Helsingin kaupunki	Pöytäkirja	11/2020	1 (9)
Sosiaali- ja terveyslautakunta
		Asia/4
	18.08.2020

§ 115

Sosiaali- ja terveystoimen toiminnan ja talouden ennuste

HEL 2020-004097 T 02 02 01

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi toiminnan ja talouden toteumaennusteen 30.6.2020 tilanteessa.

Käsittely

Talous- ja suunnittelupäällikkö Sampo Pajari ja johtava controller Mikael Karell olivat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Esittelijä Juha Jolkkonen korjasi teknisesti esitystä seuraavasti:

Kohdan "Sosiaali- ja terveyspalvelut (51001)" viimeisen kappaleen toisessa lauseessa korjataan luku 16,7 milj. euroa 6,7:ksi milj. euroksi siten, että kyseinen lause kuuluu seuraavasti: "Toimialan yhteisissä menoissa ylityspaine on 6,7 milj. euroa."

Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsi tiedoksi esittelijän muutetun ehdotuksen mukaisen toiminnan ja talouden toteumaennusteen.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 42246

sampo.pajari(a)hel.fi

Liitteet

1	Sitovat toiminnalliset tavoitteet
2	Määrälliset tavoitteet
3	Muut toiminnalliset tavoitteet ja hytetavoitteet

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Talous- ja suunnittelupäällikkö Sampo Pajari ja johtava controller Mikael Karell ovat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Kaupunginkanslialle toimitetaan vuonna 2020 toiminnan ja talouden ennusteet kolme kertaa. Kaikki kaupunginkanslialle toimitettavat ennusteet tuodaan tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Sosiaali- ja terveystoimen ennusteet laaditaan kaupunkiyhteisen rakenteen mukaisesti. Nyt laadittu ennuste perustuu oman toiminnan osalta kesäkuun lopun tietoihin ja HUSin osalta sen tuottamaan ennusteeseen tammi-toukokuun toteutumien pohjalta.

Valtiovarainministeriön tuorein ennuste (16.6.2020) kuntien toimintamenojen kustannuskehitystä kuvaavan peruspalvelujen hintaindeksin muutokseksi vuonna 2020 on 1,00 %. Kaupungin talousarvion 2020 laadintavaiheessa ennuste peruspalvelujen hintaindeksin muutokseksi oli 2,70 %. Indeksin alenema on 1,70 prosenttiyksikköä, minkä seurauksena vuoden 2020 toimintamenojen tulee lähtökohtaisesti toteutua 1,7 % talousarviota alempina.

Koronapandemian osalta ennusteessa on huomattavaa epävarmuutta sen osalta, miten pandemiatilanne etenee syksyn aikana.

Sosiaali- ja terveystoimialalla on viisi erillistä talousarviokohtaa, joiden ennusteet ovat seuraavat:

Sosiaali- ja terveyspalvelut (51001)

5 10 01 Sosiaali- ja terveyspalvelut	TP 2019	TA 2020	Ennuste 30.6.	Ero TA	Ero TA %
(milj. euroa)
Tulot	163,6	158,8	155,8	-3,0	-1,9 %
Menot	-1 429,8	- 1 500,4	-1 538,7	-38,3	-2,6 %
Toimintakate	-1 266,2	- 1 341,6	-1 382,9	-41,3	-3,1 %

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulojen arvioidaan alittavan budjetin 3,0 milj. eurolla. Tulojen arvioitu alitus koostuu maksutuottojen pienenemisestä koronapandemian vuoksi. Tuloja kasvattavia tekijöitä ovat muun muassa valtion rahoittamat sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen (Rakenneuudistus ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus) hankkeet.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen ennusteessa on mukana laskennallinen arvio koronapandemian kustannuksista, noin 50,6 milj. euroa, valtionperinnöistä jaettavien avustusten (kuolinpesät) tekninen ylitys, 2,4 milj. euroa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen (Rakenneuudistus ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus) hankerahoituksen tekninen ylitys, noin 5,3 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen arvioidaan alittavan budjetin noin 12,3 milj. eurolla ilman koronapandemian kustannusvaikutuksia. Koronan arvioidaan aiheuttavan huomattavia lisäkustannuksia myös loppuvuoden aikana.

