6
25.5.2010 pöydälle pantu asia
LAUSUNTO TALOUSARVIOALOITTEESTA MÄÄRÄRAHASTA
YKSITYISISSÄ PALVELUTALOISSA ASUVIEN
PALVELUSETELIKOKEILUUN
Terke 2010-706
TJA Terveyslautakunta päättänee antaa talousarvioaloitteesta
seuraavan esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:
”Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tuli voimaan
1.8.2009. Helsingin kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti
kaupunginjohtajan 30.9.2009 (67 §) nimittämä työryhmä valmisteli
palvelusetelin käytön laajentamisesta selvityksen, joka valmistui
31.1.2010.
Selvityksessä palvelusetelikokeilun ensisijaisiksi pilottihankkeiksi
terveyskeskuksessa ehdotetaan suun terveydenhuollon nykyisin
maksusitoumuksilla hoidettuja palveluita sekä kaupunginsairaalan
endoskopiatoimintaa ja psykiatrian psykoterapioita (yksilö, perhe-,
taide- ja ryhmäterapiat). Selvityksen johtopäätöksissä todetaan,
palvelusetelin käyttöä on tarpeen pilotoida terveyskeskuksessa ja
sosiaalivirastossa mainituissa pilottikohteissa.
Kaupunginhallitus merkitsi 8.3.2010 (274 §) tiedoksi selvityksen
palvelusetelin laajentamisesta ja päätti samalla kehottaa
terveyslautakuntaa, sosiaalilautakuntaa, teknisen palvelun lautakuntaa,
talous- ja suunnittelukeskusta sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluja
antamaan lausuntonsa työryhmän raportista 30.6.2010 mennessä.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa terveys- ja sosiaalilautakuntia
tekemään kaupunginhallitukselle 30.6.2010 mennessä tarvittavat
esitykset palvelusetelilain mukaisen palvelusetelin käyttöönotosta,
palvelusetelin arvon määrittämisen linjauksista, palvelusetelityypeistä,
palvelusetelien myöntämisperusteista, rekisterinpidosta sekä
toimivallan delegoinnista johtosääntömuutoksineen
palvelusetelityöryhmän raportissa esitettyjen pilottien toteutusta varten.
Pilottien valmistuttua päätetään palvelusetelijärjestelmän mahdollisesta
vakiinnuttamisesta. Terveyskeskuksen esitys tullaan käsittelemään
terveyslautakunnassa annetussa määräajassa.
Tällä hetkellä terveyskeskuksessa on palveluseteli käytössä kotihoidon
kotisiivouksessa ja rintamaveteraanien avokuntoutuksessa.
Terveyslautakunta toteaa, että kokeiluista saatujen kokemusten
perusteella päätetään aikanaan palvelusetelien laajentamisesta
esimerkiksi kotihoitoon. Aloitteessa mainittu kokeilu yksityisten
palvelutalojen tai senioritalojen asukkaiden kotihoitopalvelujen
palvelusetelikokeilusta ei siten ole ajankohtainen vielä tulevana
vuonna.
Terveyslautakunta haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota aloitteessa
mainittuun yksityisiin palveluihin hakeutuneiden ikäihmisten ryhmään.
Helsingissä yksityisiä palvelutaloja, hoivakoteja ja senioritaloja on noin
100 ja niissä yhteensä noin 5 500 paikkaa. Kaikki talot eivät anna
ympärivuorokautista hoivaa. Yksityiseen taloon siirrytään omasta
aloitteesta ja asumisen kustannukset maksetaan itse. Asukas on
verrattavissa kotona asuvaan kaupunkilaiseen ja on oikeutettu
samoihin palveluihin.
Terveyskeskuksen kotihoito antaa palveluja aloitteessa mainitulla
tavalla yksityisissä palvelumuodoissa asuville ikäihmisille, mikäli he
eivät hanki näitä palveluja talosta itse. Kotihoidon volyymiä pyritään
jatkuvasti kasvattamaan ja näin tuottamaan riittävät palvelut näillekin
asiakkaille. Talousarviossa on varauduttu kotihoidon määrärahojen
lisäämiseen jonkin verran ja lisäyksen yksilöidystä kohdentamisesta
päätetään myöhemmin.
Mikäli asukkaalla on sosiaaliviraston hoitotasoratkaisu
ympärivuorokautiseen hoivaan palvelutalossa ja hän valitsee
sosiaaliviraston hyväksymän yksityisen tuottajan, hän voi saada
sosiaalivirastolta palveluseteli hoivan kustannusten kattamiseen (ei
asumiseen tai ruokaan). Palvelusetelin käyttäjiä on tällä hetkellä 174.
Terveyslautakunta toteaa, että sosiaalivirastosta saatujen tietojen
mukaan on käynyt ilmi, että yksityiset tuottajat ottavat jossain määrin
asukkaiksi sellaisia ikäihmisiä, joiden kyky suoriutua pakollisista
maksuista tiedetään jo etukäteen heikoksi, joten asumisratkaisu käy
ennemmin tai myöhemmin taloudellisesti mahdottomaksi. Mikäli
ympärivuorokautisen hoivan tarvetta ei ole (eikä siis mahdollisuutta
palvelusetelin käyttöön) ja omasta kodista, esimerkiksi vuokra-
asunnosta, on luovuttu, voi sosiaalivirasto joutua osoittamaan henkilölle
uuden asuinpaikan kaupungin subventoimasta palvelutalossa. Nämä
kaikki ovat tätä nykyä ympärivuorokautista hoivaa antavia eli siirtyvän
asukkaan tarpeisiin ylimitoitettuja.
