§ 18

Sosiaali- ja terveystoimen selvitys kaupunginhallitukselle toteutumatta jääneistä sitovista toiminnallisista tavoitteista

HEL 2019-011077 T 02 02 01

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti antaa toteutumatta jääneistä sitovista toiminnallisista tavoitteista kaupunginhallitukselle seuraavan selvityksen:

Sosiaali- ja terveystoimella oli neljä kaupunkistrategiaan pohjautuvaa sitovaa toiminnallista tavoitetta, joissa kaikissa oli useampia mittareita. Sitovan toiminnallisen tavoitteen katsotaan toteutuvan vain, jos tavoitteen kaikki mittarit toteutuivat.

Sosiaali- ja terveystoimen sitovista toiminnallisista tavoitteista jäivät toteutumatta seuraavat tavoitteet ja niiden mittarit:

1. Edistämme helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä ja ehkäisemme syrjäytymistä.

        mittari: psykiatrisessa avohoidossa olevien potilaiden sairaalapäivien määrä vähenee vuoteen 2018 verrattuna avohoidon laadullisella kehittämisellä ja sen eri muotoja vahvistamalla

        mittari: tehdyt liikkumissopimukset säännöllisen kotihoidon asiakkaille

2. Palvelumme ovat lähellä kaupunkilaisia ja helposti saavutettavissa.

        mittari: asiakas pääsee lääkärin kiireettömälle vastaanotolle keskimäärin 10 vuorokauden sisällä (T3 ≤ 10 vuorokautta eli kolmas vapaa ajanvarausaika kalenteripäivissä, odotusaikojen mediaani)

        mittari: T3 on vuoden lopussa alle 20 vuorokautta kaikilla terveysasemilla

3. Toimintamme on taloudellisesti kestävää ja tuottavaa.

        mittari: ympärivuorokautisessa hoivassa olevien hoitovuorokaudet lisääntyvät 50 hoitopaikan verran

Sitova toiminnallinen tavoite ”parannamme asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä” toteutui kaikkien mittareiden osalta.

Kaikki sitovat toiminnalliset tavoitteet ja niiden mittarit ovat tämän asian liitteenä 1.

Edistämme helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä ja ehkäisemme syrjäytymistä

Vuonna 2019 psykiatrian avohoidossa oli hoidossa noin 1 000 potilasta vähemmän kuin vuonna 2018 (25 921 avohoitopotilasta vuonna 2018 ja 24 898 avohoitopotilasta vuonna 2019). Noin 6,4 prosenttia avohoitopotilaista on ollut sairaalahoidossa molempina vuosina, mutta vuonna 2019 sairaalahoidossa olleiden avohoitopotilaiden hoitojaksot olivat laskennallisesti noin kolme (3) vuorokautta pidempiä kuin vuonna 2018. Sitovan toiminnallisen tavoitteen tunnusluvun laskennassa sairaalahoidossa olleiden avohoitopotilaiden hoitopäivät jaetaan kaikille avohoitopotilaille: 31.12.2018 tunnusluku oli 2,14 ja 31.12.2019 se oli 2,34. Tavoitteena oli, että vuoden 2019 tunnusluku on pienempi kuin vuoden 2018 tunnusluku. Tavoitetta ei saavutettu.

Intensiiviseen liikkuvaan avohoitoon sekä sairaalan ja avohoidon väliseen yhteistyöhön on suunnattu lisäresurssia sisäistä työnjakoa ja toimintatapaa kehittämällä. Henkilöstön saatavuus muiden kuin lääkäreiden osalta on ollut hyvä. Psykiatriseen avohoitoon on hankittu lääkäripalveluita ostopalveluna. Myös erikoistuvien lääkäreiden rekrytoinnissa on ollut haasteita.

Liikkumissuunnitelman käyttöönottoa kaikissa kotihoitoyksiköissä on kehitetty systemaattisesti. Lähipalvelualueet ovat edenneet eri tahtia, ja kattavuudessa on vielä eroja lähipalvelualueiden välillä. Työntekijöiden vaihtuvuus, rekrytoinnin haasteet, lyhytaikaisten sijaisten suuri määrä ja asiakkaiden vaihtuvuus ovat vaikuttaneet siihen, kuinka nopeasti kattavuutta on pystytty laajentamaan. Kokonaiskattavuus (69,1 prosenttia) on kasvanut merkittävästi kohti tavoitetta, kasvua on ollut 20 prosenttia edellisen vuoden lopusta. Tavoitteesta, että liikkumissopimuksia olisi tehty 70 prosentille säännöllisen kotihoidon asiakkaista, jäätiin vain 0,9 prosenttiyksikköä.

