milj. e vuotuiset säästöt. Laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palvelujen turvaamiseksi jatketaan terveysasemaverkon selvittämistä ja jatketaan terveysasemien toimintamalliin liittyvän palvelukapasiteetin sekä palveluprosessin kehittämistä. Terveysasemien käyntimäärien arvioidaan pysyvän lähes samalla tasolla kuin vuonna 2010.
 
Kotihoito
 
Kotihoito-osaston toiminnassa painotetaan keskiraskashoitoista asiakaskuntaa. Tavoitteena on, että 60 % säännöllisistä asiakkaista kuuluu maksuluokkiin 2-5 ja että RaVa mediaani asiakkailla on yli 2,2. Kotihoidossa tavoitteena on myös jatkossa, että hoidon edellytysten täyttyessä sen piiriin pääsee aina ilman jonottamista. Kaupunginsairaala- ja sosiaalitoimi varmistavat yhteistyössä kotihoidon kanssa kotihoidon potilaiden tarvitseman lyhytaikaishoidon akuuteissa tilanteissa ilman päivystyspoliklinikkakäyntiä yhteisesti sovittujen toimintamallien mukaisesti. Sairaalaan lähettämisen prosessia on tarkennettu ja kotiuttamisprosessia kehitetty yhteistyössä kaupunginsairaalan kanssa. Peittävyyden tavoitteena on, että 13 % yli 75-vuotiaasta väestöstä kuuluu säännöllisen kotihoidon palvelujen piiriin vuoden 2012 loppuun mennessä. Kotona hoitamista painotetaan muihin toimintoihin nähden siten, että vuoden 2011 talousarvioon sisällytetään 2,0 milj. e resurssilisäys. Sijaisten, vuokratyön ja varahenkilöiden osalta tavoitteena on saavuttaa 0,5 milj. e alenema vuoteen 2010 nähden. Kotihoito- osaston sisäisen hallinnon osalta on
tavoitteena saavuttaa 0,1 milj. e vuotuiset säästöt.
 
 
Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuolto on ollut terveyskeskuksen osastoista
vaikeimmassa tilanteessa hoitotakuulainsäädännön toteuttamisessa,
vaikka suun terveydenhuoltoon on hoitotakuun voimaantulon jälkeen
kohdennettu runsaasti lisäresursseja. Vuosina 2005- 2009 suun
terveydenhuoltoon on tehty 19 milj. euron lisäpanostus, joka on
merkinnyt noin 27 % reaalikasvua. Kasvusta kuitenkin noin 40 % liittyy
pääkaupunkiseudun yhteisiin suun terveydenhuollon hankkeisiin.
Vuoden 2009 lopun tilanteessa hoitotakuu toteutui suun
terveydenhuollossa. Samalla ylittyi myös suun terveydenhuollon
budjetti 3,6 milj. eurolla. Suun terveydenhuollon osuus sijaisten ja
vuokratyön säästötavoitteesta on 0,1 milj. e. Palvelusetelin
käyttöönotosta on suunnitelman laadinta vireillä. Palveluseteli tulee
olemaan käytössä vuoden 2011 aikana, mistä säästö arvioidaan 0,7
milj. e suuruiseksi. Säästön arvioidaan olevan suurempi, mikäli
palvelusetelin sähköinen käsittely saadaan toteutettua vuoteen 2011
mennessä. Suun terveydenhuollon sisäisen hallinnon osalta on
tavoitteena saavuttaa 0,15 milj. e vuotuiset säästöt. Suun
terveydenhuollossa jatketaan työnjakomallin toteuttamista, jossa alle
18-vuotiaiden suun terveystarkastukset on siirretty pääsääntöisesti
suuhygienisteille. Henkilökunnan rekrytoinnissa panostetaan
yhteistyöhön oppilaitosten kanssa. Yliopistohammasklinikalla ja Suun
erikoishoidon yksikössä tapahtuvan hammaslääkäreiden kliinisen
kouluttamisen lisäksi osasto on tiiviissä yhteistyössä alan oppilaitoksiin.
Hammaslääkärikoulutuksen sisäänottoa on lisätty merkittävästi, mikä
tulee lisäämään suun terveydenhuollon tuloja ja menoja 0,84 milj.
eurolla. Kuluerää ei ole otettu huomioon lisäävänä tekijänä suun
terveydenhuollon raamissa.
 
