§ 72

Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mari Holopaisen ym. valtuustoaloitteesta koskien avointa ja maksutonta tilaa jokaiseen kaupunginosaan

HEL 2020-012441 T 00 00 03

Lausunto

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Mari Holopaisen ja 14 muun valtuutetun avointa ja maksutonta tilaa jokaiseen kaupunginosaan koskevasta valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

"Aloitteessa esitetään, että kaupunki varmistaa sekä olemassa olevien alueiden että uusien kaavoituksen yhteydessä riittävien avoimien tilojen saatavuuden.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että kuntalaisten on mahdollista saada käyttöönsä sosiaali- ja terveystoimialan perhe- ja sosiaalipalvelujen ylläpitämien asukastalojen ja lähiöasemien tiloja joko maksuttomasti tai kohtuullista korvausta vastaan. Asukastaloja ja lähiöasemia on ympäri Helsinkiä (Pihlajamäki, Malmi, Maunula, Oulunkylä, Alppila, Punavuori, Vuosaari ja Kontula). Näiden tilojen käyttö on suunnattu alueen asukkaiden maksuttomaan tai hyvin edulliseen poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomaan päihteettömään toimintaan. Asukasosallisuusrahasta yhdistys voi hakea rahoitusta vuosittain tilojen vuokranmaksun tukemiseen Helsingin kaupungilta. Kuntalaisilla on mahdollisuus myös varata tai vuokrata tiloja seniorikeskuksista sekä matalan kynnyksen päivätoimintapaikoista.

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että yleensä uusien sosiaali- ja terveydenhuollon keskusten (terveys- ja hyvinvointikeskukset, perhekeskukset, seniorikeskukset) suunnittelu edellyttää toimintaan soveltuvan tontin muodostamista ja asemakaavamuutosta. Keskukset toteutetaan toiminnan edellyttämän tilaohjelman mukaisesti, joissa ensisijaisena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanotto- ja palvelutilat, seniorikeskuksissa asukastilat ja keskuksen asukkaiden toimintaan liittyvät palvelu- ja aputilat. Osa uusien keskusten toimintojen käyttöön tulevista tiloista on kaikille suunnattua soveltuvaa ja avointa tilaa, mutta suurin osa tiloista suunnitellaan tietyille asiakasryhmille ja on kohdennettua toimitilaa (esimerkiksi vastaanottohuoneet), jossa toimintaa toteutetaan. Esimerkkeinä avoimista ja kaikille soveltuvista tiloista ovat perhekeskusten perhekahvilat, terveys- ja hyvinvointikeskusten kahvila-ravintolat henkilökunnalle ja keskuksissa asioiville asiakkaille ja kaupunkilaisille sekä avoimet tapahtumatorit ja sosiaali- ja terveystoimen kolmannen sektorin yhteistyötahojen toiminnalle tarkoitetut varattavat tilat.

Sosiaali- ja terveystoimiala ei vastaa koko kaupungin asukastilojen suunnittelusta ja toteutuksesta, vaan eri toimialoilla on omia ratkaisuja asukastiloihin (esim. Maunula-talo), myös monihallintokuntaisesti. Lisäksi eri kaupunginosayhdistykset ylläpitävät asukkaille tarkoitettuja avoimia ja maksuttomia tiloja sekä eri alueilla sijaitsevat kiinteistö-osakeyhtiöt hallinnoivat taloyhtiöiden kerho- ja asukastiloja. Kaupungin osallistavan budjetoinnin rahoitusta voivat kaikki kuntalaiset hyödyntää mahdollisten uusien asukastilojen perustamiseen osallistumalla ideointiin ja tekemällä ehdotuksia. Sosiaali- ja terveystoimiala pyrkii omalta osaltaan varmistamaan asukastalojen ja lähiöasemien toimitilojen käyttöä avoimuusperiaatteella maksuttomina tai kohtuuhintaisina helsinkiläisille. Pandemian aikana asukastalojen ja lähiöasemien toiminta on ollut ohjeistuksen mukaan suljettuna, ainoastaan digineuvontaa on tarjottu asiakkaille ajanvarauksella. Pandemian väistyttyä toiminta ja palvelut sekä asukastalojen ja lähiöasemien aukioloajat palaavat normaaleiksi.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Sosiaali- ja terveystoimialan ylläpitämä asukastalojen ja lähiöasemien toiminta, palvelut ja tilat ovat tarjolla kaikille kuntalaisille joko täysin maksuttomasti tai kohtuullista korvausta vastaan. Kaikille avoimella varausmahdollisuudella halutaan varmistaa, että alueilla on tiloja eri ryhmien tarpeisiin. Kaupunkilaisten osallisuutta, omaehtoista ryhmä- ja harrastustoimintaa, oppimista ja vertaisryhmätoimintaa voidaan tukea ja edistää tarjoamalla avoimia ja maksuttomia/kohtuuhintaisia tiloja erilaisten ryhmien käyttöön, jotta tilojen puute ei estä toiminnan aloittamista."

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Kati Hynninen, toimitila-asiantuntija, puhelin: 310 46701

kati.hynninen(a)hel.fi

Irene Pudassalo-Thurman, johtava sosiaalityöntekijä, puhelin: 310 24323

irene.pudassalo-thurman(a)hel.fi

Pirjo Sipiläinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 42256

pirjo.sipilainen(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Lausuntoehdotus

Lausunto on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Kaupunginhallitus on pyytänyt sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoa valtuutettu Mari Holopaisen ja 14 muun valtuutetun valtuustoaloitteeseen koskien avointa ja maksutonta tilaa jokaiseen kaupunginosaan. Lausuntoa on pyydetty myös kaupunkiympäristölautakunnalta, kasvatus- ja koulutuslautakunnalta ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta.

