8

Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto koskien kaupunginhallituksen päättämien avustusten ja tukien myöntämisperiaatteita ja asukastalojen hallinnon järjestelyä

HEL 2013-015599 T 00 01 00

Lausuntoehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

"Asukastalojen hallinnoinnin ja organisoinnin järjestämisessä tulee huomioida asukastalotoiminnan laaja-alaisuus sekä sosiaalisen kuntoutuksen ja työllistymisen tuottamisen mahdollisuudet.

Asukastalojen toiminta

Helsingissä toimii nelisenkymmentä asukastaloa tai -tilaa, joista 10 on sosiaali- ja terveysviraston hallinnoimia. Edellä mainittu uudelleenorganisointi koskee näistä yhdeksää, sillä yksi asukastiloista toimii sosiaalipalvelutoimiston aulatiloissa.  Asukastalojen budjetti on n. 1 500 000 euroa / v. Henkilöstömenojen osuus n. 600 000 euroa / v. Vuokrien osuus 560 000 euroa / v. Tilojen koot vaihtelevat 70 m2-700 m2. Vuokratut tilat ovat pääsääntöisesti Helsingin kaupungin tilakeskuksen tai Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (HEKA) omistamia tiloja. Kolme tilaa on vuokrattu yksityiseltä vuokranantajalta. Tilojen irtisanomisajat vaihtelevat kolmesta kuukaudesta vuoteen. Kahdessa tilassa on määräaikainen vuokrasopimus, joiden päättymisajankohdat ovat vuonna 2015 ja 2021.

Helsingin kaupungin yhdeksän asukastaloa toimivat kaikki matalan kynnyksen periaatteella. Matala kynnys merkitsee helppoa saavutettavuutta ja lähipalveluja. Asukastalot ovat avoimia kaikenikäisille alueen asukkaille, mutta työn kohteena on erityisesti alueiden ”päiväväestö”: nuoret työttömät, eläkeläiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, joilla on monia ongelmia sekä sosiaalista kuntoutusta tarvitsevat. Työmuotoina tämän kävijäkunnan kanssa työskentelyssä ovat esimerkiksi palveluohjaus ja -neuvonta, räätälöity työllistäminen, erityisryhmille kohdennettu toiminta ja erilaiset asuinaluetta tukevat työllistämishankkeet kuten avustavat tehtävät vanhusten kotihoidossa. Asukastalojen keskimääräinen viikkokävijämäärä vaihtelee 200 – 1000 kävijän välillä.

Sosiaalialan työn lisäksi asukastalot toimivat aktiivisen kansalaistoiminnan kokoontumistiloina, matalan kynnyksen harraste- ja toimintapaikkoina sekä tapahtumien, vapaaehtoistyön ja tukiryhmien toiminta-areenana.

Asukastaloilla työskentelee neljätoista työntekijää. Työnimikkeinä on ohjaaja (1), sosiaaliohjaaja (8), yhdyskuntatyöntekijä (3), ruokapalveluvastaava (1) ja projektivastaava (1). Työntekijöiden koulutustaustana on sosionomi (AMK), ylempi sosionomin korkeakoulututkinto (YAMK), valtiotieteiden maisteri, artenomi ja ravintolakokki.

Tehdyssä asukastalojen toimintaa koskevassa raportissa (liitteet 1 ja 2) henkilöstö ja käyttäjät toivat esiin seuraavat toiminnan hyödyt.

Taulukko 1. Asukastalotyön hyödyt kaupungille ja kuntalaisille. Lähde: Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston asukastalotyö 2014. Henkilöstön ja käyttäjien näkemys.

Sosiaalinen kuntoutus ja työllistäminen

Asukastaloissa työskentelee kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa ja palkkatuetussa työssä vuosittain lähes 300 henkilöä eri nimikkeillä sisältäen opiskelijoiden harjoittelujaksot. Kuukausittainen työllistämistoimenpiteisiin osallistuvien määrä ilmenee liitteen 3 kaaviosta 1, jossa on tammikuun 2015 työllistämistoiminta jaoteltuna sopimuslajeittain.