Terveyslautakunta toteaa, että yllä kuvattua vääristymää tulisi kaikin
mahdollisin keinoin välttää. Yksityisten palvelutalojen, hoivakotien ja
senioritalojen tulisi asukasvalinnassa etukäteen varmistaa ratkaisun
taloudellinen realistisuus ja lisäpalvelut tulisi hinnoitella siten, että
niiden hankkiminen on asukkaille mahdollista. Tämä on sekä
inhimillisesti että taloudellisesti välttämätöntä.
Terveysvaikutusten arviointi
Yksityisen palvelutalon, hoivakodin tai senioritalon asumismuodokseen
valinneet ikäihmiset lienevät suurelta osin keskimääräistä
hyvätuloisempia. Heillä on samat oikeudet terveyspalveluihin kuin
muillakin kansalaisilla. Terveydentilan ja toimintakyvyn heikkeneminen
saattaa muuttaa heidän elämäntilannettaan ratkaisevasti ja esimerkiksi
ulkopuolisen avun tarve voi lisääntyä suuresti. Näillä tilanteilla on usein
myös taloudellisia vaikutuksia, jotka tulee ennakoida siten, että
perustoimeentulo ja palvelujen saanti eivät vaarannu. Kaupungin tulee
varmistaa, että ikäihmisen valitseman asumismuodon
kustannusrakenteen ja palvelutarjonnan sekä kunnallisten palvelujen
muodostama kokonaisuus turvaa asianmukaiset palvelut ja
yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen kohtelun koko ikäryhmälle.”
Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle.
Lisätiedot:
Nuutinen Hanna-Leena, erityissuunnittelija, puhelin 310 42662
Esittelijä Seija Muurinen ja 8 muuta valtuutettua ovat tehneet
aloitteen määrärahan varaamiseksi yksityisissä palvelutaloissa asuvien
palvelusetelikokeiluun:
”Helsingissä on ikäihmisille tarjolla asuntoja yksityisissä palvelutaloissa
tai senioritaloissa (eivät ole kaupungin ostopalvelua), joihin iäkkäät
ihmiset voivat omasta aloitteestaan hakeutua. Monissa yksityisissä
palvelutaloissa on maksua vastaan tarjolla erilaisia palveluja, myös
hoiva- ja hoitopalveluja. Taloon muuttavalla asukkaalla on kuitenkin
oikeus valita, ostaako hän tarvitsemansa palvelut yksityisestä
palvelutalosta vai käyttääkö hän kaupungin tuottaman kotihoidon
palveluja. Asukas voi saada kaupungin järjestämää kotihoitoa myös
yksityiseen palvelutaloon, mikäli hänellä on todettu kaupungin
työntekijöiden toimesta kotihoitoon oikeuttava palveluntarve.
Yksityisten palvelutalojen ja senioritalojen asunnot rinnastetaan ns.
normaalissa asuntokannassa oleviin asuntoihin. Yksityisten
palvelutalojen tuottamasta palvelusta asukas maksaa luonnollisesti
koko palvelun hinnan. Sen sijaan kaupungin tuottaman kotihoidon
asiakasmaksut on porrastettu tulojen mukaan.
Yksityisten palvelutalojen asukkaille, joilla ei ole mahdollisuutta ostaa
talon tuottamia palveluja, tilanne on turhauttava. Asukkaat joutuvat
turvautumaan talon ulkopuolelta tuotettavaan kaupungin kotihoidon
palveluun, vaikka palvelutarjontaa olisi myös talon sisällä. Tällaisella
toimintamallilla tuhlataan olemassa olevia resursseja, eikä malli edistä
nykyisin tavoiteltavaa asiakkaiden valinnanvapautta.
Kaupungin kotihoidolla on tulevina vuosina ja vuosikymmeninä suuri
haaste palvelujen järjestämisessä, koska iäkkäiden ihmisten määrä ja
samalla palveluntarve kasvavat vuosi vuodelta. henkilöstöä on jo nyt
ajoittain ollut vaikea saada lisää samassa suhteessa kuin palveluja
tarvitsevien ikäihmisten määrä on kasvanut. Sikäli olisi järkevää
hyödyntää kaupungin tuottaman palvelun rinnalla jo olemassa olevia
yksityisten palvelutalojen hoiva- ja hoitopalveluja.
Esitän, että Helsingin kaupunki varaa määrärahan kokeiluun, jossa
yksityisissä palvelutaloissa asuville asukkaille tarjotaan kaupungin
tuottaman palvelun vaihtoehdoksi palveluseteleitä hoiva- ja
hoitopalveluiden hankkimiseksi. Setelin voisivat saada asukkaat, joilla
on todettu palveluntarve kaupungin työntekijän toimesta.
Palveluseteleitä voitaisiin kokeilla rajatusti joissakin palvelutaloissa,
joissa on jo nyt tarjolla kaupungin kotihoidon palveluja vastaavia
palveluja.”
Aloitteesta on pyydetty terveyslautakunnalta ja sosiaalilautakunnalta
lausunto kaupunginhallitukselle 27.5.2010 mennessä.