Ylityksestä 2,4 milj. euroa on niin sanottua teknistä ylitystä valtionperinnöistä (kuolinpesät) jaettavien avustusten osalta. Valtionperinnöistä jaettavat avustukset on aiemmin kirjattu menoina taseeseen, mutta vuoden 2019 aluksi lukien avustukset maksetaan käyttötalousmenoista. Teknistä ylitystä on myös sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen myönnetystä hankerahoituksesta vuoden 2020 osuus, noin 5,3 milj. euroa. Koska sosiaali- ja terveystoimiala ei ole toimintakatteellinen talousarviokohta, vaan sitova taso ovat menot, sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviokohdalle voidaan myöntää teknistä ylitysoikeutta valtionperinnöistä myönnettyjen järjestöavustuksien verran sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen vuoden 2020 määrärahojen osalta. Ylitysoikeus perustuu valtionperinnöistä saatuihin tuloihin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen osalta ylitysoikeus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön myöntämään valtionavustukseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen myönnetty valtionavustus on vuonna 2020 sosiaali- ja terveyspalvelut talousarviokohdan käyttömenoissa.

Koronapandemiasta johtuva laskennallinen ylityspaine sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviokohdalle on noin 50,6 milj. euroa. Koronapandemiasta aiheutuva ylityspaine on vielä epävarma riippuen, miten koronapandemia etenee syksyn aikana. Koronapandemiasta aiheutuvia kustannuksia seurataan tarkasti ja niitä tarkennetaan toimialan vuoden 2020 viimeisessä virallisessa ennusteessa.

Perhe- ja sosiaalipalveluissa on ylityspainetta 17,8 milj. euroa. Koronapandemian alussa muun muassa työ- ja päivätoimintoja on ollut suljettuna ja vammaisten kuljetuspalvelujen käyttö on vähentynyt siten, että korona ei kokonaisuudessaan aiheuta lisämenoja perhe- ja sosiaalipalveluissa. Perhe- ja sosiaalipalveluille ennustetaan muodostuvan koronasta 3,5 milj. euron kustannukset, joista sosiaali- ja terveyspalveluille noin 3 milj. euroa ja toimeentulotukeen noin 0,54 milj. euroa. Kustannukset muodostuvat materiaalihankinnoista, kriisiasumisen ostoista, asunnottomien tuen tarpeesta sekä erillisistä koronayksiköistä muun muassa lastensuojelussa ja vammaistyössä. Vastaavasti säästöjä on muodostunut keväällä vammaispalvelun kuljetuspalvelusta, henkilökohtaisesta avusta, työ- ja päivätoiminnasta ja ostoista. Nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä säästöä on tullut muun muassa työkykyselvityksestä ja työtoiminnasta. Yhteensä menovähennyksiä perhe- ja sosiaalipalveluissa on 3,95 milj. euroa. Koronatilanteen kustannusvaikutuksen ennustetaan jäävän tänä vuonna menolisäyksien ja -vähennyksien jälkeen neutraaliksi.

Valtaosa ylityspaineesta koostuu lastensuojelun ja asiakaspalvelujen ostoista. Lastensuojelussa ylityspainetta on 14,5 milj. euroa, joka koostuu asiakaspalvelujen ostoista 15,0 milj. euroa ja muista palvelujen ostoista 0,8 milj. euroa. Lastensuojelun laitoshoidon ostopalvelujen tarve on alkuvuonna ollut suurempi kuin ensimmäisessä ennusteessa arvioitiin ja laitoshoidon suorite-ennustetta on nostettu yli 6 000 vuorokaudella.

Lastensuojelussa on käynnissä kaksi laajaa projektia kustannusten kasvun pysäyttämiseksi. Lastensuojelun laitoshoidon tarvetta pyritään vähentämään muun muassa kehittämällä yhteistyössä HUSin kanssa toimintamalli lastensuojelun ja HUSin lasten- ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaiden osalta sekä laatimalla palveluketju ja toimintamalli perheille, joissa on lähisuhdeväkivaltaa tai päihteiden käyttöä. Lisäksi kehitetään lastensuojelun sosiaalityön tilannearviointimallia ja sen työvälineitä.