Asukastalojen työtoimintaan ohjaudutaan työ- ja elinkeinotoimistojen mutta myös aluesosiaalityön, vakuutusyhtiöiden, oppilaitosten ja kolmannen sektorin eri työllistämishankkeiden kautta. Asukastalot tarjoavat monipuolisesti räätälöityjä työtehtäviä sekä moniammatillista lähiohjausta työtoimintaan osallistuvalle. Tavoitteena on ehkäistä nuorten, etenkin alle 25-vuotiaiden, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien syrjäytymiskehitystä. Työjakson aikana selkiytetään työtoimintaan osallistuvan edellytyksiä opiskeluun ja jatkotyöllistymiseen. Toisaalta hyvä tulevaisuus saattaa syntyä oikeiden tukiverkostojen löytämisestä tai eläkeselvityksen kautta. Yleisimpiä tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi keittäjä, kotiavustaja, tiedottaja, ATK- ohjaaja ja vahtimestari.

Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene normaaleille työmarkkinoille ja siksi kuntouttavassa työtoiminnassa parannetaan heidän työllistymiseen ja toimintakykyyn liittyviä kykyjään. Työtehtävinä ovat työtehtävät itse asukastalossa (keittiö-, siivous, atk, ryhmien vetäminen) tai sen ympäristössä: esimerkiksi toiminta yhdessä kotihoidon kanssa. Kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö tarvitsee sekä työnjohdollisen esimiehen että tuen työn tekemiseen ja elämänhallintaan. Mikäli talot ovat sosiaali- ja terveystoimen hallinnassa, talossa työskentelevä sosiaaliohjaaja toimii sekä työnjohdollisena että tukevana esimiehenä. Mikäli talot olisivat järjestöjen hallinnoimia, järjestön työntekijä toimii työnjohdollisena esimiehenä, ja työllistämisen tuen sosiaaliohjaaja muuna tukena. Mikäli asukastalotoiminta siirtyy järjestöjen hallinnoimaksi, tarvitaan kuntouttavan työtoimintapaikkojen pyörittämiseen viiden (5) sosiaaliohjaajan työpanos.

1.4.2104 voimaan tulevassa sosiaalihuoltolaissa yksi kunnassa tuotettava toiminta on sosiaalinen kuntoutus, mikä tarkoittaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi ja mikä sisältää mm. valmennuksen arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan sekä ryhmätoiminnan, vertaistuen ja tuen sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin. Sosiaalista kuntoutusta tulee tarkentamaan 1.1.2017 voimaan tuleva Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukeva toimintalaki, jossa kunnan vastuulla on erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisen tukeminen.

Lain mukaan sosiaalihuollon vastuulla on osallisuuden ja toimintakyvyn tukeminen silloin, kun asiakas ei sosiaalihuollon ja asiakkaan yhdessä muiden tahojen kanssa tekemän arvion perusteella kykene sillä hetkellä työllistymään työsuhteiseen työhön tai osallistumaan TE-hallinnon palveluihin ja kun asiakas on riskissä joutua tai jo joutunut lähiyhteisönsä, yhteiskunnan toiminnan tai työelämän ulkopuolelle. Työelämäosallisuuteen liittyvä sosiaalinen kuntoutus jakautuu kahteen osaan. Ensinnäkin on työllistymisedellytyksiä tukeva sosiaalinen kuntoutus, mikä tarkoittaa sosiaalisen toimintakyvyn tukemista niin, että asiakas voi osallistua TE-hallinnon palveluihin, ammatilliseen kuntoutukseen, koulutukseen tai työhön. Toisaalta on osallisuutta tukeva sosiaalinen kuntoutus, mikä tarkoittaa sosiaalisen toimintakyvyn tukemista niin, että asiakkaan mahdollisuudet elämänhallintaan, yhteisöissä toimimiseen ja sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin toteutuvat.

Asukastaloilla tehtävää sosiaalista kuntoutusta kuvaa kaavio 2 liitteessä 3. Asukastalojen kautta tehtävä työ voidaan jakaa kahteen eri osa-alueeseen, jotka tukevat toisiaan kokonaisuutena. Sosiaalisen kuntoutuksen rajapinta (punaisella) pitää sisällään erityisryhmille kohdennetun toiminnan, räätälöidyn työtoiminnan ja siihen liittyvät erillishankkeet. Aktiivisen kansalaistoiminnan rajapinta (vihreällä) sisältää matalan kynnyksen toiminta- ja harrasteryhmät kaikenikäisille. Toimintojen leikkauspinta toimii kuntoutuvan asiakkaan näkökulmasta siirtymäalueena, jossa hän voi turvallisesti harjaannuttaa vuorovaikutustaan erilaisten ihmisten keskuudessa.

