7
25.5.2010 pöydälle pantu asia
LAUSUNTO TALOUSARVIOALOITTEESTA HAASTEKÄYTÄNNÖN
KÄYTTÖÖNOTON SELVITTÄMISESTÄ
Terke 2010-765
TJA Terveyslautakunta päättänee antaa talousarvioaloitteesta
seuraavan esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:
”Ruotsissa on toimittu joitakin vuosia palvelujen hankinnassa
uudenlaisen ns. haastekäytännön (utmaningsrätt, Right to Challenge)
mukaisesti. Vuonna 2007 kolme kuntaa oli mukana tässä innovaatiossa
ja nykyään jo yli 30 kuntaa sekä Tukholman läänin maakäräjät. Maassa
toimii erillinen organisaatio, joka antaa apua käytännön soveltamisessa
(www.utmaningsservice.se).
Ruotsissa jokaisen läänin alueella toimii maakäräjät tai alue, jonka
tärkeimpiin tehtäviin kuuluu julkinen terveyden- ja sairaanhoito, yleinen
hammashuolto sekä alueellinen kehitys sisältäen joukkoliikenteen
(yhteistyössä kuntien kanssa), kulttuurin, elinkeinoelämän tuen ja
matkailun (www.kommun.se).
Haastekäytännön tarkoituksena on kustannusten ja laadun
näkökulmasta tutkia tai pikemminkin testata kunnan (tai maakäräjien)
toimintaa. Tavoitteena on synnyttää täysin uusia ja parempia tapoja
toteuttaa paikallista palvelutoimintaa (www.svensktnaringsliv.se).
Haastekäytännön tavat ja laajuus vaihtelevat Ruotsissa. Useimmiten
voi ”haastaa” kaikkia muita paitsi kunnan keskeisiä toimintoja ja
viranomaistoimintoja.
Toiminnan, joka on ajateltu haastaa, täytyy olla määriteltävissä ja
rajattavissa. Haaste toimitetaan kunnassa sille hallintokunnalle, joka
harjoittaa kyseistä toimintaa. Haaste on virallinen ja julkinen dokumentti
ja sen tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: toiminta, joka kunnassa
haastetaan (koko toiminta vai osia), kuvaus tarjouksen tekijän
luotettavuudesta ja haastajan halu harjoittaa itse ko. toimintaa.
Toimialasta vastaava kuntatoimija analysoi ja arvioi haasteen ja
päättää hyväksyykö sen. Hyväksytty haaste tulee kilpailutusmenettelyn
piiriin ja alkuperäisen haasteen tekijä voi osallistua kilpailutukseen.
Alkuperäisen idean esittänyt ei siis välttämättä saa toimeksiantoa.
Haastekäytäntö on enemmän kuin pelkkä aloitelaatikko ja sillä saattaisi
olla myönteisiä vaikutuksia Helsingissäkin. Se voisi sekä aktivoida
palvelumarkkinoita että madaltaa kilpailutuskäytäntöä. Ainakin
menettelyllä voitaisiin saada yksityiset henkilöt, kolmannen sektorin
toimijat sekä yrittäjät tai yrittäjiksi suunnittelevat innovoimaan
kaupungin palvelutuotantoa. Käytäntö voisi toimia markkinoille
signaalina miettiä, miten kaupungin palveluja tuotettaisiin paremmin tai
halvemmalla. Menettely aktivoisi myös kaupunkia pohtimaan omaa
toimintaansa.
Haasteiden vastaanottaminen, analysointi ja niihin vastaaminen lisäisi
merkittävästi hallinnollista virkamiestyötä ja vaatisi koulutusta.
Käytännön taloudellisia kokonaisvaikutuksia on vaikea ennakoida.