Palvelumme ovat lähellä helsinkiläisiä ja saavutettavissa

Terveysasemien kiireettömän hoidon osalta mittarina oli, että asiakas pääsee lääkärin kiireettömälle vastaanottoajalle keskimäärin 10 vuorokauden sisällä (kolmas vapaa aika kalenteripäivissä, T3 alle 10 vuorokautta). Tavoite ei toteutunut, ja keskimääräinen T3-aika oli 25 vuorokautta. Myöskään mittari, että T3 on kaikilla terveysasemilla vuoden lopussa alle 20 vuorokautta kaikilla terveysasemilla, ei toteutunut. T3 aika oli alle 20 vuorokautta kuudella (6) terveysasemalla.

Terveyskeskuslääkäreiden viroista 74 prosenttia oli täytetty vakinaisella viranhaltijalla, ja kokonaan hoitamattomia virkoja oli joulukuussa 20 prosenttia. Palveluja tarjotaan terveysasemilta enenevässä määrin muuten kuin lääkärivastaanottojen muodossa. Terveysasemat ovat lisänneet sähköisten palvelujen mahdollisuutta kaikissa asiakaskontakteissa: sähköisen yhteydenoton kahdensuuntainen viestintä potilastietojärjestelmässä, chat, chatbot, etälääkäritoiminta, Omaolo-palvelun laajentuminen ja Apotin Maisa-portaalin käyttöönotto lokakuussa 2020. Edellä mainitut sähköiset palvelut vapauttavat lääkärien aikaa potilastapaamisiin. Monialaiseen työhön panostetaan hyödyntämällä eri ammattiryhmien osaaminen järkevällä työnjaolla muun muassa hoitajien reseptinkirjoitusoikeuden laajentamisella ja tukipalvelujen kuntoon saattamisella.

Lääkärivajeen vuoksi Helsingin terveysasemat ottivat käyttöön suoraostosetelin helmikuussa 2019 ja palvelusetelin lokakuussa 2019 lääkärin vastaanottojen tarjoamiseksi yksityisiltä palveluntuottajilta. Lisäksi vuoden 2020 aikana valmistellaan terveysasemapalvelujen osalta sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitys 1‒2 terveysaseman palvelujen ulkoistamisesta.

Helsingissä terveysasemalääkäreiden palkkataso on selkeästi alhaisempi verrattuna muihin pääkaupunkiseudun kuntiin. Terveysasemalääkäreiden saatavuuden parantamiseksi maksetaan vuoden 2020 alusta kaikille terveysasemien potilastyötä tekeville lääkäreille määräaikaista tehtävälisää, joka on täyttä työaikaa tekevillä 1 000 euroa kuukaudessa. Lisäksi Helsingin palkkakehitysohjelma tuo kaikille lääkäreille 250 euron pysyvän palkankorotuksen. Lääkärirekrytoinnin tehostamiseksi on hankittu rekrytointiapua ulkopuoliselta palveluntuottajalta ja käynnistetty yhdessä henkilöstöpalvelujen kanssa hanke, jossa yhtenäistetään rekrytointiprosessit, monipuolistetaan markkinointia ja lisätään Helsingin houkuttelevuutta työpaikkana.

Terveysasemat ja sisätautipoliklinikka -palvelun johtamista on uudistettu, jotta mahdollistetaan aikaisempaa vahvempi suunnittelu- ja johtamistyö alueellisissa monialaisissa palveluissa. Tämän lisäksi terveysasemien johtamista kehitetään vahvistamalla johdon osaamista ja vakiinnuttamalla Lean-menetelmien käyttö toiminnassa.

Toimintamme on taloudellisesti kestävää ja tuottavaa

Mittari ”ympärivuorokautisen hoidon määrä kasvaa 50 paikan verran vuoteen 2018 verrattuna” ei toteutunut. Kokonaisuutena paikkamäärä pysyi edellisen vuoden tasolla, mutta yli 75-vuotiaiden osalta laskennallinen paikkamäärä kasvoi 49,4 paikan verran. Laitoshoidon asumisvuorokaudet vähenivät suunnitellusti ja korvattiin tehostetulla palveluasumisella. Kontulan seniorikeskuksen laajennusosa valmistuu suunniteltua aiemmin keväällä 2020, ja sinne siirtyy Rudolfista 69 paikkaa. Paikkojen vähennys Rudolfissa toteutettiin paikkojen vapautuessa, mikä tapahtui ennakoitua nopeammassa tahdissa. Ostovolyymia ei pystytty kasvattamaan suunnitellusti johtuen palvelun tuottajien hoitohenkilökunnan rekrytointivaikeuksista, jonka vuoksi paikkoja ei pystytty avaamaan.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Maria Kahila, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 43087

maria.kahila(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Talousarvion noudattamisohjeiden mukaan lauta- ja johtokuntien on annettava selvitys toteutumatta jääneistä sitovista toiminnallisista tavoitteista siten, että selvitykset voidaan käsitellä kaupunginvaltuustossa ennen tilinpäätöksen allekirjoittamista.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Maria Kahila, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 43087

maria.kahila(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

.