Lapsiperheiden hyvinvointi- ja terveyspalveluissa on ylityspainetta 1,4 milj. euroa neuvola- ja perhetyössä. Ylityspaine johtuu asiakaspalvelujen ostoista sekä palveluseteliostoista.

Nuorten ja aikuissosiaalityön palvelussa on ylityspainetta 0,9 milj. euroa, josta pääosa johtuu koronapandemian lisäkustannuksista (0,4 milj. euroa) ja tilapäisen asumisen asiakasmäärän kasvusta.

Vammaistyössä on ylityspainetta 1,8 milj. euroa, joka koostuu autetun asumisen ja palveluasumisen kustannuksista. Vammaispalvelulain (380/1987) mukaisen palveluasumisen kilpailutuksessa isoja palveluntuottajia jäi pois ja edellä mainitut toimijat ovat hakeutumassa palvelusetelituottajiksi, mikä tässä tilanteessa lisää paineita kustannusten kasvuun. Alitusta syntyy avustuksissa sekä kuljetuspalveluissa koronapandemian vuoksi, kun työ- ja päivätoiminnan yksiköt ovat olleet suljettuina.

Vammaistyössä on käynnissä tuottavuuden parantamiseksi kolme tuottajaohjauksen hanketta, joita ovat henkilökohtaisen avun palvelun kehittäminen, asumispalveluiden monipuolistaminen sekä vammaistyön asiakasohjauksen ja ostoprosessin kehittäminen ja joilla pyritään hallitsemaan etenkin ostopalvelujen kustannuksia.

Terveys- ja päihdepalvelujen arvioidaan ylittävän budjetin 2,4 milj. eurolla. Ylityksessä on koronapandemiasta aiheutuvia lisäkustannuksia 4,6 milj. euroa. Ylityspainetta on terveysasemat ja sisätautien poliklinikalla henkilöstökuluissa ja materiaalihankinnoissa, psykiatria ja päihdepalveluissa asumisen tuen ostopalveluissa, asunnottomien tilapäisasumisen kustannuksista sekä koronaepidemiasta johtuvasta hätämajoituksen lisäostoista. Suun terveydenhuollossa budjetin arvioidaan alittuvan 1,8 milj. euroa. Alituksesta merkittävä osa syntyy palvelujen ostojen ja muiden ostojen vähenemisestä koronapandemian aikana, kun hammashoitoloita on ollut suljettuna. Alitusta aiheutuu myös henkilöstömenojen arvioidusta säästöstä.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen arvioidaan ylittävän budjetin 12 milj. eurolla, jossa koronapandemian aiheuttamia lisäkustannuksia on 14,7 milj. euroa. Ylityspainetta aiheuttavat varautuminen varasairaalaan, materiaalihankinnat ja vuokaratyövoiman käyttö.

Ilman koronapandemian vaikutusta budjetin alitus koostuu palveluasumisen ostoista, päivätoiminnasta ja omaishoidon tuesta sekä rintamaveteraanien palveluista. Rintamaveteraanien palvelut muuttuivat lakimuutoksella kunnalle korvattaviksi 1.11.2019 lukien. Palveluista aiheutuvat menot kirjataan käyttötalouden sijasta taseeseen ja Valtiokonttori korvaa kunnille palvelujen kustannukset.

Hallinnon budjetin arvioidaan alittavan budjetin 0,6 milj. eurolla. Toimialan yhteisissä menoissa ylityspaine on 16,7 milj. euroa. Menoylitystä aiheuttavia tekijöitä ovat muun muassa koronapandemian aiheuttamat suojavarustehankinnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen liittyvien hankkeiden aiheuttamat menot. Menoalitusta aiheuttaa muun muassa Apotin käyttöönoton sijaiskustannuksiin varattu ja toteutumatta jäävä 8,2 milj. euroa ja loppuvuoden 2019 rintamaveteraanien lakimuutosten jälkeinen kustannusten 3,9 milj. euron oikaisu.