Kaupunginsairaala
 
Kaupunginsairaalalla on käytössään 1 153 sairaansijaa. Toiminta
sijoittuu Malmin (125 ss.), Herttoniemen (150 ss) ja (Laakson 231 ss).
sairaalakiinteistöihin. Kuntoutusyksikön vuodeosastot (131 ss.)
sijaitsevat Laakson sairaalassa. Malmin sairaalan päivystysyksikkö (85
ss.) palvelee itäisen, kaakkoisen, koillisen ja pohjoisen alueen (=
itäisen vastuualueen) potilaita. Haartmanin sairaalan päivystysyksikkö
(118 ss) palvelee keskisen, eteläisen ja läntisen alueen (=läntinen
vastuualue) potilaita. Kotisairaaloiden sairaansijamäärä on 93 paikkaa.
Kotisairaalat toimivat Laakson (53 ss.), Malmin (20 ss.) ja Herttoniemen
(20 ss.) sairaaloissa. Suursuon sairaalan alkuperäinen
sairaansijakapasiteetti (260 ss) on pienentynyt 225 sairaansijaan.
Sairaalan toiminta muuttuu akuuttiluonteisemmaksi vuoden 2010
aikana. Samalla tämä merkitsee sitä, että terveyskeskuksen akuutissa
käytössä oleva sairaansijakapasiteetti kasvaa, mikä edellyttää
ostopalvelujen vähentämistä. Suursuon sairaalan kapasiteettia
pienennetään vuoden 2011 alusta lähtien edelleen 35 sairaansijalla,
josta saatava säästö on 2 milj. e. Jäljelle jääviä 190 sairaansijaa
vahvistetaan 1,2 milj. e lisäresursoinnilla, jonka turvin osastojen
kuntoutusresurssia sekä hoitaja sekä lääkäriresurssia tarkistetaan
korkeammaksi. Lisäksi resursointi mahdollistaa vastaamisen
sairaanhoidollisten tukipalvelujen lisääntyvään tarpeeseen siten, että
palvelu vastaa hoitoketjun asettamia vaateita. Edellä kuvattu
toiminnallinen muutos mahdollistaa noin 30 ostopalvelusairaansijan
kotiuttamisen omaksi toiminnaksi, mistä saatava vuotuinen säästö on
noin 3,35 milj. e. Päiväsairaala (20 paikkaa) lopetetaan, koska
vastaavaa toimintaa on tarjolla vastikään kaupunkikonsernin inhouse -
toimijan rooliin tulleessa Oulunkylän kuntoutussairaalassa, jonka
kapasiteettia vapautuu veteraanien vähetessä. Päiväsairaalan
lopettamisella saavutetaan 0,6 milj. e säästö, joka on kohdennettu
kotihoidon vahvistamiseen. Oulunkylän kuntoutussairaalaa ryhdytään
kaupunginsairaalalle jäävän ostopalvelumäärärahan puitteissa
käyttämään vuodeosastohoidon sekä nykyistä kaupunginsairaalan
päiväsairaalaa korvaavan palvelun hankintaan. Sijaisten ja
vuokratyönkustannus osalta tavoitteena on saavuttaa 1,0 milj. e
alenema vuoteen 2010 nähden. Kaupunginsairaalan sisäisen hallinnon
osalta on tavoitteena saavuttaa 0,35 milj. e vuotuiset säästöt.
Akuuttisairaalassa poliklinikkatoiminnan volyymi pysyy vuoden 2010
tasolla, ja akuuttisairaalan ajanvarauspoliklinikkatoimintaa kehitetään
edelleen terveysasemia tukevana palveluna.
 