Terveyslautakunta toteaa, että haastekäytäntö vaikuttaa
mielenkiintoiselta uudelta innovaatiolta ja periaatteessa selvittämisen
arvoiselta. Talousarvioehdotuksen laatimisohjeisiin sisältyy kuitenkin
velvoite hallintorakenteen keventämiseen, hallinnollisten kulujen
vähentämiseen ja hallinnon keventämiseen tähtäävien hankkeiden
käynnistämiseen. Koska on ennakoitavissa, että haastekäytäntö
väistämättä lisäisi hallinnollisten resurssien tarvetta merkittävästi, ei
käytännön selvittämistä ja kokeilua terveystoimessa ole edellä mainitut
velvoitteet huomioon ottaen mahdollista toteuttaa. Näihin tarvittavat
resurssit eivät siis sisälly terveyskeskuksen talousarvioon.
Terveysvaikutusten arviointi
Haastekäytännön avulla saatettaisiin pystyä hankkimaan
kaupunkilaisille entistä edullisempia ja laadukkaampia palveluja ja
samalla kansalaisille tarjottaisiin mahdollisuus osallistua palvelujen
innovointiin. Tällä voisi olla taloudellisesti myönteinen sekä
voimaannuttava ja osallistava vaikutus kaupunkielämään. Käytäntö
kuitenkin lisäisi hallinnollista työtä, johon ohjatut resurssit olisivat tänä
tiukan talouden aikana poissa varsinaisesta palvelutoiminnasta.”
Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle.
Lisätiedot:
Nuutinen Hanna-Leena, erityissuunnittelija, puhelin 310 42662
Esittelijä Lasse Männistö ja 19 muuta valtuutettua ovat tehneet
seuraavan aloitteen Haaste-käytännön käyttöönoton selvittämisestä
Helsingissä:
”Helsingin kaupunki on tulevina vuosina taloudellisten haasteiden
edessä, kun taantuman lasku tulee maksettavaksi. Samaan aikaan
työelämässä olevien helsinkiläisten määrä laskee ja eläkeläisten määrä
kasvaa. Olemme kaupungin talouden näkökulmasta tilanteessa, jossa
meidän on pakko etsiä tapoja turvata laadukkaat ja tasa-arvoiset
hyvinvointiyhteiskunnan palvelut helsinkiläisille aikaisempaa
pienemmällä rahamäärällä.
Palvelutuotannon eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten arviointi on
kuitenkin usein haastavaa. Ruotsissa useat kunnat ovatkin ottaneet
käyttöön ns. Haaste-käytännön (Utmaningsrätt), jonka kautta
kolmannen ja yksityisen sektorin toimijat voivat edistää
palvelutuotannon eri vaihtoehtojen välistä laadun ja kustannusten
arviointia.
Haaste-käytännön ajatuksena on se, että kolmannen ja yksityisen
sektorin yhteisö voi esittää tietystä osasta kunnallista palvelutuotantoa
kunnalle haasteen. Haasteen jättäjä esittää haasteessa yksilöidysti,
miten kyseessä oleva palvelu tai sen osa voitaisiin tuottaa vallitsevaa
tuotantomallia laadukkaammin ja/tai edullisemmin. Kunta on velvoitettu
(1.) ottamaan haasteen vastaan (2.) käsittelemään ja arvioimaan
haasteen ja (3.) antamaan haasteeseen vastauksen.
Kunnalla ei ole velvoitetta mitenkään muuttaa omaa toimintaansa tai
palveluiden tuotantotapaa. Kuitenkin eri mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja
arvioitaessa haasteet ja niihin annetut vastaukset antavat arvokasta
lisätietoa eri tuotantotavoista ja niiden mahdollisuuksista.
Tämän aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että
kaupunginhallituksen tulisi selvittää mahdollisuudet ottaa edellä
kuvatun kaltainen Haaste-käytäntö käyttöön Helsingissä. Selvityksen
jälkeen voitaisiin edetä asian kokeilulla.”
Aloitteesta on pyydetty terveyslautakunnalta ja sosiaalilautakunnalta
lausunto kaupunginhallitukselle 27.5.2010 mennessä.