Toimeentulotuki (51002)

5 10 02 Toimeentulotuki	TP 2019	TA 2020	Ennuste 30.6.	Ero TA	Ero TA %
(milj. euroa)
Tulot	3,1	2,6	2,6	0	0
Menot	-13,5	-14,6	-14,7	-0,1	- 0,7 %
Toimintakate	-10,4	12,0	-12,1	-0,1	- 0,8 %

Toimeentulotuen tulojen arvioidaan toteutuvan lähes budjetin mukaisesti. Toimeentulotuen menojen arvioidaan ylittävän talousarvion 0,1 milj. eurolla. Koronapandemian alkuvaiheessa ennakoitiin, että helsinkiläisten toimeentulotuen tarve yleistyisi eli täydentävän ja ehkäisevän tuen asiakkaiden määrä kääntyisi nousuun. Nyt käytettävissä on asiakastilastot huhtikuun loppuun saakka. Asiakasmäärä kääntyikin laskuun 2 % maaliskuussa ja jopa 12 % huhtikuussa. Täydentävä toimeentulotuki reagoi viiveellä perustoimeentulotuen saajien muutokseen. Mikäli helsinkiläisten tarve hakea ja saada perustoimeentulotukea jatkaa kasvua vuoden edetessä, täydentävän ja ehkäisevän tuen saajien määrä voi kääntyä selkeään kasvuun.

Vastaanottokeskukset ja valtion korvaamat maahanmuuttopalvelut (51003)

5 10 03 Vastaanottokeskukset ja valtion korvaamat maahanmuuttopalvelut	TP 2019	TA 2020	Ennuste 30.6.	Ero TA	Ero TA %
(milj. euroa)
Tulot	18,9	14,9	15,8	0,9	6,0 %
Menot	-15,9	-13,5	-14,1	-0,6	-4,4 %
Toimintakate	3,0	1,4	1,8*	0,4*	28,6 %

*pyöristys

Vastaanottokeskusten ja muiden valtion korvaamien maahanmuuttopalvelujen osalta sekä menot että tulot ylittyvät. Toimintakatteen arvioidaan toteutuvan 0,4 milj. euroa suurempana kuin talousarviossa.

Vastaanottokeskusten ja muiden valtion korvaamien maahanmuuttopalvelujen aiheutuneet kustannukset ovat kaupungin näkökulmasta valtiolta läpilaskutettavia eriä.

Apotti (51004)

5 10 04 Apotti ja Sote-maakuntauudistus	TP 2019	TA 2020	Ennuste 30.6.	Ero TA	Ero TA %
(milj. euroa)
Tulot	0,6	0,8	0,7	-0,1	-12,5%
Menot	-14,3	-29,6	-20,2	9,4	31,7 %
Toimintakate	-13,7	-28,8	-19,5	9,3	32,2 %

Apotti-hankkeen menojen arvioidaan toteutuvan 20,2 milj. eurolla vuonna 2020. Menot muodostuvat Oy Apotti Ab:n arvioimista menoista sekä Helsingin Apotti-tiimin kustannuksista.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (51005)

5 10 05 HUS	TP 2019	TA 2020	Ennuste 30.6.	Ero TA	Ero TA %
(milj. euroa)
Menot	690,5	665,7	714,9	-49,2	-7,4 %

HUSin ennuste vuoden 2020 Helsingin toteumasta tammi-toukokuun tietojen perusteella on 669,9 milj. euroa, joka ylittää Helsingin talousarvion 4,2 milj. eurolla. HUS-tasolla korona aiheuttaa arvioiden mukaan noin 190 milj. euron alijäämän. Suuri osa tulosvaikutuksesta aiheutuu pienentyneistä myyntituotoista kunnilta johtuen toiminnan painopisteen siirtämisestä koronan hoitamiseen. Toisaalta koronasta johtuvien hoitojaksojen määrä kasvaa. Valtion koronaan liittyvässä kuntatalouden tukipaketissa oli suora tuki sairaanhoitopiireille. Arvio HUSin osuudesta valtion tuesta vaihtelee jakoperusteista riippuen 60–75 milj. euron välillä. Tuen jakoperusteista ei ole tehty päätöstä. Valtion tuen jälkeen HUS tekisi 115–130 miljoonan euron alijäämän, jonka kattaminen on viime kädessä jäsenkuntien vastuulla. Helsingin osuus alijäämän kattamisesta olisi laskennallisesti 41–47 milj. euroa.