Psykiatria
 
Kaikilla poliklinikoilla on käytössä hoidon suunnittelun tukena
potilaskohtaisesti sovellettava strukturoitu tutkimusohjeistus.
Henkilöstön osaamista ja rekrytointia tuetaan turvaamalla hyvä
täydennyskoulutus ja säilyttämällä työnkuvan riittävä monipuolisuus.
Asumispalvelutoiminnassa jatketaan palvelujen laadunseurantaa ja
yhteistyötä sosiaaliviraston kanssa. Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitoa
ja kuntoutusta kehitetään yhdessä päihdehuollon ja Niemikotisäätiön
kanssa ja psykoosipotilaiden varhaiskuntoutustoimintaa kehitetään
edelleen. Psykiatriaosasto sulkee yhden suljetun osaston (12 ss)
Auroran sairaalassa, jonka avulla saavutetaan 0,95 milj. e säästö.
Järvenpään sosiaalisairaalan hoitojaksojen ostamiseen kohdennettua
ostopalvelumäärärahaa on käytetty vakavasta mielenterveyshäiriöstä
kärsivien potilaiden päihdeongelman hoitoon. Helsingin psykiatrian
sairaalatoiminnassa lisätään päihdehoidon osaamista henkilökunnan
koulutuksen avulla, mikä vastaa nykyistä käsitystä päihdehoidon ja
mielenterveyshoidon integraation tärkeydestä. Kaikkein akuuteimmin
psyykkisesti sairaat päihdeongelmista kärsivät henkilöt on tähänkin asti
hoidettu Auroran sairaalassa, koska Järvenpään sosiaalisairaalan
psykiatriset ja akuuttipalvelut eivät vastaa em. potilaiden hoidon
tarvetta. Auroran sairaansijoista varataan päihdepsykiatriseen
hoitoon sairaansijoja siten, että sairaalatasoista päihdepsykiatrista
hoitoa tarvitsevat tähän asti Järvenpään sosiaalisairaalassa hoidetut
henkilöt voivat saada riittävän hoidon. Ostopalvelusta luopumisella
saavutetaan 0,5 milj. e säästöt. Sijaisten ja vuokratyönkustannus
osalta tavoitteena on saavuttaa 0,2 milj. e vähenemä vuoteen 2010
nähden. Psykiatrian sisäisen hallinnon osalta on tavoitteena saavuttaa
0,2 milj. e vuotuiset säästöt. Oman toiminnan osalta
kustannusvähennys merkitsee noin 20 työntekijän vähentämistä
psykiatriaosastolta.
 
Yhteiset toiminnot
 
Hallinto- ja tukipalvelujen resursseja vähennetään 0,1 milj. e. Resurssien tarkempi vähentäminen suunnitellaan hallinto- ja palvelukeskuksen ja kliinisten osastojen palveluneuvottelujen pohjalta. Muutoin hallinto- ja palvelukeskuksen toiminta jatkuu nykyisen tasoisena. Terveyskeskuksen tilakustannukset (42 milj. euroa) budjetoidaan keskitetysti hallinto- ja palvelukeskuksen tilahallintoon. Keskitetyt koulutusmäärärahat suunnataan ydintoimintoihin kiinteästi liittyvään koulutukseen. Koulutuksessa pyritään käyttämään omia asiantuntijoita kouluttajina, seminaaripaikkojen ja ulkopuolisten maksullisten koulutusten valinnassa käytetään kriittistä harkintaa ja ulkomaanmatkat kohdistetaan avainryhmiin ja erityisosaajiin, jotka välttämättä tarvitsevat ammattitaidon ylläpitämiseen ulkomaisia seminaareja. Tavoitteena on saavuttaa keskitetyissä koulutusmäärärahoissa 0,5 milj. e (16 %) säästö. Keskitettyjä tutkimusmäärärahoja vähennetään 0,1 milj. e vuoden 2010 tasosta.
 
 
Kaupunginhallituksen kannanottojen mukaan tukipalvelujen
keskittämistä jatketaan siten, että virastojen itse tuottamien
tukipalvelujen osuus on enintään 15 % vuoden 2011 lopussa ja 10 %
vuoden 2012 lopussa. Terveyskeskuksessa itse tuotettujen
tukipalvelujen osuus on tällä hetkellä 16 %, mikäli laitoshuoltoa ei lueta
tukipalveluihin. Mikäli laitoshuolto luettaisiin tukipalveluksi, olisi osuus
62 %.
 
 
Avustukset ja ostopalvelut
 
Kaupunginhallituksen kannanotoissa kehotetaan tukemaan erityisesti sellaisten kolmannen sektorin toimijoiden toimintaedellytyksiä, joiden toiminta tukee ja täydentää kaupungin toimintaa, lisäämällä toiminta-avustuksia. Tilanteessa, jossa terveyskeskuksen oman toiminnan talousraami on reaalisesti vähenevä, ei avustusten lisäämiseen ole edellytyksiä. Konsernijohdon budjettiin sisältyvien ulkopuolisten ostopalvelujen osalta talousarvioesitys noudattelee terveyskeskuksen oman toiminnan budjettiraamin muutosta, joka vuoden 2011 osalta on reaalisesti noin 1,5 % kuluvan vuoden tasoa alhaisempi. Niemikotisäätiön avustus kuitenkin säilytetään ennallaan ja muihin avustuksiin varataan 394 te, mikä vastaa em. 1,5 % vähenemää kuluvaan vuoteen.
 
HUSin toiminta
 
HUSin toiminta käsittää HUSin helsinkiläisille tuottamat terveyspalvelut ns. kuntalaskutettavat palvelut, joista terveyskeskus maksaa HUS-hinnaston mukaisesti. Lisäksi terveyskeskus osallistuu HUS:n talousarvion mukaisiin Myrkytystietokeskuksen palvelujen rahoittamiseen sekä kattaa osuutensa kalliin hoidon tasausmaksusta. HUSin talousarviokohta sisältää myös mahdolliset ylikäyttömaksut sekä muut vastaavan tyyppiset erikseen laskutettavat erät.
 