Asukastalojen päiväkävijöillä on tyypillisesti haasteellinen elämäntilanne tai sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia, mikä saattaa vaikeuttaa myös sosiaalista kanssakäymistä. Asukastalossa jatkuvasti läsnä olevan sosiaalialan ammattilaisen työn tavoite on pitää asukastalo hyväksyvänä ja luottamusta herättävänä paikkana, jossa kaikki uskaltavat käydä. Tehtävänä on luoda kontakti kävijöiden kanssa, tunnistaa kävijöiden mahdolliset ongelmat haastavan käyttäytymisen takana tai keskustelun ohessa, ja antaa tarvittaessa psykososiaalista tukea ja palveluohjausta. Tehtävänä on myös auttaa kävijöitä luomaan keskenään uusia ihmissuhteita edistämällä kävijöiden välistä kanssakäymistä sekä tukemalla heitä vuorovaikutustilanteissa, jos sosiaalisissa taidoissa on puutteita. Päihteettöminä kohtaamispaikkoina asukastalot antavat tukea myös raittiuteen.

Asukastalot osana matalan kynnyksen palveluverkkoa

Palveluverkkouudistus tulee keskittämään sosiaali- ja terveyspalveluita, jolloin jalkautuvan palvelutarjonnan riittävyyteen tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Riippumatta hallintamuodosta asukastalot voivat jatkossa toimia jalkautuvien työmuotojen asemapaikkoina. Jalkautumista voidaan osittain toteuttaa mm. niin, että nykyisin toimisto-olosuhteissa työskentelevät työntekijät jalkautuvat jatkossa alueelle, mutta tämän lisäksi asukastalotoiminnassa tulisi olla pysyvämpää sosiaalihuollon henkilöstöresurssia. Palvelurakenteen keventämistä tukee asukastaloilla jo nykyäänkin toteutettava ryhmätoiminta ja kävijöiden keskinäinen vertaistuki.

Useiden toimijoiden yhteistyö edellyttää kaikkien osapuolien yhteistä sopimusta sekä nimettyjä vastuuhenkilöitä. Vantaalla on kolme kaupungin hallinnoimaa asukastaloa, joissa kussakin on henkilökuntaa 1 – 2 sekä 1 – 2 palkkatuella työllistettyä henkilöä. Yhden asukastalon käyttövuorojen jakamista hoitaa Vantaan järjestörinki.

Järjestöjen ja yhteisöjen valmius ottaa asukastalot hallintaansa

Asukastaloissa toimivista yhteisöistä 49 on vastannut siihen, millaisia mahdollisuuksia heillä on ottaa asukastalo hallinnoitavakseen. Yhdistykset käyttivät tiloja pääsääntöisesti kokouksiin, toimintaryhmiin ja kerhotoimintaan, asukastilaisuuksiin ja -foorumeihin sekä erilaiseen kulttuuritoimintaan. Vastaajatahojen mukaan ilmainen tilankäyttö oli edellytys toiminnan jatkumiselle. Avustuksia yhdistykset olivat saaneet vuokraan (5), toimintaan (10) ja molempiin (2). 26 yhteisöä ilmoitti, etteivät olleet saaneet avustusta, kolme kertoi saaneensa avustusta tapahtumiin ja kulttuuritoimintaan. Yhteisövastaajista viisi (5) tahoa ilmoitti, että he voisivat jatkossa ylläpitää asukastaloa: Nämä viisi tahoa pystyisivät myös ottamaan työtoimijoita kaupungin taloudellisella tuella. Muuta tukea yhdistykset sanoivat tarvitsevansa vuokraan (14 %), toimintaan (10 %) ja palkkoihin (7 %). 86 % vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole mahdollisuuksia ottaa asukastalotoimintaa vastuulleen.