Ennusteessa on arvioitu Helsingin osuudeksi 45 milj. euroa. HUSin alijäämän rahoittaminen ratkaistaan myöhemmin.

Investoinnit

Investointien arvioidaan toteutuvan seuraavasti:

(milj. euroa)	TA 2020	Ylitysoikeudet	TA 2020 yhteensä	Ennuste 30.6.	Ero TA
Tietotekniikkahankinnat	8,25	1,25	9,50	9,50	0
Muut hankinnat	7,70	2,25	9,95	9,95	0
Yhteensä	15,95	3,50	19,45	19,45	0

Irtaimen omaisuuden määräraha sisältää ylitysoikeuden vuodelta 2019 siirtyneistä hankinnoista, joita varten kaupunginvaltuusto on 25.3.2020 § 95 myöntänyt yhteensä 3,5 milj. euron suuruisen ylitysoikeuden vuodelle 2020.

Kaupunkistrategian ja toimintasuunnitelmien toimenpiteiden edistyminen

Sosiaali- ja terveystoimi toteuttaa kaupunkistrategiaa, keskeisiä kaupunkistrategian kärkihankkeita sekä kaupungin yhteissuunnittelun teemoja ja tavoitteita yhdessä muiden toimialojen kanssa. Sosiaali- ja terveystoimen näkökulmasta keskeisiä kaupunkistrategian kärkihankkeita ja tavoitteita ovat muun muassa nuorten syrjäytymisen ehkäisy, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen ja koordinointi, liikkumisohjelma ja eri ikä- ja väestöryhmien liikkumisen edistäminen, asukaskokemuksen, asiakastyytyväisyyden ja osallisuuden lisääminen, kaikkien helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen, työllisyyden edistäminen sekä harrastusmahdollisuuksien turvaaminen.

Apotti -asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönotto on siirtynyt koronapandemian vuoksi vuodelle 2021. Muita toimialan keskeisiä tavoitteita, kuten lasten ja nuorten mielenterveysongelmien palveluketjujen kehittämistä yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja HUSin kanssa, osallistumista Helsinki SIB- hankkeeseen, nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen kehittämistä ja palvelujen sekä toimintamallien kehittämistä haavoittuvassa asemassa olevien iäkkäiden palvelujen kehittämiseksi, jatketaan siinä määrin kuin koronapandemian kiireelliset tehtävät mahdollistavat.

Terveysasemien lääkärien kiireettömän hoidon saantia pyritään lisäämään omien toimintamallien, työnjaon ja johtamisen kehittämisellä sekä lisäämällä palvelusetelitoimintaa.

Iäkkäiden osalta tuetaan mielekästä kotona asumista ja muistiystävällistä toimintaa hyödyntämällä ikäystävällistä teknologiaa Koskelan seniorikeskuksen hankesuunnittelussa ja vahvistamalla ennaltaehkäiseviä palveluja, muun muassa palvelukeskusten monipuolista ryhmätoimintaa sekä etä- ja digitaalisia palveluja, sekä lisäämällä kotikuntoutusta.

Koronapandemian vuoksi monia toimintoja, kuten terveysasematoiminnan ja suun terveydenhuollon kiireetöntä hoitoa on jouduttu vähentämään tai keskeyttämään, ja on selvää, että monet kaupunkistrategian tavoitteet ja toimenpiteet eivät etene suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa, eikä kaikkia toimialan toiminnallisia tai määrällisiä tavoitteita tulla saavuttamaan suunnitellusti.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Talousarvion sitovat, määrälliset ja muut toiminnalliset tavoitteet on esitetty liitteissä 1,2 ja 3.

Arvio merkittävimmistä toimintaympäristön ja palvelutuotannon riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Koronapandemia aiheuttaa sosiaali- ja terveystoimessa kiireettömän hoidon ja palvelujen saatavuuden vähenemistä, erilaisia poikkeusjärjestelyjä henkilöstön työtehtävissä riittävän henkilöstön turvaamiseksi koronapandemiaan liittyviin tehtäviin sekä huomattavia kustannusvaikutuksia sosiaali- ja terveystoimen talouteen.