HUSin vuoden 2011 talousarviotaso on kaupunginhallituksen hyväksymän raamin mukaan 449 milj. euroa. HUSin määrärahojen kehitys on ollut seuraava:
 
TP 2005
TP 2006
TP 2007
TP 2008
TP 2009
TA 2010
TAE 2011
401.549
398.840
414.565
435.389
449 039
425.000
449 039
 
 
Edellä olevan lukusarjan osalta tulee vuosia 2007 ja 2008 verrattaessa ottaa huomioon Marian sairaalan sekä lastenpsykiatrian siirtyminen, minkä nettomääräinen yhteisvaikutus on 13,2 milj. e HUSin talousarviota vähentävä.
 
Investointitalous
 
Kaupunginhallituksen 29.3.2010 hyväksymien talousarvion laadintaohjeiden mukaan on talonrakennuksen investointitaso noin 6 % vuoden 2010 tasoa korkeampi. Irtaimen omaisuuden osalta raami puolestaan on noin 10 % vuoden 2010 tasoa pienempi. Kokonaisuutena investointien raami on siis jonkin verran korkeampi kuin edellisvuonna. Ainostaan irtaimen omaisuuden hankinnat sisältyvät terveyskeskuksen talousarvioon, talonrakennuksen määrärahojen sisältyessä kiinteistöviraston talousarvioon.
 
Tehtyjen investointien kustannukset tulevat aikanaan näkymään terveyskeskuksen talousarviossa käyttötalousmenoissa vuokrina. Terveyslautakunta antoi 23.3.2010 talonrakentamisohjelmaluonnoksesta lausunnon kiinteistölautakunnalle.
 
Kaupunginhallitus on palveluverkkojen kehittämisen osalta 17.5.2010 päättänyt, että lauta- ja johtokuntien tulee jatkaa palveluverkkojen kehittämistä siten, että valtuuston hyväksymän strategiaohjelman tavoitteet saavutetaan ja budjettiraamin mukaisia menoja ei ylitetä ja että kaupungin palveluverkon tilakustannukset asukasta kohti pitkällä aikavälillä pienenevät. Lisäksi kaupunginhallitus tulee erityisesti kehottamaan sosiaali- ja terveyslautakuntaa valmistelemaan palveluverkon suunnitelmat siten, että tilojen käyttöä tehostetaan.
 
Irtain omaisuus
 
Atk-hankinnoissa painoalueina ovat asiakastietojärjestelmiin
integroitujen sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen ja käyttöönotto
sekä asiakasjärjestelmien kehittämiseen osallistuminen kansallisen
terveyshankkeen määrittelyjen ja uuden lainsäädännön mukaisesti.
Verkko-oppimista laajennetaan edelleen. Teknisen infrastruktuurin osalta
vaaditaan jatkuvaa kunnossa- ja ylläpitoa sekä laitteistojen uusimista,
mikä on edellytys tietojärjestelmien tehokkaalle käytölle. Langattoman
tekniikan käyttöä ja ratkaisuja laajennetaan ja kehitetään edelleen.
Hankeohjelma perustuu terveyskeskuksen toimintastrategiaan ja
kaupungin tietotekniikkastrategian toteuttamiseen.
 
 
Muun irtaimen omaisuuden esityksessä on otettu huomioon erityisesti
viime vuosina pois jääneiden, vanhentuneita laitteita korvaavien
hankintojen osuus. Tämän lisäksi irtaimen omaisuuden summaa
kasvattavat tilahankkeiden mukanaan tuomat välttämättömät
kalustohankinnat. Muun irtaimen omaisuuden hankintoihin esitetään
kokonaisuudessaan 3,0 milj. euroa vuodelle 2010.
 
Toimitusjohtajan kannanotot
 
Toimitusjohtaja toteaa, että talousarvioehdotus on laadittu
kaupunginhallituksen päättämän raamin mukaisena. Terveyskeskuksen
talousarvioesitys on reaalisesti noin 10 milj. e kuluvan vuoden
talousarviota pienempi, josta noin puolet katetaan henkilöstömenojen
vähentämisellä. Henkilöstömenojen säästöstä runsaat 2 milj. e saadaan
sijais-, vuokratyö sekä varahenkilökustannusten vähentämisestä, mikä
on alle 5 % ko. kuluerien yhteissummasta.
 
./.                  Henkilöstön yhteistoimintaryhmän 24.5.2010 antama
lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä numero 3