Pienillä yhdistyksillä ja järjestöillä ei ole mahdollisuutta saada palkkatuettua työvoimaa, mikäli niillä ei itsellään ole työntekijöitä palkkalistoillaan. Lisäksi on pohdittava, onko järjestöillä resursseja ammattimaiseen taloudenhoitoon. Työnantajavelvoitteet palkanmaksujärjestelmineen ovat kalliita toimintoja, mikäli järjestö joutuu hankkimaan ne ostopalveluna, ja se pitäisi huomioida avustusten määrässä."

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Matalan kynnyksen periaatteella toimivilla asukastaloilla voidaan katsoa olevan merkittäviä helsinkiläisiin kohdistuvia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Asukastalojen toiminta ja niissä toteutettavat räätälöidyt työtehtävät edistävät nuorten työttömien, pitkäaikaistyöttömien, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien, maahanmuuttajien ja eläkeläisten toimintakykyä, elämänhallintaa, työllistymistä, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta yhteiskunnassa. Asukastaloilla toimivat sosiaalialan ammattilaiset luovat kontakteja kävijöihin ja tarjoavat tarvittaessa heille tukea ja esimerkiksi ohjausta sosiaali- ja terveysviraston muihin palveluihin.

Mikäli asukastalot säilyvät kaupungin omana toimintana ja niissä työskentelee tarvittava määrä sosiaalialan ammattilaisia, asukkaisiin kohdentuvat myönteiset terveys- ja hyvinvointivaikutukset säilyvät ennallaan. Mikäli asukastalot siirtyisivät järjestöjen ja yhteisöjen hallintaan ja niissä työskentelisi edelleen tarvittava määrä sosiaalialan työntekijöitä, myönteiset terveys- ja hyvinvointivaikutukset toteutuvat vastaisuudessakin. Jos taas asukastalot siirtyisivät järjestöjen ja yhteisöjen hallintaan eikä varmistettaisi sosiaalialan ammattilaisten riittävää työpanosta, on todennäköistä, että muutoksella on kielteisiä vaikutuksia asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi kävijöiden sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat voivat jäädä tunnistamatta eivätkä kävijät ohjaudu tarvitsemiinsa muihin palveluihin."

Esittelijän perustelut

Nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Maarit Sulavuori on kokouksessa kutsuttuna asiantuntijana läsnä tätä asiaa käsiteltäessä.

Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 19.3.2014 asettaa asukasosallisuuden avustuskriteerit -työryhmän, jonka toimeksiantona oli laatia yhtenäiset ja läpinäkyvät avustuskriteerit asukasyhdistyksille, kaupunginosaseuroille ja asukastaloja ylläpitäville tahoille. Lisäksi työryhmän tehtävänä on laatia menettelytavat ja kriteeristö, joiden perusteella kaupungin nykyisin hallinnoimia asukastaloja voidaan luovuttaa järjestöjen ja yhteisöjen operoitaviksi sekä avustaa muita asukastaloja ylläpitäviä tahoja.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti vuoden 2014 käyttösuunnitelman hyväksyessään (21.1.2014, § 15), että sosiaali- ja terveysvirasto huolehtii omalta osaltaan, että asian valmistelussa kuullaan aluetyön asukastalojen työntekijöitä ja käyttäjiä, selvitetään myös vaihtoehto säilyttää asukastalot kaupungin omana toimintana sekä tuodaan asiasta päättävälle taholle selvästi esille ne perusteet, jotka puoltavat asukastalojen omana toimintana säilyttämistä. Asiasta valmistui raportti, joka esiteltiin sosiaali- ja terveyslautakunnalle 7.10.2014.

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 26.1.2015 palauttaa asian uudelleen valmisteluun niin, että asukasosallisuuden avustusten myöntämisperiaatteista ja asukastalojen hallinnon järjestelyistä sekä sote-toimintaan liittyvien yhdeksän asukastalon tukevaisuuden toimintaperiaatteista ja organisoinnista kaupungin toimintana pyydetään sosiaali- ja terveyslautakunnan ja muiden asukastalojen toiminnan kannalta olennaisten lautakuntien lausunnot.

Esittelijä

virastopäällikkö

Hannu Juvonen

Lisätiedot

Maarit Sulavuori, nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja, puhelin: 310 58283

maarit.sulavuori(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

.