Lausuntoa on pyydetty 6.4.2021 mennessä.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Kati Hynninen, toimitila-asiantuntija, puhelin: 310 46701

kati.hynninen(a)hel.fi

Irene Pudassalo-Thurman, johtava sosiaalityöntekijä, puhelin: 310 24323

irene.pudassalo-thurman(a)hel.fi

Pirjo Sipiläinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 42256

pirjo.sipilainen(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Päätöshistoria

Kaupunkiympäristölautakunta 16.03.2021 § 120

HEL 2020-012441 T 00 00 03

Hankenumero 5264_192

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle:

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin ensimmäisen toimitilastrategian 22.6.2020 (§ 24). Strategiassa kiinteistöomaisuuden hallintaa ja hoitoa ohjataan aiempaa tavoitteellisempaan suuntaan niin, että tilat kestävät aikaa ja pystyvät palvelemaan erilaisia käyttäjiä. Strategian edellyttämän toimintatavan mukaisesti kaupungin tilat tehdään mahdollisimman monikäyttöisiksi ja tilojen iltakäyttö mahdollistetaan. Yhteistilojen keskittäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi mahdollistaa tilojen paremman toiminnallisuuden ja joustavuuden. Kaupungin omistamia monikäyttötiloja ovat esimerkiksi nuorisotalot, koulut ja asukaspuistot. Keskitettyjä yhteistilahankkeita on toteutettu esimerkiksi Arabianrannassa, Kalasatamassa, Vuosaaressa ja Pasilan Postipuistossa.

Käyttäjilleen maksuttomia tiloja tarjoavat esimerkiksi kirjastot ja nuorisotilat. Näiden lisäksi kaupunki tarjoaa käyttäjille lähes maksuttomia tiloja, joita subventoidaan kaupungin omien toimialojen kautta. Tilakäytön subventoinnista päättävät pääsääntöisesti käyttäjätoimialat itse lautakuntiensa kautta ja talousarvioonsa perustuen. Kaupungin talousarviossa määritellään tilahankkeet aikatauluineen. Kaupungin omissa tilahankkeissa käyttäjätoimialoille, kuten kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, sosiaali- ja terveystoimialalle ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle vuokrataan rakennus tai tilakokonaisuus, jonka yhteiskäytön mahdollistamisesta toimialat vastaavat itsenäisesti. Sisäisessä vuokrauksessa todelliset tilakustannukset kohdistetaan käyttäjätoimialan talouteen. Tiloille, joita kaupunki ei tarvitse omassa käytössään tai joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä tai pitkän tähtäimen palvelutilatarpeita, ei ole löytynyt kestävää talousarvion mahdollistamaa ratkaisua.

Kaupunkiympäristön toimialalla on parhaillaan käynnissä ydinprosessityö, jonka alueellisten tilaratkaisuiden suunnittelun pääprosessissa käsitellään palvelutilatarpeiden oikea-aikaista tunnistamista esimerkiksi kaavavarannon, rakennusoikeuden sekä talousarvioon sovittamisen osalta toimialojen yhteistyössä. Kaupungin omistamien tilojen osalta tilantarve suunnitellaan yhteistyössä käyttäjätoimialojen kanssa jo asemakaavoituksen aikana. Kaavoituksen aikana voidaan määritellä esimerkiksi tilojen käyttötarkoitus, mutta ei niiden omistajaa tai rahoitusta. Esimerkiksi Vuosaaren uuden lukion kaavoituksessa on pyritty edistämään vahvasti ajatusta yhteiskäytön mahdollistamisesta jo suunnitteluvaiheen aikana. Vuosaaren keskustan suunnitteluperiaatteiden (Kslk 15.11.2016, § 377) aikaisessa vuorovaikutuksessa nousi vahvasti esiin alueellisten toimijoiden huoli monitoimitilojen saatavuudesta Itä-Helsingissä. Tavoitteet ilta- ja viikonloppukäytöstä liitettiin hankkeen vaatimuksiin asemakaavassa ja sitä tarkentavassa korttelikortissa. Asemakaavan laatimisen rinnalla järjestettiin elinkaarikilpailutus kilpailullisella neuvottelumenettelyllä ja korttelikortissa kuvatut tavoitteet liitettiin kilpailutuksen arviointina toimivaan laatupisteytykseen. Tämän lisäksi suunnittelua ohjattiin asemakaavoituksen, tilaajan ja palvelutarjoajien välisissä neuvotteluissa. Arviointikriteerien kautta valikoitunut voittajaehdotus on rakenteilla ja aloittaa tavoitteellisesti toimintansa syyslukukaudeksi 2021.

Kaavoitus ei ota kantaa tilojen hintaan tai omistajuuteen, vaan tilojen maksuttomuuden mahdollistaminen tulee huomioida ensisijaisesti kaupungin talousarvioneuvotteluiden aikana. Kaupungin omistamien tilojen entistä aktiivisempi avaaminen ulkopuoliseen käyttöön vaatii uudenlaisia toimintamalleja esimerkiksi rahoituksen ja tilavarausten osalta. Kaupungin toimitilastrategian pohjalta erillisten monikäyttötilojen kaavoittamiseen, omistamiseen ja hallinnointiin ei ole perustetta.

09.03.2021 Pöydälle

02.03.2021 Pöydälle

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Susa Eräranta, tiimipäällikkö, puhelin: 310 32057

susa.eraranta(a)hel.fi

Pasi Lönnberg, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31851

pasi.lonnberg(a